Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun 15-16 pävnä. Pävlle ol saapunut kunnallssta kysymyksstä knnostuneta keskuslton jäsenä er puollta maatamme. Päven pääteemana ol: "Kunnallspoltkka tänään". Pääluennossa kästeltn seuraava aheta: verotuspoltkka, ajankohtaset kouluongelmat ja asuntopoltkka. Alustuksa pdettn ahesta: vanhusten asumstuk, vanhusten kotaputomnta ja lasten pävähoto. Kunnallspäven sekä luentojen että alustusten-aheet pyrttn valtsemaan nn, että ne nveltyvät keskuslton kunnallsvaalteemohn. Seuraava huomattavamp tomnnan kohde ol nasten polttnen semnaar, joka pdettn P^lahden Urheluopstossa kesäkuussa. Semnaarn kutsuttn prtomkunten edustajat. Keskesmmällä tlalla semnaarn ohjelmassa ol nasten polttsen kasvatuksen tehostamnen ja tomntamuotojen uudstamnen. Polttsessa semnaarssa esntulleta ajatuksa on pyrtty mahdollsuuksen mukaan soveltamaan käytännön tomntaan vmeks kuluneden syys- ja talvtomntakauden akana. Joka tonen vuos pdettävät retkelypävät muodostavat keskuslton tomnnassa erään tärkeän kohokohdan. Retkelypävlle kokoonnutaan suuremmn joukon kun vastaavast muhn tlasuuksn ta kokouksn. Tomntavuoden kuluessa pdettn keskuslton retkelypävät Savonlnnassa ajalla 4-5.?. Retkelypävät tarkotettn ertysest kunnallsvaaltastelun lähtölaukaukseks ja jälkeenpän votnkn todeta, että päämäärän asettelussa onnstuttn ernomasest. Osanottajamäärä muodostu suuremmaks kun osattn ennakolta odottaa ja myös ohjelmaan oltn tyytyväsä. Perus- ja prjärjestössä uhrattn paljon akaa ja harrastusta retkelypävlle valmstautumseen. lmesest perusteellsen valmstautumsen ansosta esm. jäsenstön joukkoesntymset nn kansantanhujen kun myös "knuorten" vomstelun osalta jävät osanottajen meln unohtumattomna elämyksnä. ; ( : A.1 ; : t tj ^ >1 1 <
- 2 - Kunnallsvaalt Kunnallsvaaltasteluun osallstumnen ol vme syksynä myös nasjärjestöjen ja nden Jäsenten keskesmpänä huomon kohteeha. Keskuslton asettamat vaalteemat koko maata varten olvat seuraavat aheet: "Kunnollsa asuntoja kaklle, lmasta kotapua vanhukslle, koulute auk kaklle lapslle ja pävähotopakkoja ansoäten lapslle". Vaalteemoks valttuja aheta esteltn ns. vaalnenälnossa, krjeden muotoon laadtussa lentolehtsssä, sanomalehdstössä ja ehdokkaden puhessa sekä krjotuksssa. Nenälnoja valmstettn 80.000 kappaleen panosmäärä, josta jaettn kesäkauden kuluessa järjestöjen vältyksellä myyntn 50.000 kpl ja lmaseen jakeluun valtsjolle 5O.OOO kpl. Nenälnojen panatuskulut olvat 26.658 markkaa. Myynttuloja nstä tltettn keskusltolle 19.69 markkaa. Nenälnan lsäks jaettn vaalkrjetä, john edellä vtattn sekä lmaseks että maksullsna perus- Ja prjärjestölle. Samon meneteltn käyntkortten suhteen, jota Jaettn valtsjolle nenälnan yhteydessä ja jossa esteltn ehdokkata henklökohtasest nllä pakkakumlla, jossa henklömanonta sallttn. Vaalen tuloksa tarkasteltaessa jälkeenpän votn todeta, että keskuslton vaalmateraal sekä teemat herättvät valtsjoden keskuudessa huomota. Keskesmmäks huomon kohteeks osottautu vaalnenälna, koska se muodost pokkeuksen sekä omamme että vastustajem^ me vaalmateraaln joukossa. Muu järjestötomnta Nasjaostojen Ja -yhdstysten ssäsessä tomnnassa asetettn keskesmmäks tehtäväks tomntamuotojen uudstamnen. Edellä manttuun vtaten keskusltto yhty kakken kansanvaltasten työväen- Järjestöjen tomeenpanemaan kampanjaan, josta käytettn nmtystä "Tulevasuuden yhdstys". Apua tämän kampanjan eteenpän vemsessä olemme saaneet Työväen Svstysltolta. Svstyslton tomttama ohjeta hyvästä yhdstystomnnasta, opntotomnnasta yleensäkn ja selostuksa uudesta opntokerholasta lähetettn keskuslton muun postn yhteydessä Jäsenjärjestölle. Organsaaton vahvstamnen ja laajentamnen ovat luonnollsest l<^uluneet kertomusvuoden kuluessa tavottesmme nn kun akasemtnkn. Uusa nasjaostoja ja erätä nasyhdstyksä saatn perustetukskn, mutta tomhenklöden vähyyden taka e ole votu ptää yhteyttä läheskään kakkn sellasn työväenyhdstyksn, jossa ols edellytyksä nasten tomnnan alottamseen. Myös takaskuja on sattunut snä melessä, että eräät hekost tomvat nasjaostot «M' "! r: f f. f t!l
- 3 - ovat lmottaneet lakkauttavansa tomnnan tomhenklöden puutteen ta jäsenten vähälukusuuden taka. Pentä eteenpän menoa järjestöllsessä kehtyksessä kutenkn tapahtu. Tomven perusjärjestöjen lukumäärä ol vuoden lopussa 345. Näden lsäks pdetään keskusltosta postyhteyksä n. 60 hljasemmn tomvaan nasjaostoon. Lttoneuvosto Lttoneuvostoon ovat kuuluneet keskuslton edustajakokouksen nmeämät jäsenet, jotka lueteltn vuoden 1963 tomntakertomuksessa. Hedän tomakansa kestää seuraavaan edustajakokoukseen saakka. Kertomusvuoden kuluessa on lttoneuvosto kokoontunut kaks kertaa. Huhtkuun 26 pävänä pdettn lttoneuvoston sääntömääränen vuoskokous Helsngssä Sos.-dem. Puolueen kokoushuoneessa. Tomntakertomuksen lsäks kuultn kokouksessa keskuslton puheenjohtajan Sylv Sltasen selostus yles- ja järjestöpolttssta tapahtumsta, Tyyne Paasvuoren esttämä luento aheesta: Nasten osuus kunnallsssa luottamustehtävssä ja shteer Tam Rnne-Vrolasen selostus tomntasuunntelmn lttyvstä tehtävstä. Kokouksesta annettn myös kunnallsvaalteemohn lttyvä julklausuma, joka julkastn sosaldemokraattsssa pävälehdssä. Ylmääränen lttoneuvoston kokous pdettn samassa pakassa kun vuoskokouskn marraskuun 29 pävänä. Kokouksessa selost polttsa tapahtuma Sylv Sltanen, kunnallsvaalen tuloksa Anss Kärknen, ammattyhdstyslkkeen näkymä Jaakko Rantanen ja tomntasuunntelma Tam Rnne-Vrolanen. Kokouksen hyväksymässä julklausumassa knntettn huomota lasten, vanhusten ja työttömen vakeuksn ja arvosteltn halltuksen harjottamaa talous- ja sosaalpoltkkaa sekä estettn vaatmus tutkmuksen suorttamsesta lääkkeden hntojen sekä laboratoromaksujen kohoamsesta ja apteekklatoksen ottamsesta yhteskunnan hallntaan. Päätöslausumassa vedottn lähnnä omaan jäsenstöön ja annettn kehotus tomntamuotojen uudstamseen ja järjestöjen ssäsen työn vreyttämseen. ' lj fl U' f r*: ' r A 1 t ' 1 Lttotomkunta Lttotomkunta on kokoontunut kertomusvuoden kuluessa 11 kertaa. Pöytäkrjan pykälä on merktty 103. Lttotomkunnan jäsenet ^vat osallstuneet kokouksn seuraavast: Sylv Sltanen 11, Meer Kalavanen 9, All Lahtnen 9. Tyyne Paasvuor 9. Snkka Luja 9, Annkk Saarela 7, Prkko Merluoto 6, Helv Saarnen 5. Ann Vallant r-, ^ ja Tam Rnne-Vrolanen 11 kertaa. Lttoneuvoston puheenjohtaja Terästö ja Akamme Kuvastmen tomttaja sekä lton tomtsjat
