RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Ranta-asemakaava R 63 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaehdotus 23.5.2016 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO, ONAS MODERNI SAARISTOKYLÄ, ONAS-GUSTAVS Ranta-asemakaavalla muodostuu ranta-asemakaavan korttelit 1 4 sekä virkistys-, suojelu-, maa- ja metsätalous- sekä vesialueita Onaksen kylässä. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen sekä Älgskär Onaksen kylässä. Suunnittelualue käsittää Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevan kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan kiinteistöstä RN:o 1:590. 1

Ranta- asemakaavan käsittely: Vireilletulo: Asemakaava virallisesti nähtävänä: Asemakaavan hyväksyminen: Moderni saaristokylä projekti kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 23.11.2006 423 Kaupunkikehityslautakunta 24.5.2016 91 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Porvoon kaupungista noin 25 km etelään. Etäisyys Helsinkiin on n. 35 km. Suunnittelualue käsittää Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevan kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan kiinteistöstä RN:o 1:590. Suunnittelualue kattaa useita saarten osia Onaksen saaristossa. Saaret ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Onaksen rantaosayleiskaava-alueeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Moderni saaristokylä, Onas-Gustavs. Ranta-asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen ja Älgskär. Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja suunnittelu... 4 2.2 Ranta-asemakaava sisältö ja mitoitus... 4 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 4 2.4 Ranta-asemakaavan toteutus... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista/nykytilanteesta... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö ja - maisemat... 5 3.1.3 Maaperä... 7 3.1.4 Kasvillisuus ja eläimistö... 7 3.1.5 Vesiolot... 7 3.1.6 Maisemakuva ja saaristovyöhykkeet... 7 3.1.7 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.8 Ympäristön häiriötekijät... 8 3.1.9 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2.2 Maakuntakaava... 10 3.2.3 Osayleiskaava... 11 2

3.2.4 Ranta-asemakaava... 12 3.2.5 Rakennusjärjestys... 12 3.2.6 Maarekisteri... 12 3.2.7 Rakennuskiellot... 12 3.2.8 Pohjakartta... 12 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.3.1 Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet... 13 4.4.2 Ympäristötavoitteet... 14 4.3.2 Uudisrakentamisen tavoitteet... 14 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Ranta-asemakaavan perustelut ja rakenne... 14 5.1.1 Perustelut... 14 5.1.2 Rakenne... 14 5.1.3 Mitoitus... 15 5.1.4 Palvelut... 15 5.2 Aluevaraukset... 15 5.2.1 Korttelialueet... 15 5.2.2 Muut alueet... 16 5.2.3 Osa-alueet, jolla on suojeluarvoja... 17 5.2.4 Yleisiä määräyksiä... 17 5.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset... 18 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.4 Ranta-asemakaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 19 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 19 5.4.2 Suhde maakuntakaavaan... 20 5.4.3 Suhde rantaosayleiskaavaan... 20 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset... 20 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Suunnittelu... 20 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 alueen sijainti 2 ote kaavaosayleiskaavaehdotuksesta, 16.6.2015 3 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Yhteenveto luonnosvaiheen kuulemisesta havainnekuvat rakennustapaohje 3

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja suunnittelu Hanke kuuluu osana Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston käynnistämään Moderni saaristokyläprojektin. Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Moderni saaristokyläprojekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto on etsinyt sellaisia maanomistajia, jotka suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Tämän ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ovat olleet halukkaat laatimaan alueelle ranta-asemakaavan niin, että se olisi osa Moderni saaristokylähanketta. 2.2 Ranta-asemakaava sisältö ja mitoitus Ranta-asemakaava-alueen maapinta-ala on n. 77,5 ha, n. 5,5 ha on korttelialueita ja loput n. 72 ha on virkistys-, suojelu- sekä maa- ja metsätalousalueita. Rantaviivan pituus on n. 4 km ja ns. laskennallisen rantaviivan pituus n. 3,1 km. Mitoitus on ratkaistu Onaksen ranta-osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Ranta-asemakaavan mitoitus noudattaa osayleiskaavan mitoitusta. Moderni saaristokylähankkeen lähtökohtana on ollut, että kun maanomistajat sitoutuvat tiiviiseen toteutustapaan, rakennustapamääräysten noudattamiseen ja muiden ranta-alueiden jättämiseen yleiseen käyttöön voi lomarakennusten lukumäärä olla tavanomaista suurempi. Ranta-asemakaavassa on lomarakennusoikeutta yhteensä 1720 k-m 2 (1395 k-m 2 modernia saaristokylää+2 tavanomaista tonttia (160 m 2 -vy + 165 m 2 -vy)). Korttelien 1 ja 2 tonteille on myös sallittu rakentaa venekatoksia ja talouskatoksia sekä 21 m 2 :n suuruinen sauna osoitetuille rakennusaloille. Lähtökohtana on ollut, että tiivis rakentaminen saariston perinteen mukaisesti edellyttää, että pihalla olevan tavaran sijaan käytössä on kauniit varastorakennukset ja katokset sekä venekatokset. Kortteleissa 3 ja 4 sijaitsevan kahden erillisen loma-asuntotontin kaavamääräys on osayleiskaavan mukainen. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Liite 3 2.4 Ranta-asemakaavan toteutus Alueen toteutus käynnistynee välittömästi ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista/nykytilanteesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamaton ja edustaa hienosti Onaksen saaristoa. Kaava-alue koostuu viidestä eri osa-alueesta: Onaksen pohjoisosista, Glosholmenista, Långönista, Fåfängholmenista ja Älgskärista. Liite 1 3.1.2 Luonnonympäristö ja - maisemat Suunnittelualueen luonto ja maisema on perusteellisesti selvitetty Onaksen osayleiskaavatyössä (Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvityksessä, Suunnittelukeskus 4.7.2006). LUONNONSUOJELULLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET Onaslandet, Gloet (LK-10) Pinta-ala: 1,1 ha, Maankäyttösuositus: sl Järviruokovaltainen pieni flada, lähes umpinainen merenlahti, jolla on vain ajoittainen yhteys mereen. Tervaleppävaltainen reunapuusto. Reunametsä on osin luhtametsää. Reunametsän aluskasvillisuutta luonnehtivat mm. seuraavat lajit: mesiangervo, lehtokorte, rentukka, rantayrtti, rantaalpi, suo-orvokki, rantakukka nurmilauha ja metsäalvejuuri. Vesilain mukainen suojeltava flada (VesiL 15a, 20.12.1996/1105). Luhtametsä on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Onaslandet, Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK-11) Pinta-ala: 1,7 ha, Maankäyttösuositus: sl Pieni flada ja siihen liittyvät tervaleppäluhta sekä -tulvametsä. Alueeseen liittyy myös merenrantaniitty, missä kasvillisuus on valtaosin korkea kasvuista ruoho- ja heinäkasvillisuutta. Paikallisesti arvokas elinympäristö. Luhta on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Vesilain mukainen suojeltava flada. 5

LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Linholmenin, Risholmenin ja Langön välinen vesialue (LK-9) Pinta-ala: noin 42 ha, Maankäyttösuositus: huomioidaan maankäytönsuunnittelussa. Vesilintujen lepäily- ja ruokailualue. Onaslandet, Onaksen eteläosa (LK-12) Pinta-ala: 7,7 ha, Maankäyttösuositus: VR/MY Onaksen eteläosassa on matala merestä kuroutunut lahti, joka ympäröivine ranta-alueineen muodostaa kauniin ja monipuolisen luontokokonaisuuden. Lammen rantapuustossa on kilpikaarnaisia mäntyjä. Kluuvilammen kannakselle on kertynyt rakkolevävalli tyyppikasveineen. Vallien edustalla on korkeakasvuista rantaniittyä, jonka lajistoon kuuluvat keltaängelmä, pietaryrtti, mesiangervo, rantanätkelmä, rohtovirmajuuri, pujo ja meriputki. Aivan alueen pohjoisosassa on juottimainen metsäkorte- ja muurainkorpi. Puusto on eri-ikäistä kuusta, harmaaleppää ja koivua. Korpi muuttuu länteen päin karuksi saranevaksi. Korpijuotin eteläpuolella on maisemakallio. Älgskär (LK-15) Kallionen maisemallisesti kaunis ulkosaariston männikkösaari. Eläimistöltään (linnusto) merkittävä kohde (mm. merihanhi, riskilä, kalalokki, harmaalokki ja kivitasku). Saari kuuluu IBAalueeseen (FI077. Porvoon ulkosaaristo. Suomen kansainvälisesti tärkeät lintu-alueet) ja FI- NIBA-alueeseen (Kansallisesti tärkeät lintualueet (FINIBA 310144), Itäisen suomenlahden saaristo). Fåfängholmen (LK-39) Fåfängholmen on 45 hehtaarin laajuinen, yhtä kotarakennelmaa lukuun ottamatta, rakentamaton saari. Saaren merkittävimmät luontoarvot ovat vahvasti sidoksissa maisemallisesti erityislaatuisiin kalliomuodostumiin. Koillisessa sijaitsee saaren ainoa mainittava rantaniitty. Luontotyypit: Rantakalliot ja kivikot, kalliot ja kivikot, kalliometsät ja kalliojyrkänteiden alusmetsät. Uhanalaiset luontotyypit: Itämeren kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat. (NT). Seudullisesti arvokas. LUONNONMAISEMA-ALUEET/KOHTEET Fåfängholmenin lounasranta (LM-18) Vesimaisemasta hyvin erottuva kivikkoranta. Långön (LM-26) Rantakallio. Onaksen eteläosa (LM-30) Maisemallisesti hyvin edustava alue. Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n omistaa osan alueesta. Soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Maankäyttösuositus: VR/MY. Älgskär (LM-34) Pieni vesimaisemasta erottuva saari. 6

