SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 3.1 Oppimisen yleinen tukeminen...4 3.2 Tukiopetus ja muut tukimuodot...4 3.3 Eriyttäminen (ei siirto erityisopetukseen)...4 3.4 Oppimissuunnitelma...5 3.5 Koulunkäyntiavustajan työ...5 3.5.1 Säädökset...5 3.5.2 Kymmenen ohjetta koulunkäyntiavustajan työhön...6 3.6 Oppilashuolto ja muut tahot...7 4 ERITYISOPETUS...7 4.1 Erityisopetustarpeen arviointi...7 4.2 Erityisopetuksen antaminen...7 4.3 Osa-aikainen erityisopetus...8 4.3.1 Lukiopetus...8 4.3.2 Puheopetus...8 4.3.3 Muut oppimisvaikeudet...8 4.4 Pienryhmäopetus...9 4.4.1 Opetusryhmän koko...9 4.4.2 Aseman koulun ja Kuuhankaveden koulun erityisopetuksen pienryhmät...9 4.5 Pidennetty oppivelvollisuus...10 4.5.1 Toiminta-alueittain järjestetty opetus...10 4.5.2 Kehitysvammaisen oppilaan koulupolku...11 4.6 Erityisopetukseen siirtämismenettely...12 4.7 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)...13 4.8 Tiedon siirto ja salassapito...13 4.9 Yleisopetukseen siirtäminen...13 5 OPPILAAN KOULUPOLKU...14 6 LINKKEJÄ JA YHTEYSTIETOJA...15 LÄHTEET...17 LIITTEET...18 Menettelytapaohjeistus on syntynyt tarpeesta yhdenmukaistaa kuntamme erityisopetuksen käytänteitä ja samalla tarkastella, miten voisimme vielä paremmin tukea kaikkien oppilaiden oppimista. On erittäin tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa mahdolliset oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet, jotta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa voidaan olla tukemassa oppilasta hänen koulupolullaan. Opetussuunnitelman perusteissa opiskelun tuki on jaettu yleiseksi ja erityiseksi tueksi. Opiskelun yleinen tuki sisältää kodin ja koulun yhteistyön, oppimissuunnitelman, ohjauksen järjestämisen, tukiopetuksen ja oppilashuollon. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus sisältää osa-aikaisen erityisopetuksen, erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetuksen, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sekä toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen. Jotta tuen eri muotoja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla yksittäisen oppilaan oppimisen ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukena, tulee kaikkien kouluyhteisössä toimivien tuntea sekä opiskelun yleisen että erityisen tuen keskeiset periaatteet. Opiskelun tuki on ennen kaikkea yhteistyötä! Hankasalmella 26.4.2008 Erityisopetuksen tiimi Päivi Hyyryläinen (erityisopetuksen koordinaattori) Kyllikki Hänninen Taimi Kopra Veikko Minkkinen Heli Lappalainen (Heli Viinikaisen sijainen) Outi Sivonen (sijainen) Kukaan ei voi oppia kaikkea, mutta kaikki voivat oppia jotain! 1 2
2 LÄHTÖKOHDAT Hankasalmen kunnan erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujärjestelmä Erityisopetus on osa Hankasalmen kunnan tarjoamaa perusopetusta. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus voidaan järjestää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti osa-aikaisesti erityisopetuksessa tai samanaikaisopetuksena yleisopetuksen opetusryhmässä sekä yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisopetuksen järjestämisen lähtökohtana on lähikoulu-periaate, jonka mukaan oppilas käy ensisijaisesti asuinpaikkaansa lähinnä olevaa koulua. Opiskelu voidaan tarpeen vaatiessa järjestää myös muissa kunnan kouluissa tai erityisoppilaitoksessa. Alakoululaisten luokkamuotoinen erityisopetus on järjestetty keskitetysti Aseman koulun yhteydessä toimivassa alkuopetuksen pienryhmässä sekä pienryhmässä 3-6. Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan eri kouluilla kahden kiertävän erityisopettajan toimesta. Yläkouluikäisten erityisopetus järjestetään Kuuhankaveden koululla, jossa toimii kaksi erityisopetuksen pienryhmää. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asioissa tehdään yhteistyötä eri hallintokuntien kesken. Sivistystoimen ohella sosiaali- ja terveystoimi ovat vahvasti mukana oppilaan koulupolun rakentamisessa. Jyväskylän perheneuvola on alakoulujen osalta läheinen yhteistyötaho, kun kyseessä ovat tutkimus- ja terapeuttiset toimenpiteet. Myös Niilo Mäki Instituutin tutkimukset ja kuntoutusjaksot ovat auttamassa oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia. Yläkoulun osalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat sosiaalitoimi ja oman kunnan terveyskeskuspsykologi. Oppilaan ongelmien ratkaisemiseksi on mahdollista hakea apua myös Keski-Suomen keskussairaalasta. Erityisesti kyseeseen tulevat foniatrian osasto, neurologian poliklinikka ja Haukkalan lapsi- ja nuorisopsykiatrian osastot. Yhteistyötä on myös Haukkarannan, Näkövammaisten koulujen kanssa. Kehitysvammaisten lasten asioihin saa tukea Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiön ylläpitämästä ohjaus- ja neuvontapalvelusta. Avoin yhteistyö perheen ja opettajien kesken on pohjana kaikkien tukitoimien onnistumiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota nivelvaiheisiin, jotta kaikki opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy oppilaan mukana opetuksen järjestäjälle. Esikoulun ja alkuopetuksen nivelvaihetta kehitellään parhaillaan (v. 2008) yhtenäisen testausmenettelyn ja opetusministeriön myöntämän hankerahoituksen turvin. Yläkoulun puolella on vastaavasti menossa ETUopo-hanke (2008), jonka avulla puolestaan pyritään mm. turvaamaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtyminen peruskoulusta jatko-opintojen pariin. Yläkouluun siirryttäessä erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtymiseen liittyvä lomake löytyy liitteistä. Tiedon siirtyminen on ensiarvoisen tärkeää tarvittavien palveluiden saamiseksi. 3 TUETTU PERUSOPETUS 3.1 Oppimisen yleinen tukeminen Kaikille oppilaille kuuluva opiskelun yleinen tuki käsittää opiskelun ohjauksen, oppilashuollon, vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, kerhotoiminnan sekä oppimissuunnitelman käytön ja tukiopetuksen. Opiskelun yleinen tuki suunnataan tasapuolisesti kaikille oppilaille, mutta koululla on samalla oltava valmius kohdentaa tukea joustavasti myös yksilöllisten erityistarpeiden mukaan. Esi- ja perusopetuksen sekä perusopetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö on merkittävää opiskelua tukevassa työssä. Oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain, jotta oppilas saa riittävää tukea oppimiselleen. 3.2 Tukiopetus ja muut tukimuodot Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle on ominaista yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Oppilaalla on myös oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämää muuta tukea. Tukipalveluja ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. 3.3 Eriyttäminen (ei siirto erityisopetukseen) Eriyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla sovelletaan normaalia opetussuunnitelmaa tai opetusmenetelmiä. Eriyttäminen ei tarkoita oppiaineen yksilöllistämistä. Eriyttävinä toimenpiteinä toimivat mm. joustavat opetusjärjestelyt, joiden toteuttaminen on mahdollista sekä yleis- että erityisopetuksessa. Esimerkiksi: - tukijaksot pienryhmissä - lisäaika tehtävien tekemiseen - samanaikaisopetus (erityisopettaja + luokanopettaja/aineenopettaja) - koetilanteiden järjestäminen avustajan/erityisopettajan tuella joko kirjallisesti tai suullisesti - yksilöllisen opetusmateriaalin käyttäminen - tehtäväkokonaisuuksien pilkkominen osiin - korvaavan toiminnan järjestäminen esim. liikunnassa 3 4