. 4 - ovat osallstuneet lttotomkunnan kokouksn. Työvalokuntaan ovat kuuluneet Sylv Sltanen, Tyyne Paasvuor, Meer Kalavanen Ja Tam Rnne-Vrolanen. Työvalokunta on kokoontunut lttotomkunnan kokousten välajolla tarvttaessa. Lttotonkunnan alaset jaostot Akamme Kuvastmen tomtusneuvostoon ovat kuuluneet: Sylv Sl tanen puheenjohtajana ja Ela Vuokko, All Lahtnen, Tyyne Paasvuor, Annkk Saarela ja Jenny Johansson. Shteernä on tomnut Tam Rnne-Vrolanen. Sos.-dem. Nasten Vestn tomtusneuvostoon Tyyne Paasvuor, Ann Vallant ja Tam Rnne-Vrolanen. Kansanvälseen jaostoon Sylv Sltanen puheenjohtajana ja All Lahtnen, Helv Saarnen ja nker Arola. Opntojaostoon Ann Vallant puheenjohtajana ja Meer Kalavanen, nker Arola ja Annkk Saarela. Kunnallsjaostoon Lyyl Aalto puheenjohtajana ja Tyyne Paasvuor, Snkka Luja ja Thelma Ollla. Sosaaljaostoon Helv Saarnen puheenjohtajana ja Svea Degerman, Seja Kärknen, Ann Flnck ja Ral Ruusala. Keskuslton shteer Tam Rnne-Vrolanen on tomnut kakken Jaostojen kokoonkutsujana ja shteernä. Lton tomsto ja tomhenklöt Keskuslton tomsto on ollut Sos.-dem. Puoluetomston yhteydessä, Paasvuorenkatu 3, huone 12. Krjanpto ja kassa sekä osttan monstus- ja posttustehtävät on hodettu puoluetomstossa. Keskusltosta on lähetetty krjelmä ym. lähetyksä 8359 kappaletta, kertokrjetä perus- ja prjärjestölle 11. Keskuslton palveluksessa ovat olleet seuraavat henklöt: shteernä Tam Rnne-Vrolanen, Akamme Kuvastmen päätomttajana Jenny Johansson, järjestöshteernä Ulla Suhonen, tomtsjana Enn Sokka ja tomstonhotajana Helga Nem. Järjestöshteern tehtävstä on pääosa srtynyt shteerlle, koska järjestöshteer Ulla Suhonen on saanut tehtäväkseen hotaa Koten Puolesta Keskuslton shteern työt ja talvtomntakauden ajan hän on matkustanut keskuslton järjestössä tomtsjan tehtävssä. Tomtsjat ovat olleet v. 1964 akana matkolla seuraavast: Tam Rnne-Vrolanen 55, Ulla Suhonen 129 ja Enn Sokka 14? pävää. Ulla Suhonen on matkustellut Vaasan, Samaan, Kymen, Turun, Oulun, Uudenmaan, Pohjos-Karjalan, Kesk-Suomen, Etelä- Hämeen, Kuopon, Lapn ja Mkkeln prjärjestöjen aluella. Tomts- 1 M l > 1 (, f ' : h \ s. s & n n l ':! ; J l! M ^ < ''l? J ' ' l
- 5 - ja Enn Sokka on kertänyt Kesk-Suomen, Pohjos-Hämeen, Kuopon, Mkkeln, Kajaann, Lapn, Satakunnan, Vaasan, Uudenmaan, Pohjos-Karjalan ja Oulun prjärjestöjen aluella. Matkat on suunnteltu sten, että tomtsjan matkat ovat sjrys- ja kevättomntakaudella suuntautuneet er prjärjestöhn. Tam Rnne-Vrolanen on käynyt pren järjestämssä neuvottelu- ja prkokouksssa sekä eräden perusjärjestöjen suurmmssa tlasuuksssa. Tämän lsäks hän on käynyt Helsngn prn perusjärjestössä, koska muden tomtsjan akaa e ole votu stoa Helsnkn. Keskuslton tomstossa hodetaan edelleenkn Akamme Kuvastmen ja Soso-dem. Nasten Vestn konttorn. Lasten ja Nuorten Puolesta ry:n. Koten Puolesta Keskuslton, Mna Sllanpään Seuran ja Koten Messut ry:n käytännöllset tehtävät. t' f" ' Í V! Jl > \L 1 V U Kansanvälset yhteydet Sosaldemokraattsten Nasten Kansanvälsen Neuvoston työvalokunnassa on keskuslton varsnasena jäsenenä ollut edelleenkn lton puheenjohtaja Sylv Sltanen ja varajäsenenä Helv Saarnen. Sylv Sltanen osallstu sekä työvalokunnan kokoukseen että kansanvälsen järjestön kongressn, jotka pdettn Brysselssä 2-6.9. Samalla matkalla hänellä ol tlasuus osallstua nternatonaaln 100- vuotsjuhlallsuuksn. Pohjosmasessa yhtestyötomkunnassa ovat nn kään keskuslton edustajna Sylv Sltanen ja Helv Saarnen. Yhtestyötomkunnan kokous pdettn kertomusvuoden alussa el tammkuun 12 pävänä Helsngssä. Tähän kokoukseen saapuvat Ruotsn, Norjan ja Tanskan sosaldemokraattsten nasjärjestöjen edustajat. Keskuslttoa edustvat kokouksessa lttotomkunnan jäsenet ja hedän lsäkseen kansanvälsen jaoston jäsen nker Arola, joka tom kokouksen shteernä. Kokouksessa keskusteltn opntovkkojen järjestämseen lttyvstä suunntelmsta. Tämän lsäks kunkn maan edustaja selost maansa polttsa tapahtuma ja sosaldemokraattsten nasten ohjelmallsa tavotteta. Pohjosmanen opntovkko pdettn kesällä Norjassa Telemarkssa, jonne Suomesta osallstuvat matkanjohtajana All Lahtnen ja hänen lsäkseen Ara Rotto Kotkasta, rja Oranen Peksämäeltä, Elsa Keurulanen Suonenjoelta, rma Lane Harjavallasta, Hanna Ojala ja Helm Tenhunen Oulusta. Ruot s n Sos,-dem. Naslton edustajakokouksessa ja Morgonbrsn 60-vuotsjuhlassa Tukholmassa edustvat keskuslttoa ajalla 2-5-5. Sylv Sltanen ja Tam Rnne-Vrolanen. 1 M 1 f^ \ a l,1! A
- 6 -, ly tl Kansanvälsllä kurssella loka-marraskuun vahteessa sraelssa olvat keskuslton edustajna Annkk Saarela Ja Helv Saarnen. Osanottajen matkakuluhn saatn avustuksa Ruotsn Ja Läns-Saksan sosaldemokraattslta nasjärjestöltä. Norjalasten ja suomalasten nasjaostojen ja yhdstysten välstä krjeenvahtoa on jatkettu edellsenä vuonna alotetun tavan mukasest.! f s % /' r: Yhtestomnta er keskusjärjestöjen kanssa 3 Kertomusvuoden akana on Sos.-dem. Nasten Keskusltto ollut yhtestomnnassa Työväen Svstyslton, Sos.-dem. Nuorson Keskuslton, Nuoret Kotkat ry:n. Työväen Urheluseurojen Keskuslton, Sos.-dem. Rattuslton, Lomalton, Kulutusosuuskunten Keskuslton, Suomen Ammattjärjestön Nasjaoston, Nasten Rattuskeskuksen, Kansalasjärjestöjen Rattuskeskuksen, TEE-vuoden Tomkunnan, Kultareuna ry:n. Lasten ja Nuorten Puolesta ry:n, Koten Puolesta Keskuslton, Äten Lomahuollon, Ens Koten Lton, Koteja Vanhukslle ry:n, Kotneuvontalton. Väestölton ja Mna Sllanpään Seuran sekä Mna Sllanpään Säätön kanssa. Vme vuoden lopulla perustettuun Kuntolkunnan Keskuslttoon ltty jäseneks myös nasten keskusltto, joten yhtestomnta saatn tämänkn järjestön kanssa vuoden vahteen tenolla käyntn. Edustukset yhtestomntajärjestössä. l ( f Sos.-dem. Puoluetomkunnassa Sylv Sltanen, puolueen kasvatustomkunnassa nker Arola, Jenny Johansson ja Tam Rnne-Vrolanen, puolueen maaseututomkunnassa Tam Rnne-Vrolanen, Äten Lomahuollon halltuksessa^, Väestölton Johtokunnassa, Työväen Svstyslton johtokunnassa, KKn johtokunnassa ja NM-tomkunnassa Tyyne Paasvuor, Sos.-dem. Rattuslton lttotomkunnassa Rakel Lehtokosk ja Tyyne Paasvuor. Lasten ja Nuorten Puolesta halltuksessa Sylv Sltanen, Tam Rnne-Vrolanen ja Lyyl Aalto, TEE-vuoden päätomkunnassa ja Kuntolkunnan Keskuslton halltuksessa Meer Kalavanen, Lomalton sosaaljaostossa Tam Rnne-Vrolanen, Mna Sllanpään Seuran johtokunnassa Sylv Sltanen, Lyyl Aalto ja Tam Rnne-Vrolanen, Mna Sllanpään Säätön halltuksessa Ulla Tlkanen, nker Aro- Lyyl Aalto, Meer Kalavanen, Hlkka Kujala ja Taloustyöntekjän "^cstyksen edustajat. Koten Puolesta Keskuslton halltuksessa Edt Terästö, Sylv Sltanen, Tyyne Paasvuor, Helv Saarnen, Katr.'Lndfors, Ester Kv, Srkka Vuorela, Ann Ahonen, Tam Rnne-Vrolaj^Gn, nker Arola ja Ulla Suhonen, joka tom shteernä. l ; \ l Lt]!. : U '
