VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ tomnnasta 1958 1963
VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖN halltus: puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kauno Kleemola, MMK, maanvljelysneuvos Hekk Wars, FT, professor Martt Kala, LKT, professor V. J. S u k s e I a n e n, FT, professor Hekk Suomalanen, MMT, dosentt Uuno Tuomnen, FT, dosentt Paul Tuovnen, LKT, professor vrkaljat: rahavaranhotaja shteer Pekka Kuus, VTT, dosentt Kettl Bruun, VTT työvalokunta: puheenjohtaja jäsenet fysolognen asantuntja shteer Hekk W а г s Martt Kala Pekka Kuus Paul Tuovnen Olof Fo.rsander, FT, dosentt Kettl Bruun
SÄÄTIÖN SYNTY JA KEHITYS VÄKIJUOMAKYSYMYKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ perustettn maalskuun 20. pävänä 1950. Sen tehtäväks tul edstää ja harjottaa sellasta teteellstä tutkmusta, joka selvttelee alkoholn vakutuksa ja vodaan katsoa auttavan alkoholkysymyksen ymmärtämstä. Säätön syntyä on tarkasteltava stä taustaa vasten, että Suomen alkohollansäädäntö ja hallnto ovat laaja-alasa ja alkoholasota koskeva vättely ajottan vlkasta. Tedon tarve on sen vuoks ollut suur ja Säätö on ens sjassa pyrknyt tyydyttämään stä tukemalla tutkmusta apurahon. Järjestelmällsen ja ptkäjännttesen tutkmuksen välttämättömyys joht kutenkn shen, että Säätö laat myös oman tutkmusohjelmansa ja ryhty tse välttömäst tutkmustyötä suorttamaan. Tämä ensmmänen tutkmusohjelma, joka synty sllon ajankohtasten alkoholpolttsten kstakysymysten sävyt- tämänä, hyväksyttn huhtkuussa 1951. Ohjelman keskusongelmna olvat metojen ja väkeven alkoholjuomen mahdollset vakutuserot sekä»kuvan» maaseudun todellset alkoholtavat ja nden muuttumnen, mkäl pakkakunnalla avattasn alkoholmyymälä. Säätön ensmmäsen tutkmusohjelman toteuttamsessa saadut kokemukset ovat pananeet lemansa Säätön myöhempäänkn tomntaan. Säätön tosen, vuonna 1957 hyväksytyn ohjelman lähtökohtana on ollut se, että juomatavat ovat sellasa kulttuurn olennasa osa, että nssä lmeneven vahteluden selttämnen saa ylessosologsen tehtävän luonteen. Yhteskuntateteellsen tutkmuksen on seltettävä, mkä tehtävä alkohollla hmsten välsessä vuorovakutuksessa on. Tämä näkökohta on jäänyt tutkmuksessa tähän saakka vähälle huomolle. Vakkakaan tonen tutkmusohjelma e velä ole täysn toteutettu, Säätö on lttänyt muutama uusa, etupäässä suomalasen yhteskunnan erkoslaatuseen sosaalseen kontrolln lttyvä aheta ohjelmaansa. Vakkakn yhteskuntateteellsllä ongelmlla on ollut valta-asema Säätön 3
ohjelmssa, oltn Säätössä alun alkaen selvllä stä, että alkoholkysymykseen lttyvä tutkmustyö on suortettava er teteenalojen edustajen yhtestyönä. Lääketeteellstä ja bologsta alkoholtutkmusta edstääkseen Säätö ehdott v. 1952 fysologsen tutkmuslaboratoron perustamsta Oy Alkohollke Ab:n (Alkon) yhteyteen mkä ajatus sttemmn toteutettnkn. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö pänvaston kun eräät vastaavat latokset ulkomalla ptää yksnomaan tutkmustyötä tomntamuotonaan. Säätön prssä on kutenkn pdetty tarpeellsena ryhtyä myös teteellstä tutkmusta edstävään, käytännöllseen tomntaan. Nnpä Säätön johdolla avattn vv. 1953 ja 1954 kaks alkoholpolklnkkaa, joden tarkotuksena ol kokella uusa menetelmä alkoholsten hodossa. Sen jälkeen kun nämä todettn tarkotuksenmukasks, srrettn tämä tomnta ertysest tätä tarkotusta varten perustetulle A-klnkkasäätölle. Säätö on stä pats tehnyt alotteen ertysen alkoholsten hotokodn luomseks edstääkseen sten alkoholsten hodon erkostumsta ja luodakseen avomen ja suljetun hodon välmuodon. Säätön tomnnan organsatorset putteet ovat pysyneet ennallaan. Säätön alullepanja, Alko, on alusta alkaen rahottanut tomnnan ja antanut sen taloudellsen ja organsatorsen avun, mnkä Säätön tutkmusohjelmen toteuttamnen on edellyttänyt. Säätön johtoelmssä on sälytetty jatkuvuus. Säätön korken eln, sen setsemän jäsentä kästtävä halltus, valtaan kolmeks vuodeks kerrallaan. Sen teteellsen pätevyyden takeena on se, että vähntään kolmen halltuksen jäsenen tulee olla tedemehä. Yhden nästä valtsee opetusmnsterö, kaks Alkon hallntoneuvosto, joka sen lsäks valtsee kolme muuta halltuksen jäsentä. Sosaalmnsterö valtsee yhden jäsenen. Säätön työn johto ja valvonta on lähnnä kuulunut Säätön työvalokunnalle. Työvalokuntaan ovat kuuluneet kakk kolme tedemehnä halltukseen valttua jäsentä, Säätön rahavara n hotaja joka samalla on yhteskuntateteljä ja Alkon johtaja sekä Alkon fysologsen tutkmuslaboratoron esmes fysologsena asantuntjana ja Alkon alkoholpolttsen tutkmuslatoksen esmes Säätön shteernä. Säätö käyttää tutkmustyössään kolmea er kenoa: tutkmuksen tukemsta apurahon, tutkmussopmusten tekemstä ykstysten tutkjan kanssa ja töden antamsta edellä mantulle latokslle ta nssä tomvlle henklölle. Levttääkseen tetoa Säätön tukemen ja suorttamen tutkmusten tulokssta julkasee Säätö teteellstä sarjaa, jossa tähän mennessä on julkastu kakstosta teosta. Nästä on kolme lmestynyt sekä suomen- että englannnkelsnä, neljä yksnomaan suomenkelsnä ja vs yksnomaan englannnkelsnä. Englannnkelset julkasut ovat lmestyneet sarjassa Alcohol Research n the Northern Countres. 4
SÄÄTIÖN TOIMINTA APURAHAT Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö on joka syksy anomusten perusteella jakanut tutkmusapurahoja. Alla oleva asetelma osottaa vuosttan jaettujen apurahojen luvun ja jakosummat: Vuos Apurahojen luku 1950 6 1951 5 1952 4 1953 8 1954 5 1955 9 1956 9 1957 10 1958 8 1959 10 1960 7 1961 8 1962 9 Jakosummat nmk 5 700 9 500 8 500 10 500 6 900 18 700 15 250 20 000 15 000 21 000 20 000 17 900 25 000 1950 1962 98 193950 Tähän mennessä jaetusta 98 apurahasta on enemmän kun puolet (55) myönnetty lääkärnkoulutuksen saanelle henklölle ja non neljännes (23) yhteskuntateteen harjottajlle. Psykologt ovat saaneet kahdeksan apurahaa ja bologt vs. Jäljellä olevat setsemän apurahaa ovat jakautuneet 5
