Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?



Samankaltaiset tiedostot
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

The evolution of mankind... 80

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Tyypin 2 diabetes sairautena

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Maksakokeiden viiterajat

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS

Terveelliset elämäntavat

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Diabetes ja valtimotaudit

Miten tähän on tultu?

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Onko testosteronihoito turvallista?

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Raskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa

ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI Marketta Dalla Valle

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Liikkumattomuuteen puuttuminen on kansallisesti ja kunnallisesti valtava taloudellinen mahdollisuus. Tommi Vasankari UKK-instituutti Vaasa

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Sisällysluettelo 1. Tausta 2. Menetelmät 3. Tulokset 3.1 Osallistuminen 3.2 Diabetes ja heikentynyt glukoosinsietokyky 3.3 Lihavuus ja metabolinen

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Diabetes mellitus, diagnostiikka

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Gestaatiodiabetes , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Transkriptio:

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07

Diabetes Suomessa 265.000 vuonna 2005 12 % (32 000 potilasta) Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes 88 % (233 000 potilasta)

Diabetes lisääntyy Suomessa Potilaiden lkm 400000 n.5% väestöstä on T2D >10% yli 60-vuotiaista 300000 200000 100000 Tyypin 2 diabetes Tyypin 1 diabetes 0 2000 2010 Vuosi

Diabetes lisääntyy myös maailmanlaajuisesti 300 300 250 Miljoonia 200 150 100 120 150-160 Arvioitu lukumäärä 50 30 0 1985 1995 2000 2025

Diabetes maailmanlaajuinen epidemia

Diabeteksen kokonaiskustannukset Suomessa ovat miljardi /vuosi mk/potilas/vuosi 60000 50000 40000 30000 20000 10000 31% T2D saa komplikaatioita; Heidän osuus kustannuksista 67%. Ei komplikaatioita Komplikaatioita 0 T2D lisäkustannus T1D lisäkustannus Kangas SLL 56:1525-1531, 2001

Diabeteksen ehkäisy on halvempaa kuin diabeettisten komplikaatioiden hoito

Miksi tyypin 2 diabetes lisääntyy? Geenit Ylipaino Vähäinen liikunta Länsimainen elämäntyyli Cocacolonisaatio

Metabolinen oireyhtymä

Diabeteksen suhteellinen riski BMIn mukaan 100 80 % 60 40 Riski (%) 20 0 22 27 32 BMI Coldlitz et al. 1995

Obesity Trends* Among U.S. Adults BRFSS, 2004 (*BMI 30, or ~ 30 lbs overweight for 5 4 person) No Data <10% 10% 14% 15% 19% 20% 24% 25%

DEHKO 2D 2004 Miehet 45-74v N=2250 Naiset 45-74v N=2250 24% 26% 29% 33% 50% 38% Normaalipainoiset Ylipainoiset Lihavat DEHKO 2D 2004. Peltonen M ym. Suom Lääkäril 2006;61:163-70.

DEHKO 2D 2004 Miehet 45-74v N=2250 Naiset 45-74v N=2250 69% 31% 76% 24% Normaalivyötäröiset Vyötärölihavat, 94 cm miehillä, 80 cm naisilla DEHKO 2D 2004. Peltonen M ym. SLL 2006;61:163-70.

14-vuotiaiden lihavuus ja ylipaino 1977 1999 Pojat Tytöt 1,8 3,0 6,1 16,8 0,1 1,9 4,1 10,0 1977 1999 1977 1999 1977 1999 1977 1999 lihavuus BMI >30 ylipaino BMI >25 FPA. Kontiainen 2001

Tulevaisuus?... 9-vuotias Hong Kongilainen tyttö......nuorimmat tyypin 2 diabeetikot ovat nykyään lapsia... Helsingin Sanomat 2002

Ei pelkästään ylipaino... Liikunnan evoluutio?