- 7 - Valstus-, julkasu- ja opntotomnta Jäsenstön ulkopuolella suortettavassa valstustyössä knntettn päähuomo kunnallsvaalehn lttyvn kysymyksn, jota on selostettu kohdassa kunnallsvaalt. Multa osn jatkettn vuoden alkupuolella keskustelua nasen asemasta 1960-luvulla er tlasuuksssa. Tästä aheesta keskustelu alotettn jo edellsenä vuonna. r V l Julkasutomnta Vaalmateraaln lsäks on keskuslton tomesta edelleenkn julkastu omlle jäsenlle tarkotettua Sos.-dem, Nasten Vestä 4 kertaa vuodessa. Lehden tomtuspuolesta on vastannut tomttaja rja Lönngren. Lehden panosmäärä on ollut 15OO kappaletta julkasukertana. Kunnallsvaalen edellä julkastn tavanomasta suuremp panosmäärä, Perusjärjestöjen vrkaljolle lähetetään vest lmaseks ja mulle jäsenlle tlauksen perusteella maksullsena. Vuoskertatlaushnta on ollut kaks markkaa. Vestssä on kerran vuodessa järjestöjen osotelmotukset, josta on pertty korvauksena neljä markkaa vuodessa. Akakauslehtenä on keskuslton jäsenä ym. lukjakuntaa edelleenkn palvellut Akamme Kuvastn«Lehden kustantajajärjestönä on Koten Puolesta Keskusltto, mutta lehden talous- ym. käytännön asat ovat kuuluneet Sos.-dem. Nasten Keskuslton lttotomkunnalle. Akamme Kuvastmen vuoskertatlauksa saatn hanktuks n. 5.500. Panosmäärä ol 7^000, josta tlauksen lsäks osa myytn rtonumerona ja osa jaettn lke- ym. latokslle vapaakappalena. Opntotomnta Keskuslton tomesta e järjestetty kertomusvuoden kuluessa varojen puutteen taka muta kursseja pats polttnen semnaar, josta on mannta tomntakertomuksen alkuosassa. Kursstomnnassa onkn päähuomo kohdstettu perus- ja prjärjestöjen tomeenpanemn ltaja vkonloppukurssehno Keskusltto on yhdessä Työväen Svstyslton kanssa edellä manttujen kurssen järjestelyssä antanut apuaan mahdollsuuksensa mukaan. Työväen Svstyslton krjeopstossa ops- A kel vme vuonna 105 keskuslton perusjärjestössä tomvaa opntokerhoa. Opntokerhojen kokonaslukumäärä on edellä manttua suuremp. mutta Svstysltto on tlastossaan lmottanut anoastaan krjeopstossa opskelleet kerhot. Keskusltosta lähetettn perusjärjestölle monsteena opnto- Wss n:o 2. Snä kästeltn kunnallsa kysymyksä. Krjekurssesopskeltn opntokerhossa enten seuraava aheta: Medän kuntam^ ""e, Olen akan nanen ja Sosaldemokrata rakentaa. lp V' '. - l,1; h m 'ft:! : 1 1 K.!!l»». M..
- 8 - Vuoden lopulla pyrttn knnttämään ertysest huomota harrastuskerhojen lsäämseen. Tässä tarkotuksessa lähetettn lton tomstosta Kuntolkunnan Keskuslton tomttamaa krjallsta materaala sekä Tam Hrvosen laatma "knuorten" vomsteluohjelma. Harrastuskerhoja onkn perustettu melko aktvsest, jossa ovat lkunta, askartelu, teatter, krjallsuus, retkely ym. harrastusalat otettu huomoon. Kakk edellä selostetut pyrkmykset ovat lttyneet tomntamuotojen uudstamsta koskevaan kampanjaan. Alotetomnta Raha-asa-alotteta jätettn keskuslton lttotomkunnan alasen sosaaljaoston ehdotuksen pohjalta nstä kysymyksstä, jotka lttyvät kunnallsvaalteemohn. Vuoden 1965 valtopävlle sosaaljaosto valmstel alotteta seuraavsta ahesta: muutosestykset sarausvakuutuslakn, muutosestys ertyslapslsälakn, muutosestys työllsyyslasta annetun asetuksen 19 :ään, joka ol nasa syrjvä, muutosestys raskauden keskeyttämstä koskevaan lakn ja sukupuolopetuksen uudstamnen. Edellä lueteltujen alotteden lsäks ovat sosaldemokraattset naskansanedustajat jättäneet useta alotteta, jotka lähesest lttyvät keskuslton ohjelmatavottesn. Kunnallsvaltuustossa on alotteden avulla pyrtty etenemään vanhusten kotaputomntaan lttyvssä kysymyksssä. Keskusltosta on lähetetty kaklle perusjärjestölle ohjeet nden kokemusten pohjalta, jota tästä tomnnasta on ehtnyt kertyä- (yhtestyöjärjestöjä ovat lähnnä olleet Lasten ja Nuorten Puolesta ry. Koten Puolesta Keskusltto ja Koten Messut ry. Koten messuja pdet-.tln, tosn kertomusvuoden akana vähemmän kun akasemmn, mutta kokoj naan e ole velä tätäkään tomntamuotoa svuutettu. Keskxslton jär f. ' < t ' l ' f, Sosaalnen ja taloudellnen tomnta 5 m Sos.-dem. Nasten Keskuslton perusjärjestöt ja nden jäsenet ovat harrastaneet vapaaehtosuuteen perustuvaa sosaalsta tomntaa pääasassa Koten Puolesta Keskuslton kanssa. Perheenäten lomatomnnassa on pdetty yhteyksä myös Äten Lomahuoltoon ja Lomalttoon. Jäsenstö on parhaansa mukaan osallstunut Väestölton harjottamaan valstus- ym. työhön. Taloudellnen tomnta on jäänyt tomhenklöden vajaalukusuuden taka vähäseks, mutta keskuslton kanssa lähesessä yhtestomnnassa tomven muden järjestöjen kanssa on votu kerätä osa va- ^^r^^rosta lton tomnnasta aheutuven kulujen pettämseks. Tällasa f : ; A
- 9 - jestöt osallstuvat Koten Puolesta Keskuslton arpojen myyntn, Josta saadaan taloudellnen hyöty vasta seuraavan tomntavuoden puolella. Lasten ja Nuorten Puolesta ry:n adressen ja kortten levkktyö on edelleenkn hodettu keskuslton tomstosta käsn. Kaks vmeks manttua järjestöä on suorttanut keskusltolle vuokraa, joka muodostaa penen tulolähteen. Akasempen vuosen tapaan valmstettn kansanvälsen nastenpävän merkessä snvuokkoahenen rntamerkk. Merkn panosmäärä ol 5000 kappaletta. Josta myytn vme keväänä heman yl 5.500 kpl. Savonlnnassa pdetyt retkelypävät onnstuvat erttän hyvn myös taloudellsest. Vakka taloudellnen tomnta laattaa lyhyest kerrottuna tuntua kovn vähäpätöseltä, sa keskusltto erlasen myynt- ym. tomnnan avulla kerätyks varoja yl 30 000 markkaa, jotka on tltetty Sos,-dem. Puolueelle. { V r ( l V'»t (!f Lopuks }* Käytännöllsen järjestötomnnan ohella ovat keskuslton lttotomkunta ja tomhenklöt pyrkneet jatkuvast tuomaan esn lähajan ohjelmatavotteta. Varsn keskenen huomo on kohdstettu nasten asemaan työmarkknolla. Koska ammatssa tomvasta väestöstä ol jo vuoden 1960 väestölaskennassa nasa 39,4 % ja kehtys näyttää kulkevan shen suuntaan, että nasten osuus työmarkknolla vuos vuodelta lsääntyy, tulee tämä merktsemään suura muutoksa esm. perheelämässä. Työmarkknolla mukana olevsta nassta on n. puolet namsssa oleva, joten mm. lasten pävähodon järjestämnen on muodostunut vakeaks yhteskunnallseks ongelmaks. Pävähotopakkoja e ole rttäväst ekä nden perustamsta pdetä kakssa asutuskeskuksssakaan kreellsenä, vakka valltseva tlanne vaatskn kreellsä tomenptetä. Tonen lähesest ohjelmakysymyksmme lttyvä tehtävä on nasten samapalkkasuuden toteuttamnen. Täjnä asa on jo erällä työalolla kehttymässä postvseen ratkasuun, mutta on velä lukusa aloja, jossa nasten palkat ovat 20-30 % alhasemmat kun mesten palkat. Edellä mantut kysymykset ja nhn lttyen ammattkoulutuksen uudstamnen, uudelleenkoulutuksen järjestämnen ja nasn kohdstuva syrjnnän postamnen ovat olleet sekä keskuslton että ammattyhdstysnasten prssä keskesä pyrkmyksä. t! Polttsen kasvatuksen tehostamnen nasten keskuudessa on kuu- 1 lunut tärkempn valstus- ja kasvatustehtävmme. Edellä manttuun kysymykseen olemme yrttäneet kertomusvuoden akana ertysest paneu- ^ J\ v?
