1 28.10.2015 KAAVOITUSKATSAUS 2016 Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan käynnissä olevista ja käynnistyvistä kaavahankkeista Joensuussa. TIEDOTTAMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa ja kuuluttamalla. Kuulutukset julkaistaan torstaisin Karjalaisessa, Viikko-Pohjois-Karjalassa ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi. Käytäntönä on myös lähettää kaavahankkeen käynnistyessä tiedotteet alueen asukkaille ja maanomistajille joko postitse tai ilmaisjakeluiden yhteydessä. Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se sisältää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, arvioitavat vaikutukset ja tiedottamisen ja vuorovaikutuksen tavat. Osallisilla tarkoitetaan niitä, joiden oloihin kaavalla on vaikutusta. Kaavan laatimisen aikana osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Kaavan aloitus- ja luonnosvaiheissa pidetään kaava-asiakirjat julkisesti nähtävillä ja arvioitavina. Näissä vaiheissa järjestetään myös avoimia yleisötilaisuuksia osallisille. On toivottavaa, että ne, joita kaavahanke koskee, ovat yhteydessä kaavan laatijaan ja tuovat esille näkemyksiään. Tavoitteena on ratkaista ristiriidat kaavaprosessin aikana. Päätettäväksi menossa olevia kaava-asiakirjoja kutsutaan kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkirakennelautakunta. Ehdotus pidetään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla nähtävillä 30 päivän ajan. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia. Muistutukset voivat johtaa kaavaehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Kaava-asiakirjat pidetään eri vaiheissaan nähtävillä kaupunkirakenneyksikössä Muuntamontie 5:ssä kaupungintalolla Rantakatu 20:ssä ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat tarvittaessa nähtävillä alueellisissa palvelupisteissä; Enossa Kunnantie 2, Kiihtelysvaarassa Aprakkatie 2, Pyhäselässä Hammaslahdentie 2 ja Tuupovaarassa Virastotie 10.
MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVOITUS Joensuun seudun yleiskaava 2020 Osayleiskaavoitus 2 Kaavahankkeita koskevat mielipiteet tulee toimittaa kaavoitukseen sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus(at)joensuu.fi tai perinteisenä postina osoitteeseen Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. Myös suulliset, puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimitetut mielipiteet otetaan vastaan. On suositeltavaa laatia mielipide kirjallisena. Kaavaehdotusta koskeva muistutus on aina tehtävä kirjallisena. Vastuu mielipiteen tai muistutuksen perillemenosta on lähettäjällä. Nimettömiä viestejä ei oteta huomioon mielipiteinä tai muistutuksina. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihe ovat lainvoimaisia. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty kesäkuussa 2015. Siinä on käsitelty mm. Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta, virkistysalueita, reitistöjä, viheryhteyksiä ja seudullisen ampumaradan sijaintia. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia muutoksia on tehty koko Pohjois-Karjalassa. Kaava on ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Maakuntaliitto käynnistää seuraavaksi koko maakuntakaavan tarkistuksen. Lisätietoja: Internet: www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Siltakatu 2, 80100 Joensuu, puhelin 013 337 4700, sähköposti kirjaamo(at)pohjois-karjala.fi Yleiskaava on strategisen maankäytön suunnittelun väline, jolla suunnitellaan kaupungin maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Joensuun seudun yleiskaava 2020 on voimassa koko kaupungin alueella. Yleiskaavan sisältöön ja tehtyihin selvityksiin voi tutustua Internetissä osoitteessa www.joensuunseutu.fi > Yleiskaava 2020. Osayleiskaavoilla suunnitellaan esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Edellisen kaavoituskatsauksen jälkeen on kolme osayleiskaavaa saanut lainvoiman. Nämä ovat Joensuun keskustan osayleiskaava, Heinävaaran osayleiskaava ja Joensuun viherkaava.
