Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta



Samankaltaiset tiedostot
Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Hyödyllinen puna-apila

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Rehuanalyysiesimerkkejä

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Maississa mahdollisuus

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Sari Kajava, Annu Palmio

Säilörehun tuotantokustannus

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Kaura lehmien ruokinnassa

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

TilaArtturi hanke

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Johtamalla hyvää säilörehua

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Aperehuruokinnan periaatteet

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Säilörehunurmet kg ka

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Rehuopas. isompi maitotili

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Rehuako vesirutosta?

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Transkriptio:

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015

Mietteitä

Mietteitä Maidontuotanto on pitkäjänteinen tuotannonlaji. Takana on useita hyviä maitovuosia ja nyt edessä vaikeampi ajanjakso. Vahvuuksiin keskittymällä tämäkin markkinatilanne tullaan selättämään. Ruokaa tarvitaan maailmassa ja pidemmällä tähtäimellä ruoan kysyntä kasvaa. Matkalle mahtuu kuitenkin aina nousuja ja laskuja. Omaan osaamiseen ja toiminnan suunnitteluun kannattaa panostaa aina ja erityisesti vaikeina aikoina, kollegoiden kanssa kannattaa keskustella ja sparrata sekä käydä koulutuksissa voimavarojen mukaan. Osaamisella ja toimintaa kehittämällä menestytään aina.

Pohjan tähti

Vuosi 2014 on ollut litroilla hyvä - Maitomäärä 2014 511 000 000 litraa - Maitomäärä 2013 492 400 000 litraa - Maitomäärä 2012 483 400 000 litraa - Maitomäärä 2011 479 600 000 litraa maitovuosi Osuuskunta Pohjolan Maidon Maidontuotannon toteutuneet litrat 2014 ja 2013. 10 400 000 10 200 000 10 000 000 9 800 000 9 600 000 9 400 000 9 200 000 9 000 000 8 800 000 8 600 000 +4% Maitolitrat 2013 Maitolitrat 2014 +6% +4% +3% 8 400 000 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 Viikko 5

Uudet navetat 2014 Uusia navetoita n 20 kpl (hinnat 9600 15400 e/parsipaikka) - uudessa navetassa keskimäärä 87 parsipaikkaa - tilan lähtötaso 35 parsipaikka - rakennetuissa navetoissa uusia parsipaikkoja 1040 - (100 tilaa lopettaa, keskimäärin 17 lehmäpaikkaa, poistuma n 1700 parsipaikkaa)

Säilörehutuotannon taloudesta Hyvä satotaso Sopiva korjuumenetelmä, koneketju ja korjuuaika Ei rehuhävikkiä MITTARIT Sadon mittaaminen ja tuotantokustannusten laskeminen = kakg/ha ja snt/kakg Maitotuotoksen ja rehun kulutuksen seuranta = l/lehmä/pv ja l/kakg maitoa Valio Oy 7

Kehittävän tilan Artturi -analyysi strategia Kesällä Korjuuaika- tai raaka-ainenäytettä, 2-6 kpl Syksyllä Näyte jokaisesta rehuvarastosta, 4-5 kpl Koko ruokintakausi, 10-12 kpl Näyte kerran kuukaudessa Yhteensä 16-23 kpl/v

Maitomäärä/säilörehun D-arvo Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu 725 720 D arvo rehunäytteessä 647 652 675 669 678 633 556 733 728 9

2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Pohjolan Maidon korjuu- ja raakaainenäytteet kpl Kesä 2011 Kesä 2012 Kesä 2013 Kesä 2014 Sarja1

Artturi analyysit maksuttomia vuodelle 2015 Rehuanalyysit Säilörehuanalyysit, korjuuaika- ja raakaaineanalyysit ovat maksuttomia. Perustelut kustannustehokkaassa maidontuotannossa, edullisen ruokinnan pohjana on laadukas säilörehu. Osuuskunta haluaa tukea tuottajia maidontuotannon kustannusten alentamiseksi.

Säilörehunäytteet Kattavuus

Termisen kevään ja kesän alku 2014 Termisen kevään aikana vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä. Termisen kesän aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +10 asteen yläpuolella - Kevät ajoissa -Kylmä ja sateinen kesäkuu, juhannuksena jopa lunta -Lämmin heinäkuu, paikallisia sateita -Lämmin syksy Valio Oy 19.1.2015 Alkutuotanto 13

Kesän 2014 sadon D-arvo Kainuu/Keski- Pohjanmaa/Lappi/Pohjois-Pohjanmaa/Suomi Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy 2014 710 702 700 690 690 692 697 695 690 682 682 680 675 670 665 660 650 654 655 656 651 656 640 Kainuu Keski-P Pohjois-P Lappi Koko Suomi

D-arvo 2011-14 710 700 690 D-ARVO 680 670 660 650 640 Kevät 2014 Kesä 2014 Kevät 2013 Kesä 2013 Kevät 2012 Kesä 2012 Kevät 2011 Kesä 2011 Kainuu 690 654 678 672 684 683 672 665 Keski-P 682 655 683 679 701 673 689 660 Pohjois-P 682 656 681 681 694 678 686 662 Lappi 695 651 669 673 690 685 672 668 Valio Oy 19.1.2015 15

Säilörehujen D-arvon jakauma 1., 2. ja 3. sadon säilörehuissa koko Suomi Valio Oy 19.1.2015 16

Säilörehun laatu rehulajeittain (koko maan tuloksia) Analyysi Nurmisäilörehu Apilapitoinen sr Palkokasvi-kokovilja Sinimailaspitoinen Kokoviljasr Vihantavilja Kaikki yhteensä Kuiva-aine, g/kg 338 336 346 353 374 328 338 ph 4,3 4,3 4,2 4,5 4,3 4 4 Maito- ja muurahaishappo, g/kg ka 45 50 47 51 36 43 46 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka 13 15 14 17 12 11 13 Ammoniakkityppi, g/kg N 47 41 50 47 41 56 46 Jäännössokeri, g/kg ka 63 57 45 45 61 57 62 Raakavalkuainen, g/kg ka 148 144 144 161 125 138 147 D-arvo, g/kg ka 672 660 622 642 627 636 669 Kuitu (NDF), g/kg ka 539 512 472 481 506 520 533 indf g/kg ka 74 84 133 104 128 110 77 Tuhka g/kg ka 67,7 73,0 72,7 82,7 68,4 72 69 Syönti-indeksi 103 110 113 109 114 114 105 Laatuarvosana 8,0 8,0 8,0 7,4 8,0 8 8 Lkm, kpl 7603 1602 99 57 117 57 9535 Valio Oy 19.1.2015 Alkutuotanto 17

Tilojen kommentteja 2. sadon sulavuus huono, syötetään 3.sadon kanssa 1. sato märkää, D-arvo alhaalla (660), maitoa ei lähtenyt 2. sato kuiva, D-arvo 691 ja valkuainen 180, maitoa irronnut kuten ennenkin muisteli 2013 kesä hyvää 2. satoa 1. sato märkää, ei niin paljon maitoa kuin toive on ollut 2. sato on syötössä hernekauraseos on ollut kokoviljana, karkearehusta 1/5, positiiviset kokemukset Valio Oy 19.1.2015 Alkutuotanto 18

Rehun rv 2011-14 160 155 150 Raakavalkuainen 145 140 135 130 Kevät 2014 Kesä 2014 Kevät 2013 Kesä 2013 Kevät 2012 Kesä 2012 Kevät 2011 Kesä 2011 Kainuu 140 144 148 146 139 138 138 141 Keski-P 153 158 153 146 145 133 157 151 Pohjois-P 152 145 150 146 144 138 152 150 Lappi 150 152 147 147 142 147 139 147

Valio Oy Säilörehun laatu

TILACASE NYKYTILANNE Lehmien kierto robotilla on heikko Maidon solupitoisuus on koholla Päivämaito ei ole tavoitteesta huolimatta parantunut Artturi analyysissä käymistulokset ovat korkealla Rehusiilossa kesällä ongelmia, siilorehu löysää Siilorehun painatus kesän aikana ei ole ollut riittävä ESTEET Ei ole seurattu aiemmin riittävällä tarkkuudella säilörehun laatua Lypsykierrossa paneuduttu paljon muihin ongelmiin Laakasiilossa pintarehuongelmat on hyväksytty Panostettu jopa liikaa rehunteon tehoon SEURAAVAT ASKELEET Ensikesään valmistautuminen Selvitetään onko vuokrattavissa painavampi rehupainatus traktori (vuokralle?) Mahdollisuus pyöräkoneen vuokraukseen kuskeineen TAVOITETILA Rehun käyminen tasaisemmaksi Siilon säilörehu tasalaatuisempaa Valio Oy MITTARI Tasalaatuisempi säilörehu Parempi Parempi lehmien kierto robotilla Parempi Parempi päivämaito Alhaisempi maidon soluluku Alhaisempi maidon soluluku 21

Säilöntälaadun merkitys automaattilypsyhanke L. Puumala Valio Oy 22

Valio Oy Kalsium Cag/kg ka säilörehu sadossa maakunnittain 2013-2002 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Kainuu Kainuu 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Keski-P Keski-P 3 4 5 6 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Pohjois-P Pohjois-P 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Lappi Lappi

Valio Oy Fosfori P g/kg ka säilörehu sadossa maakunnittain 2013-2002 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Kainuu Kainuu 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Keski-P Keski-P 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Pohjois-P Pohjois-P 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Lappi Lappi

Valio Oy Kalium K g/kg ka säilörehu sadossa maakunnittain 2013-2002 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Kainuu Kainuu 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Keski-P Keski-P 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Pohjois-P Pohjois-P 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 Lappi Lappi

Kiitos 26