P^ tua. Valtettavaa on ollut se, että emme ole saaneet tähän tehtävään rttäväst tukea omalta puolueeltamme. Ottaen huomoon ammattrakentessä tapahtuvat muutokset ja etenkn sen, että palveluammatessa tomven henklöden lukumäärä nopeast lsääntyy ja hestä on jo tällä hetkellä enemmstö nasa, kapasmme puolueelta nykystä suurempaa tukea. Sos.-dem. Nasten Keskuslton mahdollsuudet tehokkaan valstus- ja kasvatustyön suorttamseen ovat olleet rajotetut, koska henklökunnan lukumäärä on sama kun lton perustamsvaheessa ja tehtävät ovat kutenkn vuos vuodelta valtavast lsääntyneet. Sos.-dem. Nasten Keskuslton lttotomkunta 1 l;?: 'tl : 1 ^ f? t, l ] 1 ) " < «' - M r - 1«M 1! k J
M ''h. Lte n;o 3 'M M Puolueden äänmäärät vaalprettän kunnallsvaalessa 1964 1 TPSL SKDL Porv. 5-512 48.552 130.797 5.513 38.046 93-615» V. 4 5.548 44.912 86.556 1.877 36.746 70.358 5.720 31.227 72.214 2.960 58.440 51-821 y 6.629 20.936 78.164 5.165 13.258 54-397 3.847 13.747 41.781 l! 2.957 36.415 61.755 4.824 25.477 48.759 1 3.062 31.234 139-929 2.597 58.498 97-421 1.008 33.062 47-219
1 : ' L t e n : o 4 la S D P ; n ä ä n m ä ä r ä n k e h t y a., p r e t t ä n T ä s s ä t a u l u k o s s a e o l e l a n k a a n o t e t t u h u o m o o n y : a' T P S L : n o s u u t t a v a a l l t t o ä ä n s t ä, j o t e n v e r t a l u o s o t t a a S D P : n o m a n ä ä n m ä ä r ä n k e h t y k s e n. P r V. 1 9 6 4 V. 1 9 6 0 + - H e l s n k 6 7. 4 7 0 4 5. 8 5 0 + 2 1. 6 2 0 4 7, 1 1 (Z U u s m a a 5 9. 7 9 7 4 3. 0 5 6 + l e. T ^ n 3 8. 8 1 T u r u n e t e l. 4 3 0 7 6 9 2 9. 7 0 3 1 4. 0 6 6 4 7, 3 S a t a k u n t a 4 1., 1 1 2 3 3. 2 7 8 + 7. 8 3 4 2 3, 5 l H ä m e e n e t o 4 8. 6 4 7 4 0. 6 0 1 + 8. 0 4 6 1 9, 8 M h H ä m e e n p o h j. 4 7. 7 7 5 3 8. 2 8 0 + 9. 4 9 5 2 4, 8 ' K y m e n 1.. 5 8. 3 7 7 4 6. 8 0 2 + 1 1. 5 7 5 2 4, 7 M k k e l 3 1. 1 5 8 2 6. 6 7 0 + 4. 4 8 8 1 6, 8 '1 1 K u o p o 1 8. 8 5 5 1 3. 8 6 6 + 4. 9 8 9 3 5. 9 P o h j. - K a r j a l a 2 5. 8 3 8 2 0. 7 5 8 + 3. 0 8 0 1 4, 8 1 K e s k - S u o m 3 3. 7 0 9 2 9. 2 5 1 + 4. 4 5 8 1 5, 2 V a a s a 3 0. 6 7 5 2 2. 7 6 3 + 7. 9 1 2 3 4, 7 : ' 1, } O u l u 1 5. 3 7 0 1 0. 7 3 8 + 4. 6 3 2 4 3. 1! 1 K a j a a n 5. 5 9 4 4. 5 2 8 f 1. 0 6 6 2 3, 5 ^ 1 L a p p 1 1. 6 7 6 8. 2 9 6 + _ 3. 3 8 0 4 0, 7 ), 5 3 7. 8 2 2 4 1 4. 4 4 0 + 1 2 3. 3 8 2 2 9, 7 1. ' ' < ' u? l!l J l J
ffj n r. /- K e r t o m u s Sosaldemokraattsen Eduskuntaryhmän tomnnasta vuoden 1964 valtopävllä l.; Vuoden 1964 valtopävät avattn helmkuun 4 pävänä ja päätettn tammkuun JO pävänä 1965 runsas kuukaus myöhemmn kun normaalst. Suurnta osaa kulunesta valtopävstä hallts epänormaaln ptkä parlamentaarnen krs. Se, että joulukuun l8 pävänä 1965 nmtetty Lehdon vrkameshalltus Joutu stumaan ana syyskuun 5 pävään 1964, osottaa porvarllsten puolueden kykenemättömyyttä ja halua pakolla vastuuta. Porvareden tarkotuksena ol vyöryttää vastuu lsäverosta ja musta epämellyttävstä lakestyksstä, jotka ne kutenkn olvat hyväksymässä eduskunnassa, vrkameshalltukselle. Lähestyvät kunnallsvaalt. Sosaldemokraattsen Eduskuntaryhmän tekemä välkysymys elntarvkkeden hntojen korotukssta ja Aravarn ja ASO:n lanojen koron korottamsesta pakott porvarllset puolueet muodostamaan tr Vrolasen johdolla enemmstöhalltuksen. ' ) Molemmat mantut halltukset lmottvat ohjelmassaan, että maata tullaan halltsemaan veroja, hntoja ja maksuja korottamatta. Elnkustannusndeks on kutenkn tänä akana ennätyksellsest kohonnut yl 10 pstettä ja nflaato on huolestuttavast murentanut markkamme arvoa. Kuluttaja- ja palkansaajaväestön kannalta epämehyttävstä ratkasusta manttakoon mm, lsävero, sarausvakuutusmaksun korotus, nestemästen polttoaneden, sokern, madon, lepävljan, von, margarnn ja monen muden elntarvkkeden hntojen korotukset sekä kansaneläkkeden perusosen korotuksen lykkäämnen vuoden 965 henäkuuhun. Valtopäven postvssta akaansaannokssta manttakoon perntölansäädännön uudstus, maatalouden perusluottolak sekä tel ja LEL eläkkeden korotus vanhmpen työntekjäryhmen kohdalla. Porvareden poltkka on ollut sanelupoltkkaa, josta enten ovat joutuneet kärsmään kuluttajat, palkansaajat, eläkeläset ja muut pentuloset. ) l t ' /
- 2. L * Eräät porvareden sanelemat lansäädännöllset ratkasut hpovat lattomuuden rajaa ja yksnomasena pyrkmyksenä on ollut tarkotus estää oppostota käyttämästä parlamentaarsa okeuksaan. ) V SOSAALLANSÄÄDÄNTÖ Kansaneläkkeden kohtalo Vrkameshalltus anto eduskunnalle estyksen laks kansaneläkelan muuttamsesta. Ehdotetut muutokset koskvat työkyvyttömyyden määrttelyä, työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen saajlle tulevaa apu- ja hotolsää, hautausavustusta, kansaneläkelatoksen sjotustomnnan ulottamsta kästtämään myös vanhusten käyttöön tarkotettujen asuntojen rakentamsen ja muutoksen hakua eläkelatoksen tomhenklöden ja tarkastuslautakunnan päätöksn. Sosaalvalokunta hyväksy penn korjauksn estetyt parannusehdotukset. Merklle pantavaa on, että sosaalvalokunta e katsonut halltuksen ehdottama korjauksa rttävks, vaan ehdott lsäks eläkkeden perusosen korottamsta 7 markalla kuukaudessa vuoden 1965 alusta luken. Vrolasen halltus e halunnut kutenkaan noudattaa valokunnan ehdotusta, vaan peruutt mantun estyksen, ja anto samalla uuden estyksen, joka kutenkn valtettavast ssäls sosaalvalokunnan metntöön nähden-melkosa huononnuksa. Ennen muuta on todettava, että Vrolasen halltus estt perusosen korotuksen tulevaks vomaan vasta henäkuun 1 pävästä 1965. Tästä asasta käytnkn stuntosalssa erttän vlkas keskustelu, jossa päämnster joutu myöntämään sen, että vakka rahat ovat kansaneläkelatoksen lmotuksen mukaan valmna käytettäväks perusosen korotuksn het vuoden alusta, nn halltus tulee tarvtsemaan nämä kansaneläkeläsä varten kootut varat muhn tarkotuksn. Halltuksen melestä eläkeläsllä on akaa odottaa. Vrolasen halltus estt vanhusten asuntotuotantoon tarkotettuja lanoja myönnettäväks van kunnlle ja samalla korkeammalla korolla kun mtä eläkelatos käyttää muussa lanaustomnnassaan. Tämä e tyydyttänyt kutenkaan sosaalvalokuntaa. Valokunnan parannusehdotus, joka hyväksyttnkn eduskunnassa ssäls mannnan stä, että kunten lsäks varoja saadaan lanata kunten välttämänä ja valvomna yleshyödyllslle säätölle ja yhdstykslle sekä seurakunnlle. Edelleen hyväksyttn lsäys stä, että eläkelatos vo määrätä vanhusten asuntotuotantoon tarkotettujen rakennuslano- ; l l '1 r p f»n L' '
