Vastaanottaja Kiteen kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 19.1.2015 Viite 82122815-01 KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA Kaavaehdotus III
KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA Kaavaselostus koskee 19. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73 15140 Lahti, puh. 020 755 611 Vireilletulo Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 24.8.2009 Pvm 19.1.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Markus Hytönen Tuuli Tolonen Matti Kautto Kaavaselostus Viite 82122815-01 Ramboll Niemenkatu 73 FI-15140 Lahti Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi
Selostuksen sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Perustiedot... 6 2.1 Kaava-alueen sijainti... 6 2.2 Kaavan tarkoitus... 6 3. Lähtökohdat... 7 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne... 7 3.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT)... 7 3.1.2 Maakuntakaava... 7 3.1.4 Asemakaavat... 10 3.1.5 Rakennusjärjestys... 11 3.1.6 Pohjakartta... 12 3.1.7 Suojelupäätökset... 12 3.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 12 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista... 13 3.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus... 13 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen... 14 3.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa... 15 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen... 15 3.2.4 Työpaikat ja palvelut... 16 3.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet... 18 3.2.7 Luonnonympäristö ja maisema... 20 3.2.8 Rakennettu ympäristö... 21 3.2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 21 3.2.10 Erityistoiminnat... 22 3.2.11 Ympäristöhäiriöt... 22 3.2.12 Sosiaalinen ympäristö... 22 3.2.13 Maanomistus... 23 4. Tavoitteet... 24 5. Mitoitusperiaatteet... 25 6. Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen... 26 6.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi... 27 6.2 Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset... 29 6.3 Kaavaehdotukseen II tehdyt muutokset... 30 6.4 Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehdyt muutokset... 31 7. Rantaosayleiskaavan kuvaus ja perustelut... 32 7.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus... 32 7.2 Rakennusoikeuslaskelma... 32 7.3.1 Lomarakentaminen... 33 7.3.3 Virkistys... 36 7.3.4 Maa- ja metsätalous... 38 7.3.5 Luonto ja maisema... 38 7.3.6 Luonnonsuojelu... 40 7.3.7 Liikenne... 41 7.3.8 Palvelut... 41 7.3.9 Kulttuuriympäristön suojelu... 41 7.4 Saimaannorppa ja muut erityisarvot... 41 7.5 Saaret ja luodot... 41 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 2
7.6 Rantaosayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 41 7.6.1 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 42 7.6.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 42 7.6.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet... 42 8. Vaikutusten arviointi... 43 8.1 Vaikutukset rakentamisen määrään... 43 8.2 Vaikutukset virkistykseen... 43 8.3 Vaikutukset merkittäviin lajistollisiin arvoihin... 44 8.3.1 Saimaannorppa... 44 8.3.2 Muut... 45 8.4 Vaikutukset luonnonsuojeluun ja muihin luontoarvoihin... 45 8.5 Maisemalliset vaikutukset... 46 8.6 Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset... 46 8.7 Vaikutukset kunnallistalouteen... 47 8.8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 47 8.9 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin... 47 8.10 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin... 47 8.11 Oikeudellisia vaikutuksia... 47 8.11.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun... 47 8.10.2 Viranomaisvaikutus... 48 8.11.3 Yleiskaavamääräykset... 48 8.11.4 Rakentamisrajoitukset... 48 8.11.5 Suojelumääräykset... 48 8.11.6 Toimenpiderajoitus... 48 8.11.7 Lunastus... 48 9. Toteuttaminen... 49 LÄHTEET...50 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Tavoitteet 3 Mitoitusperiaatteet 4 Vapaat ranta-alueet 5 Luontokohdekartta 6 Muinaisjäännökset ja rakennuskulttuurikohteet 7 Rakennusoikeuslaskelma 8 Kuntakohtaiset tilastot Oriveden rantaosayleiskaavoituksesta 9 Muunnetturantaviiva 10 Oriveden Pyhäselän saaristot, Natura-arvioinnin tarveharkinta 11 Luonnoksesta esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset 12 Kaavaehdotuksesta I esitettyjen mielipiteiden sijainti ja muutokset 13 Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 14 Kaavaehdotuksesta I annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 15 Kaavaehdotuksesta II annetut lausunnot ja niihin annetut vastineet 16 Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymään kaavaan tehdyt muutokset 3 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Muut taustaselvitykset (löytyvät kaavan internet-sivustolta): 1. Oriveden rantaosayleiskaava, luonto- ja maisemaselvitys 2010 (FCG) 2. Kitee Rääkkylä, Oriveden rantaosayleiskaavan uusien rakennuspaikkojen ja niiden liepeiden muinaisjäännösinventointi 2014 (Mikroliitti Oy) 3. Järvilinnut matkailun myötätuulessa linnustoraportti, Orivesi 2010 (Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry) 4. Rääkkylän - Kiteen tikkakartoitus Oriveden rantaosayleiskaavaa varten 2010 (Kontiokorpi) Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Kuvaluettelo Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus... 6 Kuva 2. Ote 1.vaiheen maakuntakaavasta... 9 Kuva 3. Ote 1-3. vaiheen maakuntakaavojen yhdistelmästä... 10 Taulukko 4. Voimassaolevat ranta-asemakaavat...10 Kuva 5. Alimman rakentamiskorkeuden määritys... 11 Taulukko 6. Rakennuskelpoisuus alueittain... 13 Kuva 7. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta... 14 Kuva 8. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta... 14 Kuva 9. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta... 14 Kuva 10. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen YKR/SYKE... 15 Kuva 11. Asuinrakennukset... 16 Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuinja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee... 16 Kuva 13. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuinja saunarakennuksiin, Kesälahti... 16 Kuva 14. Tienumerokartta... 17 Kuva 15. Liikennemääräkartta... 17 Kuva 16. Hoikkaluodolle rakennettu kota... 18 Kuva 17. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa... 19 Kaavio 18. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain... 19 Kuva 19. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella... 20 Kuva 20. Tekninen huolto... 21 Kuva 21. Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti RKY-2009 -alueen rajaus... 22 Kuva 22. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat... 23 Taulukko 23. Aluevaraustilastot... 33 Kuva 24. Uusien lomarakennuspaikkojen sijainti koko suunnittelualueella... 34 Kuva 25. Uudet lomarakennuspaikat Majasaaren eteläpuolella... 34 Kuva 26. Viistoilmakuva Ukonsaaren länsipuolelle sijoittuvista Puhossalon uusista lomarakennuspaikoista... 35 Kuva 27. Virkistysalueet... 36 Kuva 28. MA, MY ja MY-1, luo, ge- ja pv-alueiden sijoittuminen kaavassa... 37 Kuva 29. SL-alueiden sijoittuminen kaavassa... 37 Kuva 30. Yhtenäiset vapaat rannat kaavassa... 44 Kuva 31. Uudet rakennuspaikat suhteessa saimaannorpan pesäpaikkoihin... 45 Kuva 32. Puhossalon alueen maisemallisesti arimmalla paikalla olevat uudet lomarakennuspaikat (merkitty punaisella symbolilla)... 46 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 4
1. JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kuntien rakennusjärjestykset sekä ranta-asemakaavat säätelevät Suomessa rantarakentamista. Tarkoituksena on turvata ranta-alueiden ympäristöarvoja (maisemallisia, eläin- ja kasvilajeja, muinaismuistoja, kulttuurihistoriaa) sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tähän pyritään mm. jättämällä riittävästi vapaata yhtenäistä rantaviivaa sekä osoittamalla rakentaminen sijainniltaan, määrältään ja laadultaan siten, että ko. arvoja ei merkittävästi heikennetä. Toinen puoli vaakakupissa on maanomistajien kohtuullisten lisärakennusmahdollisuuksien turvaaminen. Lisärakennusmahdollisuudet tulee myös osoittaa siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Rantarakentamista säätelevät lait, asetukset ja ohjeistukset ovat melko hajallaan ja niiden soveltaminen saattaa olla kirjavaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen on myös ongelmallista, koska kokonaisuutta ei ole tarkasteltu. Tämän kokonaisuuden hallitsemiseksi laaditaan rantaosayleiskaavoja, joissa osoitetaan uusien rakennuspaikkojen lukumäärät ja sijainnit tilakohtaisesti maanomistajia tasapuolisesti kohdellen. Rantaosayleiskaavoissa voidaan huomioida myös selvityksistä esille tulleita ympäristöarvoja ja osoittaa niille omat merkinnät ja määräykset. Rantaosayleiskaavan tavoitteissa ja mitoitusperiaatteissa kiteytetään lakien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, eri kaavatasojen ja rakennusjärjestyksen ohjausvaikutukset juuri kyseiseen alueeseen soveltuviksi. Lisäksi asioita tarkennetaan tarvittavalla tavalla. Koko suunnittelualueelle laaditaan perusselvitykset, jolloin hahmottuvat alueen erityispiirteet, jotka suunnittelussa tulee huomioida. Tällaisia selvityksiä ovat mm. luonto- ja maisemaselvitys, sekä ns. emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma, jolla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Selvitykset ovat selostuksen liitteenä tai taustaselvityksinä, jotka on listattu sisällysluettelon jälkeen. Näiden selvitysten lisäksi kootaan yhteen muita lähtötietoja, jotka on kuvattu kaavaselostuksen lähtökohdat- kohdassa. Rantaosayleiskaavatyöhön liittyy lisäksi merkittävänä osana osallisten kuuleminen. Osallistumismahdollisuudet on kuvattu kaavan alkuvaiheessa laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Rantaosayleiskaavoissa kaavan osallisia ovat lähinnä maanomistajat. Tärkeimmät palautteen anto mahdollisuus ajankohdat ovat kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloajat. Tällöin nähtävilläolevista suunnitelmista on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta, joka huomioidaan jatkosuunnittelussa ja johon kaavoittaja antaa kirjallisen perustellun vastineensa. Rantaosayleiskaavan hyväksyy lopulta Kiteen kaupungin valtuusto. Rantaosayleiskaavatyö on siis valtuuston päätöksen valmistelua. Oriveden rantaosayleiskaavatyötä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, johon on valittu Kiteen kaupungin, Rääkkylän ja Kesälahden kuntien luottamusmiehiä sekä rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja. Oriveden rantayleiskaavaa on laadittu samanaikaisesti myös Rääkkylän alueelle. Kaavaprosessin alkuvaiheessa on sovittu, että tavoitteet ja mitoitusperiaatteet laaditaan kaikkiin kuntiin samoilla asiakirjoilla. Kaavaluonnos vaiheessa Rääkkylä erotettiin omaksi kokonaisuudekseen. Tämä selostus kuvaa Kiteen ja Kesälahden aluetta. Kesälahden kunta on liittynyt kuntaliitoksella Kiteen kaupunkiin 1.1.2013. Jäljempänä joissakin kunta/aluekohtaisissa tilastoissa on esitetty Kiteen ja Kesälahden alue erikseen vanhan kuntajaon mukaisesti. 5 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
2. PERUSTIEDOT 2.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustasta noin 8 km länteen ja siihen kuuluu kaikki Oriveden ranta-alueet Kiteen kaupungin alueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 18 000 ha, josta vesialuetta on noin 14 000 ha. Alueella on rantaviivaa noin 340 km ja mitoitusperiaatteiden mukaista muunnettua rantaviivaa noin 160 km. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 2.2 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kaavoitettavan alueen rakennuspaikkojen lukumäärä maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja ympäristöarvot huomioiden. Rantaosayleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena, jolloin se oikeuttaa suoriin rakennuslupiin (MRL 72 ). Osayleiskaava perustuu tarvittaviin selvityksiin, jotta voidaan osoittaa rantarakennusoikeus mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Mitoitusperiaatteilla pyritään turvaamaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja ympäristöarvojen säilyminen. Mitoitusperiaatteista on laadittu erillinen raportti, joka on liitteenä 3. Osayleiskaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan tai myymään uusia rakennuspaikkoja. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 6
3. LÄHTÖKOHDAT Tiedot lähtökohdista perustuvat Oriveden rantaosayleiskaavaa varten laadittuihin erillisselvityksiin, olemassa oleviin selvityksiin tai muihin kaavoittajan selvittämiin asioihin. Erillisselvityksistä laajimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä emätilatarkasteluun perustuva rakennusoikeuslaskelma. Kaavaprosessin aikana on lisäksi tehty erillisselvitykset valkoselkätikan sekä viitasammakon osalta. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 3.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Oriveden rantaosayleiskaavassa oleellisia näistä ovat: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Ilmastonmuutos Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Oriveden rantaosayleiskaavassa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa ja määrässä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu rantaosayleiskaavan tavoitteita laadittaessa. Kaavaratkaisun suhdetta VAT:hin on kuvattu kappaleessa 7.6. 3.1.2 Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 2007, kaavan 2. vaihe ympäristöministeriössä 2010 ja 3. vaihe ympäristöministeriössä vuonna 2014. Rantaosayleiskaavatyön kannalta näistä vaihekaavoista oleellisimpia ovat 1. ja 3. vaiheen kaavat. 7 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Maakuntakaavan 1. vaihe Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 20.12.2007 ja siinä käsiteltiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä alueita. Rantaosayleiskaavan kannalta keskeisiä merkintöjä maakuntakaavan 1. vaiheessa ovat: Rantojen käytön kehittämisen kohdealue (rk) Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan tärkeimmät suurvesistöt sekä erämainen Koillisen luontovyöhykkeen alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Rantarakentamisen solmukohta (ra) Kohdemerkinnällä osoitetaan Pohjois-Karjalan suurvesistöalueiden rantojen käytön toiminnalliset solmukohdat, joilla tarkoitetaan tiiviimmän vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen, eri elinkeinotoimintojen ja muun vapaa-ajan toimintojen kehitettäviä kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamisen mitoitus voi solmukohdissa olla muita ranta-alueita suurempi kuitenkin siten, että noin 50 % muunnetusta rantaviivasta on rakennettua ja noin 50 % vapaata rantaviivaa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että alueelle jätetään riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi siten, että se mahdollistaa yleisen virkistäytymisen ja vesistölle pääsyn. Eri elinkeinotoimintoihin suuntautuneissa solmukohdissa elinkeinotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet on erityisesti otettava huomioon. ra -kohdemerkinnän ohjeellinen enimmäisulottuvuus kohdemerkinnän keskipisteestä on noin 3 kilometriä suurvesistöillä (rk) ja noin 5 kilometriä Koillisen luontovyöhykkeen alueella (rk-1). Rääkkylän taajama ympäristöineen sekä Puhoksen lähialueet on merkitty taajamaseudun kehittämisen kohdealueena (tkk): Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaa-ajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta. Joitakin kyliä on merkitty merkinnällä kyläalue (at, at-1) Kohdemerkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka palvelujen, asutuksen, kulttuuriympäristön tai elinkeinotoimintojen kannalta ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan rantakyliä, joita pidetään suositeltavina pysyvän ja loma-asutuksen alueina. Suunnittelumääräys: Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kylärakenteeseen ja -ympäristöön sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseen. Uudisrakentaminen tulee ensisijaisesti ohjata tukemaan nykyistä kylärakennetta ja palvelujen hyvää saatavuutta. Rantakyliin liittyviä ranta-alueita suositellaan pysyvän asutuksen ja tavanomaista haja-asutusta tiiviimmän loma-asutuksen alueina. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ranta-alueille tulee varata riittävästi kylää palvelevia virkistysalueita. Oriveden kaakkoisrannalle on merkitty kaksi kulttuuriympäristön tai maisemavaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Alueen läheisyyteen on merkitty myös Puhoksen teollisuusalue, taajamatoimintojenalue (a), satama-alueita (LS, LS-2, LS1-v) ja energiahuollon alue (EN), jolla on MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä moottorikelkkareitti, joka johtaa aina Rääkkylään saakka. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 8
Puhoksesta lähtien luoteeseen johtavana on merkitty syväväylä sekä pohjoisempana tähän liittyvä laivaväylä. Muljulan alueelle on merkitty virkistysalueita. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty valtakunnalliset suojelualueet, kuten Natura, luonnonsuojelu ja pohjavesialueet. Kuva 2. Ote 1.vaiheen maakuntakaavasta Maakuntakaavan 2. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 4.5.2009 maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe). 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa käsiteltiin energiatuotannon, maa-ainesvarojen hyödyntämisen ja niiden vastapainona olevien arvokkaiden alueiden säilymistä. Siinä on keskitytty maa-aineisten ottoon, geologisesti arvokkaisiin muodostumiin sekä muinaismuistoihin. Kaava-alueelle sijoittuu useita muinaismuistoja sekä joitakin geologisesti arvokkaita muodostumia. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2014. Kaavan teemana olivat kallioalueet, rakennusperintö, tuulivoima, reitit, puolustusvoimien alueet, teollisuusmineraalien alueet sekä joitakin täsmennyksiä aiempiin maakuntakaavan vaiheisiin. Muutoksia varsinaiseen maakuntakaavaan verrattuna on vähäisesti. Rantaosayleiskaavan kannalta keskeisiä merkintöjä maakuntakaava 3. vaiheessa, joita aiemmissa maakuntakaavan vaiheissa ei ole esitetty ovat: Ansonniemen SL kohteet Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahden ma/kv merkintä (RKY-2009) 9 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 3. Ote 1-3.vaiheen maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavan 4. vaihe Alueella on lisäksi vireillä maakuntakaavan 4. vaihe, jonka kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2. 6.3.2015. Nähtävillä olleessa maakuntakaavassa ei ollut suunnittelualueen osalta edellisistä maakuntakaavoista poikkeavia merkintöjä. 3.1.3 Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 3.1.4 Asemakaavat Kiteen kaupungin alueella Oriveden rantaosayleiskaava rajoittuu Puhoksen asemakaavoihin. Ranta-asemakaavoitetut alueet kuuluvat suunnittelualueeseen. Niiden sisältö säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisena, ellei maanomistaja ilmoita muutostarpeesta, joka voidaan esittää rantaosayleiskaavassa. Alueella on 6 voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Taulukko 4. Voimassaolevat ranta-asemakaavat Nimi Vahvistamispäivä Hirvolanniemen ranta-asemakaava 8.1.1991 Koitamanniemen ranta-asemakaava 2.12.1992 Vanhapaikan ranta-asemakaava 15.12.1992 Asikon ranta-asemakaava 24.2.1993 Terva-Pusan ranta-asemakaava 12.6.2000 Pieni Pehesaaren ranta-asemakaava 19.5.2003 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 10
3.1.5 Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 13.3.2014. Rakennusjärjestyksessä sanotaan rantarakentamisen osalta seuraavaa: Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksessa on kapillaarisen veden nousun katkaisevan kerroksen alapinnan korkeustason oltava seuraavien N60-tasojen yläpuolella: Suuri Heinäjärvi + 103,60 m Kiteenjärvi + 81,10 m Orivesi + 78,05 m Piimäjärvi + 79,80 m Pyhäjärvi + 80,50 m Säynejärvi + 84,70 m Em. lukemaan on lisättävä aaltoiluvara, joka määritetään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan siten kuin Ympäristöoppaan nro 52 sivulla 29 on osoitettu (Olllila Markku 1999/Syke, YM ja MMM). Ellei alin rakentamiskorkeus ole tiedossa, on alimman rakentamiskorkeuden oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alimman rakentamiskorkeuden määrittäminen on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 5. Alimman rakentamiskorkeuden määritys Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 11 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja vakituisen asuinrakennuksen sekä yli 80 m²:n suuruisen muun rakennuksen 40 metriä rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Saunarakennuksen katetun kuistin koko saa olla enintään 50 % rakennuksen kerrosalasta. Rakennelma (kota, katos, tms.) ja liikuteltava laite (asuntovaunu) maksimissaan 15 m², lukuun ottamatta venevajaa, tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevaja tulee rakentaa rannan puu- tai puumaisesta kasvillisuusrajasta maalle päin. Rakennusjärjestyksessä sanotaan jätevesien käsittelystä seuraavaa: Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen erityisestä syystä myönnä vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla talousjätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 3 a luvun säännösten sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeineen tulee liittää rakentamishanketta koskevaan rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Tarkemmin asiasta määrätään Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. 3.1.6 Pohjakartta Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen rasterimuotoista 1:20 000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. Kartat on laadittu vuonna 2008. Kiinteistörajaelementti on irrotettu maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä 19.3.2009. Osayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000. 3.1.7 Suojelupäätökset Alueelle sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin kuuluvat alueet ovat: Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alue (FI0700018, SCI), pinta-ala 12 406 ha, osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO070097) Natura-alueiden ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien alueiden suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita luonnonsuojelualueiksi (YSA-alueet YSA) 3.1.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Oriveden/Paasveden rannoille entisen Savonrannan kunnan alueelle on laadittu rantaosayleiskaava 2000 luvun alussa. Nykyisin alue on Savonlinnan kaupunkia. Rääkkylä alueelle laaditaan parhaillaan Oriveden rantaosayleiskaavaa, joka on alkuvuonna 2015 kaavaehdotuksena nähtävillä. Kiteen Pyhäjärven alueelle laaditaan Pyhäjärven rantaosayleiskaavaa, jonka hallinto-oikeus kumosi. Kaava on tarkoitus tulla kaavaluonnoksena nähtäville alkuvuodesta 2015. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 12
3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2.1 Ranta-alueiden rakennettavuus Suunnittelualueen ranta-alueet ovat pääosin hyvin rakentamiseen soveltuvia. Rannat ovat loivapiirteisiä harju-, kallio- ja osin suorantoja. Eniten rakentamista rajoittaa paikoin matalat umpeen kasvaneet ruovikoituneet rannat sekä soistumat. Paras esimerkki tällaisesta on Ylälampi, joka on lähes kokonaan umpeen kasvanut. Muunnetun rantaviivan määrityksessä on huomioitu myös rannan rakennuskelpoisuus. Mukaan lukien Rääkkylän, Kesälahden ja Kiteen Oriveden rantaosayleiskaavoitettavat alueet mitoitusperiaatteiden mukaiseksi rakennuskelvottomaksi rannaksi on määritetty noin 36 rantaviivakilometriä, joka on noin 6 % alueen rantaviivasta ja erittäin heikosti rakentamiseen soveltuvaksi noin 21 km, joka on noin 3 % suunnittelualueen rantaviivasta. Muunnetturantaviiva on esitetty liitteessä 9. Taulukko 6. Rakennuskelpoisuus alueittain Luokka Rannan tyyppi Muuntokerroin Koko alue Rääkkylä Kitee Kesälahti m (%) m (%) m (%) m (%) I Tavanomaiset rannat 1 548 844 86 % 313 944 86 % 216 176 86 % 18 724 98 % II Heikosti soveltuvat rannat: 0,5 27 940 4 % 18 807 5 % 8 943 4 % 190 1 % III Erittäin huonosti soveltuvat rannat: 0,25 21 559 3 % 11 221 3 % 10 069 4 % 269 1 % IV Rakennuskelvottomat rannat: 0 35 687 6 % 20 411 6 % 15 276 6 % 0 0 % Yhteensä 634 030 100 % 364 383 58 % 250 464 40 % 19 183 3 % 13 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 7. Ylälampi, esimerkki rakennuskelvottomasta rannasta 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Kuva 8. Koivulahti, esimerkki erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta Kuva 9. Lapinlahti, esimerkki heikosti rakentamiseen soveltuvasta rannasta Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 14
3.2.2 Sijainti yhdyskuntarakenteessa Suunnittelualuetta lähimpänä oleva taajama on Kiteen keskusta, jonne on suunnittelualueen rajalta mitattuna noin 10 km. Joensuun kaupungin keskustaan on noin 60 km ja Kesälahden keskustaan noin 24 km. Kesälahden alueelle sijoittuvalta suunnittelualueen osalta on Kesälahden taajamaan teitse matkaa yli 50 km. Suunnittelualueen ollessa laaja on etäisimmiltä alueilta huomattavasti pidempi matka keskuksiin. Kuva 10. Suunnittelualueen sijainti muuhun yhdyskuntarakenteeseen YKR/SYKE 3.2.3 Väestö, asuminen ja loma-asuminen Suunnittelualueella on 107 asuinrakennuspaikkaa. Asuinrakennuspaikat eivät ole selkeissä tihentymissä, vaan eripuolilla suunnittelualuetta. Eniten asuinrakennuksia on Muljulan alueen ympäristössä. Puhoksen alueella aivan suunnittelualueen vieressä on asutustaajama. Vähiten asuinrakennuksia on Kesälahden ja Kiteen vanhan kuntarajan tuntumassa sekä Puhossalon ympäristössä. Suunnittelualueen rakennuspaikat ovat kuitenkin pääosin lomarakennuspaikkoja, joita on 620 kpl. Alueella on lisäksi 27 ranta-asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Näin ollen koko suunnittelualueen käytetty rakennusoikeus on 754 rakennuspaikkaa. Alueen rakentamistiheys on 2,19 rakennuspaikkaa / rantaviivakilometri ja 4,57 rp / muunnetturantaviivakilometri (rp/mrvkm). Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat aluekohtaiset tilastot. 15 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Kuva 11. Asuinrakennukset Kuva 12. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin sekä rakentamattomiin ranta-asemakaavojen mukaisiin rakennuspaikkoihin, Kitee Kuva 13. Lähtötilanteessa tiedossa olleiden rakennusten jakautuminen loma-, asuin- ja saunarakennuksiin, Kesälahti 3.2.4 Työpaikat ja palvelut Suunnittelualueella ei ole laajoja työpaikka- tai palvelualueita. Merkittävimpinä ovat Suoparsaaressa oleva lomakylä Karjalan Helmi sekä muutama pienempi yksityinen mökinvuokraustoimintaa harjoittava maanomistaja. Näiden lisäksi on useita pieniä maa- ja metsätaloustyyppisiä palveluja tuottavaa yksityistä toimijaa. Suunnittelualue rajautuu Puhoksen teollisuusalueeseen, jossa toimii Stora Enso Wood Products Oy Ltd Kiteen saha, joka on lähialueen merkittävin työnantaja (noin 100 työpaikkaa). Puhoksessa toimii myös muita merkittäviä työllistäjiä. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 16
3.2.5 Liikenne Suunnittelualueen laajuuden johdosta liikenneyhteydet eri alueiden välillä olevat erittäin vaihtelevat. Valtatie 6 kulkee lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen lävitse kulkee Kiteeltä Rääkkylään johtava tie 482. Kuva 14. Tienumerokartta Valtatiellä 6 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee suunnittelualueen tuntumassa noin 2 000 4 000 ajoneuvoa/vuorokausi välillä. Rääkkylän ja Kiteen välillä vastaava luku vaihtelee 500 1400 välillä. Heinoniemeen johtavalla tiellä vastaava luku on 240. Kuva 15. Liikennemääräkartta 17 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
3.2.6 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet Suunnittelualueella ei ole virallisia virkistysalueiksi perustettuja alueita. Alueella on kuitenkin merkittävä määrä jakokuntien omistuksessa olevia rakentamattomia tai lähes rakentamattomia saaria, jotka ovat osin virkistyskäytössä. Kuva 16. Hoikkaluodolle rakennettu kota Suunnittelualueella on suunnittelemattoman rantarakentamisen määrään nähden melko paljon yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Yli 500 metrin pituisia yhtenäisiä vapaita rantaviivaosuuksia on Kiteen alueella 114 kpl ja kilometreissä noin 127 km. Kesälahden alueella vastaavia rantoja on 2 kpl ja kilometreissä noin 2 km. Tällaiseen tulokseen päästään kun jokaisen rakennuspaikan päärakennuksen tai erillisen saunarakennuksen ympärille muodostetaan 100 metrin puskuri ja katsotaan kuinka paljon jää tämän alueen ulkopuolelle. Virkistyksen kannalta merkittävimmät näistä sijoittuvat hyvin myös maitse tavoitettavalle Muljulan alueelle, Ikolansaareen sekä Kyyrönniemeen. Vesitse tavoitettavia vapaita ranta-alueita on ympäri suunnittelualuetta. Rääkkylän kunnan Oriveden ranta-alueet mukaan lukien yli 500 metrin pituisia vapaita yhtenäisiä rantaviivan osuuksia on yhteensä noin 320 km. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 18
Kuva 17. Vapaa yhtenäinen ranta lähtötilanteessa Kaavio 18. Vapaa yhtenäinen ranta alueittain 19 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
3.2.7 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja siinä Järvi-Suomen alueeseen ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntaan. Selvitysalue sijoittuu osittain Keski-Karjalan lehtokeskuksen alueelle ja selvitysalueella vaihtelevat rehevät, keskiravinteiset ja karuhkot metsämaat. Selvitysaluetta luonnehtivat karut vesistöt sekä paikoin tiheät ruovikkoiset, matalat lahdet ja rannat. Rehevimmät lahden pohjukat ja lammet ovat linnustollisesti arvokkaimpia. Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat koskelot ja kalalokit. Pesimälinnustoon kuuluvat tyypilliset selkävesien lajit kuikka, selkälokki ja kalatiira. Reheviä elinympäristöjä suosivista lajeista selvitysalueella tavataan mm. heinätavi, pikkulokki, haapana, tukkasotka ja silkkiuikku. Lokkilintujen muodostamia kolonioita on useita. Alueella elää myös uhanalaisia lintulajeja, joista merkittävimpiä ovat valkoselkätikka ja selkälokki. Alueen nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalalle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava ja kettu. Harvinaisempiin lajeihin kuuluu lisäksi liito-orava. Suurpedoista alueella tavataan ilvestä, karhua ja sutta. Lajiston kannalta alueen merkittävin asia on Saimaannorpan pesimäalueiden sijoittuminen kaavaalueelle. Uusi asutus itsessään ei häiritse norppaa. Norppa ei juurikaan häiriinny myöskään kesäisen vesiliikenteen lisääntymisestä. Sen sijaan häiriötä aiheuttaa pesimäkautena tapahtuva jäällä liikkuminen. Erityisesti moottorikelkkailu norpanpesien lähellä aiheuttaa häiriötä. Tämän johdosta norpan pesimäalueet lähiympäristöineen pyritään säilyttämään mahdollisimman rakentamattomina. Kuva 19. Saimaannorpan kannalta herkät alueet suhteessa olemassa olevaan loma- ja vakituiseen asutukseen. Herkäksi alueeksi on määritetty 2 kilometrin laajuinen vyöhyke norpan käyttämistä pesistä, joka on esitetty kartassa punaisella vinoviivoituksella. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 20