humanststen teteden edustajen ja akateemsta koulutusta valla oleven henklöden kesken. Säätö päätt v. 1961 perustaa ertysen Hekk Warksen apurahan, joka vuosttan myönnetään yhteskuntateteljälle. Näden rnnalla on myönnetty erkosapurahoja. Nnpä A-klnkkasäätön tomnnanjohtaja sa v. 1962 Sgne Mattssonn testamenttrahastosta apurahan Kanadaan tehtävää opntomatkaa varten. TUTKIMUSTYÖ Yhteskuntateteellnen tutkmus Lte 1 ssältää luettelon Säätön julkasusarjassa julkastusta töstä ja lte 2 luettelon Säätön, sen apurahansaajen, Alkon fysologsen laboratoron ja Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen julkasemsta töstä. Ltteessä 2 julkasut on estetty aheen mukasest ryhmteltynä, joten saadaan kuva tutkmuksen suunnasta. Säätön omasta yhteskuntateteellsestä tutkmuksesta vv. 1958 1963 estellään ne julkasut, jotka ovat po. akana lmestyneet Säätön sarjassa. Tämän lsäks selostetaan menellään oleven tutkmusten keskeset ongelmat. Säätön julkasu n:o 8 koostuu kahdesta osasta. Ensmmäsessä osassa, Alkoholpoltkka ja lehdstö, estetään ssällön erttely pävälehten pääkrjotukssta vv:na 1919 1931, ts. sltä ajalta, jollon Suomessa ol keltolak. Tonen osa kästtelee mahdollsuutta ns. Jellnekn kaavan avulla määrtellä alkoholsmn levnnesyys Suomessa. Tämä tutkmus synty Säätön ja Ontarossa tomvan Alcoholsm & Drug Addcton Research Foundaton -tutkmuslatoksen yhtestyönä. Julkasu n:o 9, Drnkng Behavour n Small Groups, esttää kokeellsen penryhmätutkmuksen tulokset. Tässä tutkmuksessa tarkkaltn vttätosta nelmehstä ryhmää järjestelmällsest kuus tunta kestäneden juomatlanteden akana. Käyttäytymsmuutokset reksterötn ja tutkttn nden yhteyttä ryhmän roolrakenteeseen. Samanakasest kuvattn ryhmen alkoholn käytön ja humaltumsen sosaalsa normeja sekä aggressoden sallttavuutta. Julkasu n:o 10, Ihmnen ja alkohol, on Säätön monvuotsen (vv. 1950 1961) työvalokunnan puheenjohtajan Martt Kalan juhlakrja. Nteeseen ssältyy 18 artkkela, jotka ovat osaks Säätön prssä tomven, 6
osaks А-klnkolla alkoholsten hodon kehttämseks työskenteleven henklöden krjottama. Julkasu n:o 11, Onko alkoholsm parannettavssa, kästtelee kokeellsta tutkmusta, jossa А-klnkan hototuloksa verrataan yksnomaan lääkehotoa käyttäven polklnkkan hotoon. Potlaat jaettn sattumanvarasest po. kahden avoklnkan kesken ja tutkttn uudelleen hodon päätyttyä. Drnkng Habts among Northern Youth on 12:nnen julkasun nmenä. Snä estetään pohjosmanen tutkmus pääkaupunken ten-kästen pokan alkoholnkäytöstä, nuorson alkoholkäyttöä koskeva lakeja ja nden valvontaa. Näden lsäks Säätö on yhdessä Suomen Akateemsen Rattuslton kanssa julkassut Säätön työvalokunnan jäsenen (1950 ), Paul Tuovsen juhlakrjan, jonka krjottajna esntyy mm. kakstosta Säätön prn kuuluvaa tutkjaa. Menellään olevat tutkmukset estetään tässä snä järjestyksessä, jossa ne on Säätön tutkmusohjelmaan ssällytetty. Kaksostutkmuksen tarkotuksena on valasta, mssä määrn yleensä juomskäyttäytymsen ja alkoholsmn vahtelut ovat pernnöllsyyden ta ympärstötekjän vahtelusta johtuva. Teteellsessä krjallsuudessa estetyt vättämät juomskäyttäytymsen pernnöllsyydestä evät yleensä perustu emprseen anestoon. Kun on kysymys nn monselttesestä lmöstä kun alkoholsm, on hedelmällstä tutka osatekjöttän käyttäytymstä ja tarkastella erllsenä er tekjän perytyvyys. Kaksostutkmuksen etu on, kuten tunnettua, juur snä, että kaksosa on kahta laja: denttsllä on sama perusasu ja denttsten kaksosten käyttäytymseroja vodaan ptää ympärstötekjän vakutuksena. Sks on tärkeätä tutka ympärstövahteluja, e anoastaan sen toteamseks, mten kauan kaksoset ovat asuneet yhdessä vaan myös, mssä määrn he kokvat saman ympärstön samalla tavalla. Kaksostutkmus koskee elossa oleva Suomessa vv. 1920 1929 syntynetä pokakaksosa. Stä pats on tutkttu penehkö joukko sellasa pareja, josta»tavallnen» vel korvaa ennen kuudetta kävuottaan kuolleen kaksosveljen. Kaksostutkmuksen sosologsen ja sosaalpsykologsen osan anesto koottn keväällä 1958, jollon n. 900 kaksospara haastateltn. Identtsyysmäärttelyt tehtn alustavast kesällä ja syksyllä 1958 verkokeden perusteella. Keväällä 1959 kerättn tutkmuksen psykologsen osan anesto ja n. 430 para testattn. Bologsen osan anesto koottn v. 1961 ja n. 100 para tutkttn samanakasest kun eräden tapausten denttsyysmäärttely tarkstettn. Jotakn kaksostutkmuksen tuloksa on jo julkastu. juopumussakkotutkmuksessa hanktaan tetoja maksamattomen juopumussakkojen vuoks vanklaan joutunesta henklöstä. Non 10 % kaksta sakkotuomosta muunnetaan vanklatuomoks. Korkeaa muuntolukua pdetään 7
vakavana sosaalsena ongelmana. Mm. vanklajärjestelmää rastetaan tällä tavon ankarast, koska sakkolasten osuus vo nousta vankloden pävävahvuudessa ana 25 %:n ast. Melken kakk sakkovangt ovat saaneet juopumussakon. Sen vuoks Säätö on ptänyt tähdellsenä panna alulle koko juopumussakkojärjestelmää koskevan tutkmuksen. Tutkmuksen avulla etstään vastausta seuraavn kysymyksn: mnkälasa ovat juopumuksesta pdätetyt henklöt; mnkälasa syytteenalaset; ketkä maksavat sakkonsa; ketkä joutuvat vanklaan? Tutkmuksen perusjoukko kästtää Helsngssä ja muutamlla mulla pakkakunnlla lähes 2 000 juopumuksesta pdätettyä henklöä. Sen lsäks haastatellaan sakkovankeja er vanklossa. On erttän tärkeätä saada tetoja sakotettujen todellsesta maksukyvystä. Verolmotusten tedot kokonastulosta ja työpakkojen luvusta verovuoden akana jne. ovat tässä suureks avuks. Tedot entsstä pdätyksstä ja vanklassa olosta saadaan huoltovranomasten kortstosta ja vanklareksterstä. Tutkmuksen esvaheen tulokset antovat pohjan tosen vaheen, krmnaalpolttsen kokeen suunnttelemselle. Pyrkmyksenä on tutka sakkorangastuksen ykslöllstä ja ylesehkäsevää vakutusta sten, että sakonuhkaa vahdellaan erällä koepakkakunnlla. Kolmessa kesksuuressa (14 000 40 000 asukkaan) kaupungssa polsvranomaset rajottavat sakkorangastuksen käyttöä juopumusrkkomukssta lansäädännön sallmssa puttessa. Tämän tomenpteen vakutusta tutktaan juopumus- ja muun rkostlaston avulla, polseja haastattelemalla jne. Vertalupakkakuntna käytetään vastaavan kokosa kaupunkeja ja vastaava juopumussyytteden lukuja asukasta koht. Tutkmusta suortetaan yhtestyössä Okeusmnsterön krmnologsen tutkmuslatoksen kanssa ja stä johtaa ertynen komtea. Alkoholsten hotokota koskeva tutkmus pyrk kuvaamaan kolmea er kottyyppä. Kodt ovat juur tutkmusta varten järjestetyt er tavon ja ne tomvat myös osaks er peraatteden mukasest. Säätön tehtävänä on tutka näden koten tomntaa ja arvoda er krteerejä käyttäen tomnnan tulokset. (Ks. myös: Alkoholstkodt s. 11.) Alkoholtapojen säännöllsyyttä koskeva tutkmus täydentää stä kuvaa, joka on saatu Suomessa valltsevsta alkoholtavosta. Tähän ast kerättyjen anestojen tarkotuksena on ollut valasta ykslöden välsä eroavuuksa. On kutenkn välttämätöntä tutka myös ykslön ssäsä vahteluja seuraamalla samoja tutkttava ptkän akaa. Näden tetojen saamseks kootaan parhallaan anestoa 80 henklöstä, joden jokanen juomstlasuus reksterödään. Kaus juoma reden hotokoe on yhteydessä juopumussakkotutkmuksessa saatuun anestoon: lmen, että on olemassa henklötä, jota suhteellsen 8