- 3 - 'r j! h % l M jen koron,muussa sjotustomnnassaan käyttämäänsä korkoa alhasemmaks. Nämä korjausestykset ssältyvät myös Sos.-dem. eduskuntaryhmän tekemään rnnakkasalotteeseen. Sos.-dem. lakalotteessa sekä valokunnan metntöön ltetyssä vastalauseessa estettn edelleen hautausavustuksa korotettavaks sekä vomaantulosäännöstä muutettavaks sten, että perusosen korotus tuls vomaan Jo vuoden 1965 alusta. Tosessa kästtelyssä nämä sos.-dem. ehdotukset hävsvät äänn 104-8^ porvareden äänestäessä vastaan. Lan muutoksen ssältämstä parannukssta manttakoon velä se, että nyt kahdeksankymmentä vuotta täyttäneet saavat lman muuta apul sää ja 85 vuotta täyttäneet hotolsää. Huolmatta stä, että jopa päämnster ol käyttänyt puheenvuoron tukosen pkasen korottamsen tärkeydestä hylkäsvät porvart sos.-dem. ponnen, jossa halltusta kehotettasn ens tlassa antamaan eduskunnalle lakestys kansaneläkkeen tukosan korottamsesta. Kansaneläkelatoksen valtuutettujen tomntakertomus m Kästellessään kansaneläkelatoksen valtuutettujen kertomusta vuodelta 1963 sosaalvalokunta on knnttänyt metnnössään huomota kahteen merkttävään sekkaan. Enstlassa tuls selvttää, olsko mahdollsuuksa eläkkeeseen okeuttavan kärajan alentamseen varsnkn nssä ammatessa, jossa 65 vuotta nuoremp työntekjä e enää pysty tehokkaast työskentelemään. Esmerkkenä mantaan metsätyöntekjät ja kavostyöläset. Toseks valokunta on knnttänyt huomota shen, että työkyvyttömyyden arvont työkyvyttömyysasota ratkastaessa tapahtuu avan lan usen vakuutetun kannalta keltesest ja kehottaa työkyvyttömyyden arvonnssa objektvsempaan ja tasapuolsempaan menettelyyn, jossa pakallsten olosuhteden tuntemus tulee nykystä enemmän otetuks huomoon. Tyydytyksellä todettakoon, että kansaneläkelan muutoksen yhteydessä selvennettn sos.-dem. ryhmän alotteesta työkyvyttömyyden määrtelmää työntekjälle edullseen suuntaan. ' l! >\ t l Kunnallsten vranhaltjan ja työntekjän eläkelak Kunten palveluksessa oleven vranhaltjan ja työntekjän eläke-edussa ja järjestelmssä on esntynyt hyvnkn suura eroja ja krjavuutta. Ertysest nssä kunnssa, jossa työväen edus '
TT" - 4.A tus on vahvn, on vranhaltjan ja työntekjän eläke-edut olleet paremmat ykstysen sektorn ylesä eläke-etuja. Kakk kunnat evät ole kutenkaan halunneet seurata näden etummasten kunten esmerkkä. Onpa maassamme 20 sellasta kuntaa, jossa e ole lankaan järjestetty kunnallsten vranhaltjan ja työntekjän eläketurvaa ja lähes 80 kuntaa, jossa e ole järjestetty kunten palveluksessa oleven työntekjän eläketurvaa. Huhtkuun 7 pävänä 1964 hyväksytyn kunnallsten vranhaltjan ja työntekjän eläkelan tarkotuksena on kesktetyn kunnallsen eläkejärjestelmän akaansaamnen. Hyväksytyn lan mukaan kunnallseen eläketurvaan kuuluu perus- ja lsäeläketurva, josta edellnen on pakollnen. Se täyttää työntekjän eläkelassa säädetyt vähmmäsvaatmukset ja shen sovelletaan työntekjän eläkelassa omaksuttua nn sanottua koskemattomuus- el jatkuvuusperaatetta. Lsäeläketurvan järjestämnen on sen sjaan vapaaehtosta ekä shen sovelleta manttua koskemattomuusperaatetta sellasenaan. Vranhaltjalle ta työntekjälle, joka haluaa sälyttää entsen eläkejärjestelmän, annetaan tähän mahdollsuus, mutta sllon koskemattomuusperaate e koske häntä. Lak- ja talousvalokunta tek halltuksen estykseen erätä muutoksa, josta merkttävn ol se, että järjestelmä ulotetaan koskemaan myös sellasten yhdstysten henklökuntaa, joden jäsennä on yksnomaan kunta, kuntanlttoja ja nden muodostama yhdstyksä. Manttakoon velä, että valokunta tosn kun halltus ehdott, että kunnallsten vranhaltjan ja työntekjän edustavmpen keskusjärjestöjen tulee olla edustettuna pats halltuksessa nn myös eläkelatoksen valtuuskunnassa. Vasemmston edustajat evät voneet yhtyä halltuksen estykseen ekä monn kohdn myöskään valokunnan metntöön. Vasemmston yhtesessä vastalauseessa todetaan mm., että lak valokunnan shen tekemstä parannukssta huolmatta e anna turvaa stä, ettekö uudstus vos johtaa kunnallsten eläke-etujen hekentämseen, sen vuoks lakn ols lsättävä määräys stä, että kunnlla e ole okeutta huonontaa eläke-etuja nykysestään srryttäessä uuteen eläkejärjestelmään. Tähän lttyen ehdotetaan vastalauseessa lsäks, että lsäeläkejärjestelmän tuls olla mahdollsmman monpuolnen ekä stä sas rajottaa nn kun valokunnan metnnössä ja halltuksen estyksessä ehdotetaan. Edelleen estetään, että myös lsäeläkkeen tuls kuulua koskemattomuusperaatteen prn kuten mm. reksterödyt lsäeläkkeet TEL-järjestelmässä kuuluvat. Halltuksen estyksen ' j S '.. 8, \ 1. f, f! 11 V»»
- 5 - ja metnnön mukaan se, joka valtsee vanhan eläkejärjestelmän, jäs koskemattomuusperaatteen ulkopuolelle, ts. tällä pyrtään shen, että asallsest ottaen pakotetaan srtymään uuteen järjestelmään. Tästä johtuen vastalauseessa ehdotetaan, että lakn ols otettava määräys stä, että vanhan kunnallsen eläkejärjestelmän perusteella eläkkeensä saavat tulevat koskemattomuusperaatteen prn anakn TEL:n mukasen peruseläketurvan osalta. Porvarllnen enemmstö e ollut valms hyväksymään nätä vastalauseessa estettyjä jo okeudenmukasuuden kannalta merkttävä parannuksa. Vastalauseessa ehdotetut parannukset kaadettn äänn 105-77. Todettakoon velä, että koska lyhytakasssa työsuhtessa olevat kunten ja kuntanlttojen työntekjät, joden eläke on järjestetty LEL-järjestelmän mukaan, jäävät kunnallsen eläketurvan ulkopuolelle, nn valokunta perustelussaan edellyttää, että myös hedän lttämsensä kunnallseen eläkejärjestelmään kreellsest tutktaan. U ( t Kunnallsen eläkelan muutos Kunnallnen eläkelak on ehtnyt olla vomassa anoastaan muutaman kuukauden, kun stä jo jouduttn pakkaamaan. Ol nmttän selvnnyt, että vranhaltja ja työntekjä, jonka eläketurvan kunta ta kuntanltto on järjestänyt omalla eläkesäännöllään saattaa sllon, jos eläketapahtuma sattuu työntekjän eläkelan vomaantulon ja kunnallsen eläkelatoksen tomesta annettavan eläketurvan vomaantulon välsenä kahden vuoden akana, jäädä kokonaan lman eläkettä, vakka hän ennen eläketapahtumaa ols ollut kunnan ta kuntanlton palveluksessa yl kymmenenkn vuotta. Halltuksen estyksen mukasest muutettn eläkelan 15 :n 2 momentta nn, että tällasessa tapauksessa henklöllä on okeus saada työntekjän eläkelassa säädetyn edellytyksn sanotun lan mukanen eläketurva kunnallselta eläkelatokselta. Samalla muutettn myös lan l6 pykälää sten, että henklöllä, jolle on myönnetty vanhan eläkejärjestelmän mukanen eläke henäkuun 1 pävän 1964 ja kesäkuun JO pävän 1965 välsenä akana sattuneen eläketapahtuman johdosta, on taannehtvast mahdollsuus, jos hän vmestään joulukuun kuluessa vuoteen 1966 mennessä tomttaa eläkehakemuksensa kunnallselle eläkelatokselle, srtyä kunnallsen eläkelatoksen eläketurvan alaseks. Tällä lan muutoksellahan on merktystä sellasssa tapauksssa, että vanhan järjestelmän mukanen! H! t ' N