3.1.3 Maaperä Onaksen kallioperä on pääosin graniittia. Maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois-eteläpuolelle. 3.1.4 Kasvillisuus ja eläimistö Suurempien saarten (yli 10 hehtaaria) metsät ovat pääasiassa matalia kalliomännikköjä ja kuivahkoja havumetsiä, notkelmissa ja alavammilla alueilla tuoreita kuusisekametsiä. Pienemmissä saarissa metsäkasvillisuus on pääosin kalliomännikköä ja kuivahkoa mäntykangasta. Ulkosaarilla metsäkasvillisuutta on vähän ja metsät ovat yleensä kalliomännikköjä. Alueen linnusto on pääpiirteiltään tyypillistä saaristolinnustoa. Nisäkkäistä alueella elävät tyypillisimmät kuten jänis, kettu, metsämyyrä ja metsähiiri. Lisäksi Onaksen alueelta on tavattu saukko ja mäyrä. 3.1.5 Vesiolot Suunnittelualue sijaitsee voimakkaasti kuormitetulla Porvoon edustan merialueella. Porvoon edustan merialueeseen vaikuttavat monet tekijät mm. asutus, maatalous ja teollisuus. Vedenlaatu paranee rannikolta merelle päin siirryttäessä. Veden laatu on tyydyttävä alueen pohjoisja keskiosassa, eteläosassa veden laatu on jo hyvä. 3.1.6 Maisemakuva ja saaristovyöhykkeet Oaksen saariston maisema muuttuu selvästi etelästä pohjoiseen avomereltä sisämaahan päin. Pirttisaaren ja Onaksen saaren eteläosasta avautuu merivyöhyke, missä rantojen luonteeseen kuuluvat laakean kallioiset ja kiviset rannat. Saaret ovat puuttomia luotoja ja puusto on harvaa ja kituliasta. Söderskärin ja Långörenin saaristo koostuu pienistä kallioluodoista ja saarista. Onas ja Pirttisaari ympäröivine pikkusaarineen ovat luonnonpiirteiltään kallioisia, mutta varsin reheväkasvustoisia, pienipiirteisten ja sokkeloisen kokonaisuuden muodostava saariryhmä. Saaristo on luonnonolosuhteiden nojalla jaettavissa vyöhykkeisiin, jotka kapasiteetiltaan ja siten sietokyvyltään mm. rakentamistarkoituksiin eroavat toisistaan (Uudenmaan saariston suojelutyöryhmän mietintö 1981). Onaksen saaristoalue jakaantuu seuraaviin vyöhykkeisiin: 1. Merivyöhyke (Söderskär-Kalskär-Ytterbådan). Tämä on vyöhykkeistä uloin. Sen luonteeseen kuuluvat pienet, puuttomat saaret, sekä kallioiset ja kiviset rannat. Luonto on erityisen arkaa eikä vyöhykkeen maisemaekologinen kapasiteetti ole hyvä. 2. Ulkosaaristo (Pirttisaaren, Bodön, Onaksen ja Kalvön saarten ulko-osat ja useimmat pienemmät saaret). Ulkosaariston rajana on metsän esiintyminen. Pieniä saaria on runsaasti, lahtia ja salmia on paljon. Rannat ovat pääasiassa kallio- ja kivikkorantoja. Rantaniittyjä on paikoin. Maisemaekologinen kapasiteetti on merivyöhykettä parempi. 7

3. Sisäsaaristo (Pirttisaaren, Bodön, Onaksen ja Kalvön sisäosat). Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat vain isompien suurten saarten suojaiset lahdet. Suojaisissa lahdissa on pieniä hiekkarantoja, rantaniittyjä ja ruovikkokasvillisuutta. Rantarakentamiskapasiteetti on suhteellisen hyvä. 3.1.7 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton, eikä näin ollen alueella ole rakennettua ympäristöä eikä asutusta. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja tai hylkyjä. Alueella on vain vähäistä veneliikennettä. Suuret väylät kulkevat kaava-alueen länsi- ja itäpuolella. Suunnittelualueella ei ole sähköä eikö muuta palvelua. Alueen keskeiset palvelut ovat Porvoon keskustassa. 3.1.8 Ympäristön häiriötekijät Radon Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radonkriittistä maaperää. Sinilevä Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Levien määrä ja fosfori- ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan. 8

Happiolosuhteet Alueen vesistön happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kuitenkin kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen syyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat mm. Fåfängholmenin lounaispuolelle sekä Onaslandetin itäpuolelle. Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle. Tulvavaara Alueella tulee varautua tulvavaaraan. Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Meriveden nousut ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia. Merivedenkorkeuden vaihtelut jäävät tavanomaisesti alle metriin. Loppiaisena 2005 merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin, ollen Porvoon kohdalla noin +170 senttimetriä. Vastaavan tulvan ennakoidaan toistuvan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Meritulvien yhteydessä tulee huomioida lisäksi aaltoiluvara. Erityisen alttiita meritulville ovat alle +3,0 metrin tasolle sijoittuvat alueet. Onaksen alueella rakennuspaikat sijoittuvat muutamia pikkusaaria lukuun ottamatta siten, että pääosa rakennuspaikasta on tulvan ulottumattomissa. 3.1.9 Maanomistus Suunnittelualue on ollut kokonaisuudessaan yksityisen omistuksessa. Suunnitteluprosessin aikana Porvoon kaupunki on ostanut ranta-asemakaava mukaiset virkistysalueet. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleistavoitteita ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. MRL:n mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää kaikessa kaavoituksessa. Yleispiirteisten kaavojen merkitys kuitenkin korostuu. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000 ja päätös on tarkistettu 13.11.2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jaetaan yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ei sovelleta asemakaavoihin. Erityistavoitteet sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Seuraavana on koottuna keskeisimpiä rantojen asemakaavasuunnitteluun vaikuttavia valtakunnallisia erityisiä alueidenkäyttötavoitteita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. 9

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma- asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttö- tarpeet. 3.2.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2013). Lisäksi alueelle on vireillä 4. vaihemaakuntakaava, jonka luonnos on ollut nähtävillä 20.1. - 20.2.2015 ja kaavaehdotus on ollut lausunnoilla 29.2.2016 asti. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Fåfängholmen on osoitettu merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Suunnittelualueen muille osille ei voimassa olevassa maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta (valkoinen alue). Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muitakin vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Fåfängholmenin lounasosa on osoitettu virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintään liittyy MRL 33 1 mom. nojalla rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksessa esitetään myös että MU-merkintä kumotaan Fåfängholmenin muilla osilla. 10

3.2.3 Osayleiskaava Onaksen rantaosayleiskaavatyö on käynnissä. Kaavaluonnos käsiteltiin alkuvuonna 2008 ja kaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa 2015. Alla kuvataan rantaosayleiskaavan sisältöä rantaasemakaavaan sisältyvin osin. Ote osayleiskaavaehdotuksesta liitteenä. Liite 2 1. Långön Långönille on osoitettu loma-asuntoalue (RA-14), jossa on yksi uusi tontti, sekä suurempi loma-asuntoalue (RA-92/4/420), jolle on tarkoitus laatia ranta-asemakaava. Muutoin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-4). MU-4- alueelle ei saa rakentaa. Avohakkuut ovat kiellettyjä ja harvennuksiin tarvitaan lupa. Alueen läpi on osoitettu kevyeen liikenteen yhteystarve. Alueen itäosassa sijaitseva kallio-alue on alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. 2. Onaslandetin pohjoisranta Onaslandetin pohjoisosassa sijaitsevalle alueelle on osoitettu loma-asuntoalue (RA-11), jossa on olemassa oleva rakennuspaikka, satama-alue, yhteyslaituri (LS- 1) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR). Yhteyslaiturilta on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve etelään. Muutoin kiinteistö on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-4). 3. Glosholmen Glosholmeniin on osoitettu suurehko loma-asuntoalue (RA-91/13/975). Alueelle on tarkoitus laatia ranta-asemakaava. Alueella on lisäksi kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo (LK-10), luo (LK-11) ja luo (LK- 12)). Alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-4). Muutoin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-4). Alueen läpi on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. 11

4. Fåfängholmen Fåfängholmenille on osoitettu useita pienehköjä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo (LK-39)). Muutoin saari on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-4). MU-4-alueelle ei saa rakentaa. Alueen rakennusoikeus on siirretty muille alueille. Porvoon kaupunki omistaa nykyisin Fåfängholmenin lounasosan, joka on osoitettu retkeilyja ulkoilualueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VR-2). 5. Älgskär Myös osa Älgskäriä kuuluu kiinteistöön RN:o 1:590. Älgskär on alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja, ja se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL (LK-15)). 3.2.4 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella eikä sen lähistöllä ole ranta-asemakaavaa. 3.2.5 Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2007 143. Rakennusjärjestys tuli voimaan 20.2.2008. 3.2.6 Maarekisteri Alueen kiinteistöt ovat Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. 3.2.7 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa ranta-asemakaavan laatimista varten. 3.2.8 Pohjakartta SKM Oy on laatinut Glosholmenin ja Långön saarien pohjakartan, jonka Porvoon kaupunki on hyväksynyt. Onaksen pohjoisosan, Fåfängholmenin ja Älgskärin osalta käytetään pohjakarttaa mittakaavassa 1:5000. 12

4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanke kuuluu Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston kehittämään Moderni saaristokylä -projektiin. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 23.11.2006 423 käynnistää Moderni saaristokylä projektin. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö. Liite 3 Ranta-asemakaavan laatiminen on tapahtunut yhteistyössä kaupungin ja maanomistajan kanssa siten, että työ on edennyt käytyjen neuvottelujen edellyttämällä tavalla. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa esiin tulleet näkemykset on otettu suunnitelmassa huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa vaaditut viranomaisneuvottelut on järjestetty kaavakäsittelyn aikana (MRL 66, MRL 77, MRA 26, MRA 35 ). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.9.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtävillä MRL 62 :n MRA 30 :n mukaisesti 12.3.-1.4.2016. Samalla pyydettiin mielipiteitä (alustavia lausuntoja) viranomista. Kaavaluonnoksesta jätettiin seitsemän alustavaa lausuntoa ja yksi mielipide. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon perusteella on tehty vähäisiä muutoksia kaavakarttaan alueen suojeluarvojen turvaamiseksi ja kaavamääräyksiä on täydennetty tarkemmilla määräyksillä siitä, millaiset toimenpiteet ovat sallittuja/kiellettyjä suojelualueilla. Myös kaavaselostusta on täydennetty. Keravan Energian lausunnon perusteella on lisätty määräyksiä muuntamon, maakaapeleiden ja jakokaappien sijoituksesta. Muilta osin lausunnot ja huomautukset ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta kaavaan muuttamistarvetta. Yhteenveto mielipiteestä ja lausunnoista sekä kaupungin vastineet on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Liite 4 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venekatosten, saunojen ja varastorakennusten ja -katosten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venekatosten avulla rantaan asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta-alueesta vapaaksi rakentamisesta. 13

4.4.2 Ympäristötavoitteet Alueen suunnittelussa otetaan huomioon kestävää kehitystä edistävät seikat, kuten lomaasuntorakenteen tiiveys, asuntojen suuntaus, mikroilmasto ja istutukset. Asuinympäristön on oltava terveellinen. Erityisesti on pyritty siihen, että kyläalueet rajoittuvat selkeästi niin etteivät pihapiirit laajene niiden ulkopuolelle. 4.3.2 Uudisrakentamisen tavoitteet Loma-asutus sijoitetaan muutamaan erilliseen kylämäiseen kokonaisuuteen. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista rantatonttia. Muu osa alueesta jää virkistys ja maa- ja metsätalouskäyttöön. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Ranta-asemakaavan perustelut ja rakenne Kaavoituksen keskeisinä periaatteina on aikaansaada korkeatasoisia kylämäisiä loma-asuntokokonaisuuksia. Kaava-asiakirjoihin sisällytetään havainnekuvat sekä rakennustapamääräykset. 5.1.1 Perustelut Alueen maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita ottamaan osaa Porvoon kaupunkisuunnittelulla kehitettyyn moderni saaristokylä -hankkeeseen. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Koko suunnitteluprosessin ajan on kiinnitetty erityistä huomiota jokamiehenoikeuden säilymiseen alueella. Tämän toteutuminen on selostettu jäljempänä kohdassa 5.2.2. 5.1.2 Rakenne Kaava-alueen ratkaisu perustuu loma-asutuksen osalta siihen, että loma-asutus sijoitetaan kahtena tiiviinä kylämäisenä rakenteena ranta-alueelle. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista ranta-tonttia. Muu osa alueesta koostuu pääosin maa- ja metsätalousalueesta sekä virkistysalueesta. Venevajoja ja venekatoksia saa rakentaa rannalle tai osittain veteen. Asemakaavassa on osoitettu useita venekatoksia tonttia kohden. Tavoitteena on jäljitellä venevajojen perinteisiä rivistöjä, joita ennen vanhaan oli saaristokylien rannoilla. 14

5.1.3 Mitoitus Glosholmenin ja Långön ranta-asemakaava käsittää yhteensä 13 tonttia, joista muodostuu yhteensä 2 rakennuskorttelia. Lisäksi alueella on 2 tavanomaista rantatonttia. Alueen kokonaiskerrosala on 1395 k-m 2 sekä loma-asuntoja palvelevien talousrakennusten, venekatosten ja saunojen (21 m2/tontti) rakennusoikeus. Tavanomaisilla rantatonteilla on 160 k-m 2 ja 165 k- m 2 rakennusoikeutta. Asemakaavassa rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti. Kaavamääräyksissä on vahvistettu kunkin loma-asunnon, vierasmajan, saunarakennuksen ja talousrakennuksen sallittu koko. Kahdella tontilla sallitaan sivuloma-asunto vierasmajan sijaan (korttelin 1 tontit 2 ja 5). Yhdellä tontilla (korttelin 1 tontti 7) sallitaan kolme pienempää sivu-asuntoa. Osoitettu rakennusoikeus on Onaksen saariston osayleiskaavan rakennusoikeuden mukainen. 5.1.4 Palvelut Alueelle ei sijoitu yleisiä palvelurakennuksia. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet RA-6 Loma-asuntojen korttelialue Alueella on moderni saaristokyläkortteleissa yhteensä 13 loma-asuntotonttia kooltaan 1500 2500 m 2. Tontit on suunniteltu niin, että sisämaan tontteihin liittyy kapea alue, joka ulottuu rantaan saakka. Tonteille on osoitettu yksi tai useampi venekatos. Tavoitteena on jäljitellä venevajojen perinteisiä rivistöjä, joita ennen vanhaan oli saaristokylien rannoilla. Saunarakennukset on osoitettu ohjeellisina, ja niiden sijoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rannan ja läheisten rakennusten etäisyyteen (palosuojelumääräykset). RA-7, RA-8 Loma-asuntojen korttelialue Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista loma-asuntotonttia. Näillä tonteilla sallitaan ainoastaan yksi venevaja tonttia kohden. Yhteistä kortteleille: Rakennukset ovat loma-asuntoja sekä näihin liittyviä talousrakennuksia. Kortteleitten rakentamistapa ohjaavat kaavan lisäksi rakennustapamääräykset. Rakennusten sijoittelu tontilla on osoitettu kaavassa ja rakennustapaohjeessa. Rakennustapamääräyksissä annetaan lisäohjeita ja -määräyksiä rakennusten arkkitehtuurista. 15

5.2.2 Muut alueet VR, VR-6 Retkeily- ja ulkoilualueet Onaslandetin pohjoisosassa sijaitseva alue on osittain osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Fåfängholmenin luonasosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VR-6). Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen ympäristöarvoja. M MU-4 Maa- ja metsätalousalue Onaksen pohjoisosassa sijaitseva alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole erityisiä ympäristöarvoja. Maa- ja metsätalousalue, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Glosholmenin ja Långön rakentamattomat alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Ulkoilu tulee ohjata omille vaellusreiteille. Avohakkuu on kielletty. Alueelle saa sijoittaa RA-6- korttelialueen käytön kannalta välttämättömän muuntamon ja talousvesikaivon. MY-4 Maa- ja metsätalousalue, joilla on erityisiä ympäristöarvoja Arvokkaita luontoalueita sisältäviä alueita on asemakaavassa osoitettu MYmerkinnällä. Alueen ympäristöarvoja ei saa heikentää. Alueella ei saa rakentaa ja avohakkuu on kielletty. Sen lisäksi arvokkaat luontoalueet on osoitettu erillisellä osa-aluemerkinnällä (s-4, luo-4, luo-5 ja ma-1). Kyseisiä alueita on Glosholmenilla, Långönilla ja Fåfängholmenilla ja niitä kuvataan tarkemmin kohdassa 5.2.3. SL W Luonnonsuojelualue Älgskär on kansainvälisesti tärkeä lintualue ja se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Alue kuvataan tarkemmin luvussa 3.1.2: Älgskär (LK-15 och LM-34). Vesialue Osa kiinteistöjen vesialueista on liitetty ranta-asemakaavaan (mm. alueet, joille voi sijoittaa venekatoksia/venevajoja). Muu osa vesialueesta on ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella. Kevyen liikenteen reitit Jokamiehen on mahdollista kulkea alueen maa- ja metsätalousalueilla. Ohjeellinen kevyelle liikenteelle varattu polku on osoitettu yhteislaiturilta etelään Onaslandetissa ja Långönillä. Tavoitteena on, että tonteille pääsee myös ilman omaa venettä. Kyläalueille on merkitty kyläraitit. Rakentaminen on sijoitettu raittimaisten kyläteiden varteen niin, että alueelle syntyy tiiviitä ja monimuotoisia kylämäisiä tilasarjoja. 16

5.2.3 Osa-alueet, jolla on suojeluarvoja s-4 Alueen osa, jolla sijaitsee vesilain 2 luvun 11 :n perusteella suojeltu luonnontilainen flada Glosholmenissa on kaksi luonnontilaista flada-aluetta, jotka on suojeltu vesilain nojalla. Flada-alueiden suojeluarvot on kuvattu tarkemmin luvussa 3.1.2: Onaslandet, Gloet (LK-10) ja Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK-11). Alue tulee säilyttää luonnontilaisena ja alueelle ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvojen säilymistä. luo-4 luo-5 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen luhtametsä. Fladojen yhteydessä Glosholmenissa kasvaa tervaleppäluhta. Alueet on kuvattu tarkemmin luvussa 3.1.2: Onaslandet, Gloet (LK-10) ja Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK-11). Reunametsäalueet tulee säilyttää luonnontilaisina ja alueelle ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvojen säilymistä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Fåfängholmenin saaressa on harvinaisia kalliomuodostelmia ja luontotyyppejä, kuten rantakallioita ja -kivikoita, kallioita ja kivikoita, kalliometsiä ja kalliojyrkänteiden alusmetsiä. Alueella on myös uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat (LK-39). Alue tulee jättää luonnontilaksi. Alueen luontotyypit ovat seudullisesti arvokkaat. Alueelle ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvojen säilymistä. ma-1 Maisemallisesti arvokas alueen osa Kaava-alueella on kolme maisemallisesti arvokasta osa-aluetta. Fåfängholmenin eteläpuolella on kivinen ranta, joka erottuu hyvin vesimaisemasta (LM-18). Långönin saarella on komea rantakallio (LM-26) ja Onaslandetin eteläosassa olevat kalliot ovat erittäin edustavia (LM-30). Kaunis rantamaisema tulee säilyttää ja jättää luonnontilaiseksi. Alueen maisemakuvaa ei saa turmella ja alueella ei saa rakentaa, räjäyttää tai suorittaa muita alueen omaleimaisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä. Alueen päänkäyttötarkoituksen mukainen toiminta on sopeutettava alueen maisemallisiin arvoihin. Alueelle ei saa suoritta toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin ominaispiirteiden säilymistä. 5.2.4 Yleisiä määräyksiä Yleisissä määräyksissä on määritelty saunarakennusten vähimmäisetäisyys naapurin rajasta, rantaviivasta ja läheisistä rakennuksista, koska saunarakennusten rakennusala on osoitettu ohjeellisena asemakaavassa. Myös kaikkien rakennusten alin rakentamiskorkeus on määritelty. Rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja sopia maisemaan. Tarkempia ohjeita löytyy erillisistä rakentamistapaohjeista, joita tulee noudattaa rakentamisessa. 17

Puhtaan käyttöveden hankkimista ja jäteveden käsittelyä koskeva suunnitelma tulee laatia ja hyväksyttää ennen rakentamisen aloittamista. Vesikäymälä ei ole sallittu kaava-alueella, ja jätevesien käsittely tulee suunnitella huolellisesti, jotta jätevesiä ei päädy vesistöihin veden ollessa korkealla. Rakentamisessa tulee myös huomioida mahdollinen radonriski. Laiturit tulee rakentaa venekatosten tai venevajojen läheisyyteen. Laituri saa olla korkeintaan kaksi metriä leveä. Muutoin ranta-alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Muuntamot, maakaapelit ja jakokaapit tulee sijoittaa siten, että alueen suojeluarvoja ei vaaranneta, eikä niillä saa olla kielteistä vaikutusta maisemakuvaan. Kaava-alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaista maisematyölupaa. Ruoppausten mahdollisuus on selvitettävä vesilain lupa- tai ilmoitusmenettelyn kautta. 5.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muotoutuu monimuotoisempana kuin aiemmassa tavanomaisessa rantarakentamisessa tai ranta-asemakaavoissa. Kyläraitit ovat polveilevia ja rakennusten ilme ja sijainti on määritelty normaalia tarkemmin. Kyläalueet hahmottuvat maisemakuvassa selvästi ja ranta-aitat sekä venekatokset luovat perinteisen saariston kylämaiseman. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueelle Alueelle tulee n. 50 70 kesäasukasta. Maisemakuva Glosholmenin ja Långön rannoille rakentuu muutamia tiiviisti rakennettuja alueita Moderneja saaristokyliä. Långön pohjoisrannalla ja Onaksen pohjoisrannalla on kummassakin yksi loma-asuntotontti. Muutoin tilan rannat jäävät rakentamattomiksi. Rantaan asti ulottuva rakentaminen vaikuttaa luonnollisesti maisemakuvaan. Modernin saaristokylän tavoitteena on kuitenkin jäljitellä perinteisiä saaristokyliä, joissa venevajat sijaitsivat tiiviissä riveissä rannoilla. Ranta-asemakaavassa suunnitellut venevajat toimivat myös näkösuojana naapuritonteille. Laitureita saa rakentaa venevajojen yhteyteen, ja ne saavat olla korkeintaan kaksi metriä leveitä. Muilta osin rantamaisema ja sen taustavyöhyke jää saaristokylien ulkopuolella luonnontilaan. Palvelut sekä työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueelle tulevien uusien lomamökkiasukkaiden arvioidaan lisäävän myös muiden paikallisten palvelujen käyttöä ja siten parantavan nykyisten työpaikkojen säilymisedellytyksiä. Liikenne Loma-asutus tulee lisäämään veneliikennettä mutta kokonaisvaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä. 18

5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon mahdollinen maaperän radonhaittaa. Myös tulvariskin huomioiminen on erittäin tärkeää. Alueen rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai linnustoon. Alueet, joilla on jonkinlaisia suojeluarvoja (luku 3.1.2), on jätetty rakentamattomiksi. Koska asutus on keskitetty kahteen moderniin saaristokylään, on suuria yhtenäisiä alueita voitu jättää rakentamattomiksi. Koko Fåfängholmen jää rakentamattomaksi, samoin kuin Glosholmenin itäranta Onaslandetissa. Jäteveden käsittelyssä tulee huolehtia, että käsittelypaikka sijoitetaan tulvarajan yläpuolelle. Näin varmistetaan se, ettei käsittelemätöntä jätevettä päädy vesistöihin, sekä se, etteivät mahdolliset puhdistamot altistu tulville. 5.4 Ranta-asemakaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Rantojen asemakaavasuunnitteluun vaikuttavia keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on esitetty luvussa 3.2.1. Seuraavassa on esitetty ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Ranta-asemakaavassa tontit on keskitetty jo rakennetuille saarille. Tontit on ryhmitelty tiiviiksi ryhmiksi niin, että kokonaisia saaria ja saarten osia on voitu jättää rakentamattomiksi. Moderneja saaristokyliä rakentamalla ylläpidetään rakennusperinnettä, joka osittain on painunut unohduksiin. Valtaosa rannoilla sijaitsevista venevajoista pyrkii jäljittelemään venevajojen perinteisiä rivistöjä, joita on ollut saaristokylien rannoilla. Ranta-asemakaavassa on samat alinta rakentamiskorkeutta koskevat määräykset kuin alueen osayleiskaavassa. Myrskyjen lisääntyminen ja meriveden tulviminen on huomioitu kaavamääräyksissä, ja rakentamistapaohjeissa on ohjeita tulviin varautumisesta. Kaavassa on myös jäteveden käsittelyä koskevia kaavamääräyksiä, jotta jätevesi ei päädy vesistöihin veden ollessa korkealla tai myrskyjen yhteydessä. Vesikäymälöitä ei sallita. Rakentamistapaohjeissa ohjeistetaan, että vapaa-ajan asuntojen tulee olla energiatehokkaita ja että uusiutuvia energialähteitä tulee hyödyntää. Aurinkoenergiaa tulee hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Ranta-asemakaavassa on huomioitu valtakunnalliset sekä osayleiskaavaa varten laaditut inventoinnit kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon osalta. Arvokkaat kohteet ja alueet on osoitettu asemakaavassa. Loma-asutus on suunniteltu niin, että luontoarvoiltaan arvokkaat ranta-alueet säilyvät rakentamattomina. Koska rakentaminen on ryhmitelty saaristokyliin, on suuria ja yhtenäisiä alueita pystytty jättämään kokonaan rakentamattomiksi. 19

5.4.2 Suhde maakuntakaavaan Ranta-asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan sekä 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen. Fåfängholmenin kaakkoisosa on osoitettu virkistykseen ja pohjoisosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. 5.4.3 Suhde rantaosayleiskaavaan Ranta-asemakaava on Onaksan saariston rantaosayleiskaavaehdotuksen mukainen. Osayleiskaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. Ranta-asemakaavan rakennusoikeus vastaa osayleiskaavan rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavaa tarkentaa ja täsmentää osayleiskaavan ratkaisut asemakaavatasolle. 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat ranta-asemakaavakartassa. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Suunnittelu Asemakaavatyö on aloitettu Porvoon kaupunkisuunnittelussa keväällä 2006. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa 11.9. 2013. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnittelualueesta on tehty rakennustapamääräykset, jotka tarkentavat ranta-asemakaavassa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Näihin sisältyvät monet ympäristön kannalta keskeiset määräykset, kuten julkisivujen värit ja materiaalit sekä rakennusten koko ja suhteet, detaljit, aitaukset yms. 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteutus käynnistyy vaiheittain ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Porvoon kaupunki 18.2.2016, 23.5.2016 Camilla Stenberg kaavoittaja Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö 20

PORVOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu (29.2.2016, 12.5.2016) LIITE 3 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA R63 RANTA ASEMAKAAVA osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen ja Älgskär 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevasta kiinteistöstä RN:o 1:590. Alue sijaitsee linnuntietä n. 25 km Porvoon keskustasta. 1.1 Alueen kuvaus Suunnittelualue kattaa useita saaria ja saarten osia Onaksen saaristossa. Saaret ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Onaksen rantayleiskaavaalueeseen. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty myös tarkempia inventointeja alueesta mm. luonto ja maisemaselvitys, rakennushistoriallinen selvitys ym. 1.2 Hankkeen taustaa Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Kun tarkastellaan vallitsevaa ranta ja saaristoalueiden kaavoituskäytäntöä tuntuu siltä, että tämä rakennusperintömme osa on lähes kokonaan unohdettu. Kaavoitus ranta alueilla on usein lähes mekaanista rakennusoikeuden jakamista periaatteella x rakennusoikeutta per rantakilometri ja x metriä vapaata rantakilometriä. Moderni saaristokylä projekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Saaristokyläprojektia on tarkoitus kokeilla Porvoossa Vessöössä entisten hiekkakuoppien alueilla. Alueelta löytyy osakokonaisuuksia, jonka maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Toinen kokeilu kohde sijaitsee Onaksen osayleiskaava alueella, ja kolmas on Emäsalon pohjoisosassa.

2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Itä Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010) ja Uudenmaan 2. maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2013). Lisäksi alueelle on vireillä 4. vaiheen maakuntakaava, jonka luonnos on ollut nähtävillä 20.1. 20.2.2015. Maakuntakaavassa Fåfängholmen on osoitettu merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueen muille osille ei maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta (valoinen alue). Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muitakin vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Fåfängholmenin lounasosa on osoitettu virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintään liittyy MRL 33 1 mom. nojalla rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksessa esitetään myös että MU merkintä kumotaan Fåfängholmenin muilla osilla. 2.1.2 Osayleiskaava Suunnittelualue kuuluu Onaksen saaristoon, jonka osayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa 2015. Lähtökohtana ranta asematyössä on että osayleiskaavatyön tulee olla ehdotusvaiheessa ennen kuin ranta asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin. Alueet, joille saa rakentaa, on osoitettu osayleiskaavassa loma asuntoalueiksi (RA). Suunnittelualueella on kaksi perinteistä loma asuntotonttia (RA 11, RA 14) ja kaksi asemakaavoitettavaa aluetta (RA 91 ja RA 92). Onaksen pohjoisosassa on varaus yhteyslaiturille (LS 1). Suunnittelualueella on useita alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Alueille on osoitettu hieman erilaiset merkinnät suojeluarvosta riippuen. 2.1.3 Asemakaavat Aluetta ei ole aiemmin asemakaavoitettu.

2.2 Maanomistus Suunnittelualue on ollut kokonaisuudessaan yksityisen omistuksessa. Suunnitteluprosessin aikana Porvoon kaupunki on ostanut rantaosayleiskaavan mukaiset virkistysalueet. 2.3 Luonto ja maisema Alueen luonto ja maisema on selvitetty osana Onaksen osayleiskaavatyötä. Kaava alueella on useita arvokkaita osa alueita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. 2.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton, eikä alueella ole rakennettua ympäristöä eikä asutusta. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja. 2.5 Maaperä Onaksen kallioperä on pääosin graniittia. Maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois eteläpuolelle. 2.6 Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole sähköä eikä muuta palvelua. 2.7 Ympäristön häiriötekijät 2.7.1 Radon Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radon kriittistä maaperää. 2.7.2 Sinilevä Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Levien määrä ja fosfori ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan. 2.7.3 Happiolosuhteet Alueen vesistön happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kuitenkin kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen s yyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat mm. Fåfängholmenin lounaispuolelle sekä Onaslandetin itäpuolelle. Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle. 2.7.4 Tulvavaara Alueella tulee varautua tulvavaaraan. Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Meriveden nousut ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia. Merivedenkorkeuden vaihtelut jäävät tavanomaisesti alle metriin. Loppiaisena 2005 merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin, ollen Porvoon kohdalla noin +170 metriä. Vastaavan tulvan ennakoidaan toistuvan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Meritulvien yhteydessä tulee huomioida lisäksi aaltoiluvara. Erityisen alttiita meritulville ovat alle +3,0 metrin tasolle sijoittuvat alueet. Onaksen alueella rakennuspaikat sijoittuvat muutamia pikkusaaria lukuun ottamatta siten, että pääosa rakennuspaikasta on tulvan ulottumattomissa.

3 TEHDYT SELVITYKSET Alueen luonto, maisema ja rakennuskanta on selvitetty osana Onaksen osayleiskaavatyötä. Asemakaavatyön yhteydessä hyödynnetään yleiskaavatyötä varten laadittuja selvityksiä: - Onaksen saariston luonto ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus 4.7.2006) - Onaksen saaristo ja Kalvö, Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöstä (Museovirasto, Rakennushistorianosasto 2001, Korjattu versio 15.6.2006 ). - Porvoon Onaksen saariston arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2013) Lisäksi hyödynnetään rantaosayleiskaavatyön aikana kerättyä muuta tausta aineistoa. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venevajojen, saunojen ja varastorakennusten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venevajojen ja/tai uimavajojen avulla rantaa asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta alueesta vapaaksi rakentamisesta. 5 KAAVOITUKSEN KESKEISIMMÄT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä. Vesi ja jätevesiasiat tullaan tutkimaan alueen kaavoituksen yhteydessä. 6 OSALLISET Maanomistaja Naapurimaanomistajat Veneilyjärjestöt lähialueella Viranomaiset ja muut tahot: Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto/Vesiväylä yksikkö Itä Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon Museo Keravan Energia TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka / kaupunkimittaus Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta Terveydensuojelujaosto 7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelu Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua (MRA 66 2 mom). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.9.2013.

Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä palvelupiste Kompassissa, Rihkamatori B, katutaso. Osallisille annetaan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/ haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä seuraavissa sanomalehdissä: Uusimaa, Itäväylä ja Östnyland. Kommentit/alustavat lausunnot viranomaisilta. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava asiakirjat ovat virallisesti esillä palvelupiste Kompassissa, Rihkamatori B, katutaso. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/ haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä seuraavissa lehdissä: Uusimaa, Itäväylä ja Östnyland. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Uudenmaan liitto Itä Uudenmaan pelastuslaitos Terveydensuojelujaosto Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta: (MRL 65 2) Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä: (MRL 67 ) Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä niille, jotka ovat hakeneet kaavan laatimista ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetpalvelussa www.porvoo.fi. 8 KAAVOITUSHANKEEN AIKATAULU Moderni saaristokylä projektia on kehitetty Porvoon kaupunkisuunnittelulla vuodesta 2005 lähtien. Asemakaavan laatimistyö on käynnistynyt vuoden 2007 lokakuussa. Tavoite on että ranta asemakaava valmistuu vuoden 2016 aikana. 9 VALMISELUSTA VASTAAVAT kaavoittaja Camilla Stenberg suunnitteluavustaja Christina Eklund puh. 040 351 5462 puh. 040 489 5755 etunimi.sukunimi@porvoo.fi etunimi.sukunimi@porvoo.fi Kaupunkisuunnittelu PL 23 06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III kerros