3.4 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelman tarkoituksena on helpottaa opetuksen eriyttämistä. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille tai vain joillekin erityisille ryhmille. Tukea opiskelussaan tarvitseville oppilaille sekä maahanmuuttajille oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa. Oppimissuunnitelma on hyvä väline sellaisissa tilanteissa, jolloin HOJKS:n tarpeellisuudesta ollaan epävarmoja. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää opiskelun apuvälineenä myös, kun tavoitteena on oppilaan lahjakkuuden tukeminen. Oppimissuunnitelma sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvion lapsen vahvuuksista ja oppimiseen ja yleiseen selviytymiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet sekä opetukseen osallistumisen edellyttämät tuki- ja oppilashuoltopalvelut, niistä vastaavat tahot sekä edistymisen seuranta ja arviointi. (LIITE: Oppimissuunnitelma) 3.5 Koulunkäyntiavustajan työ 3.5.1 Säädökset Perusopetuslain (628/1998) 31 :n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetushallitus antoi vuonna 2000 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden 1994 muutoksen yhteydessä ohjeen (Määräys 8/011/2000, 10.1.2000) erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS)laatimiseksi (PL 17 2. mom.), joka perustuu opetuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan. Määräykseen sisältyy kohta opetukseen osallistumisen edellyttämistä avustajapalveluista ja henkilöstön yhteistyöstä suunnitelmaa laadittaessa. Määräyksen mukaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilölliset ominaisuudet, kehitystaso ja kouluyhteisöön sopeutuminen edellyttävät opetuksen ja tukipalveluiden suunnittelua, oppimisvaikeuksien diagnosointia, edistymisen seurantaa ja arviointia. Koulun tulee järjestää opetus ja opetukseen osallistumisen edellyttävät tukipalvelut siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuuden omien edellytystensä mukaisesti ja saa mahdollisuuden jatko-opintoihin. Opetus- ja tukipalveluiden tulee olla riittäviä ja oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaisia. 3.5.2 Kymmenen ohjetta koulunkäyntiavustajan työhön 1. Tee selväksi työnkuvasi - keskustele koulun rehtorin kanssa työyhteisöstäsi - osallistu työyhteisösi toimintaan - keskustele opettajan kanssa luokan tavoitteista, työtavoista ja opetusmenetelmistä 2. Tee työtäsi oppilaiden parhaaksi - tue lapsen itsenäisyyttä - kannusta lasta omatoimisuuteen - ohjaa lapsen oppimista luokan tavoitteiden suuntaisesti 3. Tutustu lapselle tehtyihin tutkimuksiin - keskustele niistä opettajan, erityisopettajan, koulupsykologin ja terveydenhoitajan kanssa - ota selville lapsen vahvuudet - muista vaitiolovelvollisuus 4. Osallistu kodin ja koulun yhteistyöhön yhdessä opettajan kanssa - yhteinen näkemys tavoitteista ja keinoista kodin kanssa - vanhempien tukeminen kasvatustyössä - osallistu säännölliseen yhteydenpitoon kodin kanssa 5. Edistä erilaisuuden sietoa ja suvaitsevaisuutta työssäsi - hahmota luokan kokonaistilanne ja sosiaalinen ilmapiiri - puutu välittömästi koulukiusaamiseen - anna malli oikeasta tavasta toimia 6. Ole tunnollinen ja rauhallinen aikuinen - saavuta lapsen luottamus - opettajalla kokonaisvastuu lapsen oppimisesta ohjaa lasta opettajan suuntaan - käytä omaa ammattitaitoasi 7. Kunnioita lapsen tapaa oppia ja toimia - kunnioita yksilöllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta - ole tarvittaessa lapselle sosiaalisena tulkkina luokan ulkopuolella ja kaveripiirissä 8. Ole mallina lapselle - ole täsmällinen ja huolellinen - perustele toimintaasi asiallisesti - käytä lapsen ikätasolle sopivaa kieltä 5 9. Huolehdi omasta jaksamisestasi - ammattitaidon kehittäminen, koulutus ja ammatilliset keskustelut - työnohjaus - harrastukset - muista huumori 10. Arvosta omaa työtäsi Tekijät: Terveydenhoitaja, koulunkäyntiavustaja Riitta Pitkänen, erityisluokanopettaja Seppo Mikkonen ja kuntoutusohjaaja Seppo Maukonen 6