lyhyen ajanjakson kuluessa ol sakotettu monta kertaa, mkä lsäs näden henklöden vaaraa joutua maksamattomen sakkojensa vuoks vapausrangastusta kärsmään. Tämä ryhmä saatn eslle pävttäsen erttelyn avulla Helsngn juopumustlastosta vv. 1961 1962. Tutkakseen tähän ryhmään kuuluven henklöden juomakauden katkasumahdollsuutta järjest Säätö koemelessä välakasen hotoaseman, jossa nälle henklölle aamuvarhasella hedän polslatokselta pospääsynsä yhteydessä tarjottn hotoa. Koe on alustava ja sen tulokset ovat mahdollslle jatkotutkmukslle suuntaa antava. Yhtespohjosmasen nuorsotutkmuksen jatkotutkmus suortetaan Pohjosmasen alkoholtutkmuslautakunnan päätöksestä ja se koordnodaan Suomessa. Tarkotus on jatkaa Säätön julkasusarjassa lmestynyttä tutkmusta seuraamalla akanaan 14-vuotana haastateltuja ja tutkmalla hedän alkoholnkäyttönsä muuttumsta 14 18 kävuosen välllä. Tämän uuden aneston avulla käynee mahdollseks päätellä, ovatko nuorsotutkmuksessa todetut erot 14- ja 18-vuotaden alkoholnkäytössä ylenen än kasvaessa tapahtuva va yhteskunnan muuttumseen lttyvä lmö.!! Fysolognen tutkmus Vuonna 1954 perustettn fysolognen laboratoro Alkon tutkmuslaboratoroden yhteyteen. Fysologsen laboratoron esmes on vuodesta 1955 lähten kuulunut Säätön työvalokuntaan. Kokeellnen tutkmustyö pääs käyntn laboratorossa keväällä 1956 laboratorotlojen laajentamsen ja eläntallen rakentamsen jälkeen. Säätön yhtestyö fysologsen laboratoron kanssa on ollut luonteeltaan osttan tosenlasta kun yhtestomnta Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen kanssa. Fysologsen laboratoron tutkmusohjelma on suunnteltu yhdessä tutkmuslaboratoroden johdon kanssa. Säätön taholta on knteäst seurattu laboratoron työskentelyä, jolle yhtestyö Säätön kanssa on antanut lsävrkketä ja Säätön apurahansaajlle mahdollsuuden työskennellä laboratorossa. Alkoholfysologsen laboratoron tomnta noudattel aluks kahta päälnjaa: tosaalta tutkttn alkoholn humalluttavaa vakutusta, tosaalta alkoholaneenvahduntaa ja alkoholn käytön seuraamuksa. Nähn ltty sttemmn kolmaskn lnja: tsevalntakokeet. Tämä lnja on vme akona käynyt yhä tärkeämmäks. Suortetut työt ovat olleet mlte yksnomaan teoreettsa ja usemmat nstä on tehty koe-elämä käyttäen. Tulokset on julkastu er taholla teteellsssä sarjossa (ks. lte 2). Vuonna 1960 julkas- 9
I tn Alkoholpoltkka-lehdessä (25:103 111) ylestajunen estys laboratoron työskentelystä. Alkoholn humalluttavaa vakutusta koskeven tutkmusten avulla pyrtään selvttämään, mlle hermojärjestelmän mekansmelle alkohol aheuttaa härötä ja mnkälaatusa nämä häröt ovat. Tutkmukset on suortettu koe-elämllä. Nätä elänkoketa on jatkettu kahdella päälnjalla; ntaktella elämllä pääasassa rotlla ja hrllä nden käyttäytymsmuutoksn perustuvn menetelmn ja bokemallsest avosta saatujen kudosvalmsteden avulla. Laboratorossamme kehtetyllä yksnkertasella kalteva-taso-testllä on verrattu er alkoholen, mm. eräden skuna-alkoholen, humalluttavaa vakutusta, sekä tutkttu glukoosn ja nsulnn vakutusta humalatlaan. Ruumllsen ponnstuksen on todettu leventävän tuntuvast kevyttä humalaa, mkä perustunee vreystlan säätelyyn lttyvn avomekansmehn. Tärkeä asema avokudoskokessa on ollut Mcllvvann kehttämällä menetelmällä: avokudoslekkesn kohdstetaan sähkömpulsseja, jollon tapahtuu hermosolujen tomnnallsta aktvotumsta. Väkevyyksssä, jotka aheuttavat humalan ntaktssa elämessä, alkohol vähentää stmulodun kudoksen hapen- ja ravnnonkulutusta. Tätä lmötä on käytetty hyväks alkoholn prmäärsen vakutuskohteen löytämseks. Tutkmalla er aneenvahdunnallsten nhbttoren ja farmakologsten aneden yhtesvakutusta alkoholn kanssa sekä alkoholn aheuttama muutoksa energaptosten fosfaatten aneenvahdunnassa on tultu shen johtopäätökseen, että prmäärnen vakutus kohdstuu joko hermoston tomntavalmutta tah mpulssn johtumsta ohjaavn, ärtyvssä solukalvossa sjatsevn systeemehn. Pats nätä avoleketötä on tehty koketa alkoholn vakutuksesta eräsn avokudoksesta erstettyjen kalvojen tomntohn. Nässä kokessa on tutkttu nmenomaan energan hyväkskäytön ja elektrolyytten srtymsen kesknästä yhteyttä sekä stä, mten alkohol ja muut samantapaset aneet tätä tomntaa härtsevät. Alkoholn vakutus amnohappoaneenvahduntaan ntaktssa ja erstetyssä avokudoksessa on myös ollut ja on edelleenkn tutkmuksen kohteena. Alkoholaneenvahduntaa on tutkttu ntaktella elämllä, elnperfuusoja kudoslekekokella. Koska etanol jo hajoamsprosessn alkuvaheessa muuttuu asetaatks, joka on avan normaal aneenvahdunnan tuote ekä stä sen vuoks vo erottaa tavallsesta ravnnosta muodostuneesta asetaatsta, on radoaktvnen alkohol ollut arvaamattomaks avuks. Alkoholmetaboltten nkorporotumsta er kudoksn, ens sjassa maksaan, avohn ja munuasn on votu tutka juur sotooppmenetelmällä. Ne orgaanset hapot, jotka muodostuvat maksassa alkoholn hajautuessa, on erstetty ja tunns- 10
tettu. Jossakn määrn on myös alkoholn rasva-aneen syntees ollut melenknnon kohteena. Alkoholaneenvahdunnan ohella on tutkttu alkoholn vakutusta elmstön normaaln tomntaan. Teoreettsest arvoden vodaan laskea, että alkoholn hapettumsen yhteydessä vapautuu nn suur energamäärä, että maksan normaal energatalous muuttuu avan kokonaan. Muutoksen syy vo rppua redox-potentaaln muuttumsesta, mnkä alkoholn hapettumnen maksassa aheuttaa. Alkohollla on todettu olevan vomakas vakutus rotten elmstön vtamntasapanoon ja hypotalamuksen hermohormonertykseen. Alkoholn nauttmsen jälkeen hmsen verensokern arvo muuttuu. Jos alkohola nauttaan tyhjään mahaan, verensokern arvo ensn nousee, mutta alkaa stten htaast laskeutua. Kohmelon akana veren sokerptosuus on usen alhanen ja nauttun alkoholn määrästä rppuvanen. Jos alkohola nauttaan kohmeloon, verensokern arvo nousee jälleen läheten normaala. Monet kohmelon oreet, evät kutenkaan kakk, vodaan katsoa veren alhasesta sokerptosuudesta johtuvks. Itsevaltsemskokeet näyttävät avaavan uusa lnjoja alkoholtapojen ja aneenvahdunnan välsen yhteyden tutkmselle. Itsevalntakokessa mtataan elänten omaa valntaa alkoholluoksen ja veden välllä. Er elänlajt valtsevat avan er tavon näden juomen välllä ja samallakn elänlajlla tavataan suura ykslöllsä eroavasuuksa. Tämä vahtelu on votu korreloda elämen aneenvahdunnan kanssa. Aneenvahdunnaltaan rasvaptosen ravnnon nauttmseen sopeutuva elän juo melellään alkohola, kun stä vaston sellanen elän, jonka aneenvahdunta e sedä rasvaa, e halua myöskään alkohola. On estetty olettamus, että aneenvahdunta vakuttaa hmsenkn alkoholtapohn. ALKOHOLISTI KODIT Alkoholsten hotoa kehttääkseen Säätö on erässä tapauksssa osallstunut myös käytännöllseen alkoholsten hotoon. Nnpä Säätö harjott vv. 1953 1956 kokeellsta A-klnkkatomntaa, joka kutenkn vmeks manttuna vuonna srty erkosen А-klnkkasäätön hallntaan. Säätö on esttänyt A-klnkkan tomnnan tuloksa julkasemalla kokeellsen A-klnkkatutkmuksen, joka, nn kun muutkn alkoholtutkmukset, on selväst osottanut alkoholstaneksen epäyhtenäsyyden. Kun tämän lsäks on käynyt lm, että latokssta pääseven henklöden jälkhoto on epätyydyttävää, on 11
