SISÄLLYS. 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3

Porin kaupungin tilinpäätös 2013

SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 Yleinen taloudellinen kehitys... 7 Oman alueen taloudellinen kehitys... 7 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 8 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 9 Kaupungin henkilöstö... 9 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 10 Ympäristötekijät... 10 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 15 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 Toiminnan rahoitus... 17 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 18 1.5 Kokonaistulot ja menot... 20 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 21 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 21 Konsernin toiminnan ohjaus... 21 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 22 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 27 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 29 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 34 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 35 HALLINTOKUNTIEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET... 36 LIIKELAITOSTEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET... 37 KONSERNIHALLINTO... 38 01 KAUPUNGINVALTUUSTO... 38 02 TARKASTUSTOIMI... 38 03 KAUPUNGINHALLITUS... 39 05 YLEISHALLINTO... 40 09 HENKILÖSTÖHALLINTO... 41 10 TALOUSHALLINTO... 42 16 KEHITTÄMINEN... 44 52 KAUPUNKISUUNNITTELU... 45 PERUSTURVA... 47 20 PERUSTURVA, OMA TOIMINTA... 47 22 PERUSTURVA, OSTOPALVELUT... 49 KOULUTUS... 51 25 PERUS- JA LUKIOKOULUTUS... 51 26 PALMGREN-KONSERVATORIO... 53 27 PORIN SEUDUN KANSALAISOPISTO... 54 28 PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS... 55

SISÄLLYS KULTTUURI JA VAPAA-AIKA... 58 KULTTUURITOIMI... 58 42 KIRJASTO... 59 46 PORI SINFONIETTA... 60 47 SATAKUNNAN MUSEO... 60 48 KULTTUURIASIAINKESKUS... 61 49 TAIDEMUSEO... 62 50 TAIDEKOULU... 63 51 VAPAA-AIKA... 64 YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT... 66 65 YMPÄRISTÖVIRASTO... 66 67 PORIN PELASTUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET... 67 71 JOUKKOLIIKENNE... 68 72 TEKNINEN PALVELUKESKUS... 69 74 PYSÄKÖINNINVALVONTA... 70 MUU LIIKETOIMINTA... 72 56 VÄÄNTIÖ OY / HALLINNOINTI... 72 57 ENERGIAN VÄLITYS... 73 2.2 Liikelaitosten talousarvion toteutuminen... 74 Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen... 74 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen... 75 Liikelaitosten vaikutus kaupungin rahoitusasemaan... 75 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 76 2.4 Investointiosan toteutuminen... 80 2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 82 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Porin kaupungin tuloslaskelma... 83 3.2 Porin kaupungin tase... 84 3.3 Porin kaupungin rahoituslaskelma... 86 3.4 Porin kaupunkikonsernin tuloslaskelma... 87 3.5 Porin kaupunkikonsernin tase... 88 3.6 Porin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma... 90 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 91 4.2 Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 103 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Taseyksiköiden tilinpäätökset... 110 66 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS...110 73 AJONEUVOKESKUS...113 76 TOIMITILAT...115 5.2 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 117 78 PORIN PALVELULIIKELAITOS...117 79 PORIN SATAMA...122 80 PORIN VESI...128 81 PORIN JÄTEHUOLTO...134 82 SATAKUNNAN TYÖTERVEYSPALVELUT...140 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kuntatalous on viime vuosina ollut suurissa vaikeuksissa. Toimintamenojen kehitys on ollut liian nopeaa verrattuna tulokehitykseen, mikä on johtanut velkaantumisen nopeaan kasvuun. Myöskään Pori ei ole voinut välttyä tältä kehitykseltä. Valtion taholta kuntien taloustilannetta ei ole pyritty aktiivisesti helpottamaan, vaan lainsäädännöllä kuntien velvoitteita on jatkuvasti lisätty samalla kun valtionosuuksia on leikattu. Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen vuoden 2013 tilinpäätöksen voidaan todeta olevan erittäin positiivinen yllätys. Erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla ennusmerkit talouden toteumasta olivat vielä huomattavasti synkemmät. Erityisesti perusturvasektori ennakoi useiden miljoonien eurojen talousarvioylityksiä eikä myöskään verotulojen osalta ollut odotettavissa erityisen positiivista kehitystä. Loppuvuotta kohti taloustilanne kuitenkin kääntyi. Perusturvan oma toiminta alitti lopulta talousarvionsa yli viidellä miljoonalla eurolla ja erikoissairaanhoidon talousarvioylitys jäi puolet ennakoitua pienemmäksi. Lisäksi verotulojen kehitys, joka tosin johtui pääosin kertaluontoisista eristä, ylitti talousarviossa asetetun tavoitetason yli viidellä miljoonalla. Kaupungin talouden suuntaviivat seuraavaksi neljäksi vuodeksi asetettiin vuoden 2013 alussa valtuustoryhmien allekirjoittamalla valtuustosopimuksella. Sen keskeisin tavoite on kaupungin velkaantumisen pysäyttäminen. On hienoa, että ensimmäisen sopimusvuoden osalta taloudelliset tavoitteet pystyttiin parhaalla mahdollisella tavalla saavuttamaan. Kassavirtatavoitteeksi oli asetettu vuonna 2013 20 miljoonaa euroa. Toteuma oli noin 3 miljoonaa euroa. Toimintakatteen heikkeneminen jäi kolmannekseen vuoden 2012 kehityksestä eli alle kahteen prosenttiin. Syitä positiiviseen kehitykseen on monia, mutta yhtenä merkittävänä tekijänä voidaan pitää yleisen taloustietämyksen parantumista kaikilla kaupungin toimialoilla sekä koko henkilökunnan tahtotilaa talouden tervehdyttämiseksi, mikä parhaiten näkyy hyvin toteutuneena budjettikurina ja asennemuutoksena. Vanha periaate, jonka mukaan kaikki myönnetyt määrärahat tulee käyttää, ei enää ole voimissaan. Vuoden 2013 tulos ei vielä pelasta kaupungin taloutta sopeuttamistoimilta. Se luo kuitenkin hyvän pohjan vuoden 2014 talousarvion toteutumiselle. Vuosien 2015 ja 2016 osalta taas on jo käynnistetty talousarvion yhteydessä päätetty, kaikkia tulosalueita koskeva suunnittelutyö toiminnallisista muutoksista. Näillä pyritään vastaamaan taloudellisiin haasteisiin ja saavuttamaan tuntuvia pitkälle tulevaisuuteen kantavia uudistuksia. Kuntien mahdollisuudet toimintojen sopeuttamisessa ovat kuitenkin rajalliset. Niinpä maan hallituksen laatiman rakennepoliittisen ohjelman konkretisoituminen nopeasti kuntatalouden taakkaa keventäviksi toimenpiteiksi olisi ensiarvoisen tärkeää. Kaupungin oman taloudellisen tuloksen lisäksi vuoteen 2013 voidaan olla tyytyväisiä muistakin syistä. Väestökehitys jatkui edelleen myönteisenä. Yritysperustanta säilyi olosuhteisiin nähden korkealla tasolla ja Porin kaupunkiseutu pääsi mukaan merkittäviin kansallisiin ohjelmiin ja sopimuspoliittisiin järjestelyihin muiden suurten kaupunkiseutujen kanssa. Porin seudulla käynnistettiin myös laaja kymmenen kunnan vapaaehtoinen kuntaliitosselvitys. Johtaako selvitys kuntaliitokseen, jää nähtäväksi vuoden 2014 aikana. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja

4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kuntalain mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valittu uusi 59- jäseninen valtuusto aloitti toimikautensa 1.1.2013. Kaupunginvaltuusto valitsi tammikuussa pidetyssä kokouksessa itselleen vuosiksi 2013 2014 puheenjohtajaksi Rauno Vesivalon, I varapuheenjohtajaksi Sampsa Katajan ja II varapuheenjohtajaksi Tapio Furuholmin (KV 21.1.2013 3). Kaupunginvaltuusto myönsi huhtikuussa Timo Prihtille eron kaupunginvaltuutetun tehtävistä ja kutsui hänen tilalleen valtuutetuksi varavaltuutettu Britta Raitalan (KV 22.4.2013 122). Syyskuussa Rauno Vesivalolle myönnettiin ero kaupunginvaltuutetun tehtävästä ja hänen tilalleen valtuutetuksi kutsuttiin varavaltuutettu Pirjo Mäki. Uudeksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Diana Bergroth-Lampinen. (KV 9.9.2013 171.) Vuonna 2013 valtuusto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli yhteensä 260 pykälää. 9 valtuutettua Huhtasaari Laura Huru Petri Jalonen Ari Laiho Ville-Petteri Läntinen Ismo Mäenpää Pertti Nurmi Arto Salokangas Tommi Salonen Janne 8 valtuutettua Furuholm Tapio (II vpj.) Hakala Eija Kivelä Antero Nummelin Aki Pajukoski Jari Puhjo Veijo Ranta Raisa Sandberg Juha 5 valtuutettua 15 valtuutettua Bergroth-Lampinen Diana (pj.) Heljakka Helena Joensuu Jarno Kiuru Krista Laulainen Arja Levonen Jyrki Lundén Martti Mäki Pirjo Myllykoski Sonja Raunela Tommi Taimi Rauli Träskelin Kalevi Vahala Ari Vuolanne Antti Wahlman Esa J. 16 valtuutettua Huhtanen Tapio Korkeaoja Aila Lanne Viveka Linnainmaa Antti Wittsberg Regina Grönmark Sanna Liinamaa Anne Ranne Kaarina Hiltunen Marika Korpela Simo 3 valtuutettua 2 valtuutettua Anttila Taru Harjula Petri Hatanpää Satu Hildén Hanna Holmlund Ilkka Joutsenlahti Juha Kaski Bia Kataja Sampsa (I vpj.) Kaunistola Mari Kolehmainen Päivi Lahtinen Petri Laitinen-Pesola Jaana Raitala Britta Tuovinen Mika Vasama Juha Walli Helvi RYHMÄ SATOMAA 1 valtuutettu Satomaa Pekka

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Vuosiksi 2013 2014 kaupunginvaltuusto asetti kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti 11-jäsenisen kaupunginhallituksen henkilökohtaisine varajäsenineen. Puheenjohtajaksi valittiin Jaana Laitinen-Pesola, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Esa J. Wahlman ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Tapio Huhtanen. Asetetun kaupunginhallituksen puoluejakauma on seuraava: KOK 3, SDP 3, PS 2, VAS 2, KESK 1. (KV 21.1.2013 15.) Hallitus kokoontui vuonna 2013 kaikkiaan 41 kertaa ja käsitteli 906 pykälää. Kokoonpano vuoden lopussa oli seuraavanlainen: Laitinen-Pesola Jaana, KOK (pj.) Wahlman Esa J., SDP (I vpj.) Huhtanen Tapio, KESK (II vpj.) Hakala Eija, VAS Huhtasaari Laura, PS Laulainen Arja, SDP Lundén Martti, SDP Pajukoski Jari, VAS Salokangas Tommi, PS Vasama Juha, KOK Walli Helvi, KOK Kaupunginvaltuusto myönsi lokakuussa Diana Bergroth-Lampiselle eron kaupunginhallituksen jäsenyydestä tämän tultua valituksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävään. Tilalle kaupunginhallitukseen valittiin Martti Lundén (Bergroth-Lampisen henkilökohtainen varajäsen). (KV 14.10.2013 199.)

6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Porin kaupungin hallinnollinen organisaatio 31.12.2013 Kaupunginvaltuusto (59) Tarkastustoimi (8) Tarkastuslautakunta (11) Kaupunginhallitus (11) Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Henkilöstöjaosto (4) Konsernijaosto (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta (11) Perus- ja lukiokoulutus (898) Palmgrenkonservatorio (69) Porin Seudun Kansalaisopisto (106) Päivähoito ja varhaiskasvatus (706) Kulttuurilautakunta (13) Kirjasto (79) Pori Sinfonietta (37) Satakunnan Museo (33) Kulttuuriasiainkeskus (20) Kaupunginhallituksen tulosalue (5) Yleishallinto (79) Henkilöstöhallinto (150) Taloushallinto (19) Kehittäminen (17) Kaupunkisuunnittelu (16) Keskusvaalilautakunta (5) Perusturvalautakunta (18) Perusturva, oma toiminta (2566) Konsernihallinto Satakunnan Työterveyspalvelut, liikelaitoksen johtokunta (9) Jätelautakunta (10) Tekninen lautakunta (11) Joukkoliikenne (2) Tekninen palvelukeskus (402) Ajoneuvokeskus, taseyksikkö (4) Pysäköinninvalvonta (10) Toimitilat, taseyksikkö Vapaa-aikalautakunta (11) Vapaa-aika (118) Porin Palveluliikelaitoksen johtokunta (11) Porin Palveluliikelaitos (748) Porin Sataman johtokunta (11) Porin Satama, liikelaitos (55) Porin Veden johtokunta (11) Porin Vesi, liikelaitos (70) Porin Jätehuollon johtokunta (7) Porin Jätehuolto, liikelaitos (17) Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunta (9) Taidemuseo (25) Taidekoulu (6) Satakunnan Työterveyspalvelut, liikelaitos (48) Ympäristölautakunta (13) Ympäristövirasto Satakunnan Pelastuslaitos, taseyksikkö (295) Joukkoliikennelautakunta (9) Henkilömäärät on kerätty tulosalueiden palauttamista tiedoista sekä kaupungin lautakuntaluettelosta. Tulosalueiden henkilömäärissä on huomioitu kaikki henkilöstö (vakinainen, määräaikainen, oppisopimussuhteinen ja työllistetty). Lautakuntien jäsenmäärät eivät sisällä KH:n edustajia.

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 7 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouskasvu on pettänyt odotukset useita kertoja vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kokonaistuotanto on päässyt vuoden 2013 kuluessa pieneen kasvuun ja jatkunee hitaana vuonna 2014. Vientimarkkinoiden kasvun odotetaan elpyvän jo vuoden 2014 alkupuolella ja viennin kasvu odotetaan vauhdittuvan kansainvälisten investointien vahvistuessa. Työllisyystilanteen ja kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat johtaneet yksityisen kulutuksen vähentymiseen vuonna 2013. Koska työllisyys ja reaaliansiot supistuvat vielä vuonna 2014, yksityisen kulutuksen odotetaan alkavan kasvaa vasta vuonna 2015. Tuotannolliset investoinnit ovat vähentyneet vuonna 2013. Myös niiden osalta kasvun odotetaan vauhdittuvan vasta vuonna 2015. Työllisyys on heikentynyt vuoden 2013 aikana selvästi. Työttömyysaste on pysytellyt hieman yli kahdeksassa prosentissa ja tullee pysyttelemään siinä myös vuonna 2014. Sen nousua hillitsee lähinnä ikääntymisestä johtuva työvoiman määrän supistuminen. Vuoden 2013 syksyllä solmittu kattava palkkaratkaisu johtaa hitaampaan ansiotason nousuun kuin edellisinä vuosina. Työvoimakustannusten maltillinen kasvu välittyy myös kuluttajahintakehitykseen ja inflaatio hidastuu todennäköisesti lähivuosina. Tätä vahvistaa myös vuoden 2013 aikana heikentynyt kuluttajien luottamus. Lähivuosina maailmantalouden kasvun odotetaan asteittain piristyvän, mutta kasvu jää edelleen selvästi hitaammaksi kuin kriisiä edeltävinä vuosina. Euroalueella talouskasvu käynnistyi alkukesällä 2013. Veturina toimii Saksa mutta myös monessa kriisimaassa kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaan kehitykseen on alkanut kohentua. Alueen kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan vaimeana johtuen lähinnä työttömyyden, suurten velkataakkojen ja pankkisektorin ongelmien rasituksesta. Yhdysvalloissa kasvua ovat jarruttaneet julkisen sektorin sopeutustoimet, mutta kasvun odotetaan piristyvän lähivuosina. Japani taas aloitti vuosi sitten uuden talouspoliittisen ohjelman, joka tähtää maan deflaatiokierteen päättämiseen. Nousevien talouksien kasvuvauhti on vuonna 2013 ollut ennustettua vaisumpaa ja kasvun odotetaan jäävän kriisiä edeltäneitä vuosia hitaammaksi. Suomessa valtio ja kunnat joutuvat lähivuosina vähentämään velkaantumistaan, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteeri ja ns. fipo-laissa määritelty keskipitkän aikavälin alijäämäkriteeri eivät ylittyisi. Kevään 2013 kehysriihen merkittävin päätös liittyi yhteisöveron keventämiseen vuoden 2014 alusta lukien. Tämä tulee vähentämään yhteisöverojen tuottoa noin 900 miljoonaa euroa. Tätä joudutaan korvaamaan mm. muuta verotusta kiristämällä ja menosäästöjä lisäämällä. Kunnille tämäkin tulee tarkoittamaan lisää valtionosuusleikkauksia ja sitä kautta myös kuntasektorilla on odotettavissa seuraavien vuosien aikana veroprosenttien tuntuvia korotuksia. Hallituksen linjaaman rakennepoliittisen ohjelman konkretisoituminen toimenpiteiksi olisi nyt erittäin tärkeää, mikäli kuntatalouden rakenteellinen alijäämä aiotaan poistaa tulevina vuosina. (Lähde: Suomen Pankki, Euro & Talous 5 2013) Oman alueen taloudellinen kehitys Taloussuhdanteet olivat haastavat koko maassa ja Porissa vuonna 2013. Kunta- ja aluetalouden laskuvire heijastui viiveellä Poriin. Viime vuosien myönteinen perusura heikkeni erityisesti työllisyyden osalta. Työttömyysaste kasvoi vuoden 2013 aikana, mutta oli edelleen kilpailukykyinen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Talouden suhdannekuoppaa pehmensivät aikaisemmin päätetyt merkittävät investoinnit alue- ja kaupunkirakenteeseen. Porin yleistä kehitystä tuki elinkeino- ja toimiala- sekä osaamisrakenteen pitkäaikainen monipuolistuminen. Monipuolisuuden ansiosta Porilla on vahva suoja talouden nopeiden nousujen ja laskujen syy- ja seuraussuhteilta toisin kuin useilla rakennemuutosalueilla. Porin kaupunkiseudulla ei yksikään toimialasektori tai yksittäinen toimija ole volyymiltään, vientiosuudeltaan tai alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävästi muita suurempi. Monipuolisuus auttaa selviämään useita yksipuolisen toimialarakenteen kaupunkeja paremmin ulkoisista shokeista. Satakunnan eri toimialojen liikevaihdon kehitys oli tammi-kesäkuussa 2013 koko maan kehitystä parempaa. Toimialojen liikevaihto laski koko maassa, mutta Satakunnassa lasku oli päätoimialoilla vaimeampaa. Esimerkiksi Porin seudulle merkittävän teknologiateollisuuden ja erityisesti sen sisällä telakkateollisuuden ja koneiden ja laitteiden valmistuksen tilanne oli merkittävästi parempi kuin koko maassa. Porin väestönkehitys jatkui edelleen myönteisenä ensisijaisesti muuttoliikkeen ansiosta. Porissa asui 83 479 henkilöä joulukuun lopussa 2013. Porin väestönlisäys oli yhteensä +188 henkilöä vuonna 2013, kun väestönlisäys oli +160 henkilöä vuonna 2012.