Maiseman kannalta alue jakautuu kahtia laajaan selkävesialueeseen sekä kaakkoisosan saaristoiseen alueeseen. Erityisiä luonnonmaisemakohteita ovat useat pienehköt saaret ja kapeat niemet. Lisäksi on useita kulttuuri- ja perinnemaisemakohteita. Liitteessä 5 on esitetty arvokkaat luontoja maisemakohteet kartalla. Rantaosayleiskaavoitusta varten on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jossa on kuvattu tarkemmin alueen erityisarvot. 3.2.8 Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö on pääasiassa loma-asutusta sekä vakituista asutusta. 3.2.8.1 Tekninen huolto Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan on rakennettu merkittävä määrä vesijohtoa. Lisäksi asemakaavoitetuilla alueilla on rakennettu viemäröinti. Tällaisia on esimerkiksi Puhoksessa. Muljulan alueelle on suunniteltu rakennettavaksi viemäröinti. Kuva 20. Tekninen huolto 3.2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueelle sijoittuu Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-2009). Puhoksen alueella Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö -niminen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sivuaa suunnittelualuetta. Suunnittelualueelle sijoittuu 18 rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta sekä lukuisia muinaisjäännöksiä (LIITE 6). Tiedot muinaisjäännöksistä perustuvat muinaisjäännösrekisteriin sekä Mikroliitti Oy:n kesällä 2014 laatimaan Oriveden rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointiin. (taustaselvitys 2.) 21 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Rakennuskulttuurikohteiden osalta inventointi on Kiteen alueen osalta tehty 2003 ja 2005. Liitteessä 6 on esitetty kartta ja lista kohteista. Kohteet on numeroitu listan mukaisesti kaavakartalle. Kuva 21. Pohjois-Karjalan hovit, Suorlahti RKY-2009 -alueen rajaus 3.2.10 Erityistoiminnat Alueella ei ole merkittäviä erityistoimintoja. 3.2.11 Ympäristöhäiriöt Puhoksen tehtaat aiheuttavat lähiympäristöön ajoittain melua. Tehtaat erottuvat kokoonsa nähden maisemasta melko vähän. 3.2.12 Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen elin- ja työskentelyoloja, tulotasoa, koulutusta ja yhteisöjä joihin hän kuuluu. Suunnittelualueelle ei ole tämän osalta tehty selvityksiä. Voidaan kuitenkin tehdä seuraavia olettamuksia: rantarakennuspaikat ovat arvokkaita, joten kesä ja vakituisten asukkaiden varallisuus on kohtuullinen, etäällä taajamista asuvat tahtovat olla rauhassa kaupungin hälinältä ja mahdollisesti myös naapureilta. Tällöin yhteisöllisyys on erilaista kuin kaupungissa. Kyläalueilla yhteisöllisyys on yleensä tiiviimpää kuin kaupungissa. Suunnittelualueella sijaitsee kolme kylätaloa ja alueella vaikuttavat seuraavat kyläyhdistykset: Heinoniemen kyläyhdistys ry Leino Vihtavaaran kyläyhdistys Muljulan kyläyhdistys ry Puhoksen kylätoimikunta Puhossalo Jouhenvaaran ympäristön kylätoimikunta Suorlahti Suoparsaaren kylätoimikunta Suunnittelualueella sijaitsee Pursiseura Ilmarisen veneilytukikohta ja suojasatama Heinoniemen Ahoniemessä. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 22
3.2.13 Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Merkittävimpiä erityisiä maanomistajia ovat Tornator Oy ja Kiteen kaupunki. Kuva 22. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön erityiset maanomistajat 23 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
4. TAVOITTEET Rantaosayleiskaavaa varten on laadittu erillinen raportti kaavan tavoitteista (LIITE 2). Tavoitteiden tarkoituksena on löytää yhtenäinen tahtotila siitä millaiseksi kaavan lopputulos kutakuinkin tahdotaan. Tavoitteet on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuustossa 17.1.2011 ja Kesälahden kunnanvaltuustossa 21.2.2011. Tiivistetysti Oriveden rantaosayleiskaavan tavoitteet ovat: Oriveden rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena rantaosayleiskaavana, joka oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Tästä johtuen kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi sekä ympäristö- ja virkistysarvot turvatuiksi. Laadittavina selvityksinä suurimpia ovat luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennusoikeuslaskelma. Muut selvitykset perustuvat jo olemassa oleviin laadittuihin selvityksiin sekä aineistoihin. Uusi muodostuva rakennusoikeus on määrältään ja sijainniltaan sellainen, että ympäristöarvot ja virkistyskäyttö tulee turvatuiksi. Toisaalta määrän tulee olla riittävä, jotta maanomistajat tulevat tasapuolisesti kohdelluiksi. Rakennusoikeuslaskelma laaditaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rakennusoikeuslaskelma perustuu emätilaselvitykseen ja muunnettuun rantaviivaan. Merkityksellisimpänä Oriveden rantaosayleiskaavassa ratkaistavana asiana on lopulta osoittaa alueet, jotka rakennetaan ja alueet, jotka jätetään vapaaksi rakentamiselta. Oriveden rantaosayleiskaava perustuu riittäviin selvityksiin luonnon-, maiseman ja rakennetun ympäristön suhteen. Kuntien esittämissä tavoitteissa on tarkemmin esitetty mitä kaikkea näiltä osin tulee selvittää. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 24
5. MITOITUSPERIAATTEET Tavoitteiden lisäksi on laadittu mitoitusperiaatteet (LIITE 3), jotka ovat yhteisesti sovitut pelisäännöt siitä millä periaatteella uudet rantarakennuspaikat muodostuvat. Mitoitusperiaatteet on laadittu tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kuntien kanssa. Ohjausryhmän neuvotteluissa vertailtiin useita vaihtoehtoisia mitoitusperiaatteita, joista nämä hyväksytyt mitoitusperiaatteet ovat eri tahojen hyväksyttävissä. Mitoitusperiaatteet on laadittu samanaikaisesti Rääkkylän osa-alueen kanssa, jolloin mitoitusperiaatteissa esitetyissä tilastollisissa luvuissa on mukana myös Rääkkylän alue. Näiden pelisääntöjen mukaisesti on laadittu tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma (LIITE 7), josta selviää kunkin tilan rantarakennusoikeuden määrä, käytetty rantarakennusoikeus sekä jäljellä oleva rantarakennusoikeus. Jäljellä oleva rantarakennusoikeus merkitään kaavaan uusina rantarakennuspaikkoina. Mitoitusperiaatteet on hyväksytty Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnanvaltuustoissa samalla kertaa tavoitteiden kanssa. Rakennusoikeuslaskelmasta selviää myös perusteet mikäli jollekin tilalle ei ole osoitettu rantarakennusoikeutta jäljellä olevasta rantarakennusoikeudesta huolimatta. Tämä on esitetty rakennusoikeuslaskelman huom-sarakkeessa. Liitteessä 9 on esitetty muunnetturantaviiva. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen käydyissä viranomaisneuvotteluissa nousi esiin, että viranomaiset eivät tule hyväksymään mitoitusperiaatteisiin kirjattua ns. kohtuullistamisperiaatetta. Tämän johdosta ohjausryhmässä päätettiin, että kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä. Mitoitusperiaatteiden kohtuullistamisperiaate oli seuraava: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen Perusteena kohtuullistamisperiaatteen hylkäämiselle oli se, että ei voida esittää selvää rajaa milloin tätä tulkintaa käytettäisiin eikä tällaista menettelyä ei aiemminkaan ole käytetty Pohjois-Karjalassa rantayleiskaavoissa tai poikkeamislupahakemusten käsittelyssä. Tämän seurauksena kaavasta poistetaan 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksen jälkeen tutkittiin kaikki ne kohteet, joissa ko. periaatetta olisi voitu kaavoittajan näkemyksen mukaan soveltaa. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 7 kpl ja niiden perusteella kaavaan olisi merkitty yli kymmenen uutta lomarakennuspaikkaa enemmän. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kohtuullistamisasia nousi uudelleen esille maanomistajien taholta, jonka jälkeen kohtuullistamista päätettiin käyttää rajoitetusti. Tämä tarkoitti sitä, että mikäli emätila on jaettu suurempiin osiin, niin kutakin osaa ei katsota täysin omaksi emätilakseen, vaan jäljellä oleva rakennusoikeus jaetaan kahdella ja vielä tämän jälkeen pyöristetään alaspäin. Tämän rajoitetun kohtuullistamisen seurauksena muodostuu yhteensä 4 uutta lomarakennuspaikkaa. 25 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
6. OSAYLEISKAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Kiteen kaupungin sekä Rääkkylän ja Kesälahden kuntien aloitteesta. Vaihe Aika Vireilletulo: kuulutukset Koti-Karjala, Puruvesi ja Kotiseutu-Uutiset lehdissä, kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille Elokuu 2009 OAS nähtävillä 24.8. - 22.9.2009 Tavoitteet ja mitoitusperiaatteet sekä luonto- ja maisemaselvitys nähtävillä 1.4. - 30.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Kiteellä 13.4.2010 Tavoitevaiheen yleisötilaisuus Rääkkylässä 22.4.2010 Kunnan/kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Kiteellä 17.1.2011 Kesälahdella 21.2.2011 Kesälahden kunta käsitteli kaavaluonnoksen teknisessä lautakunnassa 6.4.2011 Kesälahden kunnanhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville 18.4.2011 Kiteen kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville 26.4.2011 Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.5. - 7.6.2011 Kaavaluonnoksen yleisötilaisuus Kiteellä 17.5.2011 Kaavaehdotus I oli nähtävillä 13.2. 13.3.2012 Kaavaehdotuksen yleisötilaisuus Kiteellä 7.3.2012 Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012 Kaupunginvaltuuston hyväksyminen 25.2.2013 Hallinto-oikeus kumoaa kaavan 21.2.2014 Kaavaprosessi aktivoituu uudelleen ja OAS päivitetään 28.10.2014 Oriveden rantayleiskaavan tavoitteita ja mitoitusperiaatteita on työstetty pitkään ja niistä on esitetty ennen kaavaluonnosvaihetta useita eri vaihtoehtoja. Kaavaluonnoksessa esitetyt tavoitteet ja mitoitusperiaatteet ovat eri viranomaistahojen hyväksymiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 26
6.1 Kaavaluonnoksen valmistelu kaavaehdotukseksi Kaavaluonnoksesta esitettiin yhteensä 108 mielipidettä sekä 9 lausuntoa. Kaavoittaja on antanut jokaiseen oman vastineensa. Vastineet löytyvät kaavan internet-sivuilta sekä kunnista. Lausuntojen perusteella oleellisimmat kaavaan tehdyt muutokset ovat esitetty alla: Pohjois-Karjala ELY-keskuksen lausunnon perusteella: Kaavaselostus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja rantaosayleiskaavaratkaisun suhdetta tarkennetaan kaavaehdotukseen. Oriveden rantaosayleiskaavassa VAT- osalta huomioitavia asioita ovat: vuoksi, Norppa ja asuinrakentaminen sekä alimmat rakentamiskorkeudet. Selostukseen lisätään tästä selvästi oma kappale. Mitoitus Kappaleen 2.2.3 tiedot korjataan vastaamaan liitettä 8. Mitoitusperiaatteissa esitettyä kohtuullistamisperiaatetta ei käytetä, koska viranomaiset eivät hyväksy ko. menettelyä eikä tällaista ole noudatettu Pohjois-Karjalassa aiemminkaan. Mitoitusperiaatteiden mukainen kohtuullistamisperiaate oli seuraava: Jos emätila on jaettu suurempiin tilakokonaisuuksiin vuoden 1959 jälkeen ja nämä osat ovat käyttäneet rakennusoikeutta erittäin epätasaisesti, tutkitaan kunkin tilakokonaisuuden rakennusoikeus erikseen Tämän johdosta poistuu 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kohtuullistamisperiaatteen piirissä olisi ollut useampiakin tiloja, joita ei tosin kaavaluonnoksessa ollut huomioitu. Kpl 6 vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointiin täsmennetään sitä mitä asioita on verrattu keskenään. Lisäksi esitetään selkeämmin täydellisen toteutumistilanteen mukaiset vaikutukset. M-alueella olevat rakennukset on tarkastettu kuntien rakennusvalvonnassa ja huomioitu rakennusoikeuslaskelmassa. Olemassa olevia rakennuspaikkoja on lisätty 4 kpl Uusia rakennuspaikkoja on poistettu 2 kpl Varvinniemeen osoitetaan uimapaikkamerkintä (VV-1) Kettäjänniemen olemassa olevan rakennuspaikan kohdalla kaavaluonnoksessa on virhe. Rakennuspaikka kuluttaa laskelmassa rakennusoikeutta, mutta RA-rajaus puuttuu. RA-rajaus on lisätty kaavaehdotukseen. Kesälahti tila Koppannanniemi 23:40. Alueelle osoitettua SL-merkintä poistetaan tarkoituksettomana sen ollessa käytännössä lomarakennuspaikkojen rantaa. Pohjasaaresta poistuu rakennuspaikkoja ja Rääkkylästä muodostuva rakennusoikeus merkitään Rääkkylään. Luonto- maisema-asiat Aukeasaaren tikkametsä rajataan niin, että myös metsän edustavin osa saaren itäosassa on MY-1. Sumput-Laitasaari-Keikko-Tapparasaaret merkitään ge-merkinnällä. Valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet merkitään SL-alueiksi ELY-keskuksen toimittamien tietojen mukaisesti. Selostukseen lisätään minkä ajankohdanmukainen suojelutilanne kaavaan on merkitty. Natura-arvioinnin tarveharkinta on tehty. Kyyrönniemen vanha majakka lisätty sr-merkinnällä kaavaan. ELY-keskuksen kesällä/syksyllä 2011 tekemät maastoinventoinnit on huomioitu kaavaehdotuksessa. 27 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava
Pohjavesiasiat Vaikutusten arviointiin on täsmennetty vaikutukset pohjavesiin. Kaavamerkinnät ja määräykset RA-3 ja RA-1. Muutetaan rakennusoikeuden määrää kuvaava määräys seuraavaksi: Rakennuspaikan rakennusoikeus on maksimissaan olemassa olevan kerrosalan suuruinen. RM-merkintä. Kaavamääräystä muutetaan seuraavasti: Alue varataan lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. Olemassa olevia rakennuksia laajennettaessa alueen maksimirakennusoikeus on 700 k-m2. Uudisrakentaminen tulee selvittää asemakaavoituksella. Kaavaan merkitään jatkossa ainoastaan yleiset venesatamat. Kaavamääräyksiin lisätään erityinen määräys saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta: Saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta, on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen. Yleiset määräykset Yleisiin määräyksiin tehdään seuraavat muutokset: Rakennuspaikan käyttöä ja rakennustapaa koskevat määräykset Lisäys: Rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 k-m² Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset Kappaletta 2 täydennetään: ympäristönsuojelulain 3 a luvun, tämän nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen 209/2011 sekä kaupungin/kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kappale 4 muutetaan: Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny. Kaavamääräystä muutetaan siten, että vesikäymälät vaativat aina kunnallisen viemäröinnin tai umpisäiliön. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Hovatan uusia rakennuspaikkoja on siirretty hieman saaren sisällä. Vilniemi. Vilniemen harjualue on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. Merkintä erottuu kaavakartasta huonosti rajauksen kulkiessa rantaviivassa. Jatkossa kehitetään ge-merkinnän esitystapaa. Museovirasto Kaavassa esitetyt muinaisjäännökset tarkistetaan suhteessa muinaisjäännösrekisteriin. Kaavaselostukseen korjataan, että muinaisjäännösten osalta tiedot perustuvat vuoden 2004 muinaisjäännösinventointiin. Keski-Karjalan luonto ry Mitoitus Kaavaehdotukseen tehdään laskelma muunnetunrantaviivan vapaasta osuudesta. Kaavamääräykset Pienten saarten SL-merkintöihin on tehty pieniä muutoksia ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Vaikutusten arviointi Vaikutustenarviointi täsmentyy vielä prosessin edetessä. Jatkossa vaikutuksia Saimaannorppaan arvioidaan Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän alueiden kokonaisvaikutuksen osalta, mikäli Rääkkylän alueen kaavaprosessi lähtee etenemään. Vaikutuksia arvioidaan jatkossa ainakin Natura-tarveharkinnan yhteydessä sekä mahdollisen Natura-arvioinnin yhteydessä. Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava 28
Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto Muut kuin Muljulan uimaranta muutetaan uimapaikka merkinnäksi. Kesälahden tekninenlautakunta Ansonniemen alueella muutetaan kaava-alueen rajaus siten, että Haukilampi jää kaava-alueen ulkopuolelle. Mielipiteiden perusteella tehdyt muutokset ovat pienipiirteisempiä ja niitä tehtiin yhteensä noin 55 kpl. Muutokset liittyivät pääasiassa RA-rakennuspaikkojen siirtämiseen, rajausmuutoksiin sekä olemassa olevan rakentamistilanteen tarkistuksiin. Osin mielipiteissä käsiteltiin samoja asioita kuin lausunnoissa. Esimerkiksi Muljulan alueelle kohdistui useita mielipiteitä sekä lausuntoja. Liitteessä 11 on esitetty mielipiteiden sijainti sekä ne mielipiteet, joista on aiheutunut muutos kaavaan. 6.2 Kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset Kaavaehdotus I oli nähtävillä 13.2. 13.3.2012. Kaavaehdotuksesta I saatiin 11 lausuntoa ja 84 muistutusta. Alla on listattu kaikki kaavaehdotukseen I tehdyt muutokset: RA-1 alueet RA-1 alueen määräys muutetaan muotoon: Loma-asuntoalue, joka sijaitsee maisemallisesti aralla paikalla. Rakennuspaikat sijaitsevat pienehköissä yli hehtaarin kokoisissa saarissa tai kapeissa niemissä. Rakennusluvan saanti edellyttää MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan hakemista. Rakennuspaikan puuston käsittely on sallittu ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä. Rakennuspaikan rakennusoikeus on saariin sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 80 k-m² ja mantereelle sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta enintään 120 k-m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme. Kaikki rakennukset on sijoitettava samaan taloryhmään. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata vastaavalla uudella rakennuksella. Rakennettu kulttuuriympäristö Luonnosvaiheen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on palautettu sekä lisätty Hiiskoskelle kohde Koskenkorva. Kohteet luokiteltiin kahteen ryhmään niiden arvon mukaan. Laivaväylien turvalaitteet Turvalaitteiden tilatarpeet ja ristiriidat lomarakennusten kanssa on selvitetty Liikenneviraston kanssa. Heinäluodolle osoitettua uutta rakennuspaikkaa on tämän johdosta siirretty ja Majaniemessä olevaa rakennuspaikka kavennettu. Pohjavesialueet Pohjavesialueen määräys muutetaan muotoon: Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua ympäristösuojelulain 1. luvun 7 ja 8 tarkoitettuja seurauksia. Alueella toimittaessa on lisäksi erityisesti otettava huomioon vesilain 2. luvun 15 ja 3. luvun 2. Kohtuullistaminen Kohtuullistamista käytetään rajoitetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että osoitetaan 1/2 muodostuvasta rakennusoikeudesta kaavaan. Tämän jälkeen rakennusoikeus pyöristetään alaspäin. Tämä tarkoittaa, että yhdelle tilalle osoitetaan 2 uutta lomarakennuspaikkaa ja kahdelle tilalle yksi. Yhteensä siis uusia rakennuspaikkoja tulee tämän johdosta 4 enemmän. 29 Kiteen kaupunki, Oriveden rantaosayleiskaava