RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Ranta-asemakaava R 63 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaehdotus 23.5.2016 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO, ONAS MODERNI SAARISTOKYLÄ, ONAS-GUSTAVS Ranta-asemakaavalla muodostuu ranta-asemakaavan korttelit 1 4 sekä virkistys-, suojelu-, maa- ja metsätalous- sekä vesialueita Onaksen kylässä. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen sekä Älgskär Onaksen kylässä. Suunnittelualue käsittää Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevan kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan kiinteistöstä RN:o 1:590. 1

Ranta- asemakaavan käsittely: Vireilletulo: Asemakaava virallisesti nähtävänä: Asemakaavan hyväksyminen: Moderni saaristokylä projekti kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 23.11.2006 423 Kaupunkikehityslautakunta 24.5.2016 91 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Porvoon kaupungista noin 25 km etelään. Etäisyys Helsinkiin on n. 35 km. Suunnittelualue käsittää Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevan kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan kiinteistöstä RN:o 1:590. Suunnittelualue kattaa useita saarten osia Onaksen saaristossa. Saaret ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Onaksen rantaosayleiskaava-alueeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Moderni saaristokylä, Onas-Gustavs. Ranta-asemakaava osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen ja Älgskär. Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja suunnittelu... 4 2.2 Ranta-asemakaava sisältö ja mitoitus... 4 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 4 2.4 Ranta-asemakaavan toteutus... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista/nykytilanteesta... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö ja - maisemat... 5 3.1.3 Maaperä... 7 3.1.4 Kasvillisuus ja eläimistö... 7 3.1.5 Vesiolot... 7 3.1.6 Maisemakuva ja saaristovyöhykkeet... 7 3.1.7 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.8 Ympäristön häiriötekijät... 8 3.1.9 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2.2 Maakuntakaava... 10 3.2.3 Osayleiskaava... 11 2

3.2.4 Ranta-asemakaava... 12 3.2.5 Rakennusjärjestys... 12 3.2.6 Maarekisteri... 12 3.2.7 Rakennuskiellot... 12 3.2.8 Pohjakartta... 12 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.3.1 Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet... 13 4.4.2 Ympäristötavoitteet... 14 4.3.2 Uudisrakentamisen tavoitteet... 14 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Ranta-asemakaavan perustelut ja rakenne... 14 5.1.1 Perustelut... 14 5.1.2 Rakenne... 14 5.1.3 Mitoitus... 15 5.1.4 Palvelut... 15 5.2 Aluevaraukset... 15 5.2.1 Korttelialueet... 15 5.2.2 Muut alueet... 16 5.2.3 Osa-alueet, jolla on suojeluarvoja... 17 5.2.4 Yleisiä määräyksiä... 17 5.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset... 18 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.4 Ranta-asemakaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 19 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 19 5.4.2 Suhde maakuntakaavaan... 20 5.4.3 Suhde rantaosayleiskaavaan... 20 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset... 20 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Suunnittelu... 20 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 alueen sijainti 2 ote kaavaosayleiskaavaehdotuksesta, 16.6.2015 3 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Yhteenveto luonnosvaiheen kuulemisesta havainnekuvat rakennustapaohje 3

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja suunnittelu Hanke kuuluu osana Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston käynnistämään Moderni saaristokyläprojektin. Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Moderni saaristokyläprojekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto on etsinyt sellaisia maanomistajia, jotka suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Tämän ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ovat olleet halukkaat laatimaan alueelle ranta-asemakaavan niin, että se olisi osa Moderni saaristokylähanketta. 2.2 Ranta-asemakaava sisältö ja mitoitus Ranta-asemakaava-alueen maapinta-ala on n. 77,5 ha, n. 5,5 ha on korttelialueita ja loput n. 72 ha on virkistys-, suojelu- sekä maa- ja metsätalousalueita. Rantaviivan pituus on n. 4 km ja ns. laskennallisen rantaviivan pituus n. 3,1 km. Mitoitus on ratkaistu Onaksen ranta-osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Ranta-asemakaavan mitoitus noudattaa osayleiskaavan mitoitusta. Moderni saaristokylähankkeen lähtökohtana on ollut, että kun maanomistajat sitoutuvat tiiviiseen toteutustapaan, rakennustapamääräysten noudattamiseen ja muiden ranta-alueiden jättämiseen yleiseen käyttöön voi lomarakennusten lukumäärä olla tavanomaista suurempi. Ranta-asemakaavassa on lomarakennusoikeutta yhteensä 1720 k-m 2 (1395 k-m 2 modernia saaristokylää+2 tavanomaista tonttia (160 m 2 -vy + 165 m 2 -vy)). Korttelien 1 ja 2 tonteille on myös sallittu rakentaa venekatoksia ja talouskatoksia sekä 21 m 2 :n suuruinen sauna osoitetuille rakennusaloille. Lähtökohtana on ollut, että tiivis rakentaminen saariston perinteen mukaisesti edellyttää, että pihalla olevan tavaran sijaan käytössä on kauniit varastorakennukset ja katokset sekä venekatokset. Kortteleissa 3 ja 4 sijaitsevan kahden erillisen loma-asuntotontin kaavamääräys on osayleiskaavan mukainen. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Liite 3 2.4 Ranta-asemakaavan toteutus Alueen toteutus käynnistynee välittömästi ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista/nykytilanteesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamaton ja edustaa hienosti Onaksen saaristoa. Kaava-alue koostuu viidestä eri osa-alueesta: Onaksen pohjoisosista, Glosholmenista, Långönista, Fåfängholmenista ja Älgskärista. Liite 1 3.1.2 Luonnonympäristö ja - maisemat Suunnittelualueen luonto ja maisema on perusteellisesti selvitetty Onaksen osayleiskaavatyössä (Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvityksessä, Suunnittelukeskus 4.7.2006). LUONNONSUOJELULLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET Onaslandet, Gloet (LK-10) Pinta-ala: 1,1 ha, Maankäyttösuositus: sl Järviruokovaltainen pieni flada, lähes umpinainen merenlahti, jolla on vain ajoittainen yhteys mereen. Tervaleppävaltainen reunapuusto. Reunametsä on osin luhtametsää. Reunametsän aluskasvillisuutta luonnehtivat mm. seuraavat lajit: mesiangervo, lehtokorte, rentukka, rantayrtti, rantaalpi, suo-orvokki, rantakukka nurmilauha ja metsäalvejuuri. Vesilain mukainen suojeltava flada (VesiL 15a, 20.12.1996/1105). Luhtametsä on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Onaslandet, Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK-11) Pinta-ala: 1,7 ha, Maankäyttösuositus: sl Pieni flada ja siihen liittyvät tervaleppäluhta sekä -tulvametsä. Alueeseen liittyy myös merenrantaniitty, missä kasvillisuus on valtaosin korkea kasvuista ruoho- ja heinäkasvillisuutta. Paikallisesti arvokas elinympäristö. Luhta on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Vesilain mukainen suojeltava flada. 5

LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Linholmenin, Risholmenin ja Langön välinen vesialue (LK-9) Pinta-ala: noin 42 ha, Maankäyttösuositus: huomioidaan maankäytönsuunnittelussa. Vesilintujen lepäily- ja ruokailualue. Onaslandet, Onaksen eteläosa (LK-12) Pinta-ala: 7,7 ha, Maankäyttösuositus: VR/MY Onaksen eteläosassa on matala merestä kuroutunut lahti, joka ympäröivine ranta-alueineen muodostaa kauniin ja monipuolisen luontokokonaisuuden. Lammen rantapuustossa on kilpikaarnaisia mäntyjä. Kluuvilammen kannakselle on kertynyt rakkolevävalli tyyppikasveineen. Vallien edustalla on korkeakasvuista rantaniittyä, jonka lajistoon kuuluvat keltaängelmä, pietaryrtti, mesiangervo, rantanätkelmä, rohtovirmajuuri, pujo ja meriputki. Aivan alueen pohjoisosassa on juottimainen metsäkorte- ja muurainkorpi. Puusto on eri-ikäistä kuusta, harmaaleppää ja koivua. Korpi muuttuu länteen päin karuksi saranevaksi. Korpijuotin eteläpuolella on maisemakallio. Älgskär (LK-15) Kallionen maisemallisesti kaunis ulkosaariston männikkösaari. Eläimistöltään (linnusto) merkittävä kohde (mm. merihanhi, riskilä, kalalokki, harmaalokki ja kivitasku). Saari kuuluu IBAalueeseen (FI077. Porvoon ulkosaaristo. Suomen kansainvälisesti tärkeät lintu-alueet) ja FI- NIBA-alueeseen (Kansallisesti tärkeät lintualueet (FINIBA 310144), Itäisen suomenlahden saaristo). Fåfängholmen (LK-39) Fåfängholmen on 45 hehtaarin laajuinen, yhtä kotarakennelmaa lukuun ottamatta, rakentamaton saari. Saaren merkittävimmät luontoarvot ovat vahvasti sidoksissa maisemallisesti erityislaatuisiin kalliomuodostumiin. Koillisessa sijaitsee saaren ainoa mainittava rantaniitty. Luontotyypit: Rantakalliot ja kivikot, kalliot ja kivikot, kalliometsät ja kalliojyrkänteiden alusmetsät. Uhanalaiset luontotyypit: Itämeren kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat. (NT). Seudullisesti arvokas. LUONNONMAISEMA-ALUEET/KOHTEET Fåfängholmenin lounasranta (LM-18) Vesimaisemasta hyvin erottuva kivikkoranta. Långön (LM-26) Rantakallio. Onaksen eteläosa (LM-30) Maisemallisesti hyvin edustava alue. Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n omistaa osan alueesta. Soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. Maankäyttösuositus: VR/MY. Älgskär (LM-34) Pieni vesimaisemasta erottuva saari. 6

3.1.3 Maaperä Onaksen kallioperä on pääosin graniittia. Maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois-eteläpuolelle. 3.1.4 Kasvillisuus ja eläimistö Suurempien saarten (yli 10 hehtaaria) metsät ovat pääasiassa matalia kalliomännikköjä ja kuivahkoja havumetsiä, notkelmissa ja alavammilla alueilla tuoreita kuusisekametsiä. Pienemmissä saarissa metsäkasvillisuus on pääosin kalliomännikköä ja kuivahkoa mäntykangasta. Ulkosaarilla metsäkasvillisuutta on vähän ja metsät ovat yleensä kalliomännikköjä. Alueen linnusto on pääpiirteiltään tyypillistä saaristolinnustoa. Nisäkkäistä alueella elävät tyypillisimmät kuten jänis, kettu, metsämyyrä ja metsähiiri. Lisäksi Onaksen alueelta on tavattu saukko ja mäyrä. 3.1.5 Vesiolot Suunnittelualue sijaitsee voimakkaasti kuormitetulla Porvoon edustan merialueella. Porvoon edustan merialueeseen vaikuttavat monet tekijät mm. asutus, maatalous ja teollisuus. Vedenlaatu paranee rannikolta merelle päin siirryttäessä. Veden laatu on tyydyttävä alueen pohjoisja keskiosassa, eteläosassa veden laatu on jo hyvä. 3.1.6 Maisemakuva ja saaristovyöhykkeet Oaksen saariston maisema muuttuu selvästi etelästä pohjoiseen avomereltä sisämaahan päin. Pirttisaaren ja Onaksen saaren eteläosasta avautuu merivyöhyke, missä rantojen luonteeseen kuuluvat laakean kallioiset ja kiviset rannat. Saaret ovat puuttomia luotoja ja puusto on harvaa ja kituliasta. Söderskärin ja Långörenin saaristo koostuu pienistä kallioluodoista ja saarista. Onas ja Pirttisaari ympäröivine pikkusaarineen ovat luonnonpiirteiltään kallioisia, mutta varsin reheväkasvustoisia, pienipiirteisten ja sokkeloisen kokonaisuuden muodostava saariryhmä. Saaristo on luonnonolosuhteiden nojalla jaettavissa vyöhykkeisiin, jotka kapasiteetiltaan ja siten sietokyvyltään mm. rakentamistarkoituksiin eroavat toisistaan (Uudenmaan saariston suojelutyöryhmän mietintö 1981). Onaksen saaristoalue jakaantuu seuraaviin vyöhykkeisiin: 1. Merivyöhyke (Söderskär-Kalskär-Ytterbådan). Tämä on vyöhykkeistä uloin. Sen luonteeseen kuuluvat pienet, puuttomat saaret, sekä kallioiset ja kiviset rannat. Luonto on erityisen arkaa eikä vyöhykkeen maisemaekologinen kapasiteetti ole hyvä. 2. Ulkosaaristo (Pirttisaaren, Bodön, Onaksen ja Kalvön saarten ulko-osat ja useimmat pienemmät saaret). Ulkosaariston rajana on metsän esiintyminen. Pieniä saaria on runsaasti, lahtia ja salmia on paljon. Rannat ovat pääasiassa kallio- ja kivikkorantoja. Rantaniittyjä on paikoin. Maisemaekologinen kapasiteetti on merivyöhykettä parempi. 7

3. Sisäsaaristo (Pirttisaaren, Bodön, Onaksen ja Kalvön sisäosat). Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat vain isompien suurten saarten suojaiset lahdet. Suojaisissa lahdissa on pieniä hiekkarantoja, rantaniittyjä ja ruovikkokasvillisuutta. Rantarakentamiskapasiteetti on suhteellisen hyvä. 3.1.7 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton, eikä näin ollen alueella ole rakennettua ympäristöä eikä asutusta. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja tai hylkyjä. Alueella on vain vähäistä veneliikennettä. Suuret väylät kulkevat kaava-alueen länsi- ja itäpuolella. Suunnittelualueella ei ole sähköä eikö muuta palvelua. Alueen keskeiset palvelut ovat Porvoon keskustassa. 3.1.8 Ympäristön häiriötekijät Radon Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radonkriittistä maaperää. Sinilevä Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Levien määrä ja fosfori- ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan. 8

Happiolosuhteet Alueen vesistön happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kuitenkin kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen syyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat mm. Fåfängholmenin lounaispuolelle sekä Onaslandetin itäpuolelle. Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle. Tulvavaara Alueella tulee varautua tulvavaaraan. Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine-eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Meriveden nousut ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia. Merivedenkorkeuden vaihtelut jäävät tavanomaisesti alle metriin. Loppiaisena 2005 merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin, ollen Porvoon kohdalla noin +170 senttimetriä. Vastaavan tulvan ennakoidaan toistuvan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Meritulvien yhteydessä tulee huomioida lisäksi aaltoiluvara. Erityisen alttiita meritulville ovat alle +3,0 metrin tasolle sijoittuvat alueet. Onaksen alueella rakennuspaikat sijoittuvat muutamia pikkusaaria lukuun ottamatta siten, että pääosa rakennuspaikasta on tulvan ulottumattomissa. 3.1.9 Maanomistus Suunnittelualue on ollut kokonaisuudessaan yksityisen omistuksessa. Suunnitteluprosessin aikana Porvoon kaupunki on ostanut ranta-asemakaava mukaiset virkistysalueet. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) yleistavoitteita ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. MRL:n mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää kaikessa kaavoituksessa. Yleispiirteisten kaavojen merkitys kuitenkin korostuu. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000 ja päätös on tarkistettu 13.11.2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jaetaan yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ei sovelleta asemakaavoihin. Erityistavoitteet sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Seuraavana on koottuna keskeisimpiä rantojen asemakaavasuunnitteluun vaikuttavia valtakunnallisia erityisiä alueidenkäyttötavoitteita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. 9

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma- asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttö- tarpeet. 3.2.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2013). Lisäksi alueelle on vireillä 4. vaihemaakuntakaava, jonka luonnos on ollut nähtävillä 20.1. - 20.2.2015 ja kaavaehdotus on ollut lausunnoilla 29.2.2016 asti. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Fåfängholmen on osoitettu merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Suunnittelualueen muille osille ei voimassa olevassa maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta (valkoinen alue). Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muitakin vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Fåfängholmenin lounasosa on osoitettu virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintään liittyy MRL 33 1 mom. nojalla rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksessa esitetään myös että MU-merkintä kumotaan Fåfängholmenin muilla osilla. 10

3.2.3 Osayleiskaava Onaksen rantaosayleiskaavatyö on käynnissä. Kaavaluonnos käsiteltiin alkuvuonna 2008 ja kaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa 2015. Alla kuvataan rantaosayleiskaavan sisältöä rantaasemakaavaan sisältyvin osin. Ote osayleiskaavaehdotuksesta liitteenä. Liite 2 1. Långön Långönille on osoitettu loma-asuntoalue (RA-14), jossa on yksi uusi tontti, sekä suurempi loma-asuntoalue (RA-92/4/420), jolle on tarkoitus laatia ranta-asemakaava. Muutoin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-4). MU-4- alueelle ei saa rakentaa. Avohakkuut ovat kiellettyjä ja harvennuksiin tarvitaan lupa. Alueen läpi on osoitettu kevyeen liikenteen yhteystarve. Alueen itäosassa sijaitseva kallio-alue on alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. 2. Onaslandetin pohjoisranta Onaslandetin pohjoisosassa sijaitsevalle alueelle on osoitettu loma-asuntoalue (RA-11), jossa on olemassa oleva rakennuspaikka, satama-alue, yhteyslaituri (LS- 1) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR). Yhteyslaiturilta on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve etelään. Muutoin kiinteistö on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-4). 3. Glosholmen Glosholmeniin on osoitettu suurehko loma-asuntoalue (RA-91/13/975). Alueelle on tarkoitus laatia ranta-asemakaava. Alueella on lisäksi kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo (LK-10), luo (LK-11) ja luo (LK- 12)). Alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-4). Muutoin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-4). Alueen läpi on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. 11

4. Fåfängholmen Fåfängholmenille on osoitettu useita pienehköjä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo (LK-39)). Muutoin saari on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-4). MU-4-alueelle ei saa rakentaa. Alueen rakennusoikeus on siirretty muille alueille. Porvoon kaupunki omistaa nykyisin Fåfängholmenin lounasosan, joka on osoitettu retkeilyja ulkoilualueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VR-2). 5. Älgskär Myös osa Älgskäriä kuuluu kiinteistöön RN:o 1:590. Älgskär on alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja, ja se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL (LK-15)). 3.2.4 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella eikä sen lähistöllä ole ranta-asemakaavaa. 3.2.5 Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2007 143. Rakennusjärjestys tuli voimaan 20.2.2008. 3.2.6 Maarekisteri Alueen kiinteistöt ovat Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. 3.2.7 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa ranta-asemakaavan laatimista varten. 3.2.8 Pohjakartta SKM Oy on laatinut Glosholmenin ja Långön saarien pohjakartan, jonka Porvoon kaupunki on hyväksynyt. Onaksen pohjoisosan, Fåfängholmenin ja Älgskärin osalta käytetään pohjakarttaa mittakaavassa 1:5000. 12

4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanke kuuluu Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston kehittämään Moderni saaristokylä -projektiin. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 23.11.2006 423 käynnistää Moderni saaristokylä projektin. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sekä viranomaisyhteistyö. Liite 3 Ranta-asemakaavan laatiminen on tapahtunut yhteistyössä kaupungin ja maanomistajan kanssa siten, että työ on edennyt käytyjen neuvottelujen edellyttämällä tavalla. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa esiin tulleet näkemykset on otettu suunnitelmassa huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa vaaditut viranomaisneuvottelut on järjestetty kaavakäsittelyn aikana (MRL 66, MRL 77, MRA 26, MRA 35 ). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.9.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtävillä MRL 62 :n MRA 30 :n mukaisesti 12.3.-1.4.2016. Samalla pyydettiin mielipiteitä (alustavia lausuntoja) viranomista. Kaavaluonnoksesta jätettiin seitsemän alustavaa lausuntoa ja yksi mielipide. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon perusteella on tehty vähäisiä muutoksia kaavakarttaan alueen suojeluarvojen turvaamiseksi ja kaavamääräyksiä on täydennetty tarkemmilla määräyksillä siitä, millaiset toimenpiteet ovat sallittuja/kiellettyjä suojelualueilla. Myös kaavaselostusta on täydennetty. Keravan Energian lausunnon perusteella on lisätty määräyksiä muuntamon, maakaapeleiden ja jakokaappien sijoituksesta. Muilta osin lausunnot ja huomautukset ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta kaavaan muuttamistarvetta. Yhteenveto mielipiteestä ja lausunnoista sekä kaupungin vastineet on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Liite 4 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venekatosten, saunojen ja varastorakennusten ja -katosten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venekatosten avulla rantaan asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta-alueesta vapaaksi rakentamisesta. 13

4.4.2 Ympäristötavoitteet Alueen suunnittelussa otetaan huomioon kestävää kehitystä edistävät seikat, kuten lomaasuntorakenteen tiiveys, asuntojen suuntaus, mikroilmasto ja istutukset. Asuinympäristön on oltava terveellinen. Erityisesti on pyritty siihen, että kyläalueet rajoittuvat selkeästi niin etteivät pihapiirit laajene niiden ulkopuolelle. 4.3.2 Uudisrakentamisen tavoitteet Loma-asutus sijoitetaan muutamaan erilliseen kylämäiseen kokonaisuuteen. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista rantatonttia. Muu osa alueesta jää virkistys ja maa- ja metsätalouskäyttöön. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Ranta-asemakaavan perustelut ja rakenne Kaavoituksen keskeisinä periaatteina on aikaansaada korkeatasoisia kylämäisiä loma-asuntokokonaisuuksia. Kaava-asiakirjoihin sisällytetään havainnekuvat sekä rakennustapamääräykset. 5.1.1 Perustelut Alueen maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita ottamaan osaa Porvoon kaupunkisuunnittelulla kehitettyyn moderni saaristokylä -hankkeeseen. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Koko suunnitteluprosessin ajan on kiinnitetty erityistä huomiota jokamiehenoikeuden säilymiseen alueella. Tämän toteutuminen on selostettu jäljempänä kohdassa 5.2.2. 5.1.2 Rakenne Kaava-alueen ratkaisu perustuu loma-asutuksen osalta siihen, että loma-asutus sijoitetaan kahtena tiiviinä kylämäisenä rakenteena ranta-alueelle. Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista ranta-tonttia. Muu osa alueesta koostuu pääosin maa- ja metsätalousalueesta sekä virkistysalueesta. Venevajoja ja venekatoksia saa rakentaa rannalle tai osittain veteen. Asemakaavassa on osoitettu useita venekatoksia tonttia kohden. Tavoitteena on jäljitellä venevajojen perinteisiä rivistöjä, joita ennen vanhaan oli saaristokylien rannoilla. 14

5.1.3 Mitoitus Glosholmenin ja Långön ranta-asemakaava käsittää yhteensä 13 tonttia, joista muodostuu yhteensä 2 rakennuskorttelia. Lisäksi alueella on 2 tavanomaista rantatonttia. Alueen kokonaiskerrosala on 1395 k-m 2 sekä loma-asuntoja palvelevien talousrakennusten, venekatosten ja saunojen (21 m2/tontti) rakennusoikeus. Tavanomaisilla rantatonteilla on 160 k-m 2 ja 165 k- m 2 rakennusoikeutta. Asemakaavassa rakennusoikeus on määritelty tonttikohtaisesti. Kaavamääräyksissä on vahvistettu kunkin loma-asunnon, vierasmajan, saunarakennuksen ja talousrakennuksen sallittu koko. Kahdella tontilla sallitaan sivuloma-asunto vierasmajan sijaan (korttelin 1 tontit 2 ja 5). Yhdellä tontilla (korttelin 1 tontti 7) sallitaan kolme pienempää sivu-asuntoa. Osoitettu rakennusoikeus on Onaksen saariston osayleiskaavan rakennusoikeuden mukainen. 5.1.4 Palvelut Alueelle ei sijoitu yleisiä palvelurakennuksia. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet RA-6 Loma-asuntojen korttelialue Alueella on moderni saaristokyläkortteleissa yhteensä 13 loma-asuntotonttia kooltaan 1500 2500 m 2. Tontit on suunniteltu niin, että sisämaan tontteihin liittyy kapea alue, joka ulottuu rantaan saakka. Tonteille on osoitettu yksi tai useampi venekatos. Tavoitteena on jäljitellä venevajojen perinteisiä rivistöjä, joita ennen vanhaan oli saaristokylien rannoilla. Saunarakennukset on osoitettu ohjeellisina, ja niiden sijoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rannan ja läheisten rakennusten etäisyyteen (palosuojelumääräykset). RA-7, RA-8 Loma-asuntojen korttelialue Lisäksi alueella on kaksi tavanomaista loma-asuntotonttia. Näillä tonteilla sallitaan ainoastaan yksi venevaja tonttia kohden. Yhteistä kortteleille: Rakennukset ovat loma-asuntoja sekä näihin liittyviä talousrakennuksia. Kortteleitten rakentamistapa ohjaavat kaavan lisäksi rakennustapamääräykset. Rakennusten sijoittelu tontilla on osoitettu kaavassa ja rakennustapaohjeessa. Rakennustapamääräyksissä annetaan lisäohjeita ja -määräyksiä rakennusten arkkitehtuurista. 15

5.2.2 Muut alueet VR, VR-6 Retkeily- ja ulkoilualueet Onaslandetin pohjoisosassa sijaitseva alue on osittain osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Fåfängholmenin luonasosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VR-6). Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen ympäristöarvoja. M MU-4 Maa- ja metsätalousalue Onaksen pohjoisosassa sijaitseva alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole erityisiä ympäristöarvoja. Maa- ja metsätalousalue, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Glosholmenin ja Långön rakentamattomat alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Ulkoilu tulee ohjata omille vaellusreiteille. Avohakkuu on kielletty. Alueelle saa sijoittaa RA-6- korttelialueen käytön kannalta välttämättömän muuntamon ja talousvesikaivon. MY-4 Maa- ja metsätalousalue, joilla on erityisiä ympäristöarvoja Arvokkaita luontoalueita sisältäviä alueita on asemakaavassa osoitettu MYmerkinnällä. Alueen ympäristöarvoja ei saa heikentää. Alueella ei saa rakentaa ja avohakkuu on kielletty. Sen lisäksi arvokkaat luontoalueet on osoitettu erillisellä osa-aluemerkinnällä (s-4, luo-4, luo-5 ja ma-1). Kyseisiä alueita on Glosholmenilla, Långönilla ja Fåfängholmenilla ja niitä kuvataan tarkemmin kohdassa 5.2.3. SL W Luonnonsuojelualue Älgskär on kansainvälisesti tärkeä lintualue ja se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Alue kuvataan tarkemmin luvussa 3.1.2: Älgskär (LK-15 och LM-34). Vesialue Osa kiinteistöjen vesialueista on liitetty ranta-asemakaavaan (mm. alueet, joille voi sijoittaa venekatoksia/venevajoja). Muu osa vesialueesta on ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella. Kevyen liikenteen reitit Jokamiehen on mahdollista kulkea alueen maa- ja metsätalousalueilla. Ohjeellinen kevyelle liikenteelle varattu polku on osoitettu yhteislaiturilta etelään Onaslandetissa ja Långönillä. Tavoitteena on, että tonteille pääsee myös ilman omaa venettä. Kyläalueille on merkitty kyläraitit. Rakentaminen on sijoitettu raittimaisten kyläteiden varteen niin, että alueelle syntyy tiiviitä ja monimuotoisia kylämäisiä tilasarjoja. 16

5.2.3 Osa-alueet, jolla on suojeluarvoja s-4 Alueen osa, jolla sijaitsee vesilain 2 luvun 11 :n perusteella suojeltu luonnontilainen flada Glosholmenissa on kaksi luonnontilaista flada-aluetta, jotka on suojeltu vesilain nojalla. Flada-alueiden suojeluarvot on kuvattu tarkemmin luvussa 3.1.2: Onaslandet, Gloet (LK-10) ja Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK-11). Alue tulee säilyttää luonnontilaisena ja alueelle ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvojen säilymistä. luo-4 luo-5 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen luhtametsä. Fladojen yhteydessä Glosholmenissa kasvaa tervaleppäluhta. Alueet on kuvattu tarkemmin luvussa 3.1.2: Onaslandet, Gloet (LK-10) ja Glosholmenin flada ja tervaleppämetsä (LK-11). Reunametsäalueet tulee säilyttää luonnontilaisina ja alueelle ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvojen säilymistä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Fåfängholmenin saaressa on harvinaisia kalliomuodostelmia ja luontotyyppejä, kuten rantakallioita ja -kivikoita, kallioita ja kivikoita, kalliometsiä ja kalliojyrkänteiden alusmetsiä. Alueella on myös uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kasvipeitteiset moreeni-, kivikko- ja lohkarerannat (LK-39). Alue tulee jättää luonnontilaksi. Alueen luontotyypit ovat seudullisesti arvokkaat. Alueelle ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin suojeluarvojen säilymistä. ma-1 Maisemallisesti arvokas alueen osa Kaava-alueella on kolme maisemallisesti arvokasta osa-aluetta. Fåfängholmenin eteläpuolella on kivinen ranta, joka erottuu hyvin vesimaisemasta (LM-18). Långönin saarella on komea rantakallio (LM-26) ja Onaslandetin eteläosassa olevat kalliot ovat erittäin edustavia (LM-30). Kaunis rantamaisema tulee säilyttää ja jättää luonnontilaiseksi. Alueen maisemakuvaa ei saa turmella ja alueella ei saa rakentaa, räjäyttää tai suorittaa muita alueen omaleimaisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä. Alueen päänkäyttötarkoituksen mukainen toiminta on sopeutettava alueen maisemallisiin arvoihin. Alueelle ei saa suoritta toimenpiteitä, jotka vaarantavat luontotyypin ominaispiirteiden säilymistä. 5.2.4 Yleisiä määräyksiä Yleisissä määräyksissä on määritelty saunarakennusten vähimmäisetäisyys naapurin rajasta, rantaviivasta ja läheisistä rakennuksista, koska saunarakennusten rakennusala on osoitettu ohjeellisena asemakaavassa. Myös kaikkien rakennusten alin rakentamiskorkeus on määritelty. Rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja sopia maisemaan. Tarkempia ohjeita löytyy erillisistä rakentamistapaohjeista, joita tulee noudattaa rakentamisessa. 17

Puhtaan käyttöveden hankkimista ja jäteveden käsittelyä koskeva suunnitelma tulee laatia ja hyväksyttää ennen rakentamisen aloittamista. Vesikäymälä ei ole sallittu kaava-alueella, ja jätevesien käsittely tulee suunnitella huolellisesti, jotta jätevesiä ei päädy vesistöihin veden ollessa korkealla. Rakentamisessa tulee myös huomioida mahdollinen radonriski. Laiturit tulee rakentaa venekatosten tai venevajojen läheisyyteen. Laituri saa olla korkeintaan kaksi metriä leveä. Muutoin ranta-alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Muuntamot, maakaapelit ja jakokaapit tulee sijoittaa siten, että alueen suojeluarvoja ei vaaranneta, eikä niillä saa olla kielteistä vaikutusta maisemakuvaan. Kaava-alueella ei saa kaataa puita tai suorittaa muuta maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maankäyttö ja rakennuslain 128 :n mukaista maisematyölupaa. Ruoppausten mahdollisuus on selvitettävä vesilain lupa- tai ilmoitusmenettelyn kautta. 5.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muotoutuu monimuotoisempana kuin aiemmassa tavanomaisessa rantarakentamisessa tai ranta-asemakaavoissa. Kyläraitit ovat polveilevia ja rakennusten ilme ja sijainti on määritelty normaalia tarkemmin. Kyläalueet hahmottuvat maisemakuvassa selvästi ja ranta-aitat sekä venekatokset luovat perinteisen saariston kylämaiseman. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueelle Alueelle tulee n. 50 70 kesäasukasta. Maisemakuva Glosholmenin ja Långön rannoille rakentuu muutamia tiiviisti rakennettuja alueita Moderneja saaristokyliä. Långön pohjoisrannalla ja Onaksen pohjoisrannalla on kummassakin yksi loma-asuntotontti. Muutoin tilan rannat jäävät rakentamattomiksi. Rantaan asti ulottuva rakentaminen vaikuttaa luonnollisesti maisemakuvaan. Modernin saaristokylän tavoitteena on kuitenkin jäljitellä perinteisiä saaristokyliä, joissa venevajat sijaitsivat tiiviissä riveissä rannoilla. Ranta-asemakaavassa suunnitellut venevajat toimivat myös näkösuojana naapuritonteille. Laitureita saa rakentaa venevajojen yhteyteen, ja ne saavat olla korkeintaan kaksi metriä leveitä. Muilta osin rantamaisema ja sen taustavyöhyke jää saaristokylien ulkopuolella luonnontilaan. Palvelut sekä työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueelle tulevien uusien lomamökkiasukkaiden arvioidaan lisäävän myös muiden paikallisten palvelujen käyttöä ja siten parantavan nykyisten työpaikkojen säilymisedellytyksiä. Liikenne Loma-asutus tulee lisäämään veneliikennettä mutta kokonaisvaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä. 18

5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon mahdollinen maaperän radonhaittaa. Myös tulvariskin huomioiminen on erittäin tärkeää. Alueen rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai linnustoon. Alueet, joilla on jonkinlaisia suojeluarvoja (luku 3.1.2), on jätetty rakentamattomiksi. Koska asutus on keskitetty kahteen moderniin saaristokylään, on suuria yhtenäisiä alueita voitu jättää rakentamattomiksi. Koko Fåfängholmen jää rakentamattomaksi, samoin kuin Glosholmenin itäranta Onaslandetissa. Jäteveden käsittelyssä tulee huolehtia, että käsittelypaikka sijoitetaan tulvarajan yläpuolelle. Näin varmistetaan se, ettei käsittelemätöntä jätevettä päädy vesistöihin, sekä se, etteivät mahdolliset puhdistamot altistu tulville. 5.4 Ranta-asemakaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Rantojen asemakaavasuunnitteluun vaikuttavia keskeiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on esitetty luvussa 3.2.1. Seuraavassa on esitetty ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Ranta-asemakaavassa tontit on keskitetty jo rakennetuille saarille. Tontit on ryhmitelty tiiviiksi ryhmiksi niin, että kokonaisia saaria ja saarten osia on voitu jättää rakentamattomiksi. Moderneja saaristokyliä rakentamalla ylläpidetään rakennusperinnettä, joka osittain on painunut unohduksiin. Valtaosa rannoilla sijaitsevista venevajoista pyrkii jäljittelemään venevajojen perinteisiä rivistöjä, joita on ollut saaristokylien rannoilla. Ranta-asemakaavassa on samat alinta rakentamiskorkeutta koskevat määräykset kuin alueen osayleiskaavassa. Myrskyjen lisääntyminen ja meriveden tulviminen on huomioitu kaavamääräyksissä, ja rakentamistapaohjeissa on ohjeita tulviin varautumisesta. Kaavassa on myös jäteveden käsittelyä koskevia kaavamääräyksiä, jotta jätevesi ei päädy vesistöihin veden ollessa korkealla tai myrskyjen yhteydessä. Vesikäymälöitä ei sallita. Rakentamistapaohjeissa ohjeistetaan, että vapaa-ajan asuntojen tulee olla energiatehokkaita ja että uusiutuvia energialähteitä tulee hyödyntää. Aurinkoenergiaa tulee hyödyntää sekä aktiivisesti että passiivisesti. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Ranta-asemakaavassa on huomioitu valtakunnalliset sekä osayleiskaavaa varten laaditut inventoinnit kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon osalta. Arvokkaat kohteet ja alueet on osoitettu asemakaavassa. Loma-asutus on suunniteltu niin, että luontoarvoiltaan arvokkaat ranta-alueet säilyvät rakentamattomina. Koska rakentaminen on ryhmitelty saaristokyliin, on suuria ja yhtenäisiä alueita pystytty jättämään kokonaan rakentamattomiksi. 19

5.4.2 Suhde maakuntakaavaan Ranta-asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan sekä 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen. Fåfängholmenin kaakkoisosa on osoitettu virkistykseen ja pohjoisosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. 5.4.3 Suhde rantaosayleiskaavaan Ranta-asemakaava on Onaksan saariston rantaosayleiskaavaehdotuksen mukainen. Osayleiskaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. Ranta-asemakaavan rakennusoikeus vastaa osayleiskaavan rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavaa tarkentaa ja täsmentää osayleiskaavan ratkaisut asemakaavatasolle. 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat ranta-asemakaavakartassa. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Suunnittelu Asemakaavatyö on aloitettu Porvoon kaupunkisuunnittelussa keväällä 2006. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa 11.9. 2013. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnittelualueesta on tehty rakennustapamääräykset, jotka tarkentavat ranta-asemakaavassa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Näihin sisältyvät monet ympäristön kannalta keskeiset määräykset, kuten julkisivujen värit ja materiaalit sekä rakennusten koko ja suhteet, detaljit, aitaukset yms. 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteutus käynnistyy vaiheittain ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Porvoon kaupunki 18.2.2016, 23.5.2016 Camilla Stenberg kaavoittaja Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö 20

PORVOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu (29.2.2016, 12.5.2016) LIITE 3 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA R63 RANTA ASEMAKAAVA osalle saaria Onaslandet, Glosholmen, Långön, Fåfängholmen ja Älgskär 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää kiinteistön RN:o 1:3 sekä suurimman osan Porvoon kaupungin Onaksen saaristossa olevasta kiinteistöstä RN:o 1:590. Alue sijaitsee linnuntietä n. 25 km Porvoon keskustasta. 1.1 Alueen kuvaus Suunnittelualue kattaa useita saaria ja saarten osia Onaksen saaristossa. Saaret ovat luonteeltaan varsin erilaisia. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Onaksen rantayleiskaavaalueeseen. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty myös tarkempia inventointeja alueesta mm. luonto ja maisemaselvitys, rakennushistoriallinen selvitys ym. 1.2 Hankkeen taustaa Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Kun tarkastellaan vallitsevaa ranta ja saaristoalueiden kaavoituskäytäntöä tuntuu siltä, että tämä rakennusperintömme osa on lähes kokonaan unohdettu. Kaavoitus ranta alueilla on usein lähes mekaanista rakennusoikeuden jakamista periaatteella x rakennusoikeutta per rantakilometri ja x metriä vapaata rantakilometriä. Moderni saaristokylä projekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Saaristokyläprojektia on tarkoitus kokeilla Porvoossa Vessöössä entisten hiekkakuoppien alueilla. Alueelta löytyy osakokonaisuuksia, jonka maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Toinen kokeilu kohde sijaitsee Onaksen osayleiskaava alueella, ja kolmas on Emäsalon pohjoisosassa.

2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Itä Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 15.2.2010) ja Uudenmaan 2. maakuntakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2013). Lisäksi alueelle on vireillä 4. vaiheen maakuntakaava, jonka luonnos on ollut nähtävillä 20.1. 20.2.2015. Maakuntakaavassa Fåfängholmen on osoitettu merkinnällä maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueen muille osille ei maakuntakaavassa ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta (valoinen alue). Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muitakin vaikutukseltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Fåfängholmenin lounasosa on osoitettu virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintään liittyy MRL 33 1 mom. nojalla rakentamisrajoitus. Kaavaehdotuksessa esitetään myös että MU merkintä kumotaan Fåfängholmenin muilla osilla. 2.1.2 Osayleiskaava Suunnittelualue kuuluu Onaksen saaristoon, jonka osayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä elokuussa 2015. Lähtökohtana ranta asematyössä on että osayleiskaavatyön tulee olla ehdotusvaiheessa ennen kuin ranta asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin. Alueet, joille saa rakentaa, on osoitettu osayleiskaavassa loma asuntoalueiksi (RA). Suunnittelualueella on kaksi perinteistä loma asuntotonttia (RA 11, RA 14) ja kaksi asemakaavoitettavaa aluetta (RA 91 ja RA 92). Onaksen pohjoisosassa on varaus yhteyslaiturille (LS 1). Suunnittelualueella on useita alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Alueille on osoitettu hieman erilaiset merkinnät suojeluarvosta riippuen. 2.1.3 Asemakaavat Aluetta ei ole aiemmin asemakaavoitettu.

2.2 Maanomistus Suunnittelualue on ollut kokonaisuudessaan yksityisen omistuksessa. Suunnitteluprosessin aikana Porvoon kaupunki on ostanut rantaosayleiskaavan mukaiset virkistysalueet. 2.3 Luonto ja maisema Alueen luonto ja maisema on selvitetty osana Onaksen osayleiskaavatyötä. Kaava alueella on useita arvokkaita osa alueita, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. 2.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton, eikä alueella ole rakennettua ympäristöä eikä asutusta. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistoja. 2.5 Maaperä Onaksen kallioperä on pääosin graniittia. Maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois eteläpuolelle. 2.6 Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole sähköä eikä muuta palvelua. 2.7 Ympäristön häiriötekijät 2.7.1 Radon Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radon kriittistä maaperää. 2.7.2 Sinilevä Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Levien määrä ja fosfori ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan. 2.7.3 Happiolosuhteet Alueen vesistön happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kuitenkin kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen s yyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat mm. Fåfängholmenin lounaispuolelle sekä Onaslandetin itäpuolelle. Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle. 2.7.4 Tulvavaara Alueella tulee varautua tulvavaaraan. Itämeren rannikolla vedenkorkeuden nopeat muutokset aiheutuvat kovista tuulista ja ilmanpaine eroista sekä Itämeren vedenpinnan edestakaisesta ominaisheilahtelusta. Meriveden nousut ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia. Merivedenkorkeuden vaihtelut jäävät tavanomaisesti alle metriin. Loppiaisena 2005 merivesi nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin, ollen Porvoon kohdalla noin +170 metriä. Vastaavan tulvan ennakoidaan toistuvan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Meritulvien yhteydessä tulee huomioida lisäksi aaltoiluvara. Erityisen alttiita meritulville ovat alle +3,0 metrin tasolle sijoittuvat alueet. Onaksen alueella rakennuspaikat sijoittuvat muutamia pikkusaaria lukuun ottamatta siten, että pääosa rakennuspaikasta on tulvan ulottumattomissa.

3 TEHDYT SELVITYKSET Alueen luonto, maisema ja rakennuskanta on selvitetty osana Onaksen osayleiskaavatyötä. Asemakaavatyön yhteydessä hyödynnetään yleiskaavatyötä varten laadittuja selvityksiä: - Onaksen saariston luonto ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus 4.7.2006) - Onaksen saaristo ja Kalvö, Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöstä (Museovirasto, Rakennushistorianosasto 2001, Korjattu versio 15.6.2006 ). - Porvoon Onaksen saariston arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2013) Lisäksi hyödynnetään rantaosayleiskaavatyön aikana kerättyä muuta tausta aineistoa. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venevajojen, saunojen ja varastorakennusten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venevajojen ja/tai uimavajojen avulla rantaa asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta alueesta vapaaksi rakentamisesta. 5 KAAVOITUKSEN KESKEISIMMÄT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä. Vesi ja jätevesiasiat tullaan tutkimaan alueen kaavoituksen yhteydessä. 6 OSALLISET Maanomistaja Naapurimaanomistajat Veneilyjärjestöt lähialueella Viranomaiset ja muut tahot: Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto/Vesiväylä yksikkö Itä Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon Museo Keravan Energia TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka / kaupunkimittaus Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta Terveydensuojelujaosto 7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUSTEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelu Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua (MRA 66 2 mom). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.9.2013.