Moderni metabolinen syndrooma Kroon.tulehdus Rasvamaksa Adiponektiini Insuliiniresistenssi Protromboott.tila Tyypin 2 DM Keskivartalolihavuus Verenpainetauti Dyslipidemia Geenit + Ympäristö

MBO ja sydän-ja verisuonitaudit 1209 miestä (42-60 v) seurattiin keskimäärin 11.4 v lähtövaiheessa ei CVD tai diabetesta Kokonaiskuolleisuus x 2.43 Sydäninfarktikuolleisuus x 3.77 Lakka et al. JAMA 21:2709-2716, 2002

Maksan rasvoittuminen liittyy insuliiniresistenssiin Paastoinsuliini fs-insulin (mu/l) 30 66 naista 66 miestä All, r=0.59, p<0.0001, n=154 Women, r=0.54, p=0.0002, n=66 Men, r=0.63, p<0.0001, n=88 10 1 0 1 10 100 Maksan Liver rasva fat (%) Sukupuolella ei merkitystä! Westerbacka et al., Diabetologia 2004

Maksa-arvo ALAT nousee, maksan rasvan lisääntyessä S-ALAT (U/L) Women, r=0.52, p<0.0001, n=66 Men, r=0.55, p<0.0001, n=88 500 50 10 0 1 10 100 Maksan rasva (%) Maksan rasva (%) S-ALAT Naiset Miehet 10 0.2 0.0 20 1.5 0.5 30 5.7 2.0 40 14.9 5.2 50 31.2 11.0 eli samalla ALAT arvolla naisten maksan rasva korkeampi ALAT paras maksan rasvamäärän mittari maksa-arvoista! Westerbacka et al., Diabetelogia 2004

Kuinka yleistä maksa-arvojen koholla olo on? Hepatiitti C 7 % Monta syytä 6 % Hepatiitti B 1 % Hemochromatoosi 3 % 15676 henkilöä Kohonneet maksa-arvot 7.9%:lla kohonneiden maksa-arvojen tärkein syy metabolisen oireyhtymään liittyvä rasvamak Alkoholi 14 % rasvamaksa 69 % Clark JM et al, Am J Gastroenterol, 2003

Metabolinen oireyhtymän monet määritelmät => IDF2005 Keskivartalolihavuus Vyötärön ympärysmitta: > 94 cm (miehet), > 80 cm (naiset) + KAKSI SEURAAVISTA Triglyseridit 1,7 mmol/l HDL-kolesteroli < 1,0 mmol/l (miehet), < 1,3 mmol/l (naiset) Verenpaine > 130/85 mmhg tai verenpainehoito Paastoplasman glukoosi 5,6 mmol/l IDF 2005

Metabolisen syndrooman esiintyvyys WHO (Botnia-tutkimus) % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 NGT IGT/IFG T2DM n=1988 n=798 n=1697 Female Male Isomaa et al. Diabetes Care 2001

Voiko tyypin 1 diabeetikolla olla metabolinen oireyhtymä?

Metabolisen syndrooman esiintyvyys (NCEP ATPIII) 80% 60% 40% Naiset Miehet 40% 38% 20% 0% Hypertensio Vyötärö Triglyseridit HDL-kol MetS Thorn et al. Diabetes Care 2005

Diabeettisen munuaistaudin merkitys MetS esiintyvyys 80% 60% 40% 20% 28% p<0.001 44% p<0.001 62% p=ns 68% 0% Normo N=1261 Micro N=326 Macro N=383 ESRD N=164 Thorn et al. Diabetes Care 2005

MITEN VOIMME HOITAA METABOLISTA SYNDROOMAA = EHKÄISTÄ TYYPIN 2 DIABETESTA?