. 6-5 eläke ols penemp kun kunnallsen eläkelatoksen eläketurva. Yhtesessä valokunnan metntöön lttämässään vastalauseessa vasem.msto toteaa mm., että vakka halltus onkn estyksessään ehdottanut korjauksa eräsn lakn jäänesn epäkohtn se e kutenkaan valtettavast estä tässäkään yhteydessä vanhan kunnallsen eläkejärjestelmän pahnta epäkohtaa korjattavaks ts. että koskemattomuusperaate ulotettasn myös shen. Porvarllnen enemmstö hylkäs jälleen vasemmston tätä korjausta koskevan ehdotuksen. TEL ja LEL-eläkkeden korotukset Täysn yksmelsest hyväksy eduskunta työeläkelakehn muutokset, jotka merktsevät huomattava korotuksa vanhmpen käryhmen työntekjölle. Suurn korotus tulee vuonna l897 syntynelle ja korotusprosentt laskee nuorempn käluokkn srryttäessä, sten että vuonna 1916 syntyneet on vmenen käluokka, joka pääs korotuksesta osallseks. Kokonaskorotus on n. 25 ^ ja ndekskorotus n. 10 Nän huomattava korotus ol tarpeen, koska em. käluokkn kuuluven eläkkeet olvat erkosjärjestelystä huolmatta jääneet suhteellsen vähäsks. Muna parannuksna manttakoon TEL-eläkkeden soveltamsta rajottavan 55 kävuoden postamnen ja karenssajan lyhentämnen 6 kk:sta 4 kuukaudeks. Edellä mantut parannukset osottavat, että tämä sosaldemokraatten alotteesta akaansaatu työeläkejärjestelmä on muodostunut todella yksnomaan työntekjöden turvaa lsääväks, ekä kuten kansaneläkelatos erääks valton rahotuslähteeks, kuten saatomme vmeks havata kansaneläkelan muutoksen yhteydessä. Nuoresta ästään huolmatta TEL ja LEL järjestelmät pystyvät jo nyt osttan suorttamaan huomattavastkn korkeampa eläkketä kun kansaneläkelatos ja lähvuosna se ajaa yhä laajemmalla rntamalla kansaneläkkeden oh. Järjestelmää pyrtään jatkuvast kehttämään todella työntekjää palvelevaks järjestelmäks. On syytä mustaa, että maalasltto ajo akanaan nnokkammn työntekjän eläkelaken soveltamsen ja maksamsen uskomsta kansaneläkelatoksen hodettavaks. Työntekjöden onneks tämä yrtys e kutenkaan onnstunut. Mermeseläkelan muutos Mermeseläkelaka muutettn nn, että jos lassa tarkotetussa aluksessa työskentelevä mermes ol kuollessaan täyttänyt 21, H 1 Jf.r; P! 1 :». l! r» 4 1:
- 7 - mutta e 6? vuotta, suortetaan hänen leskelleen ta kuolnpesälleen, jos kuolnpesän osakkaana on edunjättäjälle suoraan etenevässä polvessa sukua oleva henklö, ottolaps ta jompkump vanhemmsta, hautausavustusta än mukaan porrastettuna sten, että korkemmllaan avustus on 4 000 mk ja vähntään 1 000 mk. Sarausvakuutusmaksun korotus ja työnantajen osuus sosaalturvamaksusta el outoa veropoltkkaa Sarausvakuutuslaka säädettäessä hyväksyttn peraate, että sarausvakuutuksen vaatmat kustannukset jakautusvat tasan valton, työnantajen ja kunnallsveronmaksajen kesken. Sarausvakuutuslan vomaantulosta annetun alkuperäsen lan mukaan on vakuutetun sarausvakuutusmaksun suuruus ana Vuoteen 196? ast 0,5 pennä veroäyrltä ja v. 1967 lähten 1 penn:^ veroäyrltä ja työnantajan osuus vuoteen 196T puol prosentta työnt^kjälle suortetun palkan määrästä ja v. 1967 lähten 1 prosentt suortetun palkan määrästä. Valton osuus ols tämän mukaan v. 1965 n. 84 mj.mk. Ahneudessaan porvarllnen halltus anto eduskunnalle lanmuutosestykset, jossa ehdotetaan vakuutetun osuudeks v. 965 alusta 0,75 pennä veroäyrltä ja työnantajen osuuden korottamsta vastaavast 1 prosentks, mutta kutenkn nn, että työnantajen lapslsämaksu alennettasn kolmesta ja puolesta prosentsta kolmeks prosentks. Melenkntosta asassa on se, että Kansaneläkelatos lmott, että korotus e ole tarpeellnen. Halltuksen tarkotuksena ol nän ollen sarausvakuutusmaksun nmellä kulkevalla uudella verolla koota rahaa muhn tarkotuksn kun sarausvakuutuksen maksamseen ja sosaalsella lalla panna pentuloset kunnallsveron maksajat suorttamaan vakuutusmaksua enemmän kun mtä he saavat sarausvakuutuslan kautta tukea. Halltuksen estys hyväksyttn porvareden äänn 8-8O. Tämänkn lan kohdalla rstettn oppostolta mahdollsuus käyttää slle kuuluva parlamentaarsa okeuksa muuttamalla väkvaltasest sosaalnen lak verolaks, jotta se votasn säätää yksvuotsena yksnkertasella äänten enemmstöllä. Tämä ol ennakkotapauksena erttän arveluttavaa. Syystä vo kysyä, meneteltnkö tässä perustuslan mukasest. Korotuksen jälkeen valton osuus sarausvakuutuksen kustannukssta putos 84 mlj. mar<:asta 11 mlj. markkaan. s 4 f t ; t H \
- 8 - Tämä e kutenkaan ole ensmmänen kerta, kun porvarllnen halltus kerää kansalasten sosaalsen turvallsuuden lsäämseen tarkotettuja varoja muhn täysn verasn tarkotuksn. Lapslsämaksuja jää 100 mlj. mk valton kassaan ja käytetään kakkn muhn tarkotuksn, mutta e lapslsen korotuksn. Sosaldemokraatten taholta ehdotettn työnantajen sosaalturvamaksusta annetun lan muutosehdotus äänestettäväks lepäämään yl vaalen. Nän myös tapahtu vasemmston äänn. s ^ Työnvältyslan muutos - muuttoavustusta valtolta muden pohjosmaden tapaan Eduskunnan hyväksymän työnvältyslan muutoksen mukaan myös Suomessa työntekjällä on mahdollsuus saada valtolta muuttoavustusta, jos hän on työtön ta välttömäst joutuu työttömäks ja on halukas asanomasen työnvältysvranomasen osotuksesta muuttamaan työhön asunpakkakuntansa ulkopuolelle. Muuttoavustus kästtää muutosta aheutuneden kustannusten korvaamsen. Maalaslton eduskuntaryhmä asettu anoana ryhmänä vastustamaan tätä muutosta. Mussa pohjosmassa saatujen kokemusten mukaan tällasella