Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3 Luontotyypit, lakisääteinen luontotyyppisuojelu ja suojelualuevaraukset... 5 2.4 Lajisto... 6 2.4.1 Uhanalaiset lajit... 6 2.4.2 Erityisesti suojeltavat lajit... 6 2.4.3 Rauhoitetut lajit... 6 2.4.4 Suomen vastuulajit... 6 2.4.5 Direktiivilajit... 6 2.4.6 Alueellisesti uhanalaiset ja silmällä pidettävät lajit... 7 3. Linnustoselvitys... 8 3.1 Selvitysalue ja -menetelmät... 8 3.2 Lajisto... 9 3.2.1 Uhanalaiset lajit... 9 3.2.2 Alueellisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit... 9 3.2.3 Lintudirektiivi liitteen I lajit... 9 3.2.4 Alueella tavatut lajit... 9 4. Yhteenveto... 10 Lähteet... 10 Tekijät: Ville Vuorio ja Heikki Pönkkä Kannen kuva: Selvitysalueen eteläosaa (Heikki Pönkkä) Raportin kartoissa pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa 07/2014. www.osuuskuntatoimi.fi

Sivu 2/12 1. Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena (MRL 1 ) on mm. järjestää alueiden käyttö luoden edellytykset hyvälle elinympäristölle kestävää kehitystä edistäen. Myöhemmin 5 täsmentää alueiden käytön suunnittelun tavoitteena olevan mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymisen edistäminen. Laadittavien kaavojen tulee perustua MRL 9.n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin siten, että suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteutuksen ympäristövaikutukset on selvitetty tarpeellisessa määrin koko siltä alueelta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA, 895/1999) 1 tarkentaa selvitysten laatua siten, että niiden on annettava riittävät tiedot, jotta välilliset ja välittömät vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin voidaan arvioida. Tämä selvitys on tehty osana Niiralan asemakaavan laajennusta. Selvityksen tavoitteena on tarjota kaavan laatijoiden käyttöön riittävät tiedot suunnittelualueen luonnonoloista. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen on tehnyt FM Ville Vuorio 22.7.2014. Linnustoselvityksen on tehnyt Heikki Pönkkä touko-kesäkuussa 2014. 2. Luontoselvitys 2.1 Menetelmät Luontoselvitystä varten suunnittelualueelta on kartoitettu esiselvitystyönä seuraavat tiedot: olemassa olevat suojelukohteet vahvistetun seutukaavan/maakuntakaavan suojelualuevaraukset luonnonsuojelulain luontotyyppien rajaukset (LSL 29 ) uhanalaiset ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet arvokkaat perinnebiotooppikohteet maatalouden erityistukea saavat kohteet vahvistettujen yleis- ja asemakaavojen suojelukohteet rauhoitetut luonnonmuistomerkit muut alueille mahdollisesti tiedossa olevat luontoarvot kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kartoitusalueella ja sen lähiympäristössä olevat suojelualueet sekä Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suojeltavaksi varatut alueet sekä muut ympäristöhallinnon rekistereissä olevat kohteet tarkistettiin ympäristöhallinnon Oiva-tietokannasta (http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp). TARKISTA Museoviraston rekistereissä olevat kohteet tarkistettiin Museoviraston Rekisteriportaalista (http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx). Uhanalaisten lajien esiintymät tarkistettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta (Saara Herajärven sähköposti) ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta. Maaperätiedot tarkistettiin