Diabetes Prevention Study (DPS) 522 henkilöä joilla IGT (172M/350N, ikä 55 v, BMI 31 kg/m 2 ) Interventio- ja kontrolliryhmä Ravinto- ja liikuntaneuvontaa Sokerirasitus (OGTT) joka vuosi 3.2 vuoden seuranta Tuomilehto et al. NEJM 2001;344:1343-1350

Diabetes Prevention Study (DPS) VIISI TAVOITETTA Painonlasku >5% Rasva <30% koko energiansaannista Tyydytettyjen rasvojen osuus <10% Kuitupitoisuus >15g/1000 kcal Liikunta >4 tuntia/viikko Tuomilehto et al. NEJM 2001;344:1343-1350

DPS Saavutetut tavoitteet

Dieetti ja liikunta vähentävät tyypin 2 diabeteksen puhkeamista (DPS 2001)

DPS 2001

DIABETEKSEN EHKÄISY ON MAHDOLLISTA!

Hyvinvointiyhteiskunta???

Liikunta Suomessa % 60 55 50 45 40 35 30 78 80 82 84 86 88 90 92 94 År Miehet Naiset 25-64 vuotiaat jotka liikkuvat vähintään 2 krt viikossa (Lahelma ym. SLL 1994;49:2213-27)

TV-tarjonta 1980-95 (tunteja/viikko) 250 tunteja/viikko 200 150 100 50 MTV3 TV2 TV1 YLE TV2 YLE TV1 0 80 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 Vuosi

Henkilöautojen määrä Suomessa (1000 asukasta kohden) Autoja/1000 as 440 420 400 380 360 340 320 300 280 260 240 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 Vuosi

Mitä YHTEISKUNTA voi tehdä vältääksen oman hyvinvointinsa seuraukset?

DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TAVOITE: - Ehkäistä tyypin 2 diabetes ja sen lisäsairaukset - Kehittää diabeteksen hoitoa ja hoidon laatua - Tukea diabeetikon omahoitoa DPS pohjana Suomen Diabetesliitto koordinoi www.diabetes.fi

DEHKO 2D-hanke 2003-2007 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy - Väestöstrategia: lihavuuden ja diabeteksen ehkäisy väestötasolla (ravitsemus ja liikunta) - Korkean riskin strategia: riskiryhmien seulonta ja riskitekijöiden hoito elämäntapaohjauksella (järjestelmällinen malli seulonta-ohjaus-seuranta) - Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia: jo sairastuneiden diabeetikoiden hoitoon ohjaaminen lisäsairauksien ehkäisemiseksi (ajoissa hoitoon, tehostettu elintapahoito) www.diabetes.fi

D2D-jatkohanke 2008-2010 DM ja CVD ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea - Varmistetaan että D2D periaatteet säilyvät terveydenhuollossa eivät keskeydy kenttätyön loputtua. - Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon perimmäinen tavoite on sydän ja verisuonisairauksien torjunta. - Sydänliitto mukana hankkeessa www.diabetes.fi

Mitä ITSE voimme tehdä välttääksemme hyvinvointiyhteiskunnan seuraukset?

Painon pudotus Painonpudotus käyttäen matalakalorista dieettiä lihavilla potilailla joilla on metabolinen syndrooma parantaa kaikkia oireyhtymän osatekijöitä Esposito K, et al. JAMA 2004;292:1440-1446.

100 g eli kupillinen suolapähkinöitä (560 kcal) Uunipaistettu kirjolohi, keitettyä perunaa ja puoli lautasellista vihanneksia (500 kcal)

Liikuntasuositukset vähintään 30min päivässä mielellään joka päivä voi koostua myös lyhemmistä osista (3 x 10 min) rasittavuusaste vähintään reipas kävely pitempi kesto ja korkeampi rasitus antavat lisää terveyshyötyjä

Arkiliikuntaa...! nouse bussista pysäkkiä aikaisemmin pysäköi auto kauimmaiseen ruutuun vältä hissejä älä käytä lähintä vessaa... kävele lähikauppaan siivoa leiki lasten/lastenlasten kanssa hanki koira hukkaa kaukosäädin