8 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Porin tulevaa kehitystä tukee lisäksi alueen yhdyskuntarakenteen tiiviys. Alueen erilaiset ja erikokoiset toimijat ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Tiiviit vuorovaikutussuhteet alueen toimijoiden välillä vahvistavat paikallistaloutta. Porin seudun alueellista kiinteyttä kuvaa se, että 30 kilometrin kehällä Porin keskustasta asui noin 118 000 ihmistä (52 % koko Satakunnan väestöstä), sijaitsi 7 200 yritystä (49 %) ja noin 48 000 työpaikkaa (51,4) vuoden 2013 lopussa. Yritysperustanta säilyi korkealla tasolla talouden alavireisyydestä huolimatta. Yritystoiminnan aktiivisuuteen liittyvien eri mittarien perusteella Porin seutu kuuluu yritysdynamiikaltaan kaikkien 69 seudun joukossa toiseksi parhaaseen viidennekseen, kun kaikki seudut jaetaan viiteen viidennekseen. Porin tulevaa kehitystä tukee jatkossa kaupunkiseudun pääseminen merkittäviin kansallisiin ohjelmiin ja sopimuspoliittisiin järjestelyihin muiden suurten kaupunkiseutujen kanssa. Yksi keskeisimmistä uusista avauksista on Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 ohjelma (INKA), jossa Porin painopisteet liittyvät meri- ja teknologiateollisuuteen, merituulivoimaan ja LNG-kokonaisuuteen. Porin valinnat kärkiteemoiksi tukevat uusien työpaikkojen, investointien ja resurssien saamista alueelle. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuonna 2013 ei tapahtunut suuria organisaatiomuutoksia. Merkittävin oli oppisopimustoiminnan siirtyminen Länsirannikon Koulutus Oy:lle. Tässä yhteydessä tehtiin myös oppisopimusrahaston purku ja siirto Länsirannikon Koulutus Oy:lle ja Sataedulle. Rahaston pääoma oli noin 4,9 M. Palmgren konservatorion osalta musiikkialan perusopetus siirtyi myöskin Länsirannikon Koulutus Oy:lle, mutta yhtiö ostaa opetuspalvelun Palmgrenilta. Palmgren-konservatorio päätettiin myös siirtää omana tulosalueena Kasvatus- ja opetusviraston alaisuuteen. Konservatorion johtokunta lakkautettiin samassa yhteydessä. Konsernihallinnon osalta vuoden 2012 aikana tehdyt organisaatiomuutokset konkretisoituivat kirjanpidollisesti vuoden 2013 alusta lukien, kun konsernihallinnon tulosalueet T05 Yleishallinto, T09 Henkilöstöhallinto, T10 Taloushallinto ja T16 Kehittäminen aloittivat kirjanpidollisina tulosalueina. Perusturvan yhteistoiminta-alueesta irtautui kaksi kuntaa, Pomarkku ja Luvia vuoden 2013 alusta lukien. Irtautumisen vuoksi ei tapahtunut organisaatiomuutosta, mutta sen johdosta vuodet 2012 ja 2013 eivät ole meno- ja tulolajeittain vertailukelpoisia keskenään. Henkilöstömenojen osalta tilinpäätös poikkeaa aiemmista vuosista myös lomapalkkavelan sivukulujen osalta. Lomapalkkavelan sivukulut laskivat huomattavasti, koska varhe- ja eläkemenoperusteiset osuudet jätettiin laskennasta pois aiemmista vuosista poiketen. Menettely liittyy muutokseen, jossa varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut kohdennetaan nykyään kokonaisuudessaan tulosalueille tilikauden aikana palkkamenojen suhteessa. Kirjauksen vaikutus oli yli 1 M positiivinen kaupungin tuloksen kannalta. Valtionosuuksien taso vuonna 2013 ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoden 2012 valtionosuuksien kanssa. Vuonna 2012 oppisopimustoimintaan saatiin noin 6,5 M valtionosuudet. Vuonna 2013 vastaavat valtionosuudet ohjautuivat suoraan Länsirannikon Koulutus Oylle. Samanlainen muutos tapahtui myös Palmgren konservatorion osalta, josta musiikkialan perustutkintokoulutus siirtyi Länsirannikon Koulutus Oy:lle. Tähän toimintaan saatu valtionosuus vuonna 2012 oli noin 1,0 M. Kunnallisverotuottojen osalta vuosi 2013 oli poikkeuksellinen. Kunnallisverotuotto ylittyi noin 5,1 M talousarvioon verrattuna. Tilityksiin sisältyi kaksi poikkeuksellista kertaerää, jotka pääosin selittävät kunnallisverotuoton odottamattoman kasvun. Ne olivat tilitysjärjestelmän kertaluonteinen muutos, jonka vaikutus oli noin 3 M sekä kuntien jakoosuuksien nostaminen, jonka vaikutus oli noin 2,5 M. Vuoden 2013 osalta suunnitelman mukaiset poistot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2012 suunnitelman mukaisten poistojen kanssa. Hallinto- ja laitosrakennusten osalta poistoaikaa lyhennettiin vuoden 2013 alusta lukien 40 vuodesta 25 vuoteen. Poistoajan muutos aiheutti yli 25 vuotta vanhojen hallinto- ja laitosrakennusten osalta myös 11,5 M :n edestä kertaluontoisia poistoja, joihin ei oltu talousarviossa varauduttu. Tilinpäätöksen yhteydessä on tehty aiempia vuosia koskeva korjaus edellisten tilikausien ylijäämään. Korjauksen suuruus on noin 1,4 M. Korjaus juontaa juurensa vuonna 2009 tehtyyn elatusmaksuja koskevaan lakimuutokseen, jossa myös kunnan elatustukisaamiset siirtyivät Kansaneläkelaitokselle, Kela on korvannut näitä kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta vuoteen 2013 saakka. Porin osalta saatavaksi kirjattu summa on ollut aikanaan liian suuri siihen nähden, mitä valtionosuusmaksatusten yhteydessä on ollut odotettavissa. Kun maksatuk-