Sivu 3/12 Paikkatietoikkunan tietokannoista (www.paikkatietoikkuna.fi) ja Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin selvityksestä (Lyytikäinen 1993). -sora- hiekkamoreeni Metsälain 10 tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen esiintyminen alueella tarkistettiin Metsäkeskukselta (Eero Salmisen 2014). Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 22.7.2014. Maastossa suunnittelualue kuljettiin läpi ja tehtiin muistiinpanot alueen kasvillisuudesta, puustosta, lahopuuston määrästä, luontoarvoista ja arvokkaista maisemallisista tekijöistä. Kartoituksessa löydettyjen luontotyyppien uhanalaisuutta arvioitiin metsälain 10 :n, luonnonsuojelulain 29, EU:n luontodirektiivin liitteen I ja Raunion et al. (2008) uhanalaisten luontotyyppien luettelon mukaan. Metsälain 10 :ssä luetellaan ja valtioneuvoston asetuksessa metsien kestävästä hoidosta käytöstä (17 ) täsmennetään erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden hoidossa ja käytössä on huomioitava luonnon monimuotoisuuden säilyminen, jos kyseiset elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä selvästi ympäristöstään erottuvia. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 4 luvun 29 :ssä luetellaan yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. EU:n luontodirektiivissä on 69 erilaista Suomessa esiintyvää luontotyyppiä, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa hävitä yhteisön alueella. Toisaalta ne voivat myös olla hyviä esimerkkejä juuri Suomen alueella esiintyvistä luontotyypeistä. Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaat osoittamaan suojelukohteita luontotyyppien suotuisan suojelun tason turvaamiseksi. 2.2 Selvitysalue Selvitysalue kuuluu eteläboreaaliseen Järvi-Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. (Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta 2014). Ympäristöministeriön (1993) laatiman maisemamaakuntien jaon mukaan selvitysalue kuuluu Laatokan-Karjalan seudun pohjoisosaan. Alue on loivasti aaltoilevaa hiesu- ja savimaata (Lyytikäinen 1993). Maastotöiden aikana alue kuljettiin läpi kartan 1 osoittamaa reittiä. Ilmakuvan ja tehdyn reitin perusteella alue kuvioitiin luontotyyppien mukaan (Kartta 2).

Sivu 4/12 Kartta 1. Ilmakuva selvitysalueesta, joka on rajattu punaisella. Sininen syherö osoittaa GPS:n tallentaman, maastossa kuljetun reitin. Kartta 2. Selvitysalueen kuviointi. Kuvioiden selitykset löytyvät taulukosta 1. Pohjakarttana on käytetty

Sivu 5/12 Selvitysalue on kauttaaltaan talouskäytössä. Lahopuuta ei alueella esiintynyt, yksittäisiä tuulenkaatoja lukuun ottamatta. Taulukossa 1 on kuvattu alueen pääpiirteet. Kasvilajistoa on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa 9-tiehen, idässä kuvion kaksi kaltaiseen mustikkaturvekankaaseen, jossa tosin hieskoivun osuus on paikoitellen suurempi. Etelässä aluetta rajaa sähkölinja, joka eteläpuolella on kuvion yksi kaltaista mustikkatyypin kangasta, joskin puustoltaan verrokkikuviotaan nuorempaa. Lännessä alue rajautuu tuoreeseen mustikkatyypille tehtyyn aukkohakkuuseen. Taulukko 1. Selvitysalueen kuvioiden selitykset. kuvio kasvillisuus tyyppi 1 Mustikkatyypin tuore kangas 2 Mustikkaturvekangas I 3 Mustikkatyypin tuore kangas puusto Kuusikko, jossa yksittäisiä mäntyjä. Alikasvoksena pihlaja, kuusi, hieskoivu, raita, mänty ja pajuja. Kuusi, seassa yksittäisiä hieskoivuja ja mäntyjä. Alikasvoksena pihlaja, kuusi, harmaaleppä ja hieskoivu. Kuusi- ja koivutaimikko. Seassa pihlajaa ja mäntyä. Puuston ikä ja latvuksen peittävyys 60-80 v. 50-60 % 50-60 v. 40-50 % 15-25 v. 30-40 % Kenttä- ja pohjakerroksen lajistoa Vallitsevina mustikka, puolukka, metsälauha ja seinäsammal. Painanteissa varvikkorahkasammal ja pallosara. Lajisto vaihtelee pienialaisesti. Yleisenä mustikka, pallosara, metsäalvejuuri, seinäsammal ja varvikkorahkasammal. Paikoin ketunleipä on yleinen. Vallitsevina metsälauha, mustikka, puolukka ja seinäsammal. Kuvio karuuntuu hivenen pohjoisosassaan. 2.3 Luontotyypit, lakisääteinen luontotyyppisuojelu ja suojelualuevaraukset Selvitysalueella ei ole Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio et al. 2008) mukaisia uhanalaisia luontotyyppejä. Alueella ei esiinny myöskään luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, metsälain (1093/1996) 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Eero Salmisen sähköpostiviesti 13.6.2014) tai vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä.

Sivu 6/12 Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämän Oiva-tietokannan mukaan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita tai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. 2.4 Lajisto 2.4.1 Uhanalaiset lajit Selvitysalueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja, eikä sellaisia tavattu maastotöiden yhteydessä. Lähin uhanalainen laji löytyy Hertta-tietokannan mukaan selvitysalueen tuntumasta, radan varresta, jossa asustaa vaarantunut viherpiilopää (Saara Herajärvi, sähköpostiviesti 23.6.2014). 2.4.2 Erityisesti suojeltavat lajit Alueelta ei ole tiedossa luonnonsuojeluasetuksen (LSA, 160/1997) 22 :n mukaisia erityisesti suojeltavia lajeja, eikä maastossa sellaisia tavattu. 2.4.3 Rauhoitetut lajit Alueelta ei ole tiedossa LSA:n mukaisia rauhoitettuja lajeja, eikä maastossa sellaisia tavattu. 2.4.4 Suomen vastuulajit Alueelta ei ole tiedossa uhanalaismietinnön (Rassi et al. 2010) mukaisia Suomen vastuulajeja, eikä maastossa sellaisia tavattu. 2.4.5 Direktiivilajit Neuvoston direktiivissä 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (luontodirektiivi) mainitaan liitteessä IV eläin- ja kasvilajit, joita yhteisö pitää tärkeinä. Tällaiset lajit edellyttävät ns. tiukkaa suojelua, jolloin mainittujen lajien tahallinen tappaminen, pyydystäminen, kerääminen, kaikenlainen häirintä ja kaupallinen käyttö on kielletty. lisäksi näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) on lueteltu Suomessa esiintyviä lajeja seuraavasti: nisäkkäät 20 kpl, matelijat 1 kpl, sammakkoeläimet 2 kpl, nilviäiset 1 kpl, perhoset 7 kpl, kovakuoriaiset 6 kpl, korennot 5 kpl ja kaksi erikseen tarkasteltavaa hämähäkkilajia. Selvitysalueen tarjoamat elinympäristöt soveltuvat mainitun liitteen lajeista vain hyvin harvalle. Alueella ei ole tarjolla avovettä, jolloin suuri osa direktiivilajeista ei voi alueella menestyä. Ilves ja karhu saattavat alueella toisinaan liikkua, mutta alue sijaitsee vilkasliikenteisen tien ja asutuksen vieressä, eikä näin ollen ole tulkittavissa lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Liitooravan pesää etsittiin maastossa, mutta pesä-, papana- tai yksilöhavaintoja ei tehty. Lähimmät havainnot liito-oravasta on tehty noin 500 m päässä Jänisjoen jokivarresta (Ramboll 2010).

Sivu 7/12 Lepakoille selvitysalueen metsä on liian tiheää, eikä metsän reunoissa ole tarjolle pesintään sopivaa pystyssä olevaa lahopuustoa tai rakennuksia. Alueen lahopuustokin on niin vaatimatonta, että lahopuusta riippuvaisille lajeille selvitysalue ei tarjoa elinympäristöjä. Erikseen tarkasteltavien hämähäkkien vaatimia elinympäristöjä, rämettä tai lettoja, alueelta ei löydy. Luontodirektiivin liitteessä IV (b) mainitaan 32 putkilokasvia. Alueelta ei ole tiedossa luotodirektiivin liitteen IV (b) lajeja, eikä maastossa sellaisia tavattu. 2.4.6 Alueellisesti uhanalaiset ja silmällä pidettävät lajit Alueelta ei ole tiedossa alueellisesti uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja, eikä maastossa sellaisia tavattu. Kuva 1. Kuvio 1, mustikkatyypin tuore kangas. Kuva 2. Kuvio 2, mustikkaturvekangas I. Kuva 3. Kuvio 3, mustikkatyypin tuore kangas taimikkovaiheessa. Kuva 4. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa tiehen nro 9, jota oltiin juuri leventämässä. Kuvat Ville Vuorio.

Sivu 8/12 3. Linnustoselvitys 3.1 Selvitysalue ja -menetelmät Linnustoselvitys kohdentui pääosin samalle alueelle kuin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys. Linnustoa selvitettiin myös peltoalueen itäpuolella ja ratapihan alueella (Kartta 3). Kartta 3. Ilmakuva selvitysalueesta. Linnustoselvityksen maastotyöt tehtiin 17.5.2014, 21.5.2014 ja 22.6.2014. Maastossa suunnittelualue kuljettiin läpi kiikaria apuna käyttäen. Valtaosa havainnoista tehtiin äänimäärityksin. Kartoitukset ajoittuivat klo 8-12 välille. Kohteelle tehtiin 21.5. myös yöaikainen käynti (klo 1:00). Ratapihan alueelle tehtiin yksi kartoituskäynti 22.6. aamupäivän aikana. Kartoitukset suoritettiin tyynessä tai lähes tyynessä säässä. Pilvisyys vaihteli 2/8 4/8 ja lämpötila +12C ja +22C välillä. Selvitysalueelta ei ole havaintoja tiira-lintutietopalvelussa (Birdlife Suomi / Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys). Selvitysalueella ei ole tiedossa olevia petolintujen pesiä, eikä petolintuja havaittu maastotöiden yhteydessä.

Sivu 9/12 3.2 Lajisto 3.2.1 Uhanalaiset lajit Selvitysalueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja, eikä sellaisia tavattu maastotöiden yhteydessä. (Rassi ym. 2010) 3.2.2 Alueellisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Selvitysalueelta ei ole tiedossa alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja, eikä sellaisia tavattu maastotöiden yhteydessä. 3.2.3 Lintudirektiivi liitteen I lajit Selvitysalueella ei tavattu maastotöiden yhteydessä lintudirektiivi liitteen I lajeja, havaittiin ainoastaan vanhat palokärjen syönnökset. (Lintudirektiivi 2009/147/EY) 3.2.4 Alueella tavatut lajit Alueella tavattiin seuraavat lajit: sepelkyyhky, käki, haarapääsky, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, punakylkirastas, mustarastas, lehtokerttu, hernekerttu, pajulintu, tiltaltti, peukaloinen, harmaasieppo, talitiainen, harakka, närhi, peippo, viherpeippo ja vihervarpunen. Kuvat 5. Selvitysalueen eteläosaa.

Sivu 10/12 4. Yhteenveto Selvitysalueen lajisto edustaa tyypillistä mustikkatyypin ja mustikkaturvekankaan lajistoa. Alueelta ei tavattu lakisääteisiä tai uhanalaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai lintudirektiivi liitteen I lintulajeja. Selvitysalueella ei ole erityisiä tai merkittäviä luontoarvoja, jotka tulisi huomioida alueen käyttöä suunniteltaessa. Lähteet Herajärvi, Saara. 2014. Sähköpostiviesti 23.6.2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat. Luonnonsuojelulaki1096/1996. Luontodirektiivi. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. EYVL L 206, 22.7.1992. Lyytikäinen, Ari. 1993. Kirkonkylän Niiralan osayleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri. Metsälaki 1093/1996. Ramboll 2010: Tohmajärvi, Kemien ja Niiralan asemakaavojen luontoselvitykset. Rassi, Pertti - Hyvärinen, Esko - Juslén, Aino - Mannerkoski, Ilpo (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2010. Raunio, Anne - Schulman, Anna - Kontula, Tytti (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Salminen, Eero. 2014. Sähköpostiviesti 13.6.2014. Suomen metsäkeskus / rahoitus- ja tarkastuspalvelut. Vesilaki 587/2011.

Sivu 11/12 Liite 1. Selvitysalueen kasvillisuus. 1: harvalukuinen, 2: yleinen, 3: valtalaji Laji Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Puut ja pensaat Kuusi 3 3 3 Hieskoivu 2 2 2 Rauduskoivu 1 1 1 Mänty 1 1 1 Harmaaleppä Pihlaja 2 2 2 Haapa 1 Raita 1 1 1 Ahopaju 1 Kiiltopaju 1 Mustuvapaju 1 Vadelma 1 1 1 Kenttäkerros Mustikka 3 2 2 Puolukka 2 1 2 Kanerva 1 Metsälauha 2 2 3 Kevätpiippo 2 1 1 Pallosara 2 2 1 Metsätähti 1 2 1 Metsämaitikka 1 1 1 Kangasmaitikka 1 1 1 Nuokkutalvikki 1 1 Metsäalvejuuri 1 2 1 Metsäkorte 1 2 Ketunleipä 1 1-2 1 Oravanmarja 1 1 1 Vanamo 1 1 1 Suo-orvokki 1 1 Hiirenporras 1 1

Sivu 12/12 Maitohorsma 1 1 Kultapiisku 1 1 Nurmilauha 1 Heinätähtimö 1 Lillukka 1 1 1 Korpikastikka 1 Metsäkastikka 1 Pohjakerros Seinäsammal 3 2 2 Varvikkorahkasammal 2 2 1 Kangaskynsisammal 2 1 1 Metsäkerrossammal 1 1 Kivikynsisammal 1 1 Korpirahkasammal 1 1 1 Korpikarhunsammal 1 1 1 Metsäliekosammal 1 Suikerosammalet 1 Kangaskarhunsammal 1 ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta Lammenranta 4B 80200 Joensuu www.osuuskuntatoimi.fi helena.haakana@osuuskuntatoimi.fi p. 040 822 0819