Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Transkriptio

1 Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, Hätönen & Nordling 1

2 Tutkimuksen tekijät Tutkimusryhmä Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö, THL Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija, THL Mikko Häikiö, HTM, Kehittämispäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri Markku Oinaala, ylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Sanna Väyrynen, YTT, Professori (ma), Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Marjo Romakkaniemi, YTL, Yliopisto-opettaja (ma), Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Leena Asikainen, KM, Lehtori, Hyvinvointialat, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Heli Koivumaa-Honkanen, professori, Oulun yliopisto, Lapin sairaanhoitopiiri Kristiina Härkäpää, professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Rahoitus: Lapin sairaanhoitopiiri Lapin kulttuurirahasto Hätönen & Nordling 2

3 Mistä idea sai alkunsa? Mieli -suunnitelma Mielen Tuki hanke: Mielenterveys- ja päihdestrategiat Ehkäisevän ja edistävän näkökulman vahvistaminen Kuntien toive kuntakohtaisesta tiedosta Väestötason mielenterveyskyselyjä tehty jo muualla Halu saada tietoa myös positiivisen mielenterveyden näkökulmasta Hätönen & Nordling 3

4 Mihin tutkimuksella pyrittiin? Tuottamaan tietoa Lapin alueen väestön mielenterveydestä, mielenterveyteen yhteydessä olevista tekijöistä ja asennoitumisesta mielenterveyden häiriöihin. Haetaan vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia alueellisia eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? 2) Minkälaisia väestöryhmien välisiä eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? Hätönen & Nordling 4

5 Miten tutkimus toteutettiin? Lapin alueen 12 kuntaa (Enontekiö, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä ja Utsjoki) vuotiaat Ositettu otanta kunnittain yhteensä henkilöä: alle 5000 asukkaan kunnista (8 kuntaa) 400 henkilöä yli 5000 asukkaan kunnista (3 kuntaa) 1000 henkilöä Rovaniemeltä 2000 henkilöä Postikysely syksyllä 2012 Lomake mukailtu aiemmin Pohjanmaalla ja Varsinais- Suomessa käytetystä lomakkeesta (Forsman ym. 2009) Hätönen & Nordling 5

6 Osallistumisaktiivisuus Vastausprosentti 33% (n=2717) Rovaniemi 33% (n=780) Itä-Lappi 31% (n=564) Tunturi-Lappi 37% (n=958) Pohjois-Lappi 24% (n=329) Hätönen & Nordling 6

7 Osallistujat Äidinkieli Suomi 96% (n=2580) Ruotsi 0,5% (n=13) Jokin saamen muoto 2,5% (n=66) Muu/ei ilmoitettu 1% (n=32) Avio- tai avoliitossa 67% (n=1805) Ammatillinen koulu tai enemmän 61% (n=1652) Työssä tai opiskelee 47% (n=1270) Keski-ikä 50 vuotta (15 81 vuotta, Kh 18) Naisia 49% (n=1272) Hätönen & Nordling 7

8 Minkälaisia alueellisia eroja esiintyy Lapin alueella? Eri alueiden väliset erot käsitellään alueellisissa tapaamisissa syksyn ja talven aikana Tarkastelut: Kaupunkimainen ympäristö ja muut Eri Lapin alueet Rovaniemi Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Wikimedia Commons Hätönen & Nordling 8

9 Minkälaisia väestöryhmien välisiä eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? Väestöryhmien välisiin eroihin on tarpeen kiinnittää huomiota: Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa merkittäviä Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun kiinnitetään huomiota niihin ryhmiin, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä Terveyseroja vähentämällä voidaan hillitä kustannuksia Hätönen & Nordling 9

10 Positiivinen mielenterveys Postiivinen mielenterveys voimavarana Ka Kh N Lappi 27,07 4, UK 25,3 Väestöryhmien välillä eroja: Naisilla korkeampi kuin miehillä Yli 65 vuotiailla korkeampi kuin nuoremmilla Suuremmat pisteet ilmaisevat parempaa positiivista mielenterveyttä. Mittarista sai arvoja Hätönen & Nordling 10

11 Luonnossa liikkumisen useus koulutustaustan mukaan (%) SWEMWBS, NHS Health Scotland, University of Warwick and University of Edinburgh 2006) Hätönen & Nordling Esa Nordling 11 22

12 Terveydentila Terveydentila koetaan heikommaksi kuin Suomessa keskimäärin Heikoin Miehet Matala koulutustaso Yli 65 vuotiaat Eläkkeellä olevat Ka Kh n Lappi 78,48 16, Suomi 79, Hätönen & Nordling 12

13 Sairastavuus Lapissa samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin Sairastavuusindeksi (THL) Kuvaa kuntien välisiä sairastavuuseroja mahdollisimman kattavasti sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta THL/Parikka 1/2013