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 9 set nyt loppuvat, avoimeksi saatavaksi jäi tuo 1,4 M. Konsernin osalta ei tapahtunut suuria muutoksia. Merkittävin oli Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n fuusio Hämeenlinnan kaupungin tytäryhtiön Seutukeskus Oy Hämeen kanssa. Yhtiöistä muodostui KuntaPro Oy, joka on kaupungin osakkuusyhtiö. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin taloussuunnittelua on keskeisesti ohjannut vuodesta 2013 alkaen valtuustoryhmien sopima valtuustosopimus. Sopimuksessa on linjattu kaupungin toiminnan ja investointien rahavirran kehitystä. Tavoitteeksi on asetettu, että rahavirta kääntyy positiiviseksi vuonna 2016. Tavoitteen toteumista ovat edesauttaneet hyvät verotulokertymät. Viimeisten kahden vuoden aikana on myös pitkälti päästy eroon erityisesti suurimpia tulosalueita aiempina vuosina vaivanneista huomattavista talousarvioylityksistä. Haasteita tavoitteen toteutumiselle on aiheuttanut yleinen taloudellinen kehitys, jonka seurauksena mm. valtionosuuksien kehitys on ollut heikkoa ja lisäksi arvaamatonta. Valtionosuusleikkausten määrää on vuosittain lisätty. Tämän lisäksi keväällä 2014 esitetyn valtionosuusuudistuksen seurauksena kaupungin valtionosuuksien taso voi laskea seuraavien neljän vuoden aikana yli 15 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasosta mitattuna. Valtuustosopimuksen mukaisen rahavirtatavoitteen saavuttamiseksi myös investointitasoa on jouduttu laskemaan poikkeuksellisen alas, noin 30 miljoonan euron luokkaan. Taso vastaa kuitenkin suuruusluokaltaan suunnitelman mukaisten poistojen tasoa. Kaupungin henkilöstö Porin kaupungin palveluksessa oli 31.12.2013 yhteensä 6 686 henkilöä (6 762 v. 2012). Kokonaislukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Vakinaisten työntekijöiden määrä oli vuoden lopussa 5 279 henkilöä eli 1,3 % vähemmän kuin edellisvuonna (5 351 v. 2012). Vuoden 2015 talousarviota ja vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelmaa varten on käynnistetty tulosaluekohtaisten toiminnallisten muutosten valmistelu. Valmistelussa otetaan huomioon kaikki talouteen vaikuttavat tekijät. Vuoden 2013 tilinpäätöksen tulos antaa hyvän pohjan taloussuunnittelulle. Kaikki tekijät huomioon ottaen edessä on kuitenkin vuoden 2015 osalta mitä todennäköisimmin kunnallisveroprosentin nosto. Taloussuunnitelmassa on jo varauduttu 0,75 prosenttiyksikön korotukseen. Myöskään investointitason huomattavaan nostoon ei tule olemaan mahdollisuuksia, mikäli yleinen taloudellinen kehitys ei nopeasti käänny parempaan suuntaan. Tulosalueiden käyttötalouden osalta talousarvion yhteydessä määriteltävät toimintakatteiden kasvut saattavat seuraavan kolmen vuoden aikana kääntyä joidenkin tulosalueiden osalta jopa negatiivisiksi, jotta palvelusektorilla pystytään varmistamaan mm. vanhusväestön hoitoon tarvittavat lisäykset. Näillä näkymin kaupungilla on kuitenkin edelleen realistiset mahdollisuudet saavuttaa taloussuunnitelmassa asetetut taloudelliset tavoitteet. Talous voidaan vuonna 2016 kääntää ylijäämäiseksi ja sen seurauksena kaupungilla on myös todelliset mahdollisuudet vähentää pitkäaikaisen lainan määrää tulevaisuudessa. Se edellyttää kuitenkin rakenteellisia uudistuksia ja uusia toimintatapoja. Keskeistä uudistustyölle on myös maan hallituksen laatiman rakennepoliittisen ohjelman eteneminen ja konkretisoituminen lakimuutoksiksi, joilla kevennetään kuntien velvoitteita. Palkkamenot vuonna 2013 olivat 215,6 M (edellisvuonna 221,4 M ) ja palkkojen sivukulut 64,2 M (edellisvuonna 64,1 M ). Myöhemmin laadittavassa henkilöstöraportissa esitetään tarkemmat tiedot henkilöstöä koskevien tunnuslukujen kehityksestä. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2013 lopussa 78,4 % koko henkilökunnasta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli sama kuin vuonna 2012 eli 48 v. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli 55 59-vuotiaat, yhteensä 992 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi vuoden aikana 143 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 36. Erilaisille osa- tai määräaikaisille eläkkeille siirtyi satakunta henkilöä.

10 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Julkisen talouden heikon kehityksen ja velkaantumisen takia valtioneuvosto on käynnistänyt talouden sopeuttamistoimenpiteet, jotka heijastuvat voimakkaasti myös kuntatalouteen. Kuntatalouteen kohdistuva paine on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa ja mm. valtionosuusleikkauksiin on pyritty kaupungin taloussuunnittelussa varautumaan. Leikkauksia on kuitenkin jouduttu lisäämään vuosittain ja saman linjan voidaan ennakoida jatkuvan. Valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksiin ei kunnissa ole ollut mahdollisuutta juurikaan varautua etukäteen. Selvitysmies Arno Miettisen ehdotus vuoden 2015 alusta voimaan tulevaksi valtionosuusuudistukseksi tulee ennakkoarvioiden mukaan lisäämään Porin osalta talouden karsintavelvoitteita vielä merkittävästi. Tämän hetkisen tiedon mukaan kokonaisvaikutus tulisi olemaan 15,8 miljoonaa euroa. Esitetyn siirtymäajan puitteissa vaikutukset olisivat vuoden 2015 osalta 4,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta 8,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 vaikutus ylittäisi jo 15 miljoonaa euroa. Pitkittynyt kansainvälinen taantuma tuntuu yhä erityisesti Suomen julkisessa taloudessa ja luo vahvoja seurausvaikutuksia sekä yleistä epävarmuutta kuntien taloudenpitoon. Julkisen talouden lainakannan kasvu ja erityisesti velkaantumisen nopea tahti sekä toisaalta lainarahan mahdollinen saatavuus ja korkotason tuleva kehitys ovat merkittäviä epävarmuustekijöitä. Yhtälailla valtiovallan päättämättömyys kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä aiheuttavat paljon pohdintaa kuntakentällä. Erityinen haaste on peruspalveluiden turvaaminen, koska Suomen huoltosuhde heikkenee lähivuosina ja kunnat ovat jo nyt varsin velkaantuneita. Tiukka taloustilanne voi kärjistyessään johtaa palvelujen rahoittamisen vaikeutumiseen ja lisätä edelleen talouden sopeuttamistoimia. Henkilöstön eläköitymisen seurauksena häviää merkittävää tietotaitoa. Lisäksi suuria haasteita paikallisesti ovat edelleen rakentamisen korjausvelan kasvu ja infrastruktuurin vanheneminen. Tästä esimerkkinä ovat huonokuntoiset rakennukset, vesi- ja sähköjohdot ja viemärit, väestön ikääntyminen ja ylipäätään budjettien pieneneminen. Verkostojen rapautuminen investointirahoituksen matalan tason vuoksi lisää mm. putkirikkojen mahdollisuutta ja ne voivat aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Mm. ilmanlaadultaan huonokuntoisten rakennusten korjausten pitkittyminen tulisi estää entistä tehokkaammin. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Tulvasuojelussa pitää olla laaja ja monitahoinen verkosto hoitamassa yhteistä päämäärää. Laadun merkitys esimerkiksi sähkön jakelussa ja veden laadussa on keskeistä. Automaation ja ohjausjärjestelmien monimutkaistuminen ja haavoittuvuus lisäävät osaltaan vahinkojen mahdollisuutta. Kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Vaikka riskienhallinnan toimenpiteitä on toteutettu, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan estää ennalta. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Tilikauden aikana mainittavia vahinkoja oli muutamia. Satamassa tapahtui nosturien yhteentörmäys maaliskuussa sekä hiilen kontaminaatiovahinko elokuussa. Otavankatu 3:n palvelut jouduttiin keskeyttämään 14.8. pommiuhan vuoksi. Tuorsniemen koulun piharakennus vahingoittui korjauskelvottomaksi tulipalossa 7.11.2013. Rakennus oli koulun käytössä varastona ja suojana ulkoliikuntavarusteiden vaihdossa. Vahinkorahastosta on korvattu 2013 sellolle aiheutunutta arvonalennusta ja Itä-Porin yhtenäiskoulun teknisen työn tiloihin tehdyn murtovarkauden seurauksena käsityökalujen uushankintaa. Ympäristötekijät Materiaalitehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä merkittävin liittyi Porin keskustan vanhan uimahallin purkamiseen syksyllä. Purkutyössä syntyi jätteitä yhteensä 10 300 tonnia, joista tiili- ja betonijätettä 8 600 tonnia. Teknisen palvelukeskuksen rakennuttamisen vastuualue oli hakenut ympäristölautakunnalta ympäristöluvan tiili- ja betonijätteen hyötykäyttämiseksi Kirjurinluodossa, Kimppajuovantien varteen rakennetun tilapäisen pysäköintialueen pohjarakenteessa ja ominaisuuksiltaan pohjarakenteeseen soveltuneet uimahallin tiili- ja betonijätteet (6 700

