SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus 4 2.2. Perushoito 4 2.3. Leikki 4 2.4. Kielen kehitys 4 3. Varhaiskasvatusympäristö 5 4. Toiminnalliset orientaatiot lapselle ominainen tapa toimia 6 5. Sisällölliset orientaatiot 7 6. Yhteistyö vanhempien kanssa kasvatuskumppanuus 8 7. Muut yhteistyötahot 9 8. Ajattelemisen aihetta 10 2
1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 1.1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota perhepäivähoitoa tarvitseville lapsille kodinomainen ja lapsen kehitystä edistävä hoito ja kasvatus huomioiden lapsen sekä perheen tarpeet. 1.2. RYHMÄN TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Ryhmän toiminta-ajatus: Toimia yhteistuumin yhteisen työn puolesta toisiamme tukien ja huomioiden mahdollisuus kehittyä yksilönä Ryhmän tavoitteet: varahoito toimivaksi mahdollisimman monipuolista toimintaa toