PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Arviointivuoden 2011 yhtenä painopistealueena on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen arviointi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa monessa henkilöstöryhmässä vallinnut henkilöstöpula jatkui edelleen, eikä avoimiin virkoihin saatu tarpeeksi hakijoita. Esimerkiksi lääkärien saatavuus on ollut huono ja vakansseista vakituisesti täytettyinä oli vain 62 prosenttia. Myös sijaisten saaminen on ollut vaikeaa. Tämän seurauksena lääkärille pääsy kestää kohtuuttomasti. Odotusajat lääkärin vastaanotolle kiireettömässä hoidossa olivat peräti 5-6 viikkoa, jopa pitempiä, mikä asiakkaiden kannalta on aivan liian pitkä aika. Yhteydensaantia terveyskeskuksiin on parannettu ottamalla käyttöön takaisinsoittojärjestelmä, mutta se ei helpota lääkärille pääsyä. Toimeentulotukea saavien määrä on vuoden 2011 aikana kasvanut työttömyysasteen pienentymisestä huolimatta. Toimeentulotukipalvelun ongelmana ovat olleet pitkät käsittelyajat. Yhteyden saaminen sosiaalialan ammattilaiseen viimeistään lainmukaisen seitsemän arkipäivän aikana on tärkeää. Talous- ja velkaneuvonnan haasteina ovat olleet erityisesti pikavippejä ottavat nuoret henkilöt, sekä peliongelmista kärsivät asiakkaat. Vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Asiointimahdollisuuksia netin kautta on kehitetty, mutta on huomioitava myös ne asiakkaat, erityisesti vanhukset, jotka eivät käytä nettipalveluja. Kaupungin organisaatiossa ja toiminnassa on tapahtunut lukuisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstön asemaan ja tehtäviin sekä fyysisiin toimitiloihin, kun toimintoja on keskitetty suurempiin yksikköihin. Osa muutoksista on tehty kuulematta henkilöstöä. Palveluliiketoimen toimialan perustaminen vuoden 2011 alusta liittyy tilaajatuottajamallin käyttöönottoon. Suurin osa tähän liittyvistä organisaatiomuutoksista tehtiin vuoden 2011 aikana. Muutoksen yhteydessä perustettiin liikelaitoksia ja siirrettiin henkilöstöä uudelle toimialalle. Henkilöstö ei päässyt tässäkään yhteydessä riittävästi osallistumaan muutosten suunnitteluun. Myös muutoksista tiedottaminen on ollut puutteellista. Tämän seurauksena tilaaja-tuottajamallin mukainen toiminta on edelleen sekä asiakkaille että osalle henkilöstöä selkiintymätöntä. Tilaaja- ja tuottajaosapuolen välisiä sopimuksia on vielä tekemättä eivätkä sopimukset kata kaikkia aiemmin tarjottuja palveluja. Palvelujen laatu on myös kärsinyt, esimerkkejä ovat katujen talvikunnossapidon huonontuminen ja kaupunkiympäristön siisteysongelmat. Eri osapuolten vastuu palvelujen toteuttamisessa tulisikin selkeyttää. Palvelutuotannon työn valvontaa on myös parannettava. Valtuuston asettamien sitovien tulostavoitteiden määrä oli kasvanut 128:aan. Näistä 56 jäi tarkastuslautakunnan mukaan joko toteutumatta tai tulosta ei voitu arvioida. Vain pieni osa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen tulostavoitteista on asetettu ohjaamaan toimialojen varsinaista palvelutuotantoa. Tavoitteiden tulee olla yksiselitteisiä ja selkeitä eikä itsestään selviä, esimerkiksi että toimialan tulee pysyä budjetissa. Jatkossa tulee kiinnittää enemmän huomiota tavoitteisiin ja niille asetettuihin mittareihin. On turhaa asettaa tavoitetta, jonka saavuttamista ei voi todentaa. Ritva Erkama Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ARVIOINTIKERTOMUS 2011

ARVIOINTIKERTOMUS 2011

SISÄLLYS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA... 5 1.1 Arvioinnin lähtökohdat... 6 1.2 Arviointikertomusraportointi... 8 1.3 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta... 8 2 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI... 10 2.1 Talousarvion toteutumisen arviointi... 13 2.1.1 Peruskaupungin käyttötalouden ja investointien toteutumisen arviointi... 13 2.2 Rahastosijoitukset... 15 3 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI... 17 3.1 Espoo-strategia 2010-2013... 17 3.2 Talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi... 17 3.3 Tulostavoitteiden asettamisen ja toteutumisen arviointi... 19 3.3.1 Yleishallinto... 21 3.3.2 Sosiaali- ja terveystoimi... 25 3.3.3 Sivistystoimi... 27 3.3.4 Tekninen ja ympäristötoimi... 29 3.3.5 Palveluliiketoimi... 31 3.4 Suurten kaupunkien sitovat vuositavoitteet - kyselyn tuloksia... 35 4 TOIMINNAN ARVIOINTI... 37 4.1 Tuottavuusohjelma 2009-2012... 37 4.2 Kaupungin henkilöstö... 39 4.3 Sosiaali- ja terveystoimi... 41 4.3.1 Päivystys- ja terveysasematoiminta... 41 4.3.2 Maahanmuuttajapalvelut ja monikulttuurisuusohjelma... 43 4.3.3 Talous- ja velkaneuvontapalvelut... 45 4.3.4 Toimeentulotuki... 46 4.3.5 Vanhusten avopalvelut... 48 4.3.6 Espoon sairaala ja saattohoito... 50 4.3.7 Kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU ja vammaisten palvelusuunnitelmat. 52 4.4 Sivistystoimi... 53 4.4.1 Koulukohtainen budjetointi... 53 4.4.2 Kaupunginkirjasto... 54 4.4.3 Työväenopisto... 55 3 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

4.5 Tekninen ja ympäristötoimi... 57 4.5.1 Geotekniikka ja kaupunkimittaus -palvelualue... 57 4.5.2 Katu- ja viherpalvelut... 58 4.5.3 Investointihankeprosessi... 60 4.5.4 Kaupungin toimitilat... 61 4.5.5 Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto... 63 4.6 Palveluliiketoimi... 65 4.6.1 Palveluliiketoimen toimiala... 65 4.6.2 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos... 66 5 Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut ja Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymät... 68 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISARVIOINTI... 71 6.1 Ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas Itämeri ja yhtenäinen viheralueverkosto... 71 ALLEKIRJOITUKSET... 74 LIITE 1: Tarkastuslautakunnan havainnot vuodelta 2011 LIITE 2: Vuoden 2011 tavoitteiden toteutuminen LIITE 3: Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta 4 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 pykälän mukaisesti valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu lisäksi huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon kaupungin tarkastuslautakunnan toimintaa sääntelee kuntalain lisäksi kaupungin tarkastussääntö, jonka mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu lakisääteisten tehtävien lisäksi hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Erityisesti arvioidaan kaupungin toiminnan vaikuttavuutta kuntalaisen näkökulmasta. Valtuustokauden 2009-2012 tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2011 toimineet seuraavat 13 jäsentä: Jäsenet Ritva Erkama, puheenjohtaja Jaakko Mauriala, varapuheenjohtaja Rolf Aschan Antero Krekola Sirkka-Liisa Korkala Jussi Koskinen Antero Laukkanen Mika Levänen Kimmo Metsä Marjo Pihlman Terttu Savola Eila Uotila Paula Viljakainen 14.11.2011 asti/ Arja Sääksvuori Henkilökohtaiset varajäsenet Pirjo Söderström Pekka Simpura Ken Thilman Tuija Kinnunen Sirkka Lindroos Ilkka Arvola Antero Rasilainen Heidi Sipilä Tero Rantanen Kati Yli-Paavola Sabrina Norlamo Tuulia Koskinen Heikki Santti Ulkoiseen tarkastukseen kuuluvat tarkastuslautakunnan lisäksi muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina kaupungin ulkoisen tarkastuksen yksikkö sekä JHTTtilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimivan ulkoisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on valmistella tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat sekä avustaa kaupungin JHTT-tilintarkastajaa. Yksikön toimintaa ohjaa tarkastuslautakunnan arviointiohjelman ja tilintarkastajan tarkastusohjelman lisäksi vuosittain laadittava ulkoisen tarkastuksen yksikön tarkastusohjelma. Ulkoisen tarkastuksen yksikköä johtaa kaupunginreviisori, JHTT Virpi Ala-aho. Vuonna 2011 yksikössä oli lisäksi konsernitarkastajan, tarkastajan ja kahden kaupunkitarkastajan virat. 5 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Espoon kaupungin tarkastuslautakunta Kuvaaja: Kimmo Brandt/Compic-Photos Oy Takana: Arja Sääksvuori, Kimmo Metsä, Antero Laukkanen ja Rolf Aschan, edessä: Mika Levänen, Eila Uotila, Sirkka-Liisa Korkala, Ritva Erkama (pj.), Jaakko Mauriala (vpj.), Tuija Kinnunen (varajäsen) ja Terttu Savola, poissa: Jussi Koskinen, Antero Krekola ja Marjo Pihlman Kaupungin tilintarkastajana toimii vuosina 2009-2012 JHTT -yhteisö Oy Audiator Ab. Vastuunalaisena tilintarkastajana on vuonna 2011 toiminut KHT, JHTT Aimo Hukkamäki. Espoon kaupunki ostaa JHTT -yhteisöltä sopimuksen mukaan 170 tarkastuspäivää vuodessa. 1.1 Arvioinnin lähtökohdat Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittain laadittavaan arviointiohjelmaan. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin tuottavuusohjelman 2009-2012 toteuttaminen sekä vaikutukset palveluihin ja henkilöstöresursseihin. Arviointivuoden 2011 painopistealueena ovat olleet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ympäristöpalvelut. Arviointi pohjautuu kirjallisen materiaalin lisäksi lautakuntien puheenjohtajien, kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja muiden viranhaltija-asiantuntijoiden kuulemisiin sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön laatimiin tarkastuksiin ja selvityksiin. Arviointityönsä kehittämiseksi tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuivat vuonna 2011 useisiin koulutuksiin ja seminaareihin ja tarkastuslautakunta teki opintomatkan Brysseliin ja Luxemburgiin lokakuussa 2011. 6 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Lautakunta kokoontui vuoden 2011 arviointi- ja tarkastustyöhön liittyen 13 kertaa. Vuoden 2011 arviointia varten lautakunta piti seuraavat kokoukset: Tarkastuslautakunnan arviointikokoukset 31.08.2011 Lausunto seurantaraportti I:stä valtuustolle 22.09.2011 Vuoden 2009 arviointikertomuksesta annetut vastineet Harmaan talouden torjunta -asiantuntijaluento 27.10.2011 Sosiaali- ja terveystoimi: päivystys- ja terveyskeskustoiminta, PKS -yhteistyö 24.11.2011 Tekninen ja ympäristötoimi: Ympäristönsuojelumääräykset ja ympäristöpolitiikka 2009-2012 01.12.2011 Lausunto lokakuun 2011 kuukausiraportista valtuustolle 02.02.2012 Tuottavuusohjelman 2009-2012 toteuttaminen: talous- ja hankintapalvelut, tietohallinto 09.02.2012 Arviointikertomuksen valmistelu 08.03.2012 Kaupunkikonserni: HSY ja HSL 29.03.2012 Tilinpäätös- ja konsernitilinpäätös sekä Henkilöstökertomus 12.04.2012 Arviointikertomuksen valmistelu 19.04.2012 Arviointikertomuksen valmistelu 03.05.2012 Arviointikertomuksen hyväksyminen 07.05.2012 JHTT-tilintarkastajan tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunta on jakaantunut kahteen jaostoon, jotka ovat arvioineet kaupungin ja sen konsernin toimintaa ja taloutta lautakunnan päättämän vastuualuejaon mukaisesti. I-jaoston arviointi on kohdistunut sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen opetustoimia lukuun ottamatta. II-jaosto on arvioinut teknistä ja ympäristötoimea sekä suomen- ja ruotsinkielisiä opetustoimia. Lautakunnan molemmat jaostot pitivät viisi kokousta. Vuoden 2011 arviointiin liittyen pidettiin seuraavat kokoukset: I-jaoston kokoukset 15.09.2011 Sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi: maahanmuuttajapalvelut sekä monikulttuurisuusohjelma 03.11.2011 Sosiaali- ja terveystoimi: talous- ja velkaneuvonta, toimeentulotuki 17.11.2011 Sivistystoimi: kaupunginkirjasto, työväenopisto 13.12.2011 Sosiaali- ja terveystoimi: vanhusten avopalvelut, Espoon sairaala, saattohoito 19.01.2012 Sosiaali- ja terveystoimi: vammaispalvelut II-jaoston kokoukset 08.09.2011 Palveluliiketoimi: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 06.10.2011 Tekninen ja ympäristötoimi: Geotekniikkayksikkö, Kaupunkimittausyksikkö 10.11.2011 Sivistystoimi sekä tekninen ja ympäristötoimi: kouluinvestointihankeprosessi sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta, koulukohtainen budjetointi 15.12.2011 Tekninen ja ympäristötoimi: esikunta, katu- ja viherpalvelut 20.01.2012 Tekninen ja ympäristötoimi: esikunta, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 7 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

1.2 Arviointikertomusraportointi Tarkastuslautakunta laatii vuosittain valtuustolle arviointikertomuksen, joka sisältää kyseisen arviointivuoden havainnot ja suositukset. Arviointikertomus käsitellään tilinpäätöksen kanssa samassa kokouksessa. Tarkastuslautakunta on lisäksi antanut vuonna 2011 valtuustolle erilliset lausunnot kaupungin tammi-heinäkuun seurantaraportista ja lokakuun kuukausiraportista. Arviointikertomuksen rakenne Arviointikertomuksen luvussa kaksi esitellään tarkastuslautakunnan arvio kaupungin taloustilanteesta sekä vuoden 2011 talousarvion toteutumisesta. Kolmannessa luvussa esitellään arvio kaupungin ja konsernin strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Siinä tuodaan erityisesti esille havainnot tavoitteista, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan ole toteutuneet tai joiden toteutumista ei ole voitu arvioida. Neljännessä ja viidennessä luvussa esitetään tarkastuslautakunnan tekemät muut kaupungin toimintaa ja konsernia koskevat arvioinnit. Kuudennessa luvussa esitetään yhteenveto Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien tarkastustoimien yhteisarvioinnista. Arviointikertomuksen lopussa olevissa liitteissä on esitetty yhteenveto tarkastuslautakunnan havainnoista vuodelta 2011, vuoden 2011 tavoitteiden toteutuminen sekä vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on esitetty arviointikertomuksessa keltaisella pohjalla. Arviointikertomuksesta tiedottaminen Arviointikertomus on luovutettu kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle 10.5.2012. Arviointikertomus on julkaistu kaupungin nettisivuilla ja tiedote jaettu tiedotusvälineille arviointikertomuksen julkaisupäivänä 10.5.2012. Arviointikertomus käsitellään valtuuston kokouksessa 21.5.2012. Painetut arviointikertomukset jaetaan Espoon valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille sekä kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin. 1.3 Vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2010 arviointikertomuksen 28.4.2011. Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen 23.5.2011 ja päätti velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto päätti antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Lautakuntien vuoden 2010 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin liittyvät selvitykset olivat kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltävinä syyskuussa 2011 seurantaraportti I:n yhteydessä. 8 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Tarkastuslautakunta seuraa vuosittain aikaisempien arviointikertomushavaintojen toteuttamista. Vuosien 2009 ja 2010 jälkiseurannassa havaittiin, että useiden tarkastuslautakunnan esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä. Vuoden 2009 arviointikertomuksessa esille tuoduista 51 havainnosta 16 havainnolle ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat kesken. Näistä keskeisimmät havainnot koskevat vanhuspalveluja, toimeentulotukea sekä terveyspalveluja. Vuoden 2010 arviointikertomuksessa esitetyistä 55 havainnosta 20 havainnolle ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat vielä kesken. Keskeisimmät havainnot koskevat toimeentulotukea ja lastensuojelupalveluja. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut vuosittain esille myös tavoitteiden ja niiden arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja. Havainnoissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Tavoitteiden asettamista on arvioitu erikseen luvussa 3.3. Tarkastuslautakunnan aiempina vuosina esille nostamat havainnot toimeentulotuen hakemusten käsittelystä sekä terveyskeskuslääkärille pääsyn vaikeudesta on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen arvioinnissa luvussa 4.3. Muut vuosien 2009 ja 2010 arviointikertomushavainnot, joiden perusteella toiminnassa ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat vielä kesken, on esitetty liitteessä 3. Tarkastuslautakunnan havaintojen perusteella ei ole ryhdytty kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi ja erityisesti kuntalaisten palvelujen parantamiseksi. Valtuusto on antanut kaupunginhallitukselle tehtäväksi epäkohtien korjaamisen. Kaupunginhallituksen tehtävä on seurata, että näin tapahtuu. 9 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

2 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Kaupungin taloustilanne oli vuonna 2011 tyydyttävä ja velkamäärä väheni. Vuoden 2011 vuosikate 140,6 milj. euroa ei kuitenkaan riittänyt peruskaupungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden 197,1 milj. euron investointien rahoittamiseen. Käyttötalouden menojen kasvu oli edellisvuosia voimakkaampaa. Menokehityksen hallinta on tulevina vuosina erittäin tärkeää kaupungin huomattavan suuren investointiohjelman vuoksi. Merkittävimpiä lähivuosien investointihankkeita ovat muun muassa sairaalahanke, Länsimetro sekä muut suunnitellut liikenneinfrastruktuuria koskevat hankkeet. Lisäksi kaupungin vuosikatetta rasittavat kaupungin taseen ulkopuolisten toimitilahankkeiden aiheuttamat pitkäaikaisten vastuiden ylläpito- ja rahoituskulut. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin vuosikatteen suhde investointeihin vuosina 2006-2011. Vuosikatteen tavoitetasoksi on pitkällä tähtäimellä linjattu 180 milj. euroa kaupungin korkean uusinvestointien tason ja väestönkasvun vuoksi. Vuosikatteen suhde investointeihin vuosina 2006-2011 peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Lähde: mukaillen vuoden 2011 tilinpäätös Vuonna 2011 kaupunki ei nostanut pitkäaikaista lainaa eikä purkanut rahastoja. Kaupungin lainamäärä väheni 55 milj. euroa vuoden 2011 aikana. Vuoden lopussa kaupungin lainamäärä oli laskenut 160 milj. euroon. Kaupungin lainakanta oli laskenut edellisen vuoden 867 eurosta 633 euroon/asukas. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Espoon lainamäärä on keskimääräistä pienempi. 10 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Kaupungin investointien ja lainojen lyhennysten rahoitus, milj. euroa 350 300 Kassavarat/lyhytaikainen rahoitus 2008/2011 250 Lainanotto 200 150 Rahastojen purku 100 Vuosikate 50 0 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 Inv. omahan.meno ja lainojen lyhennykset Lähde: strategia- ja talousyksikkö 2012 Kaupungin pääomavuokra- ja palvelumaksuvastuut olivat vuoden 2011 lopussa 136 milj. euroa, mikä oli 5,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Leasingvastuita oli yhteensä 17,5 milj. euroa ja vuokravastuita 17,2 milj. euroa. Maankäyttösopimuksista aiheutuvia velvoitteita oli 53,1 milj. euroa, mutta ne eivät olleet vielä laskutuskelpoisia. Lisäksi kaupungilla oli muita sopimusvastuita 9,6 milj. euroa, josta pääosan muodosti valtiolle Kehä I:n rakentamiseksi myönnetty koroton laina. Kehä I - hankkeen rahoituksen valtion osuus on yhteensä 109,4 milj. euroa. Valtio maksaa lainan takaisin kaupungille kahdessa erässä vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2012 valtiolta laskutettu summa sisältäen arvonlisäveron on 54,8 milj. euroa. Kaupunki on myöntänyt takauksia yhtiöiden ja yhteisöjen puolesta lainoille, joiden pääoma vuoden 2011 lopussa oli 405 milj. euroa. Lisäksi kaupunki on myöntänyt 340 milj. eurolla takauksia, joista lainasitoumukset olivat vuoden 2011 lopussa vielä tekemättä, lähinnä Länsimetro Oy:lle ja KOY Espoon Toimitiloille. Kaupungin lainat ja vastuut vuosina 2006-2011 Lähde: vuoden 2011 tilinpäätös 11 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Konsernin lainakanta vuoden 2011 lopussa oli HSY:n tietojen tarkistamisen jälkeen 1 327 milj. euroa. Konsernilainat asukasta kohden olivat 5 254 euroa, mikä oli samaa tasoa kuin vuonna 2010. Valtuustokauden 2009-2012 tavoitteen mukaan kaupungin lainamäärän tulee olla vuoden 2012 lopussa enintään 1 800 euroa/asukas ja konsernilainojen määrä enintään 6 000 euroa/asukas. Kaupungin ja konsernin lainat vuosina 2006-2011 HSY:n osalta vuosien 2010-2011 tiedot ovat muuttuneet tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen, vuoden 2011 konsernilainat ovat 68,3 milj. euroa kaaviossa esitettyä pienemmät. Lähde: vuoden 2011 tilinpäätös Seuraavassa taulukossa on esitetty suurimpien kaupunkien konsernilainat asukasta kohti vuonna 2011. Konsernilainojen tarkastelu antaa vertailukelpoisemman kuvan kaupunkien lainamääristä, koska se eliminoi toimintojen organisoinnissa (liikelaitokset, yhtiöt) olevien erojen vaikutuksia. Suurimpien kaupunkien konsernilainat euroa/asukas vuonna 2011 (Espoon konsernilainamäärässä on merkitty HSY:n osuutta liikaa 271 euroa/asukas) Lähde: Heikki Helin, Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2011 12 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

