LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 7014 Sulkolan asemakaavan muutos, Kanavanvarsi LUONNOS 26.1.2016 Kunta: Kylä/sijaintialue: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee: LEMPÄÄLÄ LEMPOINEN/301 SULKOLA Korttelia 16 ja korttelin 1 tonttia 9 sekä niihin liittyvää katualuetta Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Kortteli 16 ja korttelin 1 tontti 9 sekä niihin liittyvää liikenne- ja katualuetta Vireilletulosta ilmoitettu: 1.10.2015 Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa Lempäälän kanavan eteläpuolella rautatien ja Turuntien välisellä alueella. Kaava-alue muodostuu kahdesta asuintontista sekä kevyen liikenteen kadun alueesta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,1 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa rautatien varresta alue lisäraiteen rakentamista varten sekä tarkistaa kahden asuinrakentamiseen tarkoitettujen tonttien rakentamisen tehokkuutta. 2

1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavan muutos... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.3 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Aluevaraukset... 11 5.2.1 Korttelialueet... 11 5.2.2 Muut alueet... 11 5.3 Kaavan vaikutukset... 11 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 11 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 11 5.2.3 Vaikutukset asumiseen... 11 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 12 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 12 5.3.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 12 5.3.7 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun... 12 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset... 12 3

5.3.9 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.3.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 12 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 12 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 12 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Havainnemateriaali 3. Meluselvitys Selostukseen kuuluu asemakaavaluonnoskartta merkintöjen selityksineen ja määräyksineen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere, VR Track, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.20.2012 Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rautatiesuunnittelu, 26.8.2010 Lempäälän keskustan kulttuurihistoriallinen selvitys 2009, KSOY, Eija Teivas Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden inventointi ja hoidon tavoitteet Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009 Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Consulting Group, 2009 Muinaisjäännösselvityksen täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015, Pirkanmaan maakuntaliitto 2015 (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/rakennetut_kulttuuriymparistot_ 2015.pdf) 4

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 1.10.2015, Kanavanrannan alueen asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtävilleasettamisesta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin 14.10.2015. 2.2 Asemakaavan muutos Korttelin 16 tontista 1 liitetään noin 24 metrin levyinen alue rautatiealueeseen. Suunnittelualueen koillisosassa olevasta kevyen liikenteen kadun alueesta liitetään tonttiin noin kahden metrin levyinen alue. Tontin kerroslukua korotetaan viidestä kahdeksaan. Rakennusoikeus pienenee 4800 m²:stä 4300 m²:in. Korttelin 1 tontti 9 muutetaan asuinpientalojen korttelialueesta (AP-19) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerrosluku kasvaa kahdesta neljään ja rakennusoikeus 1400 m²:stä 2600 m²:in. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta rakennuttaa kevyen liikenteen väylän. Muuten asemakaavan toteutuksesta vastaavat maanomistajat. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu rautatien, Lempäälän kanavan ja Turuntien välisen asuntoalueen kahdesta rakentamattomasta tontista. Tonteilla kasvaa nuorta puustoa, tiheää pensaikkoa ja heinää. Näkymä Hopeakanavankadulta rautatien varressa sijaitsevalle tontille 5

Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kanavan varrella. Se ei ole pohjavesialuetta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue kuuluu Lempäälän keskustaan. Se sijaitsee vilkkaiden liikenneväylien välissä ja on osa Kanavanrannan uutta kerrostaloaluetta. Maisema ja taajamakuva Lempäälän kanavan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Rautatien varressa sijaitseva tontti on maisemallisesti merkittävällä paikalla lähellä Lempäälän kanavan ylittävää maantie- ja rautatiesiltaa. Kanavan vedenpinnan ja kerrostalokorttelien maanpinnan välinen noin kuuden metrin korkeusero rajoittaa kuitenkin näkyvyyttä kanavan ja asuntoalueen välillä. Kanavan rannassa on kolme uutta kerrostaloa ja niiden eteläpuolella joitakin kaksikerroksisia rivitaloja sekä omakotitaloasutusta. Niiden ympärillä olevat rakentamattomat alueet ovat ilmeeltään hoitamattomia. Lempäälän kanava ja rautatiesilta 6

Näkymä Hopeakanavankadun itäpäähän päin Palvelut Lempäälän keskustan kaupalliset palvelut ovat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lempoisten kouluun on matkaa noin puoli kilometriä. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee päättyvän kadun varrella, jossa ei ole läpikulkuliikennettä. Tampereentielle ja Turuntielle kuljetaan Sulkolantien kautta. Tampereentien ja kanavan varressa on kevyen liikenteen väylät. Tampereentiellä kulkevat bussit Tampereelle arkisin päiväsaikaan noin kolme kertaa tunnissa. Rautatieasemalle on matkaa noin puolitoista kilometriä. Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty arkeologinen inventointi. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on Turuntien ja rautatien liikenteen aiheuttama melu. 3.1.3 Maanomistus Radan varressa sijaitsevan kiinteistön 7:162 omistaa Asunto Oy Lempäälän Kanavanvartija ja kiinteistön 7:163 Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 40. Hopeakanavankadun päässä sijaitsevan kiinteistön 7:167 omistaa Suomen Osatontti II Ky. Kevyen liikenteen kadun alueen (tila 7:161) omistaa Lempäälän kunta. 7

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maakuntakaavayhdistelmän mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan ympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm078, vihreä viiva). Rautatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosuudeksi. Turuntie on seututie. Kaava-alueen koillispuolella on voimalinja (ohut musta viiva). Lempäälän kanava on veneilyväylä/laivaväylä. Maakuntakaavan 2040 luonnos on ollut nähtävillä 5.3. 10.4.2015. Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.9.2011 ja joka on tullut voimaan 28.1.2013. Osayleiskaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Turuntien varressa sijaitseva tontti on tiivistä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1). 8

Ote Keskustan osayleiskaavasta. Asemakaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueen asemakaavan 26.10.2005. Asemakaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-18). Kerrosluku on viisi ja rakennusoikeus 4800 m². Turuntien varressa sijaitseva tontti on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-19). Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on 1400 m². Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan sinisellä viivalla. Latotiestä käytetään nykyisin nimeä Hopeakanavankatu. 9

Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Arkkitehtuuritoimisto Vihanto Co Oy on tehnyt suunnittelualueen rakentamisesta alustavia luonnoksia. Asemapiirrosluonnos on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rautatiesuunnittelu, 26.8.2010 o Molemmat lisäraiteet on Lempäälän keskustan kohdalla tarkoitus sijoittaa nykyisten raiteiden itäpuolelle Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tampere, VR Track, A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.20.2012 o Alustava lisäaluetarve on n. 30 35 metriä itäisen raiteen keskilinjasta mitattuna, mikäli molemmat lisäraiteet sijoitetaan nykyisen kaksoisraiteen itäpuolelle. Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009, Mikroliitti Oy Pirkanmaan rataverkon lisäraiteiden tilantarvetarkastelut, Maankäyttörajoitteiden kartoitus, Pirkanmaan liitto 2010 Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009. Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskustan liikennesuunnitelma 2010, Trafix Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma Laadittavat selvitykset Suunnittelualueella tehdään arkeologinen tarkkuusinventointi. Melu- ja tärinäselvitys päivitetään tarvittaessa Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 10 4.2.1 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutettiin 14.10.2015. 4.2.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että suunnittelualueelta saattaa löytyä liikennehistoriaan liittyviä tai muita histori-