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 tonnia) saatiin näin hyödynnettyä ja samalla säästettiin neitseellistä kiviainesta. Porin tulvasuojeluun liittyviä patojen ensiapukorjauksia jatkettiin: Seikun teollisuusalueen urakka saatiin valmiiksi, töitä jatkettiin Kalaholmassa ja Toukarin padon korjaus tehtiin onnistuneesti kaupungin omana työnä. Joen haarautumisalueen kunnossapitoruoppauksen lupahakemus toimitettiin aluehallintovirastoon luvankäsittelyyn. Kaupunki on pienentänyt omaa rahoitusosuuttaan tulvasuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa. Satamassa on jatkettu valo-ohjauksen uudistamista Tahkoluodon syväsataman puolella, projekti kestää 2014 alkupuolelle. Resurssit 2013 käytettiin olemassa olevan infrastruktuurin kunnossapitoon, mm. alusjätteiden vastaanottopisteitä on uudistettu. Alueellinen jätevedenpuhdistamo Luotsinmäellä toimi erinomaisesti. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin selvästi koko vuoden ajan. Erityisesti mainittakoon kokonaistypen puhdistusteho, joka oli 79 %. Myös pienet Reposaaren ja Ahlaisten jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin. Viemäriverkkoa laajennettiin ja saneerattiin. Kaupunki tuki jätevesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueilla 30 %:lla toteutuneista kustannuksista. Porin Vesi jätti määräaikaan 31.5.2013 mennessä ympäristölupavirastolle hakemuksen jätevesiluvan uusimisesta. Porin Jätehuollon Hangassuon jätekeskuksen vanhan käytöstä vuonna 2007 poistetun loppukäsittelyalueen sulkemistyöt saatiin päätökseen lokakuussa 2013. Lounaisen Suomen alueella mittava ympäristönsuojeluinvestointi toteutettiin vuosina 2009-2013. Koko 12,5 hehtaarin alueelle rakennettiin ELYkeskuksen vaatimuksen mukaiset pintarakenteet. Rakenteet edistävät kaatopaikkakaasujen talteenottoa ja hyödyntämistä mikroturbiinilaitoksessa sähköksi ja estävät sulamisvesien joutumisen jätetäyttöön ja vähentävät näin viemäriverkostoon johdettavien suotovesien määrää. Investoinnin kustannukset olivat 3,6 miljoonaa euroa.

12 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Eduskunta hyväksyi 22.5.2012 kuntalain muutokset, jolla uudistettiin kunnan talouden sisäistä ohjausta koskevia säännöksiä. Lainmuutosten tavoitteena on turvata kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Kuntalakiin on lisätty säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Säännösten tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä kunnassa ja kuntakonsernissa. Sisäisen valvonnan ja siihen olennaisesti liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Porin kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisellä valvonnalla edesautetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Samalla varmistetaan tiedon riittävyys sekä luotettavuus päätösten perusteeksi sekä että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että kaupungin omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntalakiin sisällytetyt uudet velvoitteet sekä säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta astuivat voimaan vuoden 2014 alusta. Näiden velvoitteiden voimaansaattamiseksi kaupunginjohtaja asetti riskienhallinnan johtoryhmän esityksestä 3.9.2013 työryhmän laatimaan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, jolla korvattiin aiemmin valmisteltu kaupungin riskienhallintapolitiikka. Nämä perusteet kaupunginvaltuusto on sittemmin hyväksynyt helmikuussa 2014. Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta muodostavat toimivan ja kattavan kokonaisuuden. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä kunnan muulle johdolle. Kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, lauta- ja johtokunnat, virastopäälliköt, yksiköiden esimiehet sekä konserniyhteisöiden toimielimet huolehtivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä tahoillaan. Porin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perustana ovat kuntalaki, kaupunginvaltuuston hyväksymät hallintosääntö, taloussääntö ja johtosäännöt sekä myös kaupunginvaltuuston hyväksymät ohjeet (konserniohje, corporate governance -ohje ym.). Lisäksi toimintaa määrittelee Pori 2020 strategia, jossa on asetettu kaupungin toiminnan tavoitteet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on pystytty hoitamaan eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräysten noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita merkittäviä valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle raportoidaan kuukausittain talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat ja liikelaitokset raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lauta- ja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. Talousarvion toteutumisen seurannassa oli alkuvuoden osalta haasteita taloushallinnon järjestelmävaihdoksen vuoksi. Raportointiongelmat saatiin kuitenkin pääosin ratkaistua alkuvuoden jälkeen, eivätkä ne aiheuttaneet pysyvää ongelmaa talouden seurantaan. Taloudellisten tavoitteiden osalta poikkeamat

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 13 olivat aiempiin vuosiin verrattuna erittäin pieniä. Merkittävimmät poikkeamat koskivat perusturvan terveydenhuollon ostopalveluita sekä päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Muut poikkeamat olivat marginaalisia. Määrärahojen käytössä ei havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä. Liikelaitosten osalta taloudelliset tavoitteet pääasiassa ylittyivät pois lukien Riskienhallinnan järjestäminen Vuonna 2013 kaupungin riskienhallinnanjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Tilikauden aikana laadittiin kuntalain edellyttämä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden luonnos, joka on tarkoitus hyväksyttää kaupunginvaltuustossa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa määritellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupunkikonsernissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskee koko kaupunkikonsernia ja sen eri organisaatiotasoja. Tavoitteellinen, hyvä johtaminen ja ylimmän johdon tuki ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan onnistumisen ehdoton edellytys ja keskeistä kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksessä. Tärkeää on luoda kokonaiskuvaa riskienhallintaan liittyvistä asioista ja oleellista on, että riskienhallintaan kiinnitetään riittävästi huomiota ja eri tahoilla sitoudutaan riskienhallinnasta huolehtimiseen. Porin kaupungin riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui tilikautena säännöllisesti ja riskienhallintatyötä tehtiin laajasti monella rintamalla. Kaupungin työntekijöille suunnattua riskienhallinnan koulutusta jatkettiin ja sitä järjestettiin keväällä ja syksyllä ja sen kysyntä on ollut hyvällä tasolla. Riskienhallinnan jätehuolto, joka ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa. koulutus jakaantuu kolmeen osioon eli teoriaosuuteen, turvallisuuskävelyyn ja Länsi- Suomen pelastusharjoitusalueella järjestettyyn käytännön harjoitteluun. Riskienhallintakoulutusta kehitetään edelleen. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan pohjautuvaa normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisen omaa työryhmätyöskentelyä jatkettiin. Työryhmässä pohdittiin turvallisuustoimijoiden yhteisen varautumisen kehittämistä erilaisiin häiriötilanteisiin. Lisäksi teemaan liittyvässä erillisessä alatyöryhmässä suunniteltiin ensihuollon palvelupisteen perustamiseen liittyviä asioita ja siihen liittyen järjestettiin mm. kaksi moniammatillista työpajaa, jossa asiaa pohdittiin. Ensihuollon palvelupisteen on suunniteltu olevan normaaliolojen häiriötilanteen aikainen monipalvelupiste, jossa alueen asukkailla on mahdollisuus saada apua ja helpotusta häiriötilanteessa. Ensihuollon palvelupisteitä perustetaan johdetusti aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti tehtiin yhteistyötä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa ja valmisteltiin ohje vastuullisen yleisötilaisuuden järjestämisestä Porissa. Moniammatillista väkivallan vähentämistyötä jatkettiin ja mm. väkivallan esiintymätihentymät eli ns. Hot Spotit paikallistettiin väkivallan ennalta ehkäisevän toiminnan kohdentamiseksi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat, joista tiedotetaan yksiköille säännöllisesti. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnan työnjako ja valvontataso on määritelty kaupungin hallintosäännössä ja taloussäännössä sekä lautakuntien johtosäännöissä ja toimintasäännöissä. TPK:n omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan mahdollisen toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille korvausvaade.

14 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten hallinta on pääosin manuaalista työtä, mutta erillisen sopimustenhallintaohjelman käyttöönottoa on edelleen jatkettu mm. teknisessä palvelukeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Seuranta- ja hankintajärjestelmien edelleen kehittäminen on tärkeää, jotta varmistetaan yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattaminen sekä hankintojen ohjaaminen sopimustoimittajille. Ylikunnalliset sopimukset lisääntyvät edelleen ja tuovat haasteita sopimusten hallintaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Käytännön työstä huolehtii tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto tarkastussäännön, johtosääntöjen, konserniohjeen ja corporate governance -ohjeen mukaisesti. Tarkastustoimisto tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa.

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 15 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelma 1 000 euroa 2013 2012 Toimintatuotot 202 326 203 345 Valmistus omaan käyttöön 18 471 20 705 Toimintakulut 619 545 627 420 Toimintakate 398 747 403 371 Verotulot 296 042 277 155 Valtionosuudet 136 014 139 952 Rahoitustuotot 11 458 15 017 Rahoituskulut 3 467 4 332 Vuosikate 41 300 24 422 Poistot ja arvonalentumiset 43 201 39 568 Satunnaiset erät 2 427 14 231 Tilikauden tulos 4 328 915 Tilinpäätössiirrot 4 955 11 533 Tilikauden ylijäämä/-alijäämä 627 10 618 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 33,6 33,5 Vuosikate, M 41,3 24,4 Vuosikate % poistoista 95,6 64,9 Vuosikate, euroa/asukas 495 293 Tuotot Kaupungin toimintatuottojen määrä oli 202,3 M. Valmistus omaan käyttöön oli 18,5 M. Toimintatuotot alenivat 3,3 M (1,5 %). Verotulojen määrä oli 296,0 M. Kaikki verotulot kasvoivat 18,8 M (6,8 %). Verotulojen kasvu muodostui pääasiassa kunnallisverotulon ja osaksi kiinteistöveron kehityksestä. Kunnallisverotulo kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 12,9 M (5,2 %), yhteisövero 2,2 M (16,3 %) ja kiinteistövero 3,8 M (24,1 %). Valtionosuudet olivat 136,0 M. Valtionosuudet alenivat 4 M, Syynä tähän oli kuntien valtionosuusleikkaukset sekä kaupunkikonsernissa tapahtuneet muutokset, joiden vuoksi valtionosuuksia siirtyi tiettyjen toimintojen mukana Länsirannikon Koulutus Oy:lle. Rahoitustuotot olivat 11,5 M. Rahoitustuotot alenivat 3,6 M (23,7 %) Osinkotuottojen vuosikohtainen muutos oli merkittävin selittävä tekijä. Kulut Toimintamenot olivat 619,5 M. Toimintamenot laskivat 7,5 M (1,2 %). Toimintamenoista suurin aleneminen oli palvelujen ostoissa, jotka olivat 216,0 M ja laskivat 6,3 M (2,8 %). Henkilöstökulut olivat 279,8 M ja alenivat 2,0 %. Esimerkiksi perusturvassa henkilöstömenot alenivat 4,3 M. Rahoituskulut olivat 3,5 M ja ne alenivat 0,9 M (2,0 %). Johtuen siitä, että perusturvan yhteistoiminta-alueesta irtautui kaksi kuntaa ja oppisopimustoiminta siirtyi Länsirannikon Koulutus Oy:lle, toimintatuotot ja kulut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2012 tietojen kanssa. Satunnaisiin kuluihin kirjattiin 2,4 M, joka johtui oppisopimusrahaston pääoman siirrosta Länsirannikon Koulutus Oy:lle.

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate ja vuosikate Toimintakate kuvaa toimintatuottojen ja kulujen erotusta. Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli 398,7 M. Se parani 2012 vuoteen verrattuna 4,6 M (1,1 %). Kun laskelmassa otetaan huomioon toimintojen siirrot Länsirannikon Koulutus Oy:lle, todellinen toimintakatteen muutos oli 1,7 %. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 41,3 M. Se parani 2012 vuoteen verrattuna 16,9 M (69,1 %). Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli 4,3 M. Tulosta heikensi lähinnä poistojen budjetoitua suurempi määrä, joka aiheutui suureksi osaksi hallinto- ja laitosrakennusten poistoaikojen alentamisesta 25 vuoteen. Muutos aiheutti vuoteen 2013 kertaluontoista poistoa yli 11 M. Tilinpäätössiirroilla tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joilla vaikutetaan tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Vuonna 2013 näiden erien vaikutus oli yhteensä 5,3 M. Suurin yksittäinen vaikutus muodostui oppisopimusrahaston purusta. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 0,6 M. Liikelaitokset paransivat kaupungin tilikauden vuosikatetta 9,5 M. Liikelaitokset tuottivat 23 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 24 % sekä toimintakuluista 9 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna 2013 seuraavan taulukon mukaiset: Liikelaitos Korvaus peruspääomasta Lainojen korot / lyhennykset Tilikauden yli- / alijäämä Porin Palveluliikelaitos 324 996 0 / 0 530 344 Porin Satama 2 075 000 639 420 / 0 1 078 810 Porin Vesi 2 191 337 0 / 0 849 603 Porin Jätehuolto 50 000 0 / 0 600 529 Satakunnan Työterveyspalvelut 20 500 0 / 0 17 284 Yhteensä 4 661 833 639 420 / 0 316 676 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100 (Toimintatuotot) (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus prosentteina toimintakuluista vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan oli 33,8 prosenttia, eli toimintakuluista yli kolmannes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 2/3 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista nousi 0,3 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku lasketaan kaavasta: 100 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Vuonna 2013 vuosikate oli 95,6 % kokonaispoistoista. Vuonna 2012 luku oli 64,9 %. Tunnusluvun parantuminen johtui vuosikatteen kasvusta, vaikka poistojen määrä kasvoi merkittävästi poistosuunnitelman muutoksesta johtuen. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohti vuonna 2013 oli 495 euroa, eli 202 euroa suurempi kuin vuonna 2012.

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 17 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1 000 euroa 2013 2012 Toiminnan rahavirta 30 584 19 830 Vuosikate 41 300 24 422 Satunnaiset erät 2 427 14 231 Tulorahoituksen korjauserät 8 289 18 823 Investointien rahavirta 33 265 57 860 Investointimenot 43 218 64 112 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 391 1 724 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 562 4 527 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 681 38 030 Rahoituksen rahavirta 10 011 49 843 Antolainauksen muutokset 2 150 1 245 Antolainasaamisten lisäykset 23 139 Antolainasaamisten vähennykset 2 173 1 384 Lainakannan muutokset 19 420 39 364 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 54 800 60 300 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 35 380 30 505 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 569 Oman pääoman muutokset 889 Muut maksuvalmiuden muutokset 11 560 10 123 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 663 258 Vaihto-omaisuuden muutos 293 626 Saamisten muutos 3 088 8 379 Korottomien velkojen muutos 6 515 1 377 Rahavarojen muutos 7 329 11 813 Rahavarat 31.12. 25 433 18 104 Rahavarat 1.1. 18 104 6 291 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, M 96,4 107,8 Investointien tulorahoitus, % 101,2 49,1 Lainanhoitokate 1,2 0,8 Kassan riittävyys, pv 13 9 Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Toiminnan rahavirta oli 33,3 M ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta 2,7 M katettiin pääosin lainakannan 19,4 M lisäyksellä. Rahavarojen kokonaismuutos oli 7,3 M. Investointimenot olivat 43,2 M. Rahoitusosuudet investointeihin olivat 2,4 M ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7,6 M. Koko kaupungin investoinnit ovat esitetty tulosaluetasolla investointiryhmittäin tarkemmin eriteltyinä sivulla 80.

18 Rahoitusasema ja sen muutokset 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase, 1 000 euroa Vastaavaa 31.12. 2013 2012 Pysyvät vastaavat 807 014 812 008 Aineettomat hyödykkeet 2 541 2 782 Aineettomat oikeudet 1 294 1 203 Muut pitkävaikutteiset menot 1 247 1 579 Aineelliset hyödykkeet 457 926 466 460 Maa- ja vesialueet 186 345 82 989 Rakennukset 145 017 154 381 Kiinteät rakenteet ja laitteet 191 553 197 140 Koneet ja kalusto 9 842 12 948 Muut aineelliset hyödykkeet 65 69 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 25 106 18 933 Sijoitukset 346 546 342 766 Osakkeet ja osuudet 222 057 216 127 Joukkovelkakirjalainasaamiset 1 000 1 000 Muut lainasaamiset 124 435 125 585 Muut saamiset 54 54 Toimeksiantojen varat 3 022 2 781 Valtion toimeksiannot 377 444 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 2 640 2 333 Muut toimeksiantojen varat 4 4 Vaihtuvat vastaavat 68 487 59 232 Vaihto-omaisuus 1 417 1 124 Aineet ja tarvikkeet 1 417 1 124 Saamiset 41 637 40 004 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 20 868 20 145 Lainasaamiset 2 985 2 963 Muut saamiset 5 345 5 489 Siirtosaamiset 12 439 11 407 Rahoitusarvopaperit 1 000 1 000 Sijoitus rahamarkkina- instrumentteihin 1 000 1 000 Rahat ja pankkisaamiset 24 433 17 104 Vastaavaa yhteensä 878 523 874 021