3.6 Oppilashuolto ja muut tahot Perusopetuksen oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Lapsen hyvinvointi nähdään oppimisen edellytyksenä. Oppilashuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. (LIITE: Kiusaamisen estäminen) Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuollon järjestäminen on opetuksen järjestäjän velvollisuus, mutta edellyttää opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä kunnan tasolla. Oppilashuoltoa toteutetaan tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa. Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Kouluruokailu, siihen liittyvät välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa oppilashuollon työtä. 4 ERITYISOPETUS 4.1 Erityisopetustarpeen arviointi Erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevien tukemiseen ja opettamiseen tarkoitettujen resurssien kohdentumista arvioidaan jatkuvasti koulujen oppilashuoltotyöryhmissä ja erityisopetustiimissä. Luokanopettaja tai aineenopettaja on yhteydessä koulunsa erityisopettajaan, kun hänelle herää huoli jonkin oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Yhdessä erityisopettajan ja tarvittaessa myös koulunjohtajan kanssa arvioidaan, millaista tukea tilanteeseen tarvitaan. Onko kyse oppimiseen, opetukseen vai oppilashuoltoon liittyvistä asioista? (LUKU 5: Oppilaan koulupolku) 4.2 Erityisopetuksen antaminen Tukitoimien osoittautuessa riittämättömiksi oppilaan koulunkäyntiä tuetaan erityisopetuksen keinoin. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus voidaan järjestää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti osa-aikaisesti erityisopetuksessa tai samanaikaisopetuksena yleisopetuksen opetusryhmässä sekä yksilö- tai pienryhmäopetuksena. 7 Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Huomio kiinnitetään oppilaan vahvuuksiin sekä hänen yksilöllisiin oppimis- ja kehitystarpeisiinsa. Opetuksen tulee tukea erityisesti oppilaan itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opetuksen järjestämiseen liittyviin toimintoihin koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Tällöin oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Yksilölliset oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS), joka laaditaan välittömästi siirtopäätöksen jälkeen. 4.3 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osaaikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan eri kouluilla kiertävien erityisopettajien toimesta. Se sisältää lukiopetusta, puheopetusta, lievästi oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia omaavien oppilaiden opetusta sekä aistivammaisten opetusta. 4.3.1 Lukiopetus Lukiopetus painottuu luokille 1-3. Tällöin luodaan lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiudet. Sitä voidaan antaa tarvittaessa koko kouluajan. 4.3.2 Puheopetus Puheopetus aloitetaan esikouluiässä tai ensimmäisen luokan aikana. Siinä keskitytään korjaamaan pääasiassa artikulaatiovirheitä. Virheet pyritään korjaamaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Puheopetus on pääasiassa yksilöopetusta. 4.3.3 Muut oppimisvaikeudet Lievästi oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia omaavien oppilaiden opetus järjestetään yleisopetuksen yhteyteen pääsääntöisesti oman ikäryhmän mukana erityisopettajan tuella. Koulutyön käytännön järjestelyt ja erityisopetuksen muodot toteutetaan oppilaskohtaisesti tarkoituksena häiriökäyttäytymisen minimoiminen ja oppimisen edistäminen. 8
