TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset keskitulot henkilöä kohden olivat 30 650 euroa vuonna 2014. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa tulot kasvoivat vuonna 2014 vähemmän kuin muun Suomen isoissa kaupungeissa. Espoossa keskitulot jopa vähenivät. Isoista kaupungeista suurinta kasvu oli Turussa ja Oulussa. Pidemmällä vuosijaksolla (2008 2014) vantaalaisten tulokehitys on ollut Espoon ohella suurista kaupungeista hitain. Taulukko 1. 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset keskitulot isoissa kaupungeissa vuosina 2008 2014 Alue 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 muutos (%) 2008 2014 muutos (%) 2013 2014 Vantaa 27 440 27 470 28 220 29 260 29 980 30 310 30 650 11,7 1,1 Espoo 34 770 34 190 35 200 36 600 36 880 38 780 38 230 10,0-1,4 Helsinki 29 250 28 880 29 000 31 040 31 500 32 640 33 060 13,0 1,3 Turku 23 440 23 310 24 000 25 090 25 360 25 790 26 590 13,4 3,1 Tampere 24 240 23 870 24 520 25 680 26 250 26 690 27 160 12,0 1,8 Oulu 24 370 24 390 25 000 25 780 26 750 26 990 27 690 13,6 2,6 Vuonna 2009 yleinen talouden taantuma alensi tulonsaajine keskituloja Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Vantaalla ja Oulussa ne kuitenkin hieman kasvoivat. Espoossa keskitulot vähenivät jälleen vuonna 2014. Taulukko 2. 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset keskitulot Helsingin seudun kehyskunnissa vuosina 2008 2014 Alue 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 muutos (%) 2008 2014 muutos (%) 2013 2014 Hyvinkää 26 100 26 120 26 660 27 940 28 700 29 090 29 570 13,3 1,7 Järvenpää 28 060 27 940 29 260 29 800 30 690 31 250 31 650 12,8 1,3 Kauniainen 54 880 49 190 52 880 57 690 56 450 62 140 59 020 7,5-5,0 Kerava 28 000 27 860 28 240 29 280 30 000 30 640 30 490 8,9-0,5 Kirkkonummi 32 200 31 970 33 380 34 150 34 760 35 240 36 440 13,2 3,4 Mäntsälä 25 470 25 780 26 560 27 830 28 550 29 180 29 900 17,4 2,5 Nurmijärvi 29 570 29 470 30 330 31 870 32 510 33 050 33 990 14,9 2,8 Pornainen 26 710 25 580 27 540 28 590 29 750 30 070 30 640 14,7 1,9 Sipoo 39 980 30 600 31 520 32 860 33 580 35 020 34 750-13,1-0,8 Tuusula 31 370 30 360 31 640 32 480 33 210 33 810 34 570 10,2 2,2 Vihti 28 040 27 840 28 590 29 730 30 530 32 310 31 510 12,4-2,5 Helsingin seudun kehyskunnissa keskitulot tulonsaajaa kohden vähenivät vuonna 2009 Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Keravalla, Vihdissä ja Sipoossa näin kävi jälleen vuonna 2014. Sipoon suuria muutoksia selittää osaliitos Helsinkiin. Mäntsälässä, Pornaisissa ja Nurmijärvellä kasvu on ollut koko jakso huomioon ottaen suurinta.
2 Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden valtionveronalaiset keskitulot olivat vuonna 2014 suurista kaupungeista kolmanneksi suurimmat Espoon ja Helsingin jälkeen. Helsingin seudun kehyskunnista vain Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa keskitulot olivat alemmat kuin Vantaalla. Vantaalla oli isoista kaupungeista suhteellisesti vähiten alle 9 000 euroa vuodessa ansainneita. Yli 52 000 euron vuosituloihin päässeitä oli kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen. Vantaalla oli suhteellisesti eniten 27 000 42 000 euron vuositulot saaneita. Yli 52 000 euron vuosituloja saaneiden osuus oli Espoossa yli kaksi ja puolikertainen Turun vastaavaan tulonsaajaluokan osuuteen verrattaessa. Kuvio 1. Valtionveronalaisia tuloja saaneiden 15 vuotta täyttäneiden jakaumat tuloluokittain isoissa kaupungeissa ja muualla maassa vuonna 2014 30,0 osuus tulonsaajista, % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle 9 9-17 17-27 27-32 32-42 42-52 52+ tuloluokka, 1 000 euroa vuodessa Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Muu Suomi Sukupuoli näkyy edelleen henkilön tulotasossa. Ero naisten ja miesten vuosituloissa vaihtelee vain vähän kaupungeittain. Espoolaiset naiset ansaitsevat selvästi espoolaisia miehiä vähemmän: naisten keskitulot olivat vuonna 2014 vain 69 prosenttia miesten keskituloista. Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiluku oli suurempi. Vuoteen 2008 verrattuna ero naisten ja miesten keskituloissa oli Vantaalla kaventunut hieman muita isoja kaupunkeja vähemmän. Taulukko 3. 15 vuotta täytteiden naisten ja miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilöä kohden isoissa kaupungeissa vuosina 2008 ja 2014 Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu 2008 Naiset 23 290 27 680 24 990 19 950 20 080 20 560 Miehet 31 480 42 230 34 210 27 480 28 790 28 390 Erotus 8 190 14 550 9 220 7 530 8 710 7 830 Naisten euro 74 senttiä 66 senttiä 73 senttiä 73 senttiä 70 senttiä 72 senttiä 2014 Naiset 26 460 31 230 28 810 23 160 23 480 23 720 Miehet 35 050 45 440 37 930 30 460 31 140 31 760 Erotus 8 600 14 210 9 120 7 300 7 660 8 030 Naisten euro 75 senttiä 69 senttiä 76 senttiä 76 senttiä 75 senttiä 75 senttiä Helsingin seudun kehyskunnissa naisten ja miesten tuloero vaihteli 69 76 prosentin välillä. Kauniaisissa naisten euro miehiin verrattuna oli vain 48 sentin arvoinen! (ks. taulukko 5, katsauksen lopussa).
3 Keskitulot Vantaan suuralueilla Kivistössä ja Aviapoliksessa sekä naisten että miesten keskitulot olivat suuremmat kuin muilla Vantaan suuralueilla. Koivukylässä ja Hakunilassa keskitulot olivat sekä miehillä että naisilla Vantaan pienimmät. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin korkeimman keskimääräisen tulotason alueilla, Kivistössä ja Aviapoliksessa. Näillä alueilla naisten palkat olivat 70 prosenttia miesten palkoista. Pienin tuloero oli Hakunilassa, 77 prosenttia. Muilla suuralueilla prosenttiluku vaihteli 74 ja 76 välillä. Erot suuralueilla olivat vuoden 2014 aikana pysyneet ennallaan. Ero miesten ja naisten keskitulojen välillä oli vuosina 2009 2014 kaventunut kaikilla suuralueilla liki saman verran, keskimäärin kahdella sentillä. Keskitulot vuonna 2014 olivat sekä vuoteen 2008 että vuoteen 2013 verrattuna suuremmat kaikilla suuralueilla niin miehillä kuin naisillakin. Vuoteen 2008 verrattuna suurin kasvu (miehillä 31 %, naisilla 26 %) oli Tikkurilan suuralueella, kun Myyrmäessä keskitulot kohosivat miehillä vain 7 ja naisilla 11 prosentilla. Kivistössä tulojen kasvu oli toiseksi suurinta (miehet 17 ja naiset 22 %). Naisten keskitulot olivat kasvaneet Tikkurilaa lukuun ottamatta kaikilla alueilla miesten keskituloja enemmän. Keskitulot kasvoivat kaikilla suuralueilla myös vuoden 2014 aikana. Pienin keskitulojen lisäys oli Myyrmäessä, miehillä 0,3 ja naisilla 0,5 prosenttia. Hakunilan miehillä tulot kasvoivat 2,1 ja Koivukylän naisilla 1,9 prosenttia. Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Hakunilassa miesten tulot kasvoivat naisten tuloja nopeammin. Kuvio 2. Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneiden tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilön sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2014 Aviapolis Kivistö Tikkurila Myyrmäki Korso Hakunila Koivukylä naiset miehet 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 50 000 keskitulot vuodessa, euroa Vähemmän kuin 10 000 euroa vuodessa ansainneita vantaalaisista oli yli 14 prosenttia. Keskimäärää enemmän heitä oli Koivukylässä ja Hakunilassa, 16 prosenttia molemmissa. Tulottomia oli eniten, lähes 5 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Koivukylässä ja Hakunilassa. Miehistä alle 10 000 euron vuositulot ansainneita oli vajaa 14 ja naisista liki 15 prosenttia. Sukupuolesta riippumatta tähän tuloluokkaan kuuluvia oli eniten Koivukylässä ja Hakunilassa ja vähiten Aviapoliksessa. Yli 60 000 euron vuosituloihin päässeitä oli vantaalaisista keskimäärin runsas 8 prosenttia, miehistä 13, mutta naisista vain reilu 4 prosenttia. Suuralueista eniten tähän tuloluokkaan kuuluvia oli Kivistössä, lähes 14 prosenttia, ja vähiten Hakunilassa, vajaa 7 prosenttia. Kivistön suuralueella vähintään 60 000 euron vuositulot oli yli 20 prosentilla miehistä ja Aviapoliksen naisista reilulla 6 prosentilla, kun Hakunilan miehistä heitä oli runsaalla 10 prosentilla ja Hakunilan, Koivukylän ja Korson naisista vajaalla 4 prosentilla. Kaiken kaikkiaan alueittaiset erot eri tuloluokkiin sijoittumisessa olivat naisilla pienemmät kuin miehillä.
4 Tulot ja niiden muutos kaupunginosissa Vuonna 2014 Vantaan 61 kaupunginosasta korkein keskimääräinen tulotaso kutakin 15 vuotta täyttänyttä kohden oli Pitäjän kirkonkylässä, 50 810 euroa, ja matalin Länsisalmessa, 20 270 euroa 1. Miehillä keskitulot olivat suurimmat Helsingin pitäjän kirkonkylässä, 70 610 euroa, ja naisilla Linnaisissa, 36 560 euroa. Vuonna 2013 suurimmat tulot oli Pitäjän kirkonkylän miehillä, 64 470 euroa, ja Linnaisten naisilla, 36 210 euroa. Viisi vuotta aiemmin, vuonna 2008, suurimmat tulot miehillä oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä, 48 390 euroa, ja naisilla Ojangossa, 30 820 euroa. Vähiten tuloja oli vuonna 2008 Havukosken miehillä, 23 890 euroa, ja Viinikkalan naisilla, 18 280 euroa (ks. taulukko 4 sivulla 9). Vuoden 2014 aikana 14 kaupunginosassa 60:stä asukkaiden keskitulot pienenivät, eniten Petikossa (15 %) ja Keimolassa (13 %). Miesten tulot vähenivät 16 kaupunginosassa ja naisten 13 kaupunginosassa. Myyrmäen suuralueella eniten valtionveronalaisia tuloja vuonna 2014 oli Linnaisten asukkailla sukupuoleen katsomatta. Miehistä alimmat vuositulot olivat Myyrmäen kaupunginosan miehillä ja naisilla. Ero naisten ja miesten keskitulojen välillä oli suurin Linnaisissa, jossa naisten keskitulot olivat vain 61 prosenttia miesten tuloista. Kaivokselassa oli paras tilanne, siellä naisten tulot olivat 81 prosenttia miesten tuloista. Keskitulojen muutos vuoteen 2008 verrattuna oli Myyrmäen suuralueella suurin Linnaisissa, jossa 15 vuotta täyttäneiden keskitulot olivat kohonneet kuuden vuoden aikana 30 prosentilla, niin miehillä kuin naisillakin. Heikoiten keskitulot kasvoivat Petikossa, runsaalla 4 prosentilla. Miehistä tulokehitys oli Petikossa negatiivinen 4 prosentin verran. Naisilla tulot kasvoivat Kaivokselassa vähiten, kuitenkin lähes 9 prosentilla. Vuoteen 2013 verrattuna tulot alenivat neljässä Myyrmäen kaupunginosassa, miehillä viidessä, naisilla kolmessa. Suurin vähennys tapahtui Petikossa, 15,1 prosenttia. Eniten tulot kasvoivat Linnaisissa, 6,3 prosenttia. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin tuloihin oli sijoittunut eniten (14,3 %) Vapaalan tulonsaajista. Osuus oli sama kuin koko Vantaalla. Vähiten (9,4 %) heitä oli Hämevaarassa. Yli 60 000 euron tuloihin päässeitä oli eniten (25,0 %) Linnaisissa ja vähiten Martinlaaksossa (6,7 %). Kivistön suuralueella suurimmat valtionveronalaiset vuositulot vuonna 2013 oli Kivistön miehillä ja saman kaupunginosan naisilla. Keskimäärin pienimmät vuositulot olivat Piispankylässä. Piispankylän miehet ja Kiilan naiset olivat keskimäärin vähiten ansaitsevia koko Kivistön suuralueella. Sukupuolen välinen tuloero oli suurin Keimolassa, jossa naisten keskitulot olivat 61 prosenttia miesten keskituloista, kun taas Seutulassa tuloero oli pienin, naisen euro oli 80 senttiä. Keskitulojen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 oli Kivistön kaupunginosassa 22 prosenttia, niin miehillä kuin naisillakin. Suuralueen kaupunginosista hitain keskitulojen kehitys oli Keimolassa, jossa keskitulot olivat vajaa 2 prosenttia pienemmät kuin kuusi vuotta aiemmin. Miesten tulot olivat vuonna 2014 Kiilassa 23 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008. Naisilla suurin muutos oli Vestrassa, kasvua oli yli 26 prosenttia. Seutulassa ja Keimolassa miesten keskitulot vähenivät vuoteen 2008 verrattuna. Naisilla sen sijaan kasvua oli kaikilla alueilla, vähiten Piispankylässä, jossa sielläkin tulot kasvoivat 13 prosentilla. Vuoden 2014 aikana keskitulot alenivat kolmessa Kivistön kymmenestä kaupunginosasta, miehillä kolmessa, naisilla neljässä kaupunginosassa. Suurin pudotus oli Keimolassa, 12,7 prosenttia. Eniten keskitulot kasvoivat Vestrassa, 6,6 prosenttia, etenkin naisten tulot kohosivat selvästi. Alle 10 000 euron valtionveronalaiset tulot oli 14,7 prosentilla Keimolan tulonsaajista, kun vähintään 60 000 euron tuloihin oli päässyt 19,3 prosenttia Kivistön tulonsaajista. Vähiten alle 10 000 euron vuosituloja saaneita oli Riipilässä (9,6 %) ja vähintään 60 000 euron vuosituloja saaneita Piispankylässä (4,8 %). Aviapoliksen suuralueella keskimäärin suurimmat valtionveronalaiset vuositulot oli Ylästön asukkailla, niin miehillä kuin naisillakin. Suuralueen keskimäärin pienimpiin vuosituloihin jäivät niin Veromiehen naiset kuin miehetkin. Ero miesten ja naisten vuositulojen välillä oli pienin Viinikkalassa, 85 prosenttia, ja suurin Ylästössä, 66 prosenttia. Valtionveronalaisten keskitulojen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 oli Ylästön kaupunginosassa 18 prosenttia, kun taas Veromiehessä keskitulot alenivat vajaalla prosentilla. Ylästön miehillä tulot kasvoivat 16 prosentilla, kun taas Viinikkalan miesten tulot vähenivät runsaalla prosentilla. Suurin tulojen lisäys oli Viinikkalan naisilla, peräti 49 prosenttia. Veromiehessä naisten keskitulot alenivat kolmella prosentilla. 1 Lentokentän kaupunginosa ei ole vertailussa mukana sen vähäisen asukasmäärän vuoksi eli mukana vertailussa on 60 kaupunginosaa.
5 Aviapoliksessa joidenkin kaupunginosien isoja muutoksia selittää paljolti niiden pieni väestömäärä. Vuonna 2014 Aviapoliksen viidestä kaupunginosasta (Lentokenttä ei luvussa mukana) kahdessa 15 vuotta täyttäneen väestön keskitulot vähenivät. Miehillä näin kävi kahdessa, naisilla kolmessa kaupunginosassa. Veromiehessä tulojen väheneminen oli suurinta, tosin vain 2,2 prosenttia. Ylästössä tulot kasvoivat 3,1 prosentilla. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt eniten Veromiehen tulonsaajista (16,5 %), kun vähiten heitä oli Tammistossa (8,9 %). Vähintään 60 000 euron vuositulot oli Ylästön tulonsaajista 20,8 prosentilla, kun Veromiehessä heitä oli vain 3,0 prosenttia. Tikkurilan suuralueella suurimmat vuositulot oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä asuvilla sukupuolesta riippumatta. Pienimmät ne olivat opiskelijavaltaisessa Jokiniemessä, myös sukupuolesta riippumatta. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin vain 47 prosenttia miesten vuosituloista. Jokiniemessä taas tuloero oli huomattavasti pienempi, naisten tulot olivat 79 prosenttia miesten tuloista. Tikkurilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen muutos vuosijaksolla 2008 2014 oli sukupuolesta riippumatta suurin Helsingin pitäjän kirkonkylässä, miehillä 46 ja naisilla 28 prosenttia, ja pienin Hakkilassa, miehillä vajaa puoli ja naisilla runsas 10 prosenttia. Kaikissa Tikkurilan suuralueen kaupunginosissa asukkaiden keskitulo kasvoi niin miehillä kuin naisillakin vuoden 2014 aikana, muita selvästi eniten Helsingin pitäjän kirkonkylässä, jossa kasvua oli 12,6 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Muissa kaupunginosissa kasvu vaihteli puolesta prosentista kolmeen. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Jokiniemen tulonsaajista 19,0 prosenttia, kun heitä oli Hakkilassa alle 10,7 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot olivat Helsingin pitäjän kirkonkylässä 23,7 prosentilla tulonsaajista, kun Jokiniemessä heitä oli 4,6 prosenttia. Koivukylän suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat kertyneet sukupuolesta riippumatta Ilolalaisille ja pienimmät Havukoskelaisille. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Koivukylän kaupunginosassa, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin 73 prosenttia miesten vuosituloista. Ero oli pienin Havukoskella, jossa naisten tulot olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten tuloista. Koivukylän suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos 2008 2014 oli suurin Ilolassa, runsas 16 prosenttia. Vähäisimmäksi kasvu jäi Havukoskella, jossa se jäi 6 prosenttiin. Naisten ja miesten tulot kasvoivat nopeimmin Ilolassa ja hitaimmin Havukoskella. Koivukylän suuralueella vain asolalaisten keskitulo oli vuonna 2014 alempi kuin vuotta aiemmin. Asolan miehillä keskitulo väheni yli neljällä prosentilla. Kaikilla muilla alueilla tulot kasvoivat, eniten Rekolassa ja Päiväkummussa. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Havukosken tulonsaajista 20,2 prosenttia, kun heitä oli Rekolassa 12,5 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot oli Rekolassa 13,6 prosentilla tulonsaajista, kun Havukoskella heitä oli vain 2,4 prosenttia. Korson suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat Nikinmäen asukkailla ja pienimmät Mikkolan asukkailla. Naisista eniten ansaitsivat Jokivarren naiset, miehistä Nikinmäen miehet. Pienimpiin vuosituloihin jäivät niin Mikkolan naiset kuin miehetkin. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin Nikinmäessä, joissa naisten vuositulot jäivät 67 prosenttiin miesten vuosituloista. Pienin tuloero oli Mikkolan ja Korson kaupunginosissa, joissa naisten vuositulot olivat keskimäärin 79 prosenttia miesten vuosituloista. Korson suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos 2008 2014 oli suurin Vallinojalla ja Nikinmäessä, molemmissa 16 prosenttia. Miehillä tulot kasvoivat eniten Vallinojalla, naisilla Nikinmäessä. Hitainta kasvu oli sekä Mikkolan naisilla että miehillä. Vuonna 2014 Jokivarressa keskitulot vähenivät, tosin vain 0,1 prosentin verran, muissa Korson suuralueen kaupunginosissa ne kasvoivat, eniten Nikinmäessä, 2,2 prosentilla. Miehillä keskitulot alenivat Jokivarren, Vierumäen ja Korson kaupunginosissa. Alle 10 000 euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Mikkolan tulonsaajista 18,1 prosenttia, kun heitä oli Leppäkorvessa 8,5 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot oli Nikinmäessä 15,7 prosentilla tulonsaajista, kun Mikkolassa heitä oli vain 2,0 prosenttia.