LIITE 4 PORVOO MODERNI SAARISTOKYLÄ, ONAS-GUSTAVS Kiinteistöt RN:o 1:3 ja 1:590 Onaksen kylässä. RANTA-ASEMAKAAVA Luonnos on ollut nähtävänä 2.3. 1.4.2016 ALUSTAVA LAUSUNTO/MIELIPIDE, MRL 30 1. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavaluonnoksessa VAT:eja ei ole käsitelty lainkaan, ja kaavaa on tältä osin täydennettävä. Tulvavaara ELY-keskus katsoo, että meritulvaa koskeva kaavamääräys on asianmukainen ja rakentamista koskeva alin rakentamiskorkeus N2000 +3,0 metriä + aaltoiluvara on riittävä. Kaavanmukainen rakennettavien alueiden ja rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa rakentamisen tulvaturvallisesti. Kaavaselostuksen sivulla 9, kohdassa "Tulvavaara" luku +170 m lienee väärä. Vesi- ja viemärihuolto ELY-keskus pitää ehdotettua vesikäymäläkieltoa perusteltuna, ja se on myös linjassa vireillä olevan osayleiskaavan kanssa. Harmaiden jätevesien osalta on katsottava, että jätevesiä käsitellään niin kaukana rannasta ja tulvariskikorkeuden yläpuolella, etteivät jätevedet pääse vedenkorkeuden ja aaltoilujen seurauksena sekoittumaan meriveteen. Maisema ELY-keskus katsoo, että maiseman näkökulmasta on hyvä, että suunnittelualueelle laaditaan sitovat rakentamistapaohjeet. Venevajojen ja venekatosten osalta tulee myös antaa ohjeet näiden enimmäiskorkeudesta. Maisemakuvan muutoksia havainnollistaisi valokuvapohjainen kuvakooste, jossa suunniteltu rakentaminen ja maisema on esitetty mereltä päin katsottuna. Kuvakooste helpottaisi myös maisemavaikutusten arviointia. KAUPUNKISUUNNITTELU VASTINE JA ALUSTAVAN LAUSUNNON/ MIELIPITEEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖÖN Vastine: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavaselostusta täydennetään. Tulvavaara Kaavaselostuksessa on kirjoitusvirhe tulvavaaraa koskevassa luvussa; vedenkorkeuden tulee luonnollisesti olla + 170 senttimetriä eikä + 170 metriä. Virhe korjataan. Vesi- ja viemärihuolto Kaavamääräykset ovat ELY-keskuksen kommentin mukaiset. Maisema Rakentamistapaohjeita voi täydentää venevajojen ja venekatosten enimmäiskorkeudella. Glosholmenin länsirannasta voidaan laatia kaavakuva, josta käy ilmi, miltä rantaviivalle sijoitettava venekatosten rivistö näyttää. Kaava-aineiston tarkennukset 1. Moderneihin saaristokyliin sijoitettavien useiden venekatosten tavoitteena on jäljitellä perinteisiä saaristokyliä, joissa venevajat sijaitsivat tiiviissä riveissä rannalla. 2. Långönin rantakallio on maisemallisesti kaunis. Kalliolla kasvaa myös mäntyjä. Yhden tai kahden venevajan sijoittaminen rantakallion pohjoisosan läheisyyteen ei turmele rantamaisemaa. Venevaja on perinteinen näkymä saariston rantamaisemassa. Kaavaratkaisua voi kuitenkin muuttaa siten, että venekatokset sijoitetaan ma-1-alueen ulkopuolelle. 3. Fladan suuta ympäröivää rakentamatonta aluetta voidaan suurentaa flada-alueen suojeluarvojen turvaamiseksi. 1

Kaava-aineistoon tehtävät tarkistukset 1. ELY-keskus katsoo, että venekatokset, toteutettuna esitettyjen rakennustapaohjeiden mukaisesti, eivät todellisuudessa poikkea venevajoista. RA-6-alueen korttelissa 1 on osoitettu rakennusalat 16 venekatokselle vaikka korttelissa on osoitettu 11 loma-asuntoa ja 2 sivuloma-asuntoa. Samoin korttelissa 2 on osoitettu rakennusalat 6 venekatokselle vaikka korttelissa on osoitettu 4 loma-asuntoa. Kaava-aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi mihin ratkaisu ylimääräisten venekatosten osoittaminen perustuu. 2. RA-6- alueen korttelin 2 tontille 1 on ma-1-alueelle osoitettu kaksi venekatosta. Myös osa tästä ma-1- alueesta on osoitettu RA-6-alueeksi. ELV-keskus katsoo, että kun otetaan huomioon osayleiskaavan tarkoitettu ohjausvaikutus ja tarkkuus, on kaavakarttaa tältä osin tarkistettava. RA-6-alueen rajaus korttelissa 2 tulee tarkistaa ma-1- alueen suhteen ja siinä osoitetut venekatokset tulee siirtää pois ma 1- alueelta. 3. RA-6-alueen korttelissa 1 on tontti 9 rajattu kiinni MY-4 alueeseen. ELY- keskus suhtautuu kriittisesti tähän ja katsoo, ettei kaavaratkaisulla turvata fladan suojeluarvoja riittävästi. ELY-keskus katsoo, että erityisesti korttelin itäosassa tulee jättää riittävän leveä suojavyöhyke luo-4 merkinnällä aina rantaan asti. 4. Kaavaratkaisu ja määräykset on tarkoitus perustua vireillä olevaan osayleiskaavaan. Ranta-asemakaavaluonnoksessa esitettyjen kaavamääräysten sisältö on osittain puutteellinen eikä ole riittävän yksityiskohtainen ohjaamaan maankäyttöä kaava-alueella. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä ei myöskään ole yksityiskohtaisemmin selostettu kaavaselostuksessa. Määräysten sisältöä tulee ainakin ma-1-, luo-4-, luo-5-, s-4- ja MY-4-alueiden osalta täydentää sellaiseksi, että niistä selkeästi käy ilmi mitä toimenpiteitä kaavamääräys sallii. Vähimmäisvaatimuksena olisi kuitenkin pidettävä osayleiskaavan kaavamääräysten sisältö. ma-1 määräys tulee vähintään olla osayleiskaavan määräyksen mukainen. luo-4, luo-5 ja s-4 määräyksiin tulee myös lisätä, että alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin ominaispiirteiden/suojeluarvon säilymistä. MY-4 määräykseen tulee lisätä, että alueen luontoarvoja ei saa heikentää. Yleisiin määräyksiin tulee lisätä: - Alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa. - Ruoppausten mahdollisuus on selvitettävä vesilain lupa- tai ilmoitusmenettelyn kautta. 4. Kaavamääräyksiä voi täydentää ehdotetulla tavalla. Normaalitapauksissa asemakaavan määräyksissä ei toisteta voimassa olevien lakisäännösten kieltoja. Koska valmisteilla on lakimuutos, joka voi vaarantaa alueen suojeluarvot, voi kaavaan sisältyä määräyksiä siitä, että metsää ei saa hakata ja että ranta-aluetta ei saa ruopata ilman lupaa. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Rakennustapaohjeisiin lisätään venevajojen ja venekatosten enimmäiskorkeudeksi 4,5 m. Tulvavaaraa koskevassa luvussa oleva kirjoitusvirhe korjataan SENTTImetriksi. Kaavaselostukseen liitetään kaavakuva siitä, miltä Glosholmenin ja Långön venekatosten rivistö näyttää. Kaavakarttaa muutetaan siten, että venekatokset poistetaan Långönin ma-1-alueelta. MU-4-aluetta laajennetaan hieman, jotta se vastaa paremmin osayleiskaavaa. Kaavakarttaa muutetaan siten, että Glosholmenin flada-alueiden luo-4-alueita laajennetaan hieman merelle päin. Tonttia 1, tonttia 8 ja tonttia 9 muokataan hieman ja sivuloma-asunnon rakennusoikeus siirretään tontilta 9 tontille 5. Venekatosten rakennusalojen lukumäärä vähenee tehtyjen muutosten myötä neljällä (2 vähemmän korttelissa 1 ja kaksi vähemmän korttelissa 2). Kaavamääräyksiä täydennetään seuraavilla lisäyksillä: MY-4: Alueen ympäristöarvoja ei saa heikentää. ma-1: Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen toiminta on sopeutettava alueen maisemallisiin arvoihin. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin ominaispiirteiden säilymistä. luo- 4 ja luo 5: Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvon säilymistä. s-4: Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvon säilymistä. Yleiset määräykset: Kaava-alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa (maisematyölupaa). Ruoppausten mahdollisuus on selvitettävä vesilain lupa- tai ilmoitusmenettelyn kautta. 2

2. Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto toteaa, että ranta-asemakaava R63 Moderni saaristokylä ottaa hyvin huomioon saariston erityisyyden niin kulttuuriympäristön kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. Ranta-asemakaavan mahdollistama loma-asuminen tukee Onaksen kyläalueen säilymistä elävänä. Olennaista on kohtuullisen loma-asumisen mahdollistaminen kunkin alueen ominaispiirteiden ja luonnon sietokyvyn mukaisesti. Vastine: - Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - Lisäksi Uudenmaan liitto toteaa, että ranta-asemakaavan vähäiset poikkeamiset voimassa olevasta maakuntakaavasta perustuvat uusimpiin selvityksiin ja tietoihin maanomistus- ja luonnonolojen osalta. Ranta-asemakaava tarkentaa ratkaisua maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden (MU ja MY) sekä virkistysalueiden osalta ja ovat Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisun mukaisia. 3. Liikennevirasto/Vesiväylät Kaavassa esitetyt saaristokylät sijoittuvat varsin etäälle olemassa olevista Liikenneviraston vesiväylistä, jotka kulkevat kaava-alueen ulkopuolella. Älgskär-saarelle sijoittuu Liikenneviraston Etelä-Suomen talviväylän kiinteä turvalaite (linjamerkki), joka tulee olla näkyvissä häiriöittä väylälle. Saari on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Vastine: Ranta-asemakaava ei aiheuta muutoksia Älgskärin saarella toiminnan nykytilanteeseen nähden. Kaavalla ei ole vaikutusta linjamerkin näkyvyyteen. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - 4. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Ei ole huomautettavaa. 5. Porvoon museo Alueen kulttuuriympäristöviranomaisella ei ole ollut huomauttamista Onaksen osayleiskaavaprosessissa, eikä Porvoon museolla ole toimialansa mukaista huomauttamista myöskään ranta-asemakaavasta Onas-Gustavs. Vastine: - Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - Vastine: - Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: - Muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto Itä-Uudenmaan maakuntamuseon ja Museoviraston välisen sopimuksen perusteella. 6. Etelä-Suomen Energia/Keravan Energia Kuten selostuksesta käy ilmi, alueilla ei ole nykyistä sähkönjakeluverkkoa. Rakentamiskohteista on pitkät etäisyydet nykyiseen sähkönjakeluverkkoon, joten uuden jakeluverkon rakentamiskustannukset tulisivat olemaan erittäin huomattavia. Sähkönjakeluverkon rakentaminen ko. alueille tehdään ainoastaan tietyin ehdoin. Mahdolliset sähköliittymät tulisivat olemaan ns. aluehinnoittelun piirissä, jolloin liittymismaksut olisi sidottu alueen jakeluverkon rakennuskustannuksiin. Vastine: Maakaapeleiden ja muuntamoiden sijoitukseen otetaan kantaa, kun sähköverkon laajentaminen alueelle on ajankohtaista. Muuntamot, maakaapelit ja jakokaapit tulee sijoittaa siten, että alueen suojeluarvoja ei vaaranneta, eikä niillä saa olla kielteistä vaikutusta maisemakuvaan. Tätä koskevia määräyksiä voidaan lisätä asemakaavaan. 3