menettelyllä on työnhakja votu osottaa harktummn ja entstä paremmn tuottavaan työhön kehttyvän talouselämän enten laajentuvlle alolle ja yhteskunta on vonut säästää huomattava kustannuksa työttömyyskassaan, työttömyysavustusten ja työttömlle järjestettyjen työllsyystöden kohdalla. Maalasltolle tyypllsen kästystavan mukaan hmsten ptäs jäädä kurjuuteen sellä, mssä ovat, vakka samanakasest muualla tuottavan talouselämän alolla kärsttäsn työvomapulasta. f 1«( Halltuksen työllsyyskertomus e tyydyttänyt vasemmstoa Vasemmsto ltt yhtesen vastalauseen sosaalvalokunnan metntöön valtoneuvoston kertomuksen johdosta eduskunnalle tomenptestä työllsyyslan soveltamsessa vuonna 1962. Vastalauseessa korostetaan talorakennustöden tärkeää merktystä lähnnä snä melessä, että ne antavat työtlasuuksa myös monlla mulla alolla, kohottasvat työllsyystössä oleven palkkatasoa, edstäsvät tulotason vakaantumsta ja tasasempaa työllsyyttä turvaavaa culutusta. Ertysest tähdennetään vastalauseessa stä, että myönnettäessä lanoja ja avustuksa työttömyyden torjuntaan ols ^knntettävä huomota kpeässä asuntotarpeessa oleven vanhusten ja suurperhesten asuntopulan ohella myös yloppladen vakeaan ' 1 1-1»t ;! U.1.
- 9 - asuntotlanteeseen opskelukaupungssa. Vastalauseen mukasen lsäyksen perusteluhn torju eduskunnan porvarllnen enemmstö äänn 78-68. Asunto-oloja koskeva Kansanvälsen työkonferenssn suostus N;o 115 Asuntopoltkkamme kehttämnen e näytä knnostavan porvarllsta eduskuntaa. Kansanvälsen työkonferenssn stuntokaudella hyväksymä suostus N:o 115 kosk työntekjöden, vanhusten, eläkelästen ja vammasten asunto-olojen kehttämstä ja asuntopoltkan keskttämseen lttyvä kysymyksä. Suostuksen mukaan e vuokrana ols sallttava perä kun kohtuullnen votto sjotetulle pääomalle. Tämän lsäks suostuksessa knntetään huomota monn ylestä asuntopoltkkaa svuavn kysymyksn. Porvarllnen eduskunnan enemmstö hyväksy suostuksen anoastaan sltä osn, mkä kosk asuntopoltkan keskttämstä. Sos.-dem. eduskuntaryhmä vaat jo valokunnassa esttämänsä vastalauseen mukasest suostuksen hyväksymstä kokonasuudessaan. Vastalauseessaan ryhmä vaat suostuksen mukasest myös tomenptetä tonttkysymyksen hotamseks nn, että tontten hnnat votasn ptää kurssa ja votasn nän luoda'edellytykset asumskustannusten tuntuvalle alentamselle. ^ Kohtuuttomat vuokrat alennettava Sen jälkeen kun vuokrasäännöstely purettn Helsngn kaupungssa, e asuntotlanne pääkaupungssamme ole olennasest helpottunut, varsnkn kohtuuvuokrassta perheasunnosta on ollut jatkuvast huutava pula. Pokkeuslaella onkn ana vuodesta 962 lähten pyrtty edes heman helpottamaan tlannetta. Näden pokkeuslaken merktys on ollut snä, että raastuvanokeus vo suostua muuttopävän srtämseen levemmn perusten kun huoneenvuokralak edälyttää. Eduskunnan porvarllsesta enemmstöstä huolmatta saatn laka muuttopävän srtämsestä jatkettua vuoden 1965 loppuun. Asan kästtelyn yhteydessä todettn sosaldemokraattsen ryhmän taholta, että on todella nöyryyttävää, ette yhteskunta pysty suojaamaan hekompa jäsenään vuokrakskontaa vastaan. Valokunta ol jo esttänyt eduskunnan hyväksyttäväks perusteluhn ponnen, jossa edellytetään halltuksen tutkvan ja selvttävän, mten asumskustannusten nousua votasn hlltä ja ryhtyä sen mukasn tomenptesn. Tämän lsäks eduskunta hyväksy sos.-dem. ryhmän ehdotta 1
- 10 -! män lsäyksen perusteluhn. Lsäyksen mukaan pdetään välttämättömänä, että halltus ryhtyy myös muhn sellasn tomenptesn, joden avulla ohjeluontosest määrtellään kohtuullsks katsottavat vuokrat ja luodaan vuokralaslle mahdollsuus saada lmesest kohtuuton vuokra alennetuks. Valtonapujärjestelmä saatava okeudenmukaselle pohjalle «Lak- ja talousvalokunnan metntöön, joka kosk köyhlle kunnlle annettavaa valtonapua, ltetyssä sos.-dem. vastalauseessa todettn mm, että "kestävän ja okeudenmukasen perustan akaansaamseks uudelle valtonapujärjestelmälle ols aneellnen verolansäädäntö vpymättä uusttava. Hekost tomeentulevlle penlle kunnlle ols luotava tehokkaat edellytykset yhdstymseen. Syrjäseutujen kunnlle tuls hankka lsää verotuloja esm. säätämällä nlle kunnlle, jossa metsä kasvaa, okeus ostajalta perttävään eräänlaseen metsäkauppaveroon, jonka ostaja sas vähentää lopullsesta kunnanverosta. Kunten taloudellnen kantokyky ols määrättävä objektvsn perusten, jollon ols otettava huomoon mm. se, mtä omakohtasa suunntelma apua saavalla kunnalla on taloutensa kehttämseks. Koko valtonapujärjestelmän tuls edstää ptkäjännttestä suunnttelua kunnan taloudellsen aseman kohentamseks." Metsäpalkkalak Eduskunnan porvarllnen enemmstö hyväksy 19. pävänä joulukuuta 1964 pysyvän metsäpalkkalan. Lak on porvareden säätämä lak. Lakn e opposton taholta saatu anuttakaan parannusta, vaan pänvaston lak on entstäkn huonomp. Sosaldemokraatella ol oma rnnakkaslakestyksensä, ja kun kommunstt tulvat sen taakse, ol opposton el vasemmston mahdollsta esntyä yhdstetyn vomn. Sos.-dem. lakalotteeseen pohjautuva vasemmston sosaalvalokunnan metntöön lttämä vastalause hävs halltuksen estykselle kästtelyn» pohjasta äänestettäessä äänn 98-77. Työntekjän kannalta arveluttavsta huononnukssta manttakoon mm. määrtelmä stä, että metsätyöpalkkoja määrättäessä ja verrattaessa puunjalostusteollsuuden työntekjän ansohn on otettava huomoon työhön käytetty aka ja työntekjän ammatttato. Tämä vo johtaa shen, että huomattava määrä metsätyöntekjötä jää lman vertalukelposuutta ekä pääse osallseks tarkotetusta palkkatasosta. Okeusturvan kannalta on erttän arveluttava säännös, jonka mukaan palkkaermelsyys, jota metsäpalkkavranomanen e ole kyennyt selvttämään, vodaan saattaa metsäpalkkalautaf 3 K ^