3 YK1. Iiksenvaara Ketunpesät Papinkangas -osayleiskaava Iiksenvaara-Ketunpesät Papinkangas osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Siinä esitetään alueen tavoitteellinen maankäyttö vuonna 2030. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 29.9.2014 123. Kaavan hyväksymisestä on valitettu hallinto-oikeuteen eikä kaava ole siis lainvoimainen. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) YK 2. Rantakylä Utra -osayleiskaava ASEMAKAAVOITUS Rantakylä Utra -osayleiskaavan avulla ohjataan alueella tehtäviä asemakaavamuutoksia ja liikenneratkaisuja. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Tavoitteina on asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja liiketoiminnan täydennysrakentaminen, kaupunkikuvan uudistaminen, puukerrostalorakentaminen, jokivarren hyödyntäminen, esteettömyyden, ympäristön turvallisuuden, energiatehokkuuden ja liikenneolosuhteiden parantaminen. Kaavahankkeessa sovelletaan Joensuun keskustan osayleiskaavan menettelyitä. Kaavan taustaksi tehdään laaja selvitys Rantakylä Utra -alueen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaavatyö käynnistetään vuoden 2016 alkupuolella ja sen on tarkoitus valmistua päätettäväksi noin kahdessa vuodessa. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) Edellisen kaavoituskatsauksen (marraskuu 2014) jälkeen on lainvoiman saanut yhteensä 20 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Kaava-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 295 hehtaaria, josta noin 20 hehtaaria on uutta asemakaavaa. Asemakaavan laatimisen keskimääräinen kesto on ollut noin 15 kuukautta. Lainvoiman saaneista asemakaavoista valtaosa on koskenut täydennysrakentamista jo asemakaavoitetuille alueille kantakaupungissa. Laaja-alaisia kaavoja tai kaavamuutoksia on laadittu Ivontien alueelle, vanhaan Mutalaan ja Pilkkoon (Länsilinja). Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen ranta-asemakaava on valituksen vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä. TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkirakenneohjelmassa edellytetään, että kaupunkirakenneyksikkö laatii täydennysrakentamisohjelman. Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhyempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä ja palvelut lyhyemmän matkan päässä.
4 Täydennysrakentamisohjelma on kaupungin omaa toimintaa ohjaava suunnitelma. Sitä käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena ja ohjelmana asemakaavojen laatimiselle. Täydennysrakentamisohjelma laaditaan kaavoitusta vastaavalla vuorovaikutteisella menettelyllä. Ohjelman laatimisesta vastaa kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu. Sen hyväksymisestä päätetään kaupungin luottamuselimissä. Työn käynnistäminen on viivästynyt kaavoituksen henkilöstömuutosten vuoksi. (yhteyshenkilö Juha- Pekka Vartiainen) TONTTIEN RIITTÄVYYS MAANKÄYTTÖKORVAUS Vuonna 2016 on tarkoitus luovuttaa 100 pientalotonttia. Tonteista valtaosa sijoittuu kantakaupunki Niittylahti -alueelle. Pientalotonttitarjonta vastaa tulevana vuonna hyvin kysyntää. Asemakaavoitettujen pientalotonttien määrä vastaa lähes neljän vuoden luovutustavoitetta. Tonttivaranto pystytään jatkossakin pitämään erittäin hyvällä tasolla. Multimäen pientaloalueen II -vaiheen asemakaava on tulossa päätettäväksi ja Niittylahden pientaloalueen kaavan valmistelu on hyvässä vauhdissa. Kerrostalotonttien kysyntä suuntautuu selvästi pientalotontteja pienemmälle alueelle. Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän ns. Skilan kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen kaupungissa. Myös Reijolan alueelle rakennetaan kerrostaloja. Keskustan osayleiskaavan mukanaan tuomat uudet rakentamisen periaatteet auttavat keskustaan sijoittuvien rakennushankkeiden käynnistämistä. Rivitalotontteja kaavoitetaan kysyntää vastaavasti erityisesti uusille pientaloalueille. Tarjonta on riittävää. Uusiin asemakaavoihin jätetään joustoa kysynnän muutoksille. Työpaikkatonttien merkittävimmän reservin muodostavat Pilkon työpaikka-alue, Marjalan yritysalue ja Raatekankaan länsiosa. Nämä alueet ja työpaikka-alueet Reijolassa riittävät vain aivan lähivuosien tarpeisiin. Papinkankaan uuden työpaikka-alueen asemakaava on tulossa päätettäväksi. Maanomistajalla on lainsäädännön mukaan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Joensuun kaupunki edellyttää maanomistajan osallistumista kustannuksiin sekä uudisalueita asemakaavoitettaessa että silloin, kun jo rakennetulla alueella lisätään rakennusoikeutta merkittävästi. TULEVAN VUODEN ASEMAKAAVOITUSHANKKEET Tulevan vuoden merkittävimmät asemakaavahankkeet liittyvät Symmetrisen kaupungin toteuttamiseen. Käynnissä ovat asemakaavan muutokset asemanseudulla, syväsataman alueella ja Penttilänrannassa. Päätöksentekoon ovat tulossa Sortavalankadun ja Suvikujan alueiden kaavamuutokset.