Mikäli ehdot täyttyvät, niin jakeluverkko pyritään rakentamaan vesistö- ja maakaapeleilla joten alueilla täytyy varautua kaapeleiden rantautumiin sekä alueiden sisäisille kaivureiteille ja jakokaappien sijoittamiseen mm kyläraitteja pitkin. Jokaiselle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on myös varattava paikka muuntamolle. 7. TeliaSonera Finland Oyj - 8. Elisa Oyj - 9. Terveydensuojelu Ei huomautettavaa. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Asemakaavan yleisiä määräyksiä täydennetään seuraavasti: Muuntamot, maakaapelit ja jakokaapit tulee sijoittaa siten, että alueen suojeluarvoja ei vaaranneta, eikä niillä saa olla kielteistä vaikutusta maisemakuvaan. Vastine: - Mielipide 1 14.3.2016 Onaksen saariston osayleiskaavaa laadittaessa olen huomauttanut mm. siitä, että on välttämätöntä huomioida yleisen yhteysliikenteen tulevaisuudessa tarvitsemat laituri- tai pysähdyspaikat saariston itäpuolella (lähtökohtana Porvoo), lähtö esimerkiksi Emäsalon sillan kupeesta ja päätepiste Pirttisaaressa. (Entisen merivartioaseman ulkoilualue) Tämä ranta-asemakaava vahvistaa entisestään tulevan yleisen yhteysliikenteen pysähdyspaikkojen varaustarvetta. Pysähdyspaikkojen ansiosta voi kesämökille päästä ilman omaa venettä. Tällaista kehitystä tulisi tukea, koska sillä on kattavat vaikutukset ja monia etuja. Vastine: Rantaosayleiskaavassa ja ranta-asemakaavassa on tällainen yhteyslaiturin satama-alue osoitettu Onaksen pohjoisrannalle. Osayleiskaavassa kevyen liikenteen yhteystarve on osoitettu yhteyslaiturilta etelään. Ranta-asemakaavan luonnoksessa nämä reitit on hieman harhaanjohtavasti osoitettu ohjeellisiksi ulkoilureiteiksi. Tämä voidaan korjata kaavaehdotukseen. Vaikutukset kaavaehdotuksen sisältöön: Ohjeelliset ulkoilureitit muutetaan seuraavasti: Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu polku. 4

pienennys förminskning

PORVOO Ranta asemakaava Moderni saaristokylä, Onas Gustavs Ranta asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängsholmen ja Älgskär Versio 4.5.2016 RAKENNUSTAPAOHJE MODERNI SAARISTOKYLÄ - Perinteistä saaristolaiskulttuuria modernissa muodossa Moderni saaristokylä-ajatus perustuu vahvaan perinteeseen. Suomen saaristossa on vuosisatojen ajan asuttu kulttuurimaiseman yhteydessä tiiviisti rakennetuissa kylissä ja niiden sosiaalisissa yhteisöissä. Perinteinen saaristokylä rakentuu hyvin tiheästi, niin myös moderni saaristokylä. Perinteinen rakennustapa on perustunut lähes urbaaniin tiiviiseen rakentamiseen, joka välittömästi kasvaa maastosta ja maisemasta. Kyläraitti Kyläraitti polveilee talojen välissä ja välillä se avautuu pienille torimaisille aukioille. Aidat ja portit rajaavat ilmeikkäästi kylän raitteja ja pihapiirejä. Aitoina voi pensasaitojen lisäksi käyttää matalahkoja, ilmavia aitamalleja. Esimerkki kyläraitista (Tammio) Pihapiiri Jokainen asuintalo on jonkinlaisen pihapiirin yhteydessä. Vapaamuotoiset, maaston muodosta kehkeytyvät mutta samalla selkeästi hahmotettavat pihapiirit ovat olennainen arkkitehtonista mielenkiintoa luova osa moderni saaristokylä ajatusta. Talojen ääreen syntyy luontevat suojaiset katvepaikat samalla kuin niistä avautuu pitkiä näkymiä tiluksille ja kylänlahdelle. Esimerkki pihapiiristä (Tammio) Venevajat ja laiturit Kylälahtiin työntyvät venevajat, venevajaryhmät ja laiturit luovat täyteläisen ja vapautuneen kokonaiskuvan saaristokylistä. Esimerkki laitureista ja venevajoista (Tammio)

LOMA-ASUNTO Rakennusten tulee sopeutua saaristoympäristöön niin, että niissä on perinteiselle rakennustyylille luonteenomainen vähäeleisyys rakennuksen julkisivuissa, näiden eri osissa ja yksityiskohdissa ja yleensä myös rakennuksessa kokonaisuutena. Mittasuhteet PALOMÄÄRÄYKSET Myös rakennusten ja niihin liittyvien lasiverantojen rakenteissa täytyy ottaa palomääräykset huomioon silloin kun etäisyys viereiseen rakennusalaan on alle 8 metriä. Rakennusten mittasuhteiden lähtökohtana on saaristolle tyypillinen solakka paritupaan pohjautuva talotyyppi. Sivuloma-asunto/vierasmaja voi luontevasti muistuttaa mittasuhteiltaan toista saaristolle ominaista pienempää talotyyppiä eli yksittäistuparatkaisua. Rakennusten mittasuhteet muodostavat oleellisen osan kokonaisympäristöstä. Esimerkki parituvasta Kerrosluku Rakennukset saavat olla 1 1 2/3 kerroksisia. Pituus, syvyys ja korkeus Tontin päärakennus (loma-asunto) on mittasuhteiltaan suurempi kuin sivuloma-asunto/vierasmaja. Päärakennuksen (loma-asunnon) enimmäissyvyys on 6,5 metriä ja enimmäispituus on 14 metriä. Sivuloma-asunnon enimmäissyvyys on 6,0 metriä ja enimmäispituus 10 metriä. Julkisivun enimmäiskorkeus (katon ja julkisivun leikkauskohdan korkeus) luonnollisesta maanpinnasta on 4,5 metriä. Kuistit ja terassit Esimerkki yksittäistuvasta Esimerkki modernista puuverhouksesta Loma-rakennuksiin saa toteuttaa kylmiä lasiverantoja. Rakennusoikeuden lisäksi lasiverantojen ja katettujen terassien pinta-ala on päälomarakennuksessa yhteensä enintään 20 m² ja sivulomarakennuksessa 10 m². Katto Rakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto (=satulakatto) ja kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:2.5 ja enintään 1:1.7. Aumakattoja ei sallita. Räystäiden tulee olla avonaisia ja siroja. Ns. pakettitaloille tyypillisiä koteloituja räystäsratkaisuja ei sallita. Katon tulee olla saumapeltikatto tai kolmiorimahuopakatto. Katon värin tulee olla musta tai grafiitinharmaa. Esimerkki avoimesta räystäästä ja saumatusta peltikatosta Julkisivumateriaalit ja yksityiskohdat Rakennusten julkisivujen tulee olla vuorattu vaaka- tai pystylaudoilla. Julkisivujen, listojen ja ikkunoiden kehyslistojen värien tulee noudattaa oheista värityssuunnitelmaa. Lasiovia ei sallita. Merkittäviä julkisivutekijöitä ovat sokkelilinja, aukkojen rytmitys ja räystäät. VÄRITYSSUUNNITELMA Julkisivujen värit Julkisivuväreinä tulee käyttää tummia, rantamaisemaan soveltuvia värejä tai punamultamaalin punaisia värejä. Värit valitaan oheisesta värityssuunnitelmasta. Tehostevärejä tulee käyttää hillitysti. Listat ja vuorilaudat ovat joko julkisivun värisiä tai tummia. (Esimerkkivärejä Uula NR:o 30, 42, 50 ja 95)