- 11 - kunnan päätettäväks, van mkäl sllä on peraatteellsta merktystä. Sos.-dem. ryhmän ehdottamsta parannukssta manttakoon mm. palkkavertalun suorttamnen puunjalostusteollsuuden työntekjän ansotasoon urakkapäväansoden pohjalla, koska utto- ja metsätyöt ovat pääasassa urakkatyötä, työkalukorvauksen maksamnen, jonka suuruus ols 5 sadalta metsätyömehen bruttoansosta, vähntään vden markan asumserokorvauksen maksamnen työntekjälle, joka e vo kulkuta muden työhön lttyven esteden vuoks asua kotonaan, työntekjän suojaamnen työnantajan taholta tapahtuvalta panostukselta, samon kun luottamusmehen aseman laksäätenen turvaamnen. Kolmannessa kästtelyssä estettn vasemmston taholta hyväksyttäväks pontta, jossa halltusta kehotettasn ryhtymään tomenptesn metsätyölästen palkkaus- ja muden epäkohten korjaamseen mm. suorttamalla nopeast tutkmuksen työkalu- ja pävärahakorvauksen maksamsesta sekä luottamusmehen aseman varmstamseks nykysestään. Ponsehdotus hävs äänn 107-81 porvareden äänestäessä vastaan. Nän kaadettn myös toveet saada lähakona parannuksa hyväksyttyyn lakn ja metsätyömesten asemaan. lul! M VEROASAT Lkevahtoverolak Halltus kreht antamaan jo 4 pävänä syyskuuta estyksen nykysn vomassa olevan lkevahtoverolan jatkamsesta ja sen säätämsestä pysyväks. Aneellsn säännöksn e estetty anuttakaan muutosta. Sos.-dem. eduskuntaryhmällä ol oma rnnakkasalote ja vastalause valtovaranvalokunnan metntöön. Halltuksen estyksestä poketen sos.-dem. ryhmän taholta estettn veron määrän alentamsta nykysn vomassa olevasta 10 ^:sta 7 ^:n sekä peruselntarvkkeden, asusteden, tekstlen, jalkneden, lääkkeden ja varsnaseen krjallsuuteen kuuluven krjojen vapauttamsta lkevahtoverosta. Edelleen estettn, että myynthntaan e laskettas rahtkustannuksa. Koska lakn e saatu anuttakaan parannusta, estettn se sosaldemokraatten taholta hylättäväks. Hylkäämsehdotus hävs äänn 84-106. Pysyväsen lan akaansaamseen evät porvaren vomat sentään rttäneet, vaan lak tul vomaan yksvuotsena verolakna. Äänn 104-87 hävs sos.-dem. ponsehdotus, jolla halltusta ols kehotettu tutkmaan, mtä mahdollsuuksa ols tekstlen, jalkneden ja krjojen kohdalla srtyä yksnomaan margnaalverotukseen 1'L.
- 12 - ja myöntesessä tapauksessa antamaan tätä koskevan estyksen. Kysymys välllsstä verosta on ollut ryhmän keskuudessa vlkkaan pohdnnan alasena. E ole mahdotonta, että vuoden kuluttua asaa lähdetään tarkstelemaan kokonaan uudelta pohjalta. Aatteellsten yhdstysten julkasutomnta vapaaks lkevahtoverosta Kakk ne akakauslehten kustantajna tomneet aatteellset yhdstykset, jotka tosasallsest evät harjottaneet lketomntaa, joutuvat hankkmaan nätä lehtä koskevat panokset krjapanolta verollseen hntaan. Asantla ol kohtuuton, koska tosaalta verovapaus kosk lketomnnan muodossa harjotettua sanoma- ja akakauslehten myyntä ja maahantuonta. Tähän epäokeudenmukaseen asantlaan saatn korjaus, kun eduskunta toukokuun 15 pävänä 1964 hyväksy sos.-dem. ryhmän tekemän lakalotteen lkevahtoverolan muuttamseks nn, että verotonta on vähntään neljä kertaa vuodessa lmestyvän sanoma- ta akakauslehden panoksen myynt aatteellselle yhdstykselle, joka harjottamatta sanoma- ja akakauslehten osalta lketomntaa julkasee sanoma- ta akakauslehteä pääasassa jäsenään ta jäsenyhdstystensä jäsennä oleva luonnollsa henklötä varten, samon kun sellasen lehden maahantuont. Lkevahtoveronpalautuslak Vmevuosen halltukset ovat joutuneet syömään sanansa tostuvast. Nän käv myös lkevahtoveron palautusten suhteen sellaslle tukku- ja vähttäslkkelle, jolla uuden lkevahtoveron astuessa vomaan ol varastossaan tavarota, josta ol suortettu vanhassa lkevahtoverolassa säädetty vero, mutta jotka ol saatettava samaan asemaan kun uuden lan vomassa ollessa hanktut. Lkevahtoverolan uudstuksen yhteydessä veronpalautukset luvattn suorttaa verovelvollslle neljän kuukauden akana vuoden 1965 alussa. Vrkameshalltus anto 4 pävänä syyskuuta 1964 Eduskunnalle estyksen lkevahtoveronpalauttamsesta annetun lan muuttamsesta, sten että palautukseen okeutetulle annettasn oblgaatota, jotka lunastettasn takasn vuosen 1966-1973 akana. Tämä aheutt okeutettua närkästystä lke-elämän prssä, jossa suunntelmat ol tehty luottaen halltuksen lupaukseen. Varsnkn penyrttäjät tämä uhkas saattaa vakeaan asemaan. Reakto ol nn vomakas, että Vrolasen halltus joutu peruuttamaan mantun vrkameshalltuksen estyksen 3 pävänä lokakuuta 1964 ja mettmään muta kenoja. t: 1 f l : 11. 1 t : M
- 15 - Alunpern ol selvää, että uuskaan halltus e tuls palauttamaan veroa lupausten mukasest. Eduskunnan vasemmstoryhmät uhkasvat äänestää lan yl vaalen, elle halltuksen estys tyydytä ntä. Halltuksen ja opposton sekä kaupan pren kanssa käytn neuvotteluja asasta budjetn kästtelyn yhteydessä vuoden 965 alussa. Halltus ehdott, että nlle, jolle palautettava maferä on korkentaan 5000 mk, suortettasn palautus lupauksen mukaan, mutta mulle annettasn velkakrja, jolle maksettasn 8 korko. Ve-» kakrjat pävättäsn huhtkuun 5 pävälle ja lyhennykset suortettasn sten, että helmkuusta 966 lähten 19 kuukauden akana suortettasn lyhennystä 1/20 ja korot kokonasuudessaan yhtenä eränä lokakuussa 196?. Palautusten hakjota on 26 000 kpl ja palautettava summa kokonasuudessan 226 mlj. Ntä, jotka tulsvat saamaan tuon 5000 mk palautuksen, on 22 905 kpl ja summa 23 mlj. Opposto e ollut halukas hyväksymään ehdotusta. Ol kutenkn pelättävssä, että jos halltus joutuu maksamaan vuoden 965 alussa tuon 226 mlj. mk kokonasuudessaan, lsättäsn mahdollsest fyysllsten henklöden verotusta. Sen tähden sos.-dem. ryhmä ott yhteyden halltukseen ja lmott olevansa valms hyväksymään lan, jos aravamäärärahaa korotetaan mlj. mk. Halltus lmott, että se e vo suostua nän suureen korotukseen ja ehdott 20 mlj. mk. Opposto lmott puolestaan, että sen osalta asa on stten loppuun kästelty. Halltus peräyty kutenkn nn paljon, että korott määrän 25 mlj. Tämän ryhmä katso vovansa hyväksyä. Summan jakamsesta sovttn sten, että Aravalle asemakaavotetulle aluelle rakentamsta varten tulee 20 mlj. mk ja Asolle 5 mlj., mutta käytettäväks van asuntorakennustomntaan. Tämänkn lan kohdalla tul selväst lm porvareden tarkotus srtää valton taloudellsa velvotuksa nlle vuoslle, jollon se olettaa eduskunnassa jälleen olevan vasemmstoenemmstön. " f Yhtövero korotettn 48 prosenttn Vrolasen halltus e uskaltanut enää lähteä lsäämään fyysllsten henklöden verotaakkaa, kuten vrkameshalltus ol ehdottanut. Porvarella ol tuoreessa mustssa se, mtä kansa ajattel vuodelle 1964 porvaräänn säädetystä lsäverosta. Vrolasen halltus peruutt vrkameshalltuksen estyksen, jonka mukaan puolet vuonna 1964 kannetun lsäveron määrästä ltettäsn vuodelta 1965 kannettavaan tulo- ja omasuuveroon. Sen sjaan eduskunta hyväksy vrkames :