allisen ajan muinaisjäännöksiä, jotka on otettava asemakaavoituksessa huomioon. Tämän vuoksi kaava-alueella on tehtävä arkeologinen tarkkuusinventointi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat käyttötarkoituksittain seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala/ha Rakennusoikeus/m² AK Asuinkerrostalojen korttelialue 0,7573 6 950 LR Rautatiealue 0,3059 Kevyen liikenteen katu 0,0475 Yhteensä 1,1107 6 950 5.2 Aluevaraukset 11 5.2.1 Korttelialueet Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi asuinkerrostalon tonttia (AK), joista toisen kerrosluku on kahdeksan ja toisen viisi. Suunnittelualue on vilkasliikenteisten liikenneväylien varrella, joten liikenteen melu on otettu huomioon seinärakenteita, parvekkeiden rakentamista, meluaitaa ja ulko-oleskelutilojen melutasoa koskevilla määräyksillä. 5.2.2 Muut alueet Suunnittelualueella on kevyen liikenteen katu, jonka aluevarausta kavennetaan kahdeksasta kuuteen metriin. 5.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia tarkastellaan verrattuna sekä nykytilanteeseen että voimassa olevaan asemakaavaan. Vaikutusarviot perustuvat kaavoittajan asiantuntemukseen. 5.3.1 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Suunnittelualueen pohjoispuolella olevan Lempäälän kanavan alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Taajamakuvan kannalta merkittävin vaikutus on kortteliin 16 rakennettavalla kahdeksankerroksisella kerrostalolla, joka nousee puuston ja ympäröivien rakennusten yläpuolelle. Ennen asemakaavan muuttamista kerrosluku on viisi. Lähimaiseman kannalta on myönteistä, että hoitamattoman oloiset rakentamattomat alueet muuttuvat rakennetuiksi piha-alueiksi. Asemakaavan muutoksen vuoksi radan varteen jää leveä rakentamaton vyöhyke, joka raideliikenteen kannalta tarpeellisia raivauksia lukuunottamatta luonnontilassa lisäraiteiden rakentamiseen saakka. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava täydentää Lempäälän keskustan yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on vastaava. 5.2.3 Vaikutukset asumiseen Suunnittelualueelle rakennetaan arviolta 70 asuntoa, jos asunnon keskimääräiseksi kooksi lasketaan 80 m² asuinrakentamisen kerrosalaa.

5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. 5.3.5 Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluja. Tampereen seudulla käytettyjen asuntoalueen varantojen arviointinormien perusteella asukkaiden määrä kasvaa noin 120:llä. Julkisten palvelujen kysyntä lisääntyy. Päivähoitopaikkojen kysyntä kasvaa arviolta 6:lla, alakoulun oppilasmäärä 12:lla ja yläkoulun 5:llä. 5.3.6 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Rakentamisen lisääntyessä liikenteen määrä kasvaa, mikä on todennäköisesti selvimmin huomattavissa Hopeakanavankadulta ja Sulkolantiellä. Asemakaavan muuttaminen ei vaikuta olennaisesti liikenteen määrään. Olemassa olevan katuverkon välityskyky riittää lisääntyvälle liikenteelle. 5.3.7 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön ja ympäristönsuojeluun enempää nykytilanteeseen kuin olemassa olevaan asemakaavaankaan verrattuna.. 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset Lähiympäristön rakentamisen lisääntyminen koetaan usein kielteisenä. Asukasluvun kasvu lisää liikennettä ja mahdollisesti muita häiriöitä. Nykyiseen asemakaavaan verrattuna merkittävä muutos on se, että Hopeakanavankadun päässä oleva tontti muutetaan rivitalotontista kerrostalotontiksi ja kerroskorkeutta korotetaan kahdesta neljään. Kerrostalosta tulee suora näkymä läntisimpien rivitalojen pihoihin. Lisäksi kerrostalo varjostaa rivitalojen pihoja. Toisaalta rakennus suojaa pihoja Turuntien liikenteen aiheuttamalta melulta. 5.3.9 Taloudelliset vaikutukset Radan varressa sijaitsevan tontin pinta-ala pienenee ja rakennusoikeus vähenee. Itäisemmän tontin rakennusoikeus kasvaa. Kokonaisuudessaan alueen rakennusoikeus kasvaa 750 m². Suunnittelualueella on valmis katuverkko ja teknisen huollon verkostot, joten infrastruktuurin rakentaminen ei vaadi Lempäälän kunnalta investointeja. Nykytilanteeseen verrattuna niin julkisten palvelujen kysyntä kuin verotulotkin kasvavat. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna molemmat vähenevät, mutta muutos ei ole merkittävä. 5.3.10 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella ei ole rakennuksia, joten asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta rakennuskulttuuriin. Nykyisen tiedon mukaan suunnittelualueella ei ole muinaisjäännöksiä, joten asemakaavan muutoksella ole vaikutusta arkeologisiin kohteisiin. Tietoja mahdollisista muinaisjäännöksistä tarkennetaan asemakaavatasoisella inventoinnilla kaavaehdotusvaiheeseen mennessä. Voimassa olevan asemakaavan perusteella kaava-alueelle on mahdollista rakentaa ilman lisäselvityksiä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnitelman havainnemateriaali on selostuksen liitteenä 2. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus alkanee pian voimaantulon jälkeen. Asemakaavan toteutusta seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 12