TALOUSRAKENNUKSET Venevajat ja venekatokset Asemakaavassa esiintyvät käsitteet venevaja ja venekatos. Kaava-alueella saa rakentaa venevajan kahdelle tontille (RA-7, RA-8). Venevajat saavat olla korkeintaan 30 k-m 2 :n suuruisia. Niiden tarkempaa sijaintia ei ole merkitty kaavaan. RA-6-tonteilla saa rakentaa yhden tai useamman venekatoksen (v) kaavassa osoitetuille rakennusaloille. Venekatokset saavat olla korkeintaan 30 m 2 :n suuruisia. Esimerkki ritiläseinästä Varastot ja varastokatokset Kaikille tonteille saa rakentaa varastoja (talousrakennuksia). Varastot voi myös rakentaa katoksina. Sekä varastot että katokset tulee sijoittaa talousrakennuksille osoitetuille rakennusaloille (t). Katoksen määritelmä Venevaja ja varasto luokitellaan katokseksi, jos vähintään 30 % rakennuksen seinistä on avointa. Katoksia ei lasketa mukaan rakennusoikeuteen. Jotta vene- ja varastokatokset olisivat esteettisesti tasapainossa ja tarjoaisivat riittävästi suojaa tulee avoimen seinän osuus toteuttaa niin että se on suljettu ritilämäisellä pysty laudoituksella oheisten kuvien mukaisesti. Näin vene- ja varastokatos saa umpinaisen ilmeen. Varastokatoksessa voi olla myös rakennusoikeuteen kuuluva varasto-osa ja katoksena vastaavalla tavalla toteutettava osa. Esimerkki venekatoksesta Talousrakennusten mitat Venevajat, varastot ja katokset saa olla leveydeltään enintään 4 metriä ja pituudeltaan enintään 8 metriä. Harjankorkeus saa olla enintään 4,5 metriä. Venevajoja ja varastoja ei saa eristää, mutta niiden rakenteissa täytyy ottaa palomääräykset huomioon silloin kun etäisyys viereiseen rakennusalaan on alle 8 metriä. Talousrakennuksen enimmäismitat Julkisivumateriaali ja - väri Venevajojen ja varastojen tulee olla puurakenteisia, pysty- tai vaakalaudoitettuja (rimalaudoitus on myös sallittu). Rakennukset tulee ensisijaisesti maalata punaisella keittomaalilla (punamulta). Venevajojen julkisivun voi jättää myös maalaamatta, jolloin pinta tulee käsitellä rautavitrillä jotta ne harmaantuvat nopeasti. Nurkkalaudat ovat joko julkisivun värisiä tai tummia. Ikkunat ja ovet Katto Venevajoihin saa tehdä korkeintaan 40 cm korkuisia yläikkunoita (perinteiset yksilasiset yläikkunat). Venevajojen ovissa ei saa olla ikkunoita. Ovet ovat väriltään tummia tai julkisivun värisiä. Venevajoissa ja varastoissa tulee olla perinteinen satulakatto (harjakatto) joka on väriltään tumma (grafiitinharmaa tai musta). Materiaalina on joko kolmiorima huopakate tai saumattu peltikate. Esimerkki laiturista LAITURIT Laiturit tulee sijoittaa venevajojen yhteyteen ja ne saavat olla korkeintaan 2 metriä leveitä. Jos venevajaa ei rakenneta, laiturin saa sijoittaa vapaasti rantaviivalle, kuitenkin korkeintaan yksi laituri/tontti.

TONTIN SUUNNITTELU Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä tontin luonnonmukaisuus ja säästettävä luonnon merkittäviä kauneusarvoja kuten saariston komeita silokalliota, siirtolohkareita, alueelle tyypillisiä rantakivikoita ja kauniita puuryhmiä. Rantavyöhykkeen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää. Rakennusten ja rannan välissä olevaa puusto tulee säilyttää ja rantakasvillisuutta hoitaa mahdollisimman luonnonmukaisesti. Tontti tulee tarvittaessa saaristoon luonteeseen sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin maisemoitava rantamaisemaan soveltuvaksi. Rakennusten sijoittelu tonteilla Rakennukset tulee sijoittaa esitetyille rakennusaloille. Kaavassa on myös esitetty ohjeelliset rakennusalat pää- ja sivulomarakennuksille. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon päälomarakennus on rakennettava kiinni. Päälomarakennus tulee rakentaa kiinni tähän rajaan vähintään 3,5 metrin matkalta. Esimerkki rakennuksen sijoittelusta Esimerkki aidoista Aitaukset Pihojen ja kyläraittien aitaamiseen tulee ensi sijaisesti käyttää puu- ja pensasaitoja. Aitoina voi puu- ja pensasaitojen lisäksi käyttää oheisen tyyppisiä ilmavia puuaitoja. Aitojen tulee olla maalaamattomia tai tummia. ENERGIATEHOKKUUS Uusiutuvia energialähteitä Loma-asutuksen suunnittelussa tulisi energiatehokkuusnäkökohdat ottaa huomioon. Lämmitysratkaisuissa tulisi hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, kuten puun pienpolttoa, ilmalämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa. Aurinkoenergiaa tulee hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Sähkölaitteita ja -järjestelmiä hankittaessa pitäisi harkita ratkaisuja, jossa aurinkosähköjärjestelmä riittäisi tuomaan sopivasti mukavuuksia loma-asuntoon. Rakennusten teknisten järjestelmien ja tilojen suunnittelussa tulisi varautua aurinkoenergian hyödyntämiseen. Aurinkopaneeleja ja aurinkokeräimiä Tontilla ja rakennusten katoille ja julkisivuihin voidaan sijoittaa aurinkopaneeleja ja aurinkokeräimiä. Aurinkopaneelit voivat olla esim. erillisiä, pihalle, katoille tai julkisivuun kiinnitettäviä rakenteita tai esim. julkisivuun integroituja läpinäkyviä paneelikerroksia. Aurinkokeräimissä tuotettu lämpö voidaan johtaa joko suoraan lämmitettävään kohteeseen tai lämmönvaraajaan, esim. vesisäiliöön. Aurinkopaneelien ja -keräimien sijoittelussa ja suunnittelussa on otettava huomioon, että ne toimivat osana arkkitehtuuria ja ovat esteettisesti saariston ympäristöön sopivia ja etteivät ne aiheuta häiritsevää häikäisyä rantamaisemassa. Passiivinen aurinkoenergia Passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen tarkoittaa aurinkoenergian hyödyntämistä ilman lisälaitteita. Rakennuksen ikkunat voidaan suunnata etelään ja länteen. Saaristossa rakennuksen paikan valinnassa tulee lisäksi ottaa huomioon tontin tuuliolosuhteet. Rakennukset tulisi sijoittaa niin, että pihapiiriin muodostuisi suojaisa, pienilmastoltaan edullinen ja lämmin piha. Esimerkki aurinkokeräimistä Rakennusten suunnittelu Jos loma-asuntoa ei käytetä talvella tai käyttö on vähäistä, rakennus tulisi suunnitella niin, ettei tiloja tarvitsisi lämmittää talvella lainkaan tai vaihtoehtoisesti ylläpitolämmitys riittäisi mutta peruslämpöä ei tarvittaisi. Talousrakennusten tulee ensi sijassa olla kylmiä.

TULVIIN VARAUTUMINEN Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Ilmastonmuutoksen seurauksena tulvariskiin varautuminen tulee nykyistäkin tärkeämmäksi. Rakennusten tulvavahinkoja pyritään estämään kaavamääräyksillä ja tonttien sijoittelulla. Liian matalaan maastokohtaan ja liian lähelle rantaa rakentaminen aiheuttaa jatkuvan tulvariskin. Jäiden työntyminen rannoille lisää paikoin vahinkoriskiä. Kaavassa on määritelty että loma-asunnon alimman rakentamiskorkeuden on oltava vähintään +3,0 metriä N2000 - korkeusjärjestelmässä. Lisäksi on otettava huomioon aaltoiluvara. Alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä on tulvavaara otettava myös siten huomioon, että rakenteet eivät vaurioidu veden noustessa. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita. Tulvakorkeuden lisäksi alin suositeltava rakentamiskorkeus riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta ja rakennustavasta sekä Itämeren rannikon ominaispiirteistä johtuvasta lisäkorkeudesta ja mahdollisesta aaltojen vaikutuksesta. Huomattava on, että alin lattiakorkeus on selvästi alimman rakentamiskorkeustason yläpuolella rakennusteknisistä syistä johtuen. Useimmissa tapauksissa alin lattiakorkeus on vähintään +3,5 metriä. Aallokon korkeuteen saaristossa ja rannan läheisyydessä vaikuttavat ulkomeren aallokon korkeus, saarten aiheuttama varjostus, rannan jyrkkyys ja pohjan rakenne sekä rannan kasvillisuus. Aaltoiluvara on paikasta riippuvainen ja vaihtelee nollasta useisiin metreihin eikä yleispäteviä korkeuksia voi antaa. Sisäsaaristossa on saarien tehokkaasti suojaamia alueita, joissa aaltoiluvara on verrattavissa sisävesiin. Ulkosaaristossa ja jos rakennuspaikka on alttiina avomeren aalloille, tulee aaltoiluvara ja rakentamiskorkeus määritellä tapauskohtaisesti. Tulvariskiin, aallokkoon, korkealle nouseviin pärskeisiin ja jään työntymiseen rannikolle voidaan varautua myös rakentamalla riittävän etäälle rantaviivasta. Ylempänä rakentamiskorkeus maanvaraiselle perusmuuriperustukselle kellarilla. Alempana rakentamiskorkeus sokkeliperustukselle ja tuulettuvalle alapohjalle. (Kuvan lähde: Tulviin varautuminen rakentamisessa, Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi rantaalueilla, Ympäristöopas 2014, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 2014.) Rannan jyrkkyys vaikuttaa aaltoiluvaran korkeuteen. Jyrkillä rannoilla aaltoiluvara nousee aallon korkeuteen nähden korkeaksi. (Kuvan lähde: Tulviin varautuminen rakentamisessa, Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla, Ympäristöopas 2014, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 2014.)