14 Depressio (CIDI-SF) Yleisempää: Naisilla Alle 65 -vuotiailla Hätönen & Nordling 14

15 Alkoholin liikakäyttö Yleisempää Miehillä Alle 65 vuotiailla Keskitason koulutuksen tai vähemmän omaavilla Hätönen & Nordling 15

16 Peliriippuvuus Yleisempää miehillä Hätönen & Nordling 16

17 Avun hakeminen kun on ongelmia Vain osa ongelmista kärsivistä hakisi apua mielenterveyden ongelmiin Useammin apua ongelmiin hakevat: Naiset Alle 64 vuotiaat Hätönen & Nordling 17

18 Avun hakeminen Hätönen & Nordling 18

19 Asenteet Hätönen & Nordling 19

20 Asenteet alkoholiongelmia kohtaan Hätönen & Nordling 20

21 Asenteet masennusta kohtaan Hätönen & Nordling 21

22 Asenteet mielenterveysongelmia kohtaan Hätönen & Nordling 22

23 Asenteet yhteenvetoa Alkoholiongelmien häpeällisyys ja leimaavuus Terveydenhuollon henkilöstön ei uskota ottavan ongelmia vakavasti Masentuneen tulisi ottaa itseään niskasta kiinni Masennuslääkkeet aiheuttavat paljon sivuvaikutuksia Sairastuessa mielenterveyden ongelmaan voi menettää työpaikkansa Avohoitoon halutaan panostaa Hätönen & Nordling 23

24 Kulttuuri ja luonto Hätönen & Nordling 24

25 Kulttuuripalveluiden käyttö viimeksi kuluneen vuoden aikana sukupuolen mukaan (%) Hätönen & Nordling 25

26 Kulttuurialojen harrastaminen viimeksi kuluneen kuukauden aikana sukupuolen mukaan (%) Hätönen & Nordling 26

27 Luonnossa liikkuminen Hätönen & Nordling 27

28 Yhteenvetoa tuloksista Positiivinen mielenterveys voimavarana Kulttuuri tärkeä vapaa-ajan toiminta Terveydentila koetaan heikoksi Asenteet haasteena Avun hakemisen madaltaminen Osa ongelmista kärsivistä ei hae apua Perhe ja ystävät tärkeitä Hätönen & Nordling 28

29 Mitä tulokset voivat tarkoittaa käytännössä? Huomion kiinnittäminen hyvinvointiin väestöryhmien erityispiirteet huomioiden: Miehet Ikääntyneet Matalasti koulutetut Varhainen tunnistaminen Mielenterveyden luku- ja ensiaputaidot Asenteisiin vaikuttaminen Hätönen & Nordling 29

30 Työstäminen jatkuu Ryhmätyösessiot: SESSIO2. : Mielen hyvinvointi väestökyselystä nousseet huolenaiheet Hätönen & Nordling 30

31 Tulosmuuttujat ja mittarit 1. Elämänhallinnan tunne (Pearlin Sense of Mastery, Perlin & Schooler 1978) 2. Kokemus sosiaalisesta tuesta (Oslo 3, Brevik & Dalgard 1996) 3. Psyykkinen toimintakyky (RAND-36, Hays ym. 1993; 3 kysymystä, Aalto ym. 1999) 4. Psyykkinen kuormittuneisuus (General Health Questionnaire, GHQ-12, Golberg & Hillier 1979) 5. Alkoholiongelma (CAGE, Ewing 1984) 6. Depressio, (CIDI-SF, Robins ym. 1988, Witchen ym. 1991, Kessler ym. 1998) 7. Sosiaalinen pääoma (Forsman ym. 2009) 8. Vastaajien asenteet ja tietämys mielenterveydestä (Forsman ym. 2009) 9. Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS, NHS Health Scotland, U of Warwick and U of Edinburgh 2006) 10. Elämänlaatu (EQ-5D, VAS, EuroQol Group 1990) 11. Elämääntytyväisyys Hätönen & Nordling 31

32 Ryhmätyösessio 2 1) Asenteet ja niihin vaikuttaminen. Mitä hyötyä on asenteiden muuttumisesta? Asenne ja toiminta? Miten asenteisiin voidaan vaikuttaa vai voidaanko? Miten konkretisoituu? Hätönen & Nordling 32

33 2) Eri väestöryhmien tarpeisiin vastaaminen Mitä tarkoittaa käytännössä eri toimijoiden näkökulmasta? Ongelman kuvaus Mihin halutaan muutosta? Miten päästään tavoitetilaan? Hätönen & Nordling 33

34 3) Positiivinen mielenterveys voimavarana Miten positiivista mielenterveyttä voidaan edistää? Konkreettisia esimerkkejä Hätönen & Nordling 34