; Säätö pohtnut mahdollsuutta erkostaa entsestäänkn alkoholsten hotoa. Säätön asettama komtea ehdott, että ols luotava avomen ja suljetun hodon välaste perustamalla erkosa hotokoteja (half-way houses). Säätö suosttel ertyyppsten koten perustamsta ehdottaen, että nden tomnnan tuls olla myös teteellsen tutkmuksen kohteena, jotta käytännöllsen alkoholsten hodon ja teteellsen tutkmuksen yhtestyöllä löydettäsn näden koten kehttämskenoja. Koten perustamssuunntelma on käynyt mahdollseks toteuttaa Sosaalmnsterön, Alkon sekä Turun ja Oulun kunnallsten vranomasten myötämelsyyden ansosta, nn että hotokodt vonevat nässä kaupungessa alottaa tomntansa 1963 1964. Vapaan Alkoholsthuollon Kannatusyhdstyksen kanssa on sovttu stä, että manttu järjestö vastaa koten hallnnosta Säätön keskttyessä tutkmaan koten tomntaa ja työtuloksa. Helsngn kaupunk on Säätöstä rppumatta perustanut kunnan hallnnossa olevan samantapasen kodn ja suunntelmn kuuluu, että myös tämä kot otetaan tutkmuksen prn. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ! Pohjosmanen yhtestyö alkoholtutkmuksen alalla on vomakkaast kehttynyt Pohjosmasen alkoholtutkmuslautakunnan syntymsen jälkeen v. 1959. Kun kolme lautakunnan jäsentä, VVars, Forsander, Kuus, ovat samanakasest myös Säätön työvalokunnan jäsenä, on Säätö tse asassa ollut se eln, joka on toteuttanut lautakunnan päätökset Suomen osalta. Nnpä Säätö on vastannut pohjosmasen nuorsotutkmuksen koordnomsesta ja kokoaa anestoa 30- ja 40-vuotaden mesten alkoholnkäyttöä koskevaan tutkmukseen. Lautakunta on edelleen suorttanut delrum tremens -tutkmuksa ja parhallaan suunntellaan tutkmusta pohjosmaden pääkaupunken juopumuspdätysten luvussa lmeneven erojen selvttämseks. Pohjosmasen yhtestyön puttessa on Säätön shteer tomnut ajottan vv. 1959 1960 asantuntjana Norjassa Statens Insttutt for Alkoholforsknng -latoksen perustamsvaheessa. Tärken yhteydenpto Eurooppaan tapahtuu Kansanvälsen alkoholsmn vastustamstomston vältyksellä ja Säätö on vme vuosna lähettänyt estelmötsjötä po. tomston jokavuotsn semnaarehn. Säätön apurahan saanut Marcel Hebbelnck, joka nykysn tom Belgan alkoholtutkmusla- 12
toksen shteernä, tek osan tohtornvätöstyöstään Alkon fysologsessa laboratorossa v. 1957. Euroopan ulkopuolsta yhtestyötä on ens kädessä yllä pdetty Ontarossa tomvan Alcoholsm & Drug Addcton Research Foundatonn sekä New Brunswckssä (New Jersey) tomvan Rutgers Center of Alcohol Studes -latoksen kanssa. Edellsen kanssa on sovttu jatkuvasta tutkjan vahdosta, jonka näkyvn tulos on alkoholsmn mttaamsmahdollsuuksa kästtelevä Säätön julkasu. Yhteyden pto Ontaron ryhmään on ollut vlkasta; mm. Hekk VVars osallstu v. 1961 Torontossa järjestettyyn alkoholtutkmussymposumn. Rutgers Centern kanssa on yhtestyönä tutkttu alkoholsmn kehtysvaheta, joden selvttämseks amerkkalanen tutkja Peter Park on kerännyt Suomesta huomattavan aneston. Edelleen on Rutgersryhmän tomttamassa Quarterly Journal of Studes on Alcohol -akakauslehdessä julkastu lukusa artkkeleja. Kalfornalanen, Stanfordn ylopston yhteydessä tomva uus alkoholtutkmuskeskus on päättänyt julkasta E. M. Jellnekn tomttamaa alkoholongelmen tetosanakrjaa, jonka tomtuskuntaan myös Säätön shteer kuuluu. 13
!
LIITTEET LIITE 1 SÄÄTIÖN JULKAISUT 1. 2. 3. 4. 5. 6. Sakar Sarola: Lapp ja väkjuomat. Helsnk 1954, 202 s. Sakar Sarola: Drnkng patterns n Fnnsh Lapland. Helsnk 1956, 88 s. K. E. Lanu: Pokkeavan alkoholkäyttäytymsen kontroll. Helsnk 1956, 252 s. Pekka Kuus: Alkoholjuomen käyttö maaseudulla. Helsnk 1956, 393 s. Pekka Kuus: Alcohol sales experment n rural Fnland. Helsnk 1957, 240 s. Martt Takala: Tovo Phkanen; Touko Markkanen: The effects of dstlled and brevved beverages. Helsnk 1957, 196 s. Alkoholpotlas hodossa. А-klnkoden tomntaa ja hotokertomuksa. Helsnk 1956, 135 s. Drnkng and drnkers. Three papers n behavoral Scences. Helsnk 1957, 164 s. Erk Allardt: Drnkng norms and drnkng habts, 104 s. Touko Markkanen: An exact factor analytcal approach to dfferences n personalty structure betvveen alcoholcs and the normal group, 40 s. Martt Takala: Methodologcal problems of alcohol psychology, 14 s. 7. Yrjö Ahmavaara; Touko Markkanen: The unfed factor model. Helsnk 1958, 188 s. 8/1. Erkk J. Immonen: Alkoholpoltkka ja lehdstö. Helsnk 1958, 48 s. 8/2. Kettl Bruun; Esko Koura; Robert E. Popham; John R. Seeley: Maksakrrooskuollesuus alkoholsmn levnnesyyden mttarna. Helsnk 1960, 115 s. 9. Kettl Bruun: Drnkng behavour n small groups. Helsnk 1959, 142 s. 10. Ihmnen ja alkohol. Martt Kalan täyttäessä 60 vuotta. Helsnk 1960, 209 s. 11. Kettl Bruun; Touko Markkanen: Onko alkoholsm parannettavssa? Helsnk 1961, 115 s. 12. Kettl Bruun; Ragnar Hauge: Drnkng habts among Northern youth. Helsnk 1963, 97 s. 15
LIITE 2 JULKAISULUETTELO Luetteloon ssältyvät Säätön, sen apurahansaaja!n sekä Alkon fysologsen laboratoron ja Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen julkasemat työt v. 1950 lähten 30/9 1963 saakka. Panettavaks hyväksytyt työt on nn kään otettu mukaan. Työt on ryhmtelty aheenmukasest sten, että sama työ vo ssältyä joko yhteen tah kahteen seuraavsta ryhmstä. IV V VI VII Vl IX X XI XII XIII XIV XV XVI Alkoholn metabolsotumnen Alkoholn metabolsotumsen fysolognen vakutus Humalan farmakologa ja fysologa Pähtymsen vakutus käyttäytymseen ja suortuskykyyn Pähtymystlan jälkvakutus Alkoholn vertalu muhn yhdstesn Alkoholsm (levnnesyys, kehttymnen, alkoholsten omnasuudet) Alkoholsmn hoto ja hototulokset Alkohol ja medsnset ongelmat (saraudet) Alkohol ja sosaalset ongelmat Alkoholn käyttö ja sen sosaalnen funkto Asenteet ja sosaalset normt Alkoholpoltkka ja sosaalnen kontroll Itsevalntakokeet Teora- ja menetelmätutkmus Katsaukset ym. Huom.: Alkohollla tarkotetaan etyylalkohola. Aheenmukasta luetteloa täydentää tutkjan rekster. Akakausjulkasujen nmet on lyhennetty World Lst of Scentfc Perodcalsn mukasest. Säätön julkasuja vodaan Suomessa tlata suoraan Säätöltä sekä krjakauposta. Sarjan englannn kelsten julkasujen ulkomasen jakelun hotaa Almqvst & VVksell, Gamla Brogatan 26, Stockholm. Bologsten töden erpanoksa saa kääntymällä tr Olof Forsandern puoleen, os. Fysolognen tutkmuslaboratoro, Alko, Salmsaarenranta 7, Helsnk, ja yhteskuntatteellsten töden erpanoksa kääntymällä tr Kettl Bruunn puoleen, os. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö, Ptkänsllanranta 3 B, Helsnk. 16
; I ALKOHOLIN METABOLISOITUMINEN Forsander, Olof: Prtetä alkoholfysologasta. Alkoholpoltkka 20:89 92, 1955.» The effect of nsuln on the ntermedary metabolsm of ethanol. Proceedngs of the 5th Internatonal Congress of Bochemstry, Moscovv 1961, 9:358, 1963. Formaton of organc acds from ethanol by rat lver slces. Acta chem. scand. 17:886, 1963. Influence of alcohol on metabolsm. Teoksessa: Alcohol and cvlzaton. McGraw- Hll, New York London. Panossa., ; Nels Rähä: Ethanol and lver metabolsm. Acta chem. scand. 13:2129, 1959. --»» ; Nels Rähä: Metabolter vd alkoholoxdatonen. Svensk kem. Tdskr. 71:406 407,1959. ; Nels Rähä: Metaboltes produced n the lver durng alcohol oxdaton. J. bol. Chem. 235:34 36, 1960. ; Nels Rähä; Hekk Suomalanen: Alkoholoxydaton und Bldung von Aceto- acetat n normaler und glykogenarmer ntakter Rattenleber. Hoppe-Seyl. Z. 312:243 248, 1958. ; Nels Rähä; Hekk Suomalanen: Oxydaton des Äthylalkohols n solerter Leber und solertem Hnterkörper der Ratte. Hoppe-Seyl. Z. 318:1 5, 1960. Häkknen, Hertta-Maja; Eno Kulonen: Metabolc products from labelled ethanol. III. Chemcal fräctonaton. Arch. nt. Pharmacodyn. 123:21 33, 1959. ; Eno Kulonen: Content of extractable ganglosdes n rat bran durng ethanol ntoxcaton. Nature, Lond. 198:995, 1963. ; Eno Kulonen: Metabolc products from labelled ethanol. V. Note on the effect of glutamne on the ncorporaton of ethanol carbon. Arch. nt. Pharmacodyn. 142:86 89, 1963. ; T. Nkkar; Eno Kulonen: Metabolc products from labelled ethanol. IV. Ds- appearance of ethanol-carbon from morphologcal fractons and lpds of rat tssues. Arch. nt. Pharmacodyn. 142:74 85, 1963. Kulonen, Eno; Olof Forsander: Metabolc products from labelled ethanol. I. Experments wth autoradography. Arch. nt. Pharmacodyn. 123:1 7, 1959. ; Hertta-Maja Häkknen: Etanoln vakutuksesta avojen amnohappoaneen- vahduntaan. Alkoholkysymys 31:133 141, 1963. ; Hertta-Maja Häkknen; Olof Forsander: Metabolc products from labelled ethanol. II. Fractonaton of cellular parts. Arch. nt. Pharmacodyn. 123:8 20, 1959. Rähä, Nels: Effect of ethanol on the d- and trphosphopyrdne nucleotde content n rat lver. Bochem. Pharmacol. 8:173, 1961. ; Il ALKOHOLIN METABOLISOITUMISEN FYSIOLOGINEN VAIKUTUS! Adlercreutz, Erk: Intrapertoneal nfuson of ultrafltered asctes n decompensated crrhoss of the lver. Prelmnary nvestgaton I, II. Acta med. scand. 161: 1 20, 1958. Forsander, Olof: Alkohol energa-aneenvahdunnassa. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol.» Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Aneenvahdunnallsa näkemyksä hanktusta alkoholtottumuksesta. Alkoholkysymys 31:104 110, 1963. 17
j I Forsander, Olof; Influence of alcohol on metabolsm. Teoksessa: AlcohoI and cvlzaton. McGraw-Hll, New York London. Panossa. ; Nels Rähä: Ethanol and lver metabolsm. Acta chem. scand. 13:2129, 1959. ; K. 0. Varta; F.-E. Krusus: Expermentelle Studen ber de bologsche Wr- kung von Alkohol. 1. Alkohol und Blutzucker. Ann. Med. exp. Fenn. 36:416 423, 1958. Gordn, Ruben: The role of the bone marrow n prothrombn and proconvertn synthess. Acta haemat. 19:341 346, 1958. Häkknen, Hertta-Maja; Eno Kulonen: lncrease n the Y-amn butyrc acd content of rat --»-- bran after ngeston of ethanol. Nature, Lond. 184:726 727, 1959. ; Eno Kulonen: Stegrng Y"amnosm rsyrehalten rätthjärnan efter alkohol- konsumton. Svensk kem. Tdskr. 71:407, 1959. ; Eno Kulonen: The effect of ethanol on the amno acds of the rat bran wth a reference to the admnstraton of glutamne. Bochem. J. 78:588 593, 1961. ; Eno Kulonen: Content of extractable ganglosdes n rat bran durng ethanol ntoxcaton. Nature, Lond. 198:995, 1963. Kovusalo, Martt: Effect of dsulfram (tetraethylthuram dsulphde) on the elmnaton rate of methanol. Studes wth rabbts. Ann. Med. exp. Fenn. 34:163 169, 1956. Studes on the metabolsm of methanol and formaldehyde n the amnal organsm. Acta physol. scand. 39, Suppl. 131. Helsnk 1956. Formaton of formaldehyde from methanol n rat lver homogenates. Effect of cofactors. Ann. Med. exp. Fenn. 36:479 485, 1958. Krusus, F.-E.; K. 0. Varta; Olof Forsander: Expermentelle Studen ber de bologsche VVrkung von Alkohol. 2. Alkohol und Nebennerenrnden-Funkton. Ann. Med. exp. Fenn. 36:424 434, 1958. Kulonen, Eno: Etyylalkoholn vakutus avojen amnohappoaneenvahduntaan. Alkoholpoltkka 26:60 62, 1961. ; Hertta-Maja Häkknen: Etanoln vakutuksesta avojen amnohappoaneenvahduntaan. Alkoholkysymys 31:133 141, 1963. ; Hertta-Maja Häkknen; Henrk VVallgren: Effect of ethanol on the amno- acds of rat bran slces and homogenates. Proceedng of the Fourth Internatonal Congress on Clncal Chemstry 14 18. 8. 60. Ednburgh. Nkklä, Esko A.; Ova Ollla: Effect of alcohol ngeston on expermental chcken atheros- cleross. Crculaton Research 7:588 594, 1959. Näätänen, Esko; P. Marjanen; S. Mäkelä: The combned effect of ethyl alcohol and psychc stress on the suprarenal glands of rats. Ann. Acad. Se. fenn., Sarja А. V. Medca- Anthropologca 64:1 10, 1957. Pha, R. S.; R. M. Bergström; L. Bergström; A. j. Uustalo; S. S. Oja: Studes on the metabolsm of bran protens l, The metabole turnover rate of bran protens n the normal rat. Ann. Med. exp. Fenn. 41:1 13, 1963. Phkanen, Tovo A.: Neurologcal and physologcal Studes on dstlled and brewed bever- ages. Helsnk 1957. Rähä, Nels: Effect of ethanol on the d- and trphosphopyrdne nucleotde content n rat lver. Bochem. Pharmacol. 8:173, 1961. Etyylalkoholn vakutus ves- ja elektrolyytttasapanoon. Alkoholkysymys 31: 159 166, 1963. ; Erkk Oura: Effect of ethanol oxdaton on levels of pyrdne nucleotdes n. lver and yeast. Proc. Soc. exp. Bol., N.Y. 109:908 910, 1962. 18
; Suomalanen, Hekk: Alkoholnkäytön vakutus vtamnpuutosten syntymseen. Alkoholkysymys 31:174 182, 1963. Wallgren, Henrk: Hankttu lsääntynyt alkoholtoleranss. Alkoholkysymys 31:218 224, 1963. III HUMALAN FARMAKOLOGIA JA FYSIOLOGIA Alho, Antt: Blood alcohol and clncal nebraton n Fnnsh men. A medco-legal study. Ann. Acad. Se. fenn. Sarja А. V. Medca-Anthropologca 26. Helsnk 1951. Eerola, Rsto; Ilona Venho; Osmo Vartanen; Eno V. Venho: Acute alcoholc posonng and morphne. An expermental study of the synergsm of morphne and ethyl alcohol n mce. Ann. Med. exp. Fenn. 33:253 261, 1955. Häkknen, Hertta-Maja; E. Kulonen; H. VVallgren: The effeet of ethanol and electrcal stmulaton on the amno aed metabolsm of rat bran cortex slces n v/tro. Bochem. J. Panossa. Järnefelt, Johan: A possble mechansm of acton of ethyl alcohol on the Central nervous )> system. Ann. Med. exp. Fenn. 39:267 272, 1961. Alkohol ja keskushermoston tomnta. Alkoholpoltkka 27:3 5, 1962. Lekola, Anto: Influence of stress on alcohol ntoxcaton n rats. Quart. J. Stud. Ale. 23: 369 375, 1962. Lndbohm, R.; Henrk VVallgren: Changes n respraton of rat bran cortex slces nduced by some alphatc alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 19:53 58, 1962. Sammalsto, Lasse: Blood sugar and alcohol ntoxcaton n the rat. Acta physol. scand. 55:313 318, 1962. Effeet of glutamne on ntoxcaton caused by ethyl alcohol. Nature, Lond. 195:185, 1962. Suomalanen, Hekk; Henrk V/allgren; Ka] Aejmelaeus: Humalavakutus ja kemallnen rakenne. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Takala, Martt: Persoonallsuudentutkmus ja farmakopsykologa. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Wallgren, Henrk: Humalatest. Alkoholpoltkka 21:131 133, 1956. Sex dfference n ethanol tolerance of rats. Nature, Lond. 184:726 727, 1959. Alkoholn vakutus hermostoon. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuoma- --»-- kysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Comparson of the effeet of ethanol and malonate on the respraton of rat bran cortex slces. Acta physol. scand. 49:216 223, 1960. Physologcal aspects of ethanol acton n stmulated bran slces. Acta physol. scand. 50: (Suppl. 175) 151 152, 1960. Relatve ntoxcatng effeets on rats of ethyl, propyl and butyl alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 16:217 222, 1960. Effeets of acetylcholne analogues and ethanol on the respraton of bran cortex tssue n vtro. Bochem. Pharmacol. 6:195 204, 1961. Electrcally nduced changes n energy-rch phosphates of bran slces as mod- fed by ethanol. Bochem. Pharmacol. 8:172 173, 1961. Hankttu lsääntynyt alkoholtoleranss. Alkoholkysymys 31:218 224, 1963. Ouaban-nduced depresson of the respraton of electrcally stmulated bran slces n presence and absence of ethanol. Ann. Med. exp. Fenn. 41:166 173, 1963. 19
; Wallgren, Henrk: Rapd changes n creatne and adenosne phosphates of cerebral cortex slces on electrcal stmulaton wth Specal reference to the effect of ethanol. J. Neurochem. 10:349 362, 1963. ; Eno Kulonen: Effect of ethanol on respraton of rat-bran-cortex slces. Bochem. J. 75:150 158, 1960. ; R. Lndbohm: Adaptaton to ethanol n rats wth Specal reference to bran tssue respraton. Bochem. Pharmacol. 8:423 424, 1961. ; Lasse Sammalsto; Hekk Suomalanen: Physologcal effect of phenethyl alcohol. J. Inst. Brew. 69:418 420, 1963. IV PÄIHTYMISEN VAIKUTUS KÄYTTÄYTYMISEEN JA SUORITUSKYKYYN 1 Ahlfors, Ulf Göran: Alkoholn vakutus albnorotten psyykksn rstrtatlantesn. Alkoholpoltkka 22:57 59, 1957. Alho, Antt: Blood alcohol and clncal nebraton n Fnnsh men. A medco-legal study.» Ann. Acad. Se. fenn. Sarja А. V. Medca-Anthropologca 26. Helsnk 1951. Pkakrjotuskyky nousu- ja laskuhumalavahessa vnalla ja oluella. Alkoholpoltkka 18:103 114, 1953. Arvola, Alpo: A slppng test for measurng level of alcohol ntoxcaton n the mouse. Quart. J. Stud. Ale. 22:575 579, 1961. ; Lasse Sammalsto; Henrk Wallgren: A test for level of alcohol ntoxcaton n the rat. Quart. J. Stud. Ale. 19:563 572, 1958. Hebbelnck, Marcel: The effeets of a moderate dose of alcohol on a seres of funetons of physcal performance n man. Arch. nt. Pharmacodyn. 120:402 405, 1959. Influence of museular work on the blood alcohol concentraton n men. Arch. nt. Pharmacodyn. 119:521 523, 1959. Lagerspetz, Krst: Studes on the aggressve behavour of mce. Ann. Acad. Se. fenn. Panossa. Lekola, AntoMnfluence of stress on alcohol ntoxcaton n rats. Quart. J. Stud. Ale. 23: 369 375, 1962. Phkanen, Tovo A.: Neurologcal and physologcal Studes on dstlled and brewed bever- ages. Helsnk 1957. Sammalsto, Lasse: Blood sugar and alcohol ntoxcaton n the rat. Acta physol. scand. 55:313 318, 1962. Effect of glutamne on ntoxcaton caused by ethyl alcohol. Nature, Lond. 195:185, 1962. Takala, Martt; Tovo A. Phkanen; Touko Markkanen: The effeets of dstlled and brevved beverages. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 4. Helsnk 1957. ; Lea Ptkänen: Level of actvaton and goal-drected behavour. The effect of chlorpromazne on aggressve, achevement orented, and afflaton orented verbal responses. Scand. J. Psychol. 4:115 122, 1963. Wallgren, Henrk: Humalatest. Alkoholpoltkka 21:131 133, 1956. ; R. Lndbohm: Adaptaton to ethanol n rats wth Specal reference to bran tssue respraton. Bochem. Pharmacol. 8:423 424, 1961. ; S. Savolanen: The effect of ethyl alcohol on a condtoned avodance response n rats. Acta pharm. tox., Kbh. 19:59 67, 1962. ; Alpo Arvola: Influence of alcohol on the general actvty of mce. A study of mce when undsturbed and when subjected to nose. Ann. Med. exp. Fenn. 41:1 7, 1963. 20
Wallgren, Henrk; Lasse Sammalsto; Hekk Suomalanen: Ph/sologcal effect of phenethyl alcohol.j. Inst. Brew. 69:418 420, 1963. v. Wrght, J. M.; Leena Pekanmäk: The effect of conflct on the consumpton of alcohol n rats. Psychol. Inst., Unv. Turku. Monste 1963. V PÄIHTYMYSTILAN JÄLKIVAIKUTUS Forsander, 0.; Hekk Suomalanen: Alcohol ntake and erythrocyte aggregaton. Quart. J. Stud. Ale. 16:614 618, 1955. Karvnen, Esko; Matt Mettnen; Kaj Ahlman: Physcal performance durng hangover. Quart. J. Stud. Ale. 23:208 215, 1962. Mettnen, Matt: Effect of alcohol ntake and hangover on fbrnolyss. Quart. J. Stud. Ale. 22:22 26, 1961. Rähä, Nels: Effect of ethanol on cytologcal changes nduced by sat load n nucleus supraoptcus of rat. Proc. Soc. exp. Bol., N. Y. 103:387 389, 1960. Takala, Martt; Eljas Sro; Yrjö Tovanen: Intellectual funetons and dexterty durng hangover. Experments after ntoxcaton wth brandy and vvth beer. Quart. J. Stud. Ale. 19:1 29, 1958. Tuomnen, Eero: Juomsen jälktlasta krapulasta. Alkoholpoltkka 23:203 206, 1958. Varta, K. O.; Olof Forsander; F.-E. Krusus: Blood sugar values n hangover. Quart. J. Stud. Ale. 21:597 604, 1960. VI ALKOHOLIN VERTAILU MUIHIN YHDISTEISIIN Вruun, Kettl: Alkoholsm och narkoman. Teoksessa: Socala avvkelser och socal kontroll. Almqvst & VVksell, Stockholm. Panossa. Eerola, Rsto: The effect of ethanol on the toxcty of hexobarbtal, thopental, morphne, atropne and scopolamne. An expermental study on mce. Helsnk 1961. ; Ilona Venho; Osmo Vartanen; Eno V. Venho: Acute alcoholc posonng and morphne. An expermental study of the synergsm of morphne and ethyl alcohol n mce. Ann. Med. exp. Fenn. 33:253 261, 1955. Järnefelt, Johan: Metabolsm of aceton and dacetyl n lver tssue. Some observatons. Ann. Med. exp. Fenn. 31:378 384,1953.» Studes on the enzymatc synthess and breakdovvn of aceton n the anmal organsm. Ann. Acad. Se. fenn., Sarja А. V. Medca-Anthropologca 57. Helsnk 1955. Kovusalo, Martt: Effect of dsulfram (tetraethylthuram dsulphde) on the elmnaton rate of methanol. Studes vvth rabbts. Ann. Med. exp. Fenn. 34:163 169,1956. Studes on the metabolsm of methanol and formaldehyde n the anmal organsm. Acta physol. scand. 39, Suppl. 131. Helsnk 1956. Formaton of formaldehyde from methanol n rat lver homogenates. Effect of cofactors. Ann. Med. exp. Fenn. 36:479 485, 1958. Lndbohm, R,; Henrk Wallgren: Changes n respraton of rat bran cortex slces nduced by some alphatc alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 19:53 58, 1962. Suomalanen, Hekk; Henrk Wallgren; Kaj Aejmelaeus: Humalavakutus ja kemallnen rakenne. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. 21
Takala, Martt; Lea Ptkänen: Level of actvaton and goal-drected behavour. The effect of chlorpromazne on aggressve, achevement orented, and afflaton orented verbal responses. Scand. J. Psychol. 4:115 122, 1963. VVallgren, Henrk: Relatve ntoxcatng effects on rats of ethyl, propyl and butyl alcohols. Acta pharm. tox., Kbh. 16:217 222, 1960. Effect of acetylcholne analogues and ethanol on the respraton of bran cortex tssue n vtro. Bochem. Pharmacol. 6:195 204, 1961. Venho, Ilona; Rsto Eerola; Eno V. Venho; Osmo Vartanen: Senstsaton to morphne by expermentally nduced alcoholsm n whte mce. Ann. Med. exp. Fenn. 33: 249 252, 1955. VVestlng, Achlles: Huumausaneden käyttäjen suhteesta väkjuomn. Duodecm 74:411 422,1958. Vl ALKOHOLISMI!! Bruun, Kettl: Alkoholsmn yhteskunnallsesta ja kulttuurtaustasta. Alkoholpoltkka 24: 102 107, 1959. Alkoholst-käste. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Alkoholsm och narkoman. Teoksessa: Socala avvkelser och socal kontroll.» Almqvst & VVksell, Stockholm. Panossa. ; Esko Koura; Robert E. Popham; John R. Seeley: Maksakrrooskuolesuus alkoholsmn levnnesyyden mttarna. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 8/2. Helsnk 1960. Kala, Martt: Alkoholsm sarausko? Alkoholpoltkka 18:153 157,171 181,1953. ; Kroonsen alkoholsmn systä. Alkoholkysymys 31:128 132, 1963. Kvalo, Annkk; Erkk Kvalo: Alkoholsten lasten selullssta häröstä kasvatusneuvola- lapslla. Alkoholkysymys 29:64 72, 1961. Lanu, K. E.: Kulttuurrstrdat ja alkoholsm. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuoma- kysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Markkanen, Touko: An exact factor analytcal approach to dfferences n personalty struc- ture betvveen alcoholcs and the normal group. Teoksessa: Drnkng and drnkers. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 6. Helsnk 1957. Park, Peter: Drnkng experences of 806 Fnnsh alcoholcs n comparson wth smlar experences of 192 Englsh alcoholcs. Acta psychat. scand. 38:227 246, 1962. Saarnen, Ar: Alkoholsten kehtykseen vakuttaneta ympärstötekjötä. Alkoholpoltkka 26:200 203, 1961. Tuomnen, Eero: Arvont mesalkoholsten lukumäärästä Helsngssä. Alkoholkysymys 28:129 136, 1960. Wallgren, Henrk: Alkoholsm ja alkoholnkulutus. Alkoholpoltkka 25:263 266, 1960. Bologsa tutkmuksa alkoholsmn perustesta. Alkoholkysymys 29:51 63, 1961. Vl ALKOHOLISMIN HOITO JA HOITOTULOKSET Alkoholpotlas hodossa. А-klnkoden tomntaa ja hotokertomuksa. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 5. Helsnk 1956. Bruun, Kettl: Outcome of dfferent types of treatment of alcoholcs. Quart. J. Stud. Ale. 24:280 288, 1963. 22
Bruun, Kettl; Touko Markkanen: Onko alkoholsm parannettavssa? Väkjuomakysy- myksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 11. Helsnk 1961. Hennum, Anne-Mare: Sosaaltyöntekjän osuus alkoholpotlaan hodossa. A-klnkkasäätön julkasuja n:o 1. Peksämäk 1958. Huttunen, Reno: Helsngn А-klnkan kehtys vuosna 1954 1959. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Isola-Eskola, Marjatta; Olav Rkberg: Ryhmähotokokemuksa А-klnkkasäätössä. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Koljonen, Helka: Alkoholsten vamojen ryhmätomnta. Alkoholkysymys 26:69 93, 1958. Lanu, K. E.: Pokkeavan alkoholkäyttäytymsen kontroll. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 2. Helsnk 1956. Laukkonen, Vekko: Havantoja alkoholsten työryhmätomnnasta vv. 1956 1957. Alkoholkysymys 27:3 17,1959. Parkkla, Arvo; Eero Tuomnen: Uus kerhotomntamuoto Skd Row -alkoholsten auttajana. Alkoholpoltkka 27:246 250, 1962. Telkkä, Antt; Erkk Kvalo: The effect of tetraethylthuram dsulphde (dsulfram, antabuse) on the thyrod of the rat. Acta endocr., Kbh. 27:85 88, 1958. Tuomnen, Eero: Hototulosten pysyvyys ja kohtuusjuomsen mahdollsuus klnkkahotoon hakeutunella alkoholstella. Alkoholkysymys 31:197 210, 1963. Seloste A-klnkkatutkmuksen estutkmuksesta. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö. Monste 1959. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö: Alkoholsten hotokottomnnan järjestämstä koskeva tomkunnan metntö. Monste 196?. : IX ALKOHOLI JA MEDISIINISET ONGELMAT (SAIRAUDET) Adlercreutz, Erk: Intrapertoneal nfuson of ultrafltered asctes n decompensated crr- hoss of the lver. Prelmnary nvestgaton I, II. Acta med. scand. 161:1 20, 1958. Forsander, Olof; Hekk Suomalanen: Alcohol ntake and erythrocyte aggregaton. Quart. J. Stud. Ale. 16:614 618, 1955. ; K. O. Varta; F.-E. Krusus: Expermentelle Studen uber de bologsche VVrkung von Alkohol. 1. Alkohol und Blutzucker. Ann. Med. exp. Fenn. 36:416 423, 1958.. Huhtala, Ato: Kuolemaan johtanesta etyyl- ja metyylalkoholmyrkytyksstä Suomessa vuosna 1936 49. I, II. Alkoholpoltkka 16:53 62, 109 115, 1951. Huttunen, Lass: Alkoholmyrkytysten kuolonuhresta Suomessa vuodesta 1802 alkaen. Alkoholpoltkka 19:108 113, 1954. Jokp, S. G.: Expermental Studes on blood alcohol n healthy subjects and n some dseases. Ann. Med. exp. Fenn. 29, Suppl. 2, 1951. Krusus, F.-E.; K. O. Varta; Olof Forsander: Expermentelle Studen lber de bologsche VVrkung von Alkohol. 2. Alkohol und Nebennerenrnden-Funkton. Ann. Med. exp. Fenn, 36:424 434, 1958. Sundberg, Marcus; Erk Adlercreutz: Zur Kenntns der Aetologe der Leberzrrhose n Fnnland. Acta hepato-splenologca 6:17 23, 1959. 23
Wasz-Höckert, O.; Tmo Kosunen; J. Kohonen: Effect of ethyl alcohol on the susceptblty of mce to staphylococcal nfecton I, II. Ann. Med exp. Fenn. 36:360 365, 1958; 37:121 127, 1959. X ALKOHOLI JA SOSIAALISET ONGELMAT Huhtala, Alo: Kuolemaan johtanesta etyyl- ja metyylalkoholmyrkytyksstä Suomessa vuosna 1936 49. I, II. Alkoholpoltkka 16:53 62, 109 115, 1951. Huttunen, Lass: Etelä-Pohjanmaan henkrkollsuudesta vv. 1749 1900. Hstorallnen arksto 56:125 174, 1958. Alkoholmyrkytysten kuolonuhresta Suomessa vuodesta 1802 alkaen. Alkoholpoltkka 19: 108 113, 1954. Ranta-Knuuttla, Jaakko J.: Amputotu sotavammanen. Helsnk 1962. Tuomnen, Eero: Väkjuomaolot, työllsyystlanne ja tlapänen muuttolke Kanuussa vv. 1951 1953. Alkoholpoltkka 18:187 194, 1953. XI ALKOHOLIN KÄYTTÖ JA SEN SOSIAALINEN FUNKTIO Bruun, Kettl: Alkoholsmn yhteskunnallsesta ja kulttuurtaustasta. Alkoholpoltkka 24:102 107,1959. j Drnkng behavour n small groups. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 9. Helsnk 1959. Helsnkläspoken alkoholn käyttötavat. Tlastollsa kuukaustetoja Helsngstä 12:125 152, 1961. Alkoholnkäytöllä on myöntesäkn seurauksa. Alkoholpoltkka 28:3 4,1963. Drnkng practces and ther socal functon. Teoksessa: Alcohol and cvlzaton. McGraw-Hll. New York London. Panossa. Pohjosmasten pääkaupunklaspoken alkoholnkäyttö. Alkoholpoltkka 28: 63 75,1963. ; Ragnar Hauge: Drnkng habts among Northern youth. A cross-natonal study of male teenage drnkng n the Northern captals. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 12. Helsnk 1963. Immonen, Erkk J.: Alueellssta erosta lallsten alkoholjuomen kulutuksessa. Alkoholpoltkka 28:200 203. 1963. ' ; Eero Tuomnen: Oulun väkjuomaolot. Alkoholpoltkka 19:183 187, 1954. Kalmo, Esko: Fnländska undersöknngar om ungdomens alkoholbruk. Alkoholpoltk 24: 100 105,1961. Kuus, Pekka: Alkoholjuomen käyttö maaseudulla. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 3. Helsnk 1956. Lttunen, Yrjö: Opntoympärstön vakutus korkeakouluopskelussa. Forssa 1956. Matnoll, Vekko: Tyrnävän väkjuomaolot. Alkoholpoltkka 21:35 42, 1956. Sarola, Sakar: Lapp ja väkjuomat. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 1. Helsnk 1954. Sp, Jouko: Palkkatyöväen vhtyvyys. Helsnk 1954. Tuomnen, Eero: Väkjuomen hallussaptoon vakuttavsta tekjöstä. Alkoholpoltkka 22: 6 12, 1957. ' Vkonpäven vakutus juomatapohn. Alkoholpoltkka 23:7 12, 1958. 24
Tuomnen, Eero: Kodttomat mehet Helsngn j>skd Rowlla». Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960 Alkoholn käyttö ravntolossa. Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen tutkmusseloste n:o 3, 1963. Monste. Westlng, Achlles: On the correlaton of the consumpton of alcoholc drnks wth some Sexual phenomenon of Fnnsh male students. Int. J. Sexol. 7:109 115, 1954. XII ASENTEET JA SOSIAALISET NORMIT \ Allardt, Erkk: Drnkng norms and drnkng habts. Teoksessa: Drnkng and drnkers. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 6. Helsnk 1957. ; Oss Myllynem; Paavo Pepponen: Alkoholasentesta. Helsngn Ylopston Sosologan latoksen tutkmuksa n:o 11, 1962 (monste). Bruun, Kettl: Drnkng behavour n small groups. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 9. Helsnk 1959. Sgnfcance of role and norms n the small group for ndvdual behavoral changes vvhle drnkng. Quart. J. Stud. Ale. 20:53 64, 1959. Myös teoksessa: Socety, culture, and drnkng patterns. Tom.: Pttman & Snyder. New York 1962. Eskola, Antt: Sosaalnen vakutus ja joukkoharha. Alkoholpoltkka. Panossa. Kol, Paavo: Ideology patterns and deology cleavage. A factoral study of some socal att- tudes of managers, foremen, and workers. Transactons of the Westermarck Socety 4:75 140, 1958 1959. Tuomnen, Eero: Kodttomat mehet Helsngn»Skd Rowlla». Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. XIII ALKOHOLIPOLITIIKKA JA SOSIAALINEN KONTROLLI Bruun, Kettl: Helsnkläspoken alkoholn käyttötavat. Tlastollsa kuukaustetoja Helsngstä 12:125 152, 1961. Outcome of dfferent types of treatment of alcoholcs. Quart. J. Stud. Ale. 24: 280 288, 1963. PM väkjuomalan rangastusmääräyksstä. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätö. Monste 1962. ; Ragnar Hauge: Drnkng habts among Northern youth. A cross-natonal study of male teenage drnkng n the Northern captals. The Fnnsh Foundaton for Alcohol Studes. Vo. 12. Helsnk 1963. ; Touko Markkanen: Onko alkoholsm parannettavssa? Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 11. Helsnk 1961. ; Juhan Sääsk: Tampereen ostajantarkkalukokelun vakutukset. Alkoholpoltkka 20:197 203, 1955. Immonen, Erkk Alkoholpoltkka ja lehdstö. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 8/1. Helsnk 1958. Alkoholmyymälän suhteellnen tarpeellsuus er maalaskunnssa. Helsnk 1962. Monste. Salapolton alueet. Alkoholpoltkka 28:238 240, 1963. 25
Kuru, Sakar: Myyntkeltojärjestelmä ja väkjuoman väärnkäyttäjät I, II. Alkoholpoltkka 17:102 106, 1952; 18:76 80, 1953. Kuus, Pekka: Alkoholjuomen käyttö maaseudulla. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 3. Helsnk 1956. Lanu, K, E.: Pokkeavan alkoholkäyttäytymsen kontroll. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 2. Helsnk 1956. Ranta-Knuuttla, Jaakko J.: Myymäläpuhuttelusta. Alkoholpoltkka 20:6 10, 1955. Sarola, Sakar: Tutkmus salakuljetusmarkknosta. Alkoholpoltkka 18:11 14, 1953. Lapp ja väkjuomat. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 1. Helsnk 1954. Prohbton n Fnland 1919 1932. Its background and consequences. Quart. J. Stud. Ale. 15:477 490, 1954. Myös teoksessa: Drnkng and ntoxcaton, tom. Raymond G. McCarthy. Bnghamton, N.Y. 1959. Alkoholpolttsen suunnttelun mahdollsuus. Teoksessa: Ihmnen ja alkohol. Väkjuomakysymyksen Tutkmussäätön julkasuja n:o 10. Helsnk 1960. Sääsk, Juhan: Huomota ostotapojen kehtyksestä Tampereen myyntprssä vuosna 1953 54. Alkoholpoltkka 20:150 155, 1955. Alkon asakkaden ostot Kuopon ja Lappeenrannan myyntpressä. Alkoholpoltkka 21:175 179, 1956. Tuomnen, Eero: LC-luottmen myynt ja käyttö Helsngssä vuonna 1961. Alkoholpolttnen tutkmuslatos. Monste 1961. Alkoholn käyttö ravntolossa. Alkoholpolttsen tutkmuslatoksen tutkmusseloste n:o 3, 1963. Monste. Hototulosten pysyvyys ja kohtuusjuomsen mahdollsuus klnkkahotoon hakeutunella alkoholstella. Alkoholkysymys 31:197 210, 1963. XIV ITSEVALINTAKOKEET Arvola, Alpo; Olof Forsander: Comparson betvveen vvater and alcohol consumpton n sx anmal speces n free-choce experments. Nature, Lond. 191:819 820, 1961. Hamsters n free choce experments betvveen alcohol and vvater. Quart. J. Stud. Ale. Panossa. Forsander, Olof: Kakk evät pdä alkoholsta. Alkoholpoltkka 27:194 196, 1962. Metabolc tolerance to alcohol as a possble lmtng factor n ts consumpton. Quart. J. Stud. Ale. 23:480 482, 1962. A bologcal factor nfluencng man s alcohol consumpton. Teoksessa: Bo- chemcal factors n alcoholsm. Pergamon Press, New York London. Panossa. ; Juhan Kohonen; Flekk Suomalanen: Physologcal alcohol consumpton. Quart. J. Stud. Ale. 19:379 387, 1958. ; AI. Salaspuro: Voluntary ethanol consumpton as related to ketone bodes metabolsm n rats. Lfe Scences 1962, 467 470. Kohonen, Juhan: Ravnnonvalntakokesta alkoholsmn tutkmuksessa. Alkoholpoltkka 23:66 68, 1958. Wallgren, Henrk; Olof Forsander: Effect of adaptaton to alcohol and of age on voluntary consumpton of alcohol by rats. Brt. J. Nutr. Panossa. 26