Aistivammaisten (kuulo- ja näkövamma) opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa tarvittavien tukitoimien avulla. Tarvittaessa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtainen avustaja, erityismateriaalit ja - välineet ovat useimmiten välttämättömiä. Oppimisympäristön muutokset tehdään asiantuntijoiden avulla. 4.4 Pienryhmäopetus Erityisopetuksen järjestämisen lähtökohtana on lähikoulu-periaate. Sen mukaan erityistä tukea tarvitseva oppilas käy ensisijaisesti asuinpaikkansa lähellä olevaa koulua. Opiskelu voidaan kuitenkin järjestää myös muissa kunnan kouluissa. Luokkamuotoinen erityisopetus (0.-9.lk) on järjestetty keskitetysti Aseman koululla ja Kuuhankaveden koululla. 4.4.1 Opetusryhmän koko Perusopetuslain (628/1998) 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista (30.12.1998/1194). Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta (30.12.1998/1194). 4.4.2 Aseman koulun ja Kuuhankaveden koulun erityisopetuksen pienryhmät Aseman koulun yhteydessä toimii kaksi erityisopetuksen pienryhmää, joihin oppilaat jakautuvat iän perusteella. Toinen ryhmistä vastaa alkuopetuksesta ja toinen sitä vanhempien oppilaiden opetuksesta. Kuuhankavedenkoululla toimii kaksi 7-9 luokkien pienryhmää. Opetuksesta vastaavat erityisopettajat yhdessä avustavan henkilökunnan kanssa. Työtavat ja opetusmenetelmät valitaan siten, että ne edistävät yleisopetuksessa heikosti selviytyvän oppilaan oppimista. Opetus järjestetään oppilaan omien tavoitteiden mukaisesti, jotka laaditaan hänelle tehtävään henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Opetussuunnitelman perusta on sisällöiltään ja tuntijaoltaan sama kuin yleisopetuksen oppilailla, mutta opetuksen sisällöt ja tavoitteet yksilöllistetään oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti. Oppilaan kotiluokka voi olla joko yleisopetuksen luokka tai erityisopetuksen pienryhmä. Pienryhmässä voi opiskella myös oppilas, jota ei ole siirretty erityisopetukseen. 4.5 Pidennetty oppivelvollisuus Perusopetuslain mukaan silloin, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollisuus saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aiemmin ja kestää 11 vuotta (PL 25 :n 2 mom.). Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta. Tarkoituksena on vahvistaa lapsen kouluvalmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan varsinaisessa perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas on aina erityisopetuksessa. 4.5.1 Toiminta-alueittain järjestetty opetus Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. 9 10
4.5.2 Kehitysvammaisen oppilaan koulupolku Kehitysvammaisen oppilaan opetus pyritään järjestämään niin, että se vastaisi mahdollisimman hyvin hänen sen hetkisiä tarpeitaan. Esi- ja alkuopetusvuosina opetus voidaan järjestää päiväkotiryhmissä tai Aseman koulun alkuopetuksen pienryhmässä. Kehitysvammaisen oppilaan avustajalla on merkittävä rooli opetukseen liittyvissä asioissa. Vaikeasti kehitysvammaisen oppilaan opetus järjestetään alkuopetusvuosien jälkeen yhteistyössä lähiseudun kuntien kanssa. Usein tämä tarkoittaa oppilaalle pitkiäkin koulumatkoja, mutta näin voidaan turvata laadukkaan perusopetuksen saanti sopivassa oppimisympäristössä hänen asioihinsa perehtyneen henkilökunnan ohjauksessa. Lievästi kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää myös kuntamme omissa pienryhmissä, jos se tukee parhaiten oppilaan kokonaiskehitystä oppijana. Kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla kouluratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä. 4.6 Erityisopetukseen siirtämismenettely ARVIOINTI suhteessa yleisesti asetettuihin periaatteisiin ja kriteereihin YLEISOPETUKSEN OPPIMÄÄRÄ ARVIOINTI suhteessa yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin (* todistukseen) YKSILÖLLINEN OPPIMÄÄRÄ - yhdessä