Ruutukaava-alue (I IV kaupunginosat) 5 Niittylahdessa laajennetaan pientaloalueen asemakaavaa. Multimäen pientaloalueen ja Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavat ovat juuri tulossa päätettäviksi. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen on käynnissä tai käynnistyy mm. Käpykankaan - Raatekankaan työpaikka-alueilla, Enon kirkonkylässä, Uimaharju Ukkola alueella ja Heinävaarassa. Seuraavassa luettelossa ovat tällä hetkellä käynnissä olevat ja tulevana vuonna käynnistettäviksi suunnitellut kaavahankkeet kaupunginosittain. Kohteiden numerointi viittaa liitekarttaan. Kunkin kohteen tekstin lopussa on suluissa hankkeen yhteyshenkilön nimi. Myös muita kaavahankkeita, jotka eivät vielä ole tiedossa, käynnistyy tulevan vuoden aikana. Näistä hankkeista ilmoitetaan aina vähintään kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä (Karjalainen, Viikko-Pohjois-Karjala) ja Internetissä www.joensuu.fi. 1. Kirkkokatu 18. Kirkkokatu 18. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta. Tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen ja nykyisten rakennusten korottaminen. Kaavaratkaisu mahdollistaa rakentamisen kuuteen kerrokseen. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 2. Koulukatu- Yläsatamakatu -kiertoliittymä. Katujen liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, kun liikennemäärät sitä edellyttävät. Muutos parantaa liikenteen toimivuutta keskustan katukehän luoteiskulmassa. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 3. Kauppakatu 3 a-b. Kiinteistöjen omistaja on hakenut kaavamuutosta kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Suojeltava talo on tarkoitus siirtää toiseen paikkaan keskustassa, alustavasti tontille osoitteessa Sairaalakatu 18. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 4. Keskustan rakennussuojelukaava. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on suojella ne rakennukset, joiden suojelusta on päätetty riidattomasti keskustan osayleiskaavassa. Kaavamuutos käsittää 30 eri kiinteistöä, joilla on osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 5. Torikatu 26 (Jokelan tontti). Jokelan tontin rakennussuojelukysymys ja uudisrakentamismahdollisuus ovat ratkaisematta. Asemakaavavalmistelu käynnistetään vuoden 2016 aikana aiempien päätösten pohjalta. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 6. Valintatalon kortteli, Suvantokatu 21. PKO on hakenut asemakaavan muutosta omistamilleen korttelin 43 tonteille 9 ja 10 vähittäiskaupan myymälää ja asuinkerrostaloja varten. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko korttelin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 7. Sairaalakatu 18. Kaavamuutosta valmistellaan kiinteistön omistajan aloitteesta. Pääosin rakentamattomalla tontilla pyritään mahdollistamaan
6 kahden kerrostalon rakentaminen. Tontilla sijaitseva Suihkon talo suojellaan. Lisäksi tontille osoitetaan rakennusala, jonne on tarkoitus siirtää ns. Sininen talo (os. Kauppakatu 3b). (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 8. Sepänkatu 10. Kiinteistön omistaja hakee kaavamuutosta kolmekerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) Niinivaara (5) 9. Ratapiha. Joensuun ratapiha on perusparannuksen tarpeessa. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat turvalaitteiden ja raiteistomallin päivittäminen ja henkilöliikenteen palvelutason parantaminen. Liikennevirasto on hyväksynyt ratapihan yleissuunnitelman syyskuussa 2015. Suunnittelu tarkentuu ratasuunnitelmalla. Ratapihan perusparannus edellyttää asemakaavan tarkistamista useista kohdista. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 10. Sortavalankatu 2 ja 4. Mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Sortavalatalon tontille. Samassa yhteydessä muutetaan asemakaavaa VR:n veturitallin ja Sortavalankadun Nesteen osalta. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 11. Suvikuja. Asemakaavaa muutetaan tehdyn terveysasemapäätöksen, Niinivaaran päivähoitoratkaisujen ja pysäköintijärjestelyjen muutostarpeiden pohjalta. Alueelle on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostaloja ja kaupan tiloja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 12. Soanlahdenkadun ympäristön kaavamuutos. Kaavalla nostetaan Soanlahdenkadun itäpään ympäristön rakennusoikeutta uusien asuntojen rakentamiseksi. Valtuusto on hyväksynyt kaavan syyskuussa 2015. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) Otsola (6) Kanervala (7) Käpykangas (8) Mutala (10) 13. Tulliportinkatu 3, ammattioppilaitoksen tontti. Kaavamuutoksen hakijana on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kaavamuutos on pysäytetty luonnosvaiheeseen odottamaan hakijan tavoitteiden tarkentumista. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 14. Vanamokatu 29 33. Kaavamuutoksella tutkitaan Kanervalan entisen liikekeskuksen uudisrakentamista, Kanervalatalon laajentamista ja pysäköintiratkaisuja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 15. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö- ja rakennuslakia (71 a ). Lakimuutos koskee erikoistavarakaupan suuryksiköitä. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 16. Nurmeksentienpuiston lähimarket. Tutkitaan Salpakankaankadun ja Vanhan Nurmeksentien kulmassa olevan alueen soveltumista lähikaupan paikaksi. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen)
Rantakylä (11) Sirkkala (13) 17. Rantakylän palvelukeskuksen ympäristö. Kaavamuutoksella tutkitaan palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua ja katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä alueella. Kaavassa huomioidaan myös alueelle rakennettavan alakoulun ja päiväkodin tarpeet. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 18. Kortteli 1314. Pekkalan kartanon vieressä olevan yleisten rakennusten korttelin käyttötarkoitusta muutetaan. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 7 19. Asemanseutu. Asemanseutu muuttuu osaksi keskustaa. Maankäyttö tehostuu. Kaavassa ratkaistaan uudisrakentamisen, kuten kaupunkikylpylän ja matkakeskuksen, sijainti ja laajuus. Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit ja Sirkkalanpuiston laajuus. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) Hukanhauta (15) Penttilä (16) 20. Repokallio. Repokallion seudullisesti merkittävälle viheralueelle laaditaan alueen ensimmäinen asemakaava. Aiemmin esitetystä täydennysrakentamisesta luovutaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 21. Penttilänranta III. Kaupunki jatkaa Penttilänrannan asemakaavoittamista Pajamäen ja satamaradan välissä. Mukana on myös Penttilän hovin ympäristö. Samalla selvitetään jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 22. Syväsatama ja sen ympäristö. Tarkistetaan alueen rajauksia satamaja työpaikkarakentamiseen ja tarkistetaan rakennusoikeutta ja liikenneyhteyksiä. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 23. Ukonniityn asemakaavan muutos. Pääosin pientalovaltainen asemakaava muutetaan pientalojen, kerros- ja rivitalojen- sekä lähipalvelu- ja asuinrakennusten asemakaavaksi. Valtuusto on hyväksynyt kaavan syyskuussa 2015. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Linnunlahti (17) 24. Palloilu- ja liikuntahalli. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa palloilu- ja liikuntahallin rakentaminen entisen Mehtimäen päiväkodin tontille. Jäähallin tonttia laajennetaan vähäisesti hallin tarveselvityksen mukaisesti. Samalla tarkastellaan alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 25. Hasanniemi. Kaavassa ratkaistaan asuntojen lisärakentaminen alueelle, rakennussuojelu ja eri toimintojen tilantarpeiden yhteensovittaminen keskustan osayleiskaavan pohjalta. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) Noljakka (18) 26. Siilaisen rukoushuone. Kiinteistönomistaja hakee kaavamuutosta rukoushuoneen tontin laajentamiseksi pysäköintiä ja mahdollista lisärakentamista varten. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
8 27. Lehtipojantie. Tarkoitus on muuttaa korttelin 18179 käyttötarkoitus palveluasumiseen. (Yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 28. Äkkiväärä 4. Kiinteistönomistaja hakee kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi nykyisellään vajaasti rakennetulla tontilla. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa toisen kerrostalon rakentaminen. (Yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 29. Siilaisen ampumaratarakennus. Asemakaavaa muutetaan niin, että ampumaratarakennus voidaan säilyttää. Rakennus sijaitsee nyt asemakaavan mukaisella virkistysalueella (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) Multimäki (19) Pilkko (20) Raatekangas (21) Marjala (22) Karhunmäki (24) 30. Multimäki II. Multimäen asemakaavoitusta asuinalueeksi jatketaan. Asemakaavoituksen toisessa vaiheessa osoitetaan lisäksi mm. katuyhteys Ilomantsintien ja Kulhotien välille sekä Multimäen palvelualue. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015 (yhteyshenkilö Juha- Pekka Vartiainen) 31. Linjatien liiketontti. Kaavalla ratkaistaan uuden vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Linjatien varteen vastapäätä K-Citymarkettia. Lisäksi varaudutaan liikennejärjestelyiden parantamiseen mm. varaamalla tilaa kiertoliittymän rakentamiseen. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 15. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö- ja rakennuslakia (71 a ). Lakimuutos koskee erikoistavarakaupan suuryksiköitä. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 32. Marjalan bunkkerimuseo. Sotilaspoikien perinnekilta on tehnyt aloitteen bunkkerialueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa kahvilarakennus. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 33. Karhunmäki IV. Karhunkaaren, Karhunputkentien ja Suunnistajantien väliselle alueelle suunnitellaan erillispientalo- ja rivitalotontteja Karhunmäen osayleiskaavan pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 34. Haapajoki-Kivikontie. Rautatien varteen on tarve rakentaa ratamelulta suojaava valli. Meluvallin rakentaminen, ulkoilu- ja moottorikelkkareitit ja asuinrakentaminen sovitetaan yhteen. (yhteyshenkilö Kalle Sivén 35. Kotilahti. Kaavalla ratkaistaan Kotilahden sairaalan ja sen ympäristön maankäyttö Karhunmäen osayleiskaavan pohjalta. Sairaalatoiminta on lakkaamassa vuonna 2018, jolloin kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
Papinkangas (25) Heinävaara (27) 36. Papinkangas. Papinkankaan alue kaavoitetaan uudeksi vetovoimaiseksi työpaikka-alueeksi. Työpaikkatontit ovat loppumassa kantakaupungissa ja on tarve saada uusia alueita työpaikkakäyttöön. Papinkankaan ensimmäisen osan asemakaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 37. Heinävaaran asemakaavan ajanmukaistaminen. Heinävaaran voimassa oleva asemakaava muutetaan vastaamaan nyt käytössä olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Kaavaan tehdään muutkin tarpeelliset muutokset. Asemakaavan 5,0 hehtaarin suuruinen laajennus sijaitsee Heinävaaran koulun eteläpuolella. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 9 38. Muovilaakson asemakaavan ajanmukaistaminen. Muovilaakson asemakaavaa laajennetaan ja ajantasaistetaan. Laajennusalue sijaitsee nykyisen asemakaava-alueen länsipuolella ja sen käyttöönotto perustuu Heinävaaran osayleiskaavaan. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Hammaslahti (30) Niittylahti (31) Reijola (32) Eno (40) 39. Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue. Kaavamuutos koskee katualueen laajentamista korttelin 168 alueelle kevyen liikenteen väylää varten. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 40. Niittylahdenranta IV. Reijolan osayleiskaavan pohjalta suunnitellaan pientalovaltainen asuinalue Niittylahdenrannan asemakaavan jatkoksi Suhmurantielle asti. Samalla uudistetaan osia asemakaavasta Niittylahden opiston läheisyydessä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 41. Kainula. Reijolan pohjoispuolelle Haapajoen, Vanha valtatien, rautatien ja Mulonniementien rajaamalle noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle suunnitellaan rivi-, kerros- ja pientalotontteja. Valtuusto on hyväksynyt asemakaavan lokakuussa 2015. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 42. Enon kirkonkylän asemakaavan uudistaminen. Enon voimassa olevaa asemakaava muutetaan vastaamaan nyt käytössä olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Kaavaan tehdään muutkin tarpeelliset muutokset. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 43. Palojärven, Pirttilammen ja Ala-Koitajoen ranta-asemakaava. Kaava laaditaan Tornator Oy:n omistaman tilan 167-437-3-12 alueelle. Tilaan kuuluu osia Palojärven rannoista, Pirttilammen rannat ja Koitajoen eteläranta Pamilon ja kaupungin rajan välillä. Kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä itään Enosta. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
10 44. Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava. Kaava laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamille tiloille 167-435-245-1, 167-436-8-107 ja 167-436-12-21 kahdella eri alueella. Pohjoisempi alue käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ylä-Ihannon ja Saarilammen rannoista. Eteläisempi alue käsittää osia Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Alueet sijaitsevat noin 13 kilometriä Uimaharjusta pohjoiseen ja noin 4 kilometriä Enosta kaakkoon. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) Uimaharju (41) ja Ukkola (42) 45. Uimaharjun ja Ukkolan asemakaavojen uudistaminen. Uimaharjun ja Ukkolan voimassa olevat asemakaavat muutetaan vastaamaan nyt käytössä olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Kaavaan tehdään muutkin tarpeelliset muutokset. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
Yhteystiedot JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunkirakenneyksikkö Yhdyskuntasuunnittelu, Kaavoitus Muuntamontie 5, 80100 Joensuu www.joensuu.fi/kaavoitus, kaavoitus(at)joensuu.fi Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, puh. 050 538 0708 sähköposti: juha-pekka.vartiainen(at)jns.fi Suunnittelijat: maankäyttöinsinööri, kaavoituspäällikön sijainen Kalle Sivén, puh. 050 511 0362 sähköposti: kalle.siven(at)jns.fi kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen 050 448 1365 sähköposti: antti.rissanen(at)jns.fi kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen 050 315 6623 sähköposti: simo.vaskonen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti, puh. 050 553 0353 sähköposti jukka.haltilahti(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen, puh. 050 315 6521 sähköposti vesa.huohvanainen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen, puh. 050 349 4920 sähköposti: kimmo.kymalainen(at)jns.fi 11 Suunnitteluavustajat: Ritva Eskelinen, puh. 050 409 2135 sähköposti: ritva.eskelinen(at)jns.fi Kaija Kinnunen, puh. 050 409 2127 sähköposti: kaija.t.kinnunen(at)jns.fi Liisa Lampilahti-Aikonen, puh. 050 409 2124 sähköposti: liisa.lampilahti-aikonen(at)jns.fi Heini Sorsa, puh. 050 409 2128 sähköposti: heini.sorsa(at)jns.fi
Eno Eno - Uimaharju - Ukkola Heinävaara Hammaslahti