2.1 Talousarvion toteutumisen arviointi Kaupungin tilikauden tulos oli 44,7 milj. euroa. Vuoden 2010 tilikauden tulos ei ole vertailukelpoinen vuoden 2011 tulokseen, koska vuoden 2010 tulokseen vaikutti merkittävästi Espoon Veden siirto HSY:lle. Vuoden 2010 tilikauden tulos ilman Espoon Veden siirtoa olisi ollut noin 102 milj. euroa. Vuoden 2011 vuosikate oli 140,6 milj. euroa, joka jäi yli 10 milj. euroa muutetusta talousarviosta, ja oli yli 42 milj. euroa vuoden 2010 tasoa heikompi. Vuosikate osoittaa investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin käytettävissä olevan tulorahoituksen. Verotulot kasvoivat 5,9 prosenttia talousarviossa ennakoitua enemmän, ja verotuloarviota korotettiin 74 milj. eurolla loppuvuonna 2011. Verotulojen kasvu edellisestä vuodesta oli 47,7 milj. euroa, joka oli 4,0 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi verotulotasauksen jälkeen 30,9 milj. euroa, joka oli 6,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2010. Verotuloon perustuva Espoon tasausvähennys oli 181,7 milj. euroa, mikä vastaa noin 3,3 tuloveroprosentin tuottoa. Kaupungin toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 21,3 milj. euroa ollen 245,7 milj. euroa. Maankäyttömaksutuloja kertyi 9,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2010. Toimintamenot olivat yhteensä 1 438,9 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 127,6 milj. euroa. Vertailukelpoinen menojen kasvu, jossa on oikaistu valmistus omaan käyttöön -menettelyn kirjaustavan muutos, oli 5,7 prosenttia. Henkilöstökulut kääntyivät maltillisten vuosien jälkeen 5,7 prosentin kasvuun. Peruskaupungin palvelujen ostot kasvoivat 15 prosenttia edellisvuodesta, vuoden 2011 toteutuma oli 615,1 milj. euroa. Vuodesta 2010 kaupungin vertailukelpoinen toimintakate heikkeni 7 milj. euroa. 2.1.1 Peruskaupungin käyttötalouden ja investointien toteutumisen arviointi Talousarvion toteutumisvertailu on tehty valtuustoon nähden sitovalla määrärahatasolla. Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutettu 2011 TP 2011 Tulot 168,7 199,6 179,0 190,5 217,3 Menot 1 337,7 1 364,5 1 413,2 1 431,6 1 488,4 Peruskaupungin käyttötalouden tulot ylittivät muutetun talousarvion 26,8 milj. eurolla. Peruskaupungin menot ylittivät muutetun talousarvion 56,8 milj. eurolla. Kaupungin toimialojen tulot ylittivät muutetun talousarvion lukuun ottamatta yleishallinnon 0,2 milj. euron tulojen alitusta. Toimialojen menot ylittivät muutetun talousarvion lukuun ottamatta yleishallinnon 2,5 milj. euron menojen alitusta. 13 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Yleishallinto Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutettu 2011 TP 2011 Tulot 6,1 6,2 8,9 9,4 9,2 Menot 54,7 53,1 64,2 62,5 60,0 Yleishallinnon tulot alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Yleishallinnon toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 2,5 milj. eurolla. Suurimmat alitukset olivat palvelujen ostoissa, 1,3 milj. euroa, muissa kuluissa, 0,7 milj. euroa ja henkilöstökuluissa, 0,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutettu 2011 TP 2011 Tulot 77,2 64,6 62,3 67,0 67,9 Menot 747,4 587,2 605,4 625,3 631,1 Sosiaali- ja terveystoimen tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,9 milj. euroa. Menot ylittyivät 5,8 milj. euroa. Suurimmat menoylitykset aiheutuivat terveyspalveluissa 3,2 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon ylitys oli 1,2 milj. euroa. Vanhuspalveluissa ylitys oli 2,1 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalvelujen ylitys 1,3 milj. euroa. Esikunnan menojen alitus oli 0,9 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion määrärahat vähenivät suomenkielisen päivähoidon siirryttyä sivistystoimeen vuoden 2010 alussa. Sivistystoimi Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutettu 2011 TP 2011 Tulot 13,9 34,9 35,5 36,2 39,1 Menot 383,8 580,0 599,3 596,4 604,0 Sivistystoimen tulot ylittivät muutetun talousarvion 2,9 milj. euroa johtuen muun muassa perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen saaduista avustuksista, suomenkielisen lukio-opetuksen kertyneistä tuloista ja päivähoidon asiakasmaksuista. Sivistystoimen toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion 7,6 milj. eurolla. Toimialan henkilöstömenot alittuivat 5,4 milj. euroa, työvoimanvuokraus vastaavasti lisääntyi keväällä 2011, kun määräaikaisten koulunkäyntiavustajien hankinta Seuresta aloitettiin. Palvelujen ostot ylittyivät 5,6 milj. euroa johtuen muun muassa ostopalvelupäiväkotien lisääntyneestä käytöstä, työvoimanvuokrauksesta ja kotikuntakorvauksista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät noin 3,1 milj. euroa. Sisäiset menot ylittyivät noin 4,6 milj. euroa toimitilavuokrista ja siivouksesta johtuen. Sivistystoimen talousarvion määrärahat kasvoivat suomenkielisen päivähoidon siirryttyä sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen vuoden 2010 alussa. 14 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutettu 2011 TP 2011 Tulot 71,6 93,9 71,7 77,3 100,4 Menot 151,8 144,1 143,3 146,4 192,4 Teknisen ja ympäristötoimen tulot ylittivät muutetun talousarvion 23,1 milj. eurolla. Toimintavuoden aikana kirjattiin valmistukseen omaan käyttöön toteuman mukaisesti 22,8 milj. euroa, mistä vain 2,9 milj. euroa sisältyi talousarvioon. Valmistus omaan käyttöön -kirjaustapaa muutettiin vuonna 2011. Ulkopuolisille tehtäviin töihin budjetoitiin tuloja 9,6 milj. euroa. Toteuma oli 17 milj. euroa, jonka vaikutus menoihin oli sama. Toimialan toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion 46,0 milj. euroa. Palveluliiketoimi Vuoden 2011 alusta perustetun palveluliiketoimi muodostuu esikunnasta sekä viidestä liikelaitoksesta. Tilinpäätöksessä esikunnan tulot olivat 0,7 milj. euroa ja menot 0,8 milj. euroa. Esikunnan kuluja laskutettiin sopimuksien mukaan liikelaitoksilta. Liikelaitosten tilinpäätökset on esitetty tilinpäätöskirjassa erillisinä. Peruskaupungin investoinnit Peruskaupungin (ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä ja rahastoja) investointien talousarvion toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutettu 2011 TP 2011 Tulot 57,7 214,1 50,1 50,1 29,0 Menot 165,8 252,8 154,9 215,9 119,6 Peruskaupungin investointitulot alittivat muutetun talousarvion 21,1 milj. euroa. Investointimenot alittuivat 96,3 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat syntyivät valmistus omaan käyttöön kirjaustavan muutoksesta, joka pienensi investointimenoja ja lisäsi käyttötalousmenoja 21,3 milj. euroa. Kunnallistekniikan käynnissä olevien hankkeiden määrärahoista siirtyi valtuuston päätöksellä 18,7 milj. euroa vuodelle 2012. Lisäksi oli varauduttu Suurpellon alueella vireillä olleeseen 38,8 milj. euron maakauppaan, joka ei tehdyn valituksen vuoksi toteutunut ja määräraha jäi käyttämättä. 15 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

2.2 Rahastosijoitukset Kaupungilla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa. Espoon rahastosijoitukset ovat kunta-alalla suuria, minkä vuoksi kaupungin rahastosijoitusten kehitystä verrataan pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Kaupungin sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto hyväksytyillä riskitasoilla. Rahastosijoituksista raportoidaan valtuustolle kaupungin seurantaraportissa sekä tilinpäätöksessä. Sijoitusinstrumentit on arvostettu tilinpäätöksessä hankintahintaansa, tai mikäli tilinpäätöspäivänä niiden markkina-arvo on hankintahintaa alhaisempi, markkina-arvoon. Rahastojen kirjanpitoarvo 31.12.2011, sisältäen investointirahaston, oli yhteensä 552,4 milj. euroa. Kaupungin rahastojen arvo markkina-arvostettuna oli 31.12.2011 yhteensä 549,8 milj. euroa. Rahastoja ei purettu vuoden 2011 aikana. Rahastojen varainhoitajien palkkiot olivat yhteensä 1,2 milj. euroa vuonna 2011. Oheisessa taulukossa on esitetty rahastojen kirjanpitoarvojen muutokset vuonna 2011. Taulukossa on esitetty erillisten taseyksiköiden lisäksi Investointirahasto. Rahastojen kirjanpitoarvojen muutokset vuonna 2011 Rahasto Tase 31.12.2010 Tilikauden ylijäämä Velkojen muutos (kunnalta) Purku Pääom an muutokset yhteensä Tase 31.12.2011 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Peruspalvelujen kehittämisrahasto Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto 374 870 422 67 532 67 532 374 937 954 103 832 893 2 708 019 2 708 019 106 540 912 50 365 685-620 399 5 710 421 5 090 022 55 455 707 Investointirahasto 7 945 000 7 945 000 Vahinkorahasto 5 219 599 392 672 392 672 5 612 271 Sosiaalisen luototuksen rahasto 1 967 483-52 488-52 488 1 914 995 YHTEENSÄ 544 201 082 2 495 336 5 710 421-8 205 757 552 406 839 Lähde: tilinpäätös 2011 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusten kirjanpitoarvo 31.12.2011 oli 374,9 milj. euroa ja markkina-arvo 395,6 milj. euroa. Rahaston tuotto vuonna 2011 oli -4,3 prosenttia. Rahaston sijoitusten tuotot ovat olleet hieman eläkerahastojen tuottoja alhaisempia vuonna 2011. Rahaston tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelujen kehittämisrahaston varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Lähtökohtana on ollut noin kuuden prosentin tuotto-odotus. Rahaston tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 1,5 prosenttia vuosittain vuoden 2011 loppuun mennessä. Peruspalvelujen kehittämisrahaston sijoitusten kirjanpitoarvo vuoden 2011 lopussa oli 106,5 milj. euroa ja markkina-arvo 112,3 milj. euroa. Rahaston tuotto vuonna 2011 oli 1,0 prosenttia. Rahaston sijoitusten tuotot ovat olleet eläkerahastojen tuottoja korkeampia. Rahaston vuosittainen tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 3,6 prosenttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Rahastoa ei purettu vuonna 2011. Vuosina 2001-2011 keskimääräinen inflaatio on ollut 1,7 prosenttia vuodessa. Rahastojen vuosittainen tuotto niiden perustamisesta lähtien on jäänyt huomattavasti tavoiteltua matalammalle tasolle. 16 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

3 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Seuraavassa on käsitelty Espoo-strategiaa 2010-2013, talousarvion tulostavoitteiden asettamista, toteutumista ja arviointia sekä suurten kaupunkien sitovia vuositavoitteita koskevan kyselyn tuloksia. 3.1 Espoo-strategia 2010-2013 Espoo-strategia 2010-2013 on hyväksytty 7.9.2009 valtuustossa ja sitä on tarkistettu 13.9.2010. Espoo-strategia määrittelee kaupungin toiminnan kehittämisen suunnan lähivuosiksi. Strategian perustan muodostavat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Strategian keskeisen sisällön muodostaa valtuuston hyväksymä tuottavuusohjelma ja siitä syntyvien projektien ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Espoo-strategiaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Espoo-strategia on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia, jota toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja strategian toimeenpano-ohjelmilla. Strategian laadintaprosessissa Espoo-strategia suunnitellaan ensin yleisellä tasolla, jonka jälkeen toimialat aloittavat omien tuloskorttiensa laadinnan. Tällä tavoitellaan vuorovaikutteista päämäärä- ja tavoiteasettelua, jossa pitkälti samanaikaisesti valmistellaan strategia ja toimeenpannaan se käytäntöön toimialoittain laadittavilla tuloskorteilla. Uudistetulla prosessilla on ollut tavoitteena vahvistaa valtuuston asemaa strategisena johtajana. 3.2 Talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Espoo-strategian valtuustokauden tavoitteiden lisäksi talousarviossa asetetaan toimialojen tuloskortteihin vuosittain tulostavoitteita, jotka ovat kuntalain tarkoittamia valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tuloskorteissa on lisäksi esitetty toimialan itselleen asettamia tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Toimialojen ja tulosyksiköiden tuloskortit perustuvat visiolähtöiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä Balanced Scorecard -mallin soveltamiseen. Tulostavoitteet on johdettu kriittisten menestystekijöiden kautta strategiasta. Espoostrategiassa valtuustokauden tavoitteiden toteuttamisessa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta päämäärät ja sitä kautta visio saavutetaan. Valtuuston asettamien sitovien tulostavoitteiden määrä on vuonna 2011 kasvanut yhteensä 128 tulostavoitteeseen, jossa ovat mukana konsernia koskevat tulostavoitteet. Tulostavoitteet on esitetty talousarviokirjassa lihavoituina. Määrä sisältää kaikki toimialojen tuloskorteissa olevat tulostavoitteet, joista osa on toimialoille yhteisiä ja esiintyvät useammassa kuin yhdessä tuloskortissa. Erisisältöisiä sitovia tulostavoitteita on 65. Vuodelle 2011 asetettuja tulostavoitteita ei ole numeroitu talousarviossa. Talousarvion tulostavoitteiden toteutumisen raportointi Kaupunginhallituksen on kuntalain mukaan selvitettävä toimintakertomuksessa valtuustolle sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on 17 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

kuntalain mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet sekä esitettävä arvioinnin tulokset valtuustolle. Tavoitteiden toteutumisen raportointi valtuustolle tehdään talousarviovuoden aikana Seuranta I raportoinnin sekä lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Päättyneeltä talousarviovuodelta annettiin valtuustolle ennen varsinaisen tilinpäätöksen käsittelyä helmikuussa tilinpäätöksen ennakkotieto, jonka yhteydessä jaettiin toimialojen tuloskortit, joissa on esitetty arvio tavoitteen toteutumisesta vuonna 2011. Tulostavoitteiden toteutumisen lopullinen raportointi esitetään valtuustolle vuoden 2012 toukokuussa toimintakertomuksessa. Yhteensä 128 tulostavoitteesta tilinpäätöksen mukaan seuraavassa taulukossa raportoidut 41 tulostavoitetta eivät toteutuneet tai toteutuivat aikataulustaan myöhässä. Osa poikkeamista koski kaikkia tai useampia toimialoja ja osa vain yhtä toimialaa. Tulostavoitteiden toteutuminen tilinpäätöksen 2011 mukaan TILINPÄÄTÖS 2011 Toteutunut Toteutunut osittain Ei toteutunut Talous 27 2 15 Henkilöstö 17 2 17 Palvelujen järjestäminen 13 6 6 Asiakas ja kaupunkilainen 14 0 1 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki 6 0 2 YHTEENSÄ 77 10 41 Valtuuston käsiteltäväksi vietiin 20:n erisisältöisen tulostavoitteen poikkeama. Valtuusto hyväksyi lokakuun kuukausiraportin yhteydessä 36 tulostavoitteen toteutumisen poikkeaman 12.12.2011. Edellisten lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi viiden tulostavoitteen toteutumisen poikkeamat. 18 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