tai useammassa oppiaineessa (PL 11 ) Alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten ja nuorten palveluita koordinoi kuntamme avopalveluohjaaja. HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (PL 17 2 mom.) HOJKS (lomake liitteenä) - koulunjohtajan hallinnollinen päätös (PL 17, siv.ltk 27.3.07 19, lomake liitteenä) HOJKSia laadittaessa sekä päivitysten yhteydessä - laaditaan yhteistyössä; opettajat, huoltajat, asiantuntijat - opetusjärjestelyt; integraatio kokonaan tai osittain - opetuksen tavoitteet ja sisällöt, tukitoimet, seuranta ja arviointi ERITYISOPETUKSEEN OTTAMINEN JA SIIRTÄMINEN - sivistystoimenjohtajan hallinnon siirtopäätös (PL 17 2 mom., PA 15 ), huoltajaa kuultava (PA 15, suostumuslomake liitteenä) - psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys (PA 15 ) - opettajien, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden lausunnot - mahdollista tehdä uusi päätös, jolla siirretään yleisopetukseen opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaisesti - yhteistyö kaikkien lasta opettavien ja kuntouttavien tahojen kanssa OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS (PL 17 1 mom.) - oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma (lomake liitteenä) - yhteistyö huoltajan, opettajien ja asiantuntijoiden kanssa - opetukseen osallistumisen tukipalvelut (PL 31 ja 31a ) TUKIOPETUS (PL 16 ) - tilapäinen opinnoissa jälkeen jääminen - opetus ikäkauden ja edellytysten mukaisesti sekä edistäen tervettä kasvua ja kehitystä - yhteistyö kodin kanssa (PL 3, 17 3 mom.) ja oppilaanohjaus (PL 11 ) ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY HANKASALMELLA 11 12
4.7 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Perusopetuslain mukaan HOJKS tulee laatia erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle. Vanhemmat kutsutaan mukaan laatimaan HOJKSia yhdessä erityisopettajan, luokanopettajan/aineenopettajan kanssa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää seuraavat tiedot: - oppilaan taustatiedot - kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt sekä arvioinnin periaatteet - tieto niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta - opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja edistymisen seurantaan sekä heidän vastuualueensa Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen. 4.8 Tiedon siirto ja salassapito Salassapitovelvollisuus on voimassa saman oppilaitoksen sisällä siten, että vain ne henkilöt, jotka tehtävissään tarvitsevat salassa pidettävää tietoa, voivat ne saada. Luokanopettaja tai luokanvalvoja on vastuussa HOJKSin sisältämien pedagogisten tietojen välittymisestä oppilasta samassa koulussa opettaville opettajille siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä opetuksen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Oppilaan siirtyessä samassa koulussa seuraavalle vuosiluokalle tai toisen opettajan opetukseen päivitetty HOJKS siirtyy oppilaan mukana. HOJKSiin sisältyvien salassa pidettävien tietojen siirtämiseen samaan koulumuotoon toiseen kuntaan tai samaan kuntaan, mutta toiseen koulumuotoon (esim. perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen) tarvitaan aina kirjallinen suostumus. Sen voi antaa 15 vuotta täyttänyt oppilas ja alle 15-vuotiaiden osalta vain huoltaja. 4.9 Yleisopetukseen siirtäminen Erityisopetuksen siirtopäätös on voimassa, kunnes oppilas siirretään yleisopetukseen. Erityisopetuksen tarvetta arvioidaan säännöllisen seurannan ja HOJKSin päivityksen avulla. Jos oppilaalla ei ole enää erityisopetuksen tarvetta, oppilas siirretään yleisopetukseen. Tästä neuvotellaan oppilaan huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Siirtopäätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. 