6 Hakunilan suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot kokosivat sukupuolesta riippumatta sotunkilaiset ja pienimmät myös sukupuolesta riippumatta Länsisalmessa asuvat. Sukupuolten välinen tasa-arvo tuloissa oli koko Vantaalla lähimpänä toteutumistaan Ojangossa, jossa naisten tulot olivat 87 prosenttia miesten tuloista. Kuninkaanmäessä on vielä paljon kirittävää, koska siellä naisten vuositulot olivat vain 63 prosenttia miesten vuosituloista. Hakunilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen muutos vuosina 2008 2014 oli suurin Kuninkaanmäessä, 29 prosenttia. Muutos oli Hakunilan kaupunginosista Kuninkaanmäessä suurin niin miehillä kuin naisillakin. Hitainta kasvu oli Länsisalmessa, jossa sekä miesten että naisten keskitulot vähenivät. Hakunilan suuralueella keskitulot alenivat vuonna 2014 kolmessa kaupunginosassa, eniten Länsimäessä, jossa ne vähenivät 5,3 prosentilla. Kuninkaanmäessä tulojen kasvu oli yli 10 prosenttia vuoden 2014 aikana. Alle 10 000 euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Länsimäen tulonsaajista reilu 18,7 prosenttia, kun heitä Rajakylässä oli 9,6 prosenttia. Vähintään 60 000 euron vuositulot olivat Sotungissa 17,2 prosentilla tulonsaajista, kun Länsisalmessa vähintään 60 000 euron vuosituloihin ei ollut päässyt kukaan. Yhteenveto: tulojen muutokset Vantaan kaupunginosissa 2008 2014 Vuonna 2014 keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot Vantaalla olivat 15 vuotta täyttänyttä kohden 30 650 euroa. Vantaan kaupunginosista korkein keskimääräinen tulotaso oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä, 50 810 euroa, ja matalin Länsisalmessa, 20 270 euroa. Kuusi vuotta aiemmin (2008) vantaalaisten keskitulot olivat 27 440 euroa ja tuolloin kaupunginosista suurimmat tulot oli Linnaisten tulonsaajilla, 37 330 euroa, ja pienimmät Mikkolassa 21 550 euroa. Keskimääräiseltä tulotasoltaan paras kaupunginosa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, ohitti pitkään johtopaikalla olleen Linnaisten kaupunginosan vuonna 2014. Kymmenen kärkeen sijoittuneiden kaupunginosien joukossa väestömäärältään suurin oli Ylästö, jossa vuonna 2014 asui 15 vuotta täyttäneitä 3 460. Tammistossa, Kivistössä ja Vantaanlaaksossa 15 vuotta täyttäneitä oli yli 2 000, kaikissa muissa kärkikymmenikköön kuuluvissa kaupunginosissa heitä oli vähemmän. Kaikkiaan näiden kymmenen kaupunginosan osuus kaikista ikäryhmään kuuluvista vantaalaisista oli 8,8 prosenttia. Vuotta aiemmin heitä oli 7,1 prosenttia ja kuusi vuotta aiemmin 8,2 prosenttia. Uusina kaupunginosina kymmenen keskituloltaan parhaan kaupunginosan joukkoon nousivat vuonna 2014 Vantaanlaakso ja Kuninkaanmäki. Tilaa tekivät Keimola ja Lapinkylä. Kymmenen pienimmän tulotason kaupunginosajoukko pysyi samana kuin vuonna 2013. Heikoiten sijoittuneen kymmenikön joukossa oli kaksi kaupunginosaa, joissa 15 vuotta täyttäneitä oli yli 9 000. Vain kahdessa heitä oli alle tuhat, lopuissa 2 600 7 100. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat kerrostalovaltaisia alueita. Näiden kymmenen keskimäärin alimman tulotason kaupunginosien osuus Vantaan 15 vuotta täyttäneistä oli 29,3 prosenttia. Vuotta aiemmin osuus oli hivenen suurempi, 29,6 prosenttia, mutta kuusi vuotta aiemmin pienempi, 26,8 prosenttia. Tulot olivat kasvaneet vuodesta 2008 vuoteen 2014 kolmea kaupunginosaa lukuun ottamatta kaikissa, eniten Pitäjän kirkonkylässä, yli 36 prosentilla ja vähiten Länsisalmessa, jossa ne olivat pienentyneet yli 6 prosentilla. Kummankin kaupunginosan keskitulojen vaihtelua selittää niiden pieni väestöpohja, jolloin jo muutaman henkilön tulojen kasvu tai aleneminen vaikuttaa keskiarvoon. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat kasvaneet yli 20 prosentilla viidessä kaupunginosassa. Alle 10 prosentin tulojen kasvu oli 17 kaupunginosassa. Vuoden 2014 aikana kutakin 15 vuotta täyttänyttä vantaalaista kohden laskettu tulotaso kohosi 1,1 prosentilla, saman verran kuin edellisenä vuonna. Suuralueista paras kehitys oli Hakunilassa (1,7 %) ja Tikkurilassa (1,5 %). Kaupungin läntisessä osassa, Myyrmäessä, Kivistössä ja Aviapoliksessa, tulojen muutos jäi enintään 0,7 prosenttiin. Tulonsaajien keskitulot vähenivät 14 kaupunginosassa vuoden 2014 aikana. Suurin vähennys oli Petikossa, joissa keskitulot pienenivät yli 15 prosentilla. Neljässä kaupunginosassa keskitulot kohosivat yli viidellä prosentilla. Kun kaupunginosat laitetaan tulonsaajien keskitulojen suuruuden mukaiseen järjestykseen, voidaan verrata, miten kaupunginosien asema kaupungin sisällä on muuttunut vuodesta 2008 vuoteen 2014. Asemaansa oli parantanut 34 kaupunginosaa, samalla sijalla oli 3 kaupunginosaa ja sijoitus oli heikentynyt 23 kaupunginosalla (Lentoaseman kaupunginosa ei mukana vertailuissa). Kuuden viime vuoden (2009 2014) aikana suurimman nousun tulotasovertailussa ovat tehneet Kuninkaanmäki, Lapinkylä ja Askisto. Vertailussa alaspäin ovat kuuden vuoden aikana menneet eniten Rajakylä, Ojanko, Hakkila, Veromies ja Vaarala (kartta 4, sivu 8). Niissä kaupunginosissa, joiden sijoitus tulovertailussa heikkeni, asui v. 2014 noin 89 200 ja sijoitustaan parantaneissa kaupunginosissa lähes 97 300 asukasta. Sijoitus pysyi ennallaan vajaan 20 200 vantaalaisen osalta.
7 Kartta 1. 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohden Vantaan kaupunginosissa vuonna 2014 Kartta 2. 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (euroa) vuodesta 2008 vuoteen 2014
8 Kartta 3. 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (%) vuodesta 2008 vuoteen 2014 Kartta 4. Sijaluvun muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014, kun kaupunginosat laitetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen (vihreä = sijaluvun parannus, punainen = sijaluvun heikennys)
9 Taulukko 4. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilöä kohden vuonna 2008 ja 2014 ja tulojen muutos 2014 2008 muutos (%) 2008-2014 kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset Vantaa 30 646 35 053 26 458 27 437 31 841 23 295 11,7 10,1 13,6 Myyrmäki 30 835 35 207 26 859 28 258 32 834 24 105 9,1 7,2 11,4 Linnainen 48 396 59 620 36 558 37 333 45 723 28 247 29,6 30,4 29,4 Hä mevaara 38 599 46 161 31 311 32 625 39 284 26 042 18,3 17,5 20,2 Hä meenkylä 31 912 36 378 27 813 29 703 34 370 25 493 7,4 5,8 9,1 Vapaala 35 332 40 595 30 047 32 097 38 096 26 071 10,1 6,6 15,3 Varisto 31 822 37 015 27 238 29 221 34 324 24 532 8,9 7,8 11,0 Myyrmäki 27 762 31 372 24 742 25 903 29 767 22 708 7,2 5,4 9,0 Kaivoksela 30 429 33 600 27 262 28 651 32 265 25 066 6,2 4,1 8,8 Martinlaakso 28 588 31 935 25 511 26 414 30 208 22 906 8,2 5,7 11,4 Vantaanlaakso 37 613 43 917 31 820 32 070 37 601 27 015 17,3 16,8 17,8 Askisto 34 936 41 142 28 828 30 396 36 325 24 527 14,9 13,3 17,5 Petikko 38 009 43 007 31 846 36 401 44 782 26 662 4,4-4,0 19,4 Kivistö 36 157 42 353 29 800 30 448 36 228 24 526 18,8 16,9 21,5 Piispankylä 29 322 32 803 25 718 26 049 