3.3 Tulostavoitteiden asettamisen ja toteutumisen arviointi Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan arviointi vuoden 2011 tulostavoitteiden asettamisesta ja toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2011 tulostavoitteiden toteutumisesta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut Toteutumista ei voida arvioida Talous 23 13 3 5 Henkilöstö 17 11 2 6 Palvelujen järjestäminen 13 1 6 5 Asiakas ja kaupunkilainen 14 0 0 1 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki 5 2 1 0 YHTEENSÄ 72 27 12 17 Tilinpäätöksen mukaan valtuuston asettamista tulostavoitteista 41 jäi toteutumatta tai toteutui vain osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 56 tulostavoitetta asetetuista 128 tulostavoitteesta jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voida arvioida. Valtuuston asettamat talousarviovuoden tulostavoitteet ovat sitovia ja ne toteutuvat vain asetetussa muodossaan. Tilinpäätöksessä oli esitetty toteutuneiden ja toteutumatta jääneiden tulostavoitteiden lisäksi useiden tavoitteiden toteutuneen osittain tai pääosin. Tulostavoitteiden toteutumisen tulkintaa ei voida lieventää ilman valtuuston hyväksymää talousarviomuutosta. Tavoitteiden asettamisen lähtökohtana tulee olla asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen; rajalliset voimavarat on kohdennettava siten, että niillä tuotetaan tehokkaasti olennaisia ja kaupunkilaisten näkökulmasta tärkeitä palveluja. Hyvä tavoite on kaupungin ja toimialojen strategioista johdettu, toimintaa hyvin kuvaava ja selvästi toimintaa ohjaava. Tavoite ei voi olla itsestäänselvyys eikä sellainen, mitä jo laki edellyttää. Hyvä tavoite on myös sidottu tiettyyn aikaan. Onnistuneessa tavoitteenasetannassa tavoitteiksi on asetettu toiminnan tuloksia toimenpiteiden sijasta. Tavoitteen tulee olla todennettavissa tavoitetta kuvaavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla, ja sillä on oltava yhteys käytettävissä oleviin resursseihin. Hyvä mittari on tulosta kuvaava, yksinkertainen ja samalla tavoin ymmärretty, riittävän tarkka ja haastava sekä sellainen, johon yksikkö voi vaikuttaa. Mittaria määriteltäessä tulee varmistaa, että mittari kuvaa nimenomaan tavoiteltua asiaa. Mittaria määriteltäessä tulee varmistaa, että toteutumatiedot ovat saatavissa talousarviovuodelta tilinpäätöksen laadintaan mennessä. Tulostavoitteiden asettamisen lähtökohtana tulee olla asioiden tärkeysjärjestys. Rajalliset voimavarat on kohdennettava siten, että niillä tuotetaan tehokkaasti lakisääteiset ja muut kaupunkilaisten kannalta tärkeät palvelut. 19 ARVIOINTIKERTOMUS 2011

Seuraavien tulostavoitteiden poikkeamat hyväksyttiin 12.12.2011 valtuustossa kaikkien toimialojen osalta: - Keskeiset kunta 10 -tutkimuksen tulokset pysyvät vähintään vuoden 2010 tasolla. Tulostavoitteen asettamisen jälkeen on päädytty siihen, ettei välivuosikyselyä tehdäkään. - Henkilöstömenot eivät kasva vuoden 2010 tasosta. Toimialoille ja tulosyksiköille asetettavien tavoitteiden, esimerkiksi henkilöstömenojen kehityksen, on oltava kasvavassa kaupungissa realistisia. Yleishallinnon tulostavoitteet oli asetettu vuoden 2011 talousarviossa erikseen sekä konserniesikunnalle että konsernipalveluille. Konserniesikunnan kohdalla on usean tulostavoitteen kohdalla raportoitu kyseisen tulostavoitteen toteutuminen koko kaupungissa. Esimerkiksi seuraavien tulostavoitteiden toteutumien raportointi: - Toimintamenot ovat enintään hyväksytyn talousarvion mukaiset. Tulostavoitteen todetaan toteutuvan konserniesikunnan osalta, muttei koko kaupunkitasoisesti. - Palvelujen hinnoittelu on tarkistettu. Tulostavoitteen raportoidaan toteutuvan toimialojen raportoinnin perusteella. - Osaamisperustainen henkilöstösuunnittelun malli on käytössä kaikissa tulosyksiköissä ja suunnitelma tukee palvelujen järjestämistä. Tulostavoitteen todetaan toteutuvan kaupunkitasolla, vaikka se ei toteudu konserniesikunnassa. Espoonkruunu Oy:lle on asetettu yhdeksi tulostavoitteeksi, että yhtiö panostaa turvallisuuteen toteuttamalla kaupungin turvallisuusohjelmaa ja panostamalla kunnossapitoon. Tulostavoitteeksi ei tule asettaa itsestään selviä asioita, esimerkiksi talousarviossa pysymistä. Tulostavoitteiden ohjaavuutta heikentää se, että useiden tulostavoitteiden toteutumasta ei saada ajantasaista tietoa talousarviovuoden kuluessa. Joidenkin mittareiden tulokset saadaan vasta tilinpäätökseen ja osa vasta tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen, jolloin tuloksilla ei voi olla ohjaavaa vaikutusta. Myös raportoinnin epätarkkuus heikentää mahdollisuutta reagoida tavoitteiden toteutumiseen. Tulostavoitteen toteutumisesta tulee raportoida talousarviovuoden kuluessa riittävän yksityiskohtaisesti. Tarkastuslautakunta suositteli lokakuun 2011 kuukausiraportista valtuustolle antamassaan lausunnossa, että luettavampien tuloskorttien kehittämiseksi on suositeltavaa esittää tulostavoitteiden toteutuminen koko kaupungissa erillisellä tuloskortilla, eikä konserniesikunnan tuloskortilla. Muutos selkiyttäisi raportoinnin rakennetta, ja silloin konserniesikunnan tuloskortti antaisi oikean kuvan tulosyksikön omasta suoriutumisesta, ja siitä kuinka monta tulostavoitetta yksikölle on asetettu. Konserniesikunnalle asetettujen toimintamenoja ja toimintakatetta koskevien tulostavoitteiden muotoa on muutettu seurantaraportti I:een, eivätkä niiden muodot vastaa talousarviossa asetettuja tulostavoitteita. Tulostavoitteiden suuresta lukumäärästä huolimatta vain pieni osa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen tulostavoitteista on asetettu ohjaamaan toimialojen var- 20 ARVIOINTIKERTOMUS 2011