13 5 OPPILAAN KOULUPOLKU ARVIOINTI - perustuu yleisopetuksen oppimäärään TUETTU PERUSOPETUS ARVIOINTI - perustuu yksilöllisesti asetettuihin oppimääriin (HOJKS) EI ERITYISOPETUKSEN TARVETTA Siirto yleisopetukseen HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (PL 17 2 mom.),hojks - Hallinnollinen päätös (PL 17, siv.ltk 27.3.07 19 ) - laaditaan yhteistyössä; opettajat, huoltajat, asiantuntijat - opetusjärjestelyt; integraatio kokonaan tai osittain - opetuksen tavoitteet, sisällöt, menetelmät, tukitoimet, seuranta, arviointi ERITYISOPETUKSEEN OTTAMINEN/SIIRTÄMINEN - Hallinnollinen siirtopäätös (PL 17 2 mom., PA 15 ), huoltajan kuuleminen (PA 15 ) - psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys (PA 15 ), muut asiantuntijalausunnot - yhteistyö lasta opettavien ja kuntouttavien tahojen kanssa - Opetukseen osallistumisen edellyttämät tukipalvelut (PL 31 ) - Voidaan laatia oppimissuunnitelma - Psykologin tutkimukset osa-aikainen erityisopetus - Tukiopetus - Joustavat opetusjärjestelyt ja arviointi - Lisää aikaa tehtävien tekemiseen - Eriyttäminen taitojen mukaan - Yhteistyö huoltajan, opettajien ja asiantuntijoiden kanssa TILANNEARVIO Tarvitaanko - oppimisen tukea? - opetuksen tukea? Opettajien täydennyskoulutus, konsultointi - erityisopetusta? - oppilashuollollista tukea? Oppilashuoltotyöryhmä - kasvatuksellista/hoidollista tukea? Perheneuvola, Lasten- tai nuorten psykiatria OPPIMINEN TAI KOULUNKÄYNTI EI SUJU 14
6 LINKKEJÄ JA YHTEYSTIETOJA Hyviä nettilinkkejä: Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus: http://www.peda.net/veraja/vep Puhevammaisuus ja selkokieli: www.papunet.net Lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeudet: http://www.lukimat.fi/ Kehitysvamma-alan verkkopalvelu: http://www.verneri.net/ Opiskelun erityinen tuki: http://www.edu.fi opiskelun erityinen tuki MLL: http://vanhemmat.mll.fi/ huoneen taulut Yhteistyötahojen yhteystiedot Kouluterveydenhoitaja, Inkeri Mustonen, p. 8400 287 Terveyskeskuspsykologi, Anne Brander-Päivinen, p. 8400 201 Sosiaalitoimi, p. 8400 224 - Yläkoulun sosiaalityöntekijä Mervi Kuusenoja, p. 8400 259 Avopalveluohjaaja, Ilmi Luukkonen, p. 8400 223 Jyväskylän perheneuvola, p. 625 984 Kaikilla Hankasalmen kunnan työntekijöillä on sähköpostiosoite, joka toimii periaatteella: etunimi.sukunimi(at)hankasalmi.fi ADHD-liitto:http://www.adhd-liitto.fi/ Niilo Mäki Instituutti: http://nmi.jyu.fi/ Perheneuvola: http://www.jyvaskyla.fi/perheneuvola Perusopetuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 Erityisopettajien yhteystiedot: Alkuopetuksen pienryhmä/aseman koulu, Kyllikki Hänninen, p. 841944 Pienryhmä 3-6/Aseman koulu, Outi Sivonen (31.7.2008 asti), p. 843944 Pienryhmä 7-9/ Kuuhankaveden koulu, Taimi Kopra, p. 8400 248 Pienryhmä 7-9/Kuuhankaveden koulu, Heli Viinikainen (sij. Heli Lappalainen), p. 0400-142514 Kiertävä erityisopettaja, Veikko Minkkinen, p. 0400-595507 - Aseman, Niemisjärven ja Kankaisten koulut Kiertävä erityisopettaja, Päivi Hyyryläinen (31.7.2008 asti), p. 0400-595463 - Kuuhankaveden ja Ristimäen koulut 15 16
LÄHTEET LIITTEET Koulunkäyntiavustajan oma opas, JHL 01/2006. Suunnitelma kiusaamisen estämiseksi Opiskelun tuki esi- ja perusopetuksessa - Virikkeitä ja toimintamalleja yleisen ja erityisen tuen järjestämiseksi, Peltonen Heidi (toim.), Opetushallitus, 2006. Menettelytapaohjeet erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi, Tilus Pirjo, Jyväskylän kaupungin opetusvirasto, 2004. Opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus 2004. Lomakkeet: Oppimissuunnitelma Suostumus erityisopetussiirtoon Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) HOJKS päätös (MALLI) Yläkouluun siirtyminen Oppilashuoltotyö 17 18