29 599 22 763 12,6 10,8 13,0 Keimola 35 571 43 140 26 444 36 202 46 893 22 285-1,7-8,0 18,7 Kivistö 41 133 49 248 32 968 33 719 40 310 26 893 22,0 22,2 22,6 Lapinkylä 36 139 42 340 29 592 30 679 35 724 25 303 17,8 18,5 17,0 Myllymäki 31 716 36 128 26 211 27 238 32 807 21 287 16,4 10,1 23,1 Vestra 37 495 43 382 31 344 31 091 36 690 24 837 20,6 18,2 26,2 Luhtaanmäki 33 875 41 426 26 737 30 576 37 940 23 146 10,8 9,2 15,5 Riipilä 33 303 38 400 28 399 27 976 32 342 23 564 19,0 18,7 20,5 Seutula 31 203 34 621 27 758 29 625 36 507 23 216 5,3-5,2 19,6 Kiila 31 622 37 171 25 674 26 226 30 190 21 679 20,6 23,1 18,4 Aviapolis 36 260 42 970 29 939 32 580 38 987 26 543 11,3 10,2 12,8 Ylästö 41 997 50 589 33 597 35 620 43 548 27 774 17,9 16,2 21,0 Viinikkala 30 405 31 980 27 253 26 187 32 379 18 275 16,1-1,2 49,1 Tammisto 38 039 44 447 31 938 33 035 38 919 27 511 15,1 14,2 16,1 Pakka la 33 731 40 039 28 056 30 926 36 726 25 689 9,1 9,0 9,2 Veromies 26 355 29 306 22 857 26 562 28 822 23 569-0,8 1,7-3,0 Tikkurila 31 053 35 653 26 865 28 806 32 401 23 681 7,8 10,0 13,4 Hiekka harju 32 899 37 596 28 770 29 654 34 967 24 843 10,9 7,5 15,8 Tikkurila 28 366 31 914 25 370 25 746 29 301 22 823 10,2 8,9 11,2 Jokiniemi 26 045 29 757 22 732 22 761 25 844 20 061 14,4 15,1 13,3 Viertola 33 398 38 437 28 943 30 699 36 306 25 921 8,8 5,9 11,7 Kuninkaala 34 334 39 777 28 973 30 654 35 895 25 498 12,0 10,8 13,6 Simonkylä 28 115 31 978 24 655 25 225 29 139 21 712 11,5 9,7 13,6 Ha kkila 33 105 37 897 28 508 31 396 37 742 25 806 5,4 0,4 10,5 Ruskeasa nta 36 257 41 970 30 571 31 621 36 873 26 511 14,7 13,8 15,3 Koivuhaka 32 562 37 497 27 190 28 152 32 484 23 565 15,7 15,4 15,4 Hgin pitäjän kk 50 814 70 614 32 993 37 219 48 393 25 818 36,5 45,9 27,8 Koivukylä 28 685 32 783 24 871 25 570 29 768 21 695 12,2 10,1 14,6 Koivukylä 29 840 34 847 25 443 26 716 31 377 22 715 11,7 11,1 12,0 Ilola 34 510 39 857 29 330 29 644 35 193 24 153 16,4 13,3 21,4 Asola 25 791 29 338 22 946 23 011 25 963 20 568 12,1 13,0 11,6 Rekola 34 353 39 653 29 188 30 023 35 574 24 701 14,4 11,5 18,2 Havukoski 22 616 24 934 20 438 21 316 23 890 18 955 6,1 4,4 7,8 Päiväkumpu 33 851 38 696 28 807 30 034 35 911 24 192 12,7 7,8 19,1 Korso 30 240 34 756 25 802 26 759 31 225 22 360 13,0 11,3 15,4 Matari 35 313 40 479 30 125 31 364 36 954 25 973 12,6 9,5 16,0 Korso 28 290 31 684 24 946 25 420 29 453 21 524 11,3 7,6 15,9 Mikkola 23 163 25 933 20 480 21 549 24 642 18 581 7,5 5,2 10,2 Metsola 27 634 31 659 23 855 24 759 28 738 21 019 11,6 10,2 13,5 Leppäkorpi 35 560 42 172 29 133 31 029 36 654 25 513 14,6 15,1 14,2 Jokivarsi 35 995 40 989 30 655 32 341 37 187 26 756 11,3 10,2 14,6 Nikinmäki 37 306 44 636 29 963 32 206 38 917 25 356 15,8 14,7 18,2 Vierumäki 32 636 37 027 27 925 28 610 33 061 24 143 14,1 12,0 15,7 Vallinoja 28 891 33 529 24 308 24 930 28 708 20 988 15,9 16,8 15,8 Hakunila 28 946 32 883 25 185 26 013 29 869 22 420 11,3 10,1 12,3 Lä nsisalmi 20 269 22 258 18 280 21 658 24 448 18 558-6,4-9,0-1,5 Lä nsimäki 23 791 26 161 21 627 21 979 24 488 19 766 8,2 6,8 9,4 Ojanko 33 760 35 885 31 210 32 567 34 092 30 824 3,7 5,3 1,3 Vaara la 33 582 38 133 29 016 31 687 37 087 26 343 6,0 2,8 10,1 Ha kunila 24 209 27 034 21 608 22 354 25 168 19 844 8,3 7,4 8,9 Rajakylä 35 552 39 992 31 152 32 643 37 663 27 710 8,9 6,2 12,4 Itä-Hakkila 35 817 40 365 31 168 30 918 35 648 26 024 15,8 13,2 19,8 Kuninkaanmäki 38 283 46 638 29 586 29 577 35 096 24 182 29,4 32,9 22,3 Sotunki 39 890 48 164 31 713 33 362 38 787 27 751 19,6 24,2 14,3 Tuntematon 14 544 15 406 12 495 11 720 12 539 9 701 24,1 22,9 28,8
10 Kunnittaista vertailua Vantaalaisten miesten ja naisten tulot 15 vuotta täyttänyttä kohden vuonna 2014 olivat isoista kaupungeista kolmanneksi suurimmat espoolaisten ja helsinkiläisten jälkeen. Helsingin seudun kehyskunnista vain Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa keskitulot olivat sukupuolesta riippumatta vantaalaisten tuloja pienemmät. Miesten tulojen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 oli Vantaalla isoista kaupungeista neljänneksi parasta Oulun, Helsingin ja Turun jälkeen. Naisilla tulojen muutos oli pienempi vain Espoossa. Helsingin seudun kehyskunnista Keravalla, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä miesten keskimääräinen tulotaso kohosi mainitulla ajanjaksolla vähemmän kuin Vantaalla. Naisilla näin kävi vain Keravalla ja Sipoossa. Tulojen kasvu oli kaiken kaikkiaan suurempaa seudun kehyskunnissa ja muun maan isoissa kaupungeissa. Miesten ja naisten tuloero kapeni Kauniaista lukuun ottamatta kaikissa tässä mukana olevissa kunnissa. Kauniaisissa ero kasvoi. Isoista kaupungeista Espoo erottui selvästi muita isommalla tuloerollaan. Eniten tuloero oli kaventunut Tampereella vuodesta 2008. Vantaalla ero oli kaventunut isoista kaupungeista vähiten. Helsingin seudun kehyskunnissa ero miesten ja naisten keskimääräisten tulojen välillä oli usein suurempi kuin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa. Kauniainen lienee koko maassa oma lukunsa sukupuolten välisessä tuloerossa. Kehyskunnissa ero oli yleensä pienentynyt hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Merkittävin muutos oli Sipoossa, jossa ero kapeni huomattavasti. Syynä oli miesten tulotason selkeä aleneminen. Taulukko 5. 15 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilöä kohden vuonna 2008 ja 2014, tulojen muutos sekä naisten tulojen suhde miesten tuloihin ja sen muutos (prosenttiyksikköä) Helsingin seudun kunnissa sekä isoissa kaupungeissa Kunta 2014 2008 Muutos 2008 2014 miehet naiset naiset/ miehet % miehet naiset naiset/ miehet % miehet % naiset % naiset/ miehet Vantaa 35 050 26 460 0,75 31 840 23 300 0,73 10,1 13,6 0,02 Espoo 45 440 31 300 0,69 42 230 27 680 0,66 7,6 13,1 0,03 Helsinki 37 930 28 810 0,76 34 210 24 990 0,73 10,9 15,3 0,03 Kauniainen 80 840 38 950 0,48 73 950 37 340 0,50 9,3 4,3-0,02 Oulu 31 760 23 720 0,75 28 390 20 560 0,72 11,9 15,4 0,03 Tampere 31 140 23 480 0,75 28 790 20 080 0,70 8,2 16,9 0,05 Turku 30 460 23 160 0,76 27 480 19 950 0,73 10,8 16,1 0,03 Hyvinkää 34 280 25 150 0,73 30 920 21 590 0,70 10,9 16,5 0,03 Järvenpää 36 620 26 990 0,74 33 120 23 390 0,71 10,6 15,4 0,03 Kerava 34 860 26 390 0,76 32 740 23 530 0,72 6,5 12,2 0,04 Kirkkonummi 43 090 29 940 0,69 38 410 26 100 0,68 12,2 14,7 0,01 Mäntsälä 34 500 25 390 0,74 29 780 21 240 0,71 15,8 19,5 0,03 Nurmijärvi 39 900 28 180 0,71 34 950 24 300 0,70 14,2 16,0 0,01 Pornainen 34 710 26 410 0,76 30 900 22 430 0,73 12,3 17,7 0,03 Sipoo 40 100 29 540 0,74 54 370 26 170 0,48-26,2 12,9 0,16 Tuusula 40 520 28 730 0,71 38 120 24 700 0,65 6,3 16,3 0,05 Vihti 35 980 27 180 0,76 32 950 23 290 0,71 9,2 16,7 0,05 Lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokannat, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-539-0 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X, Puh. (09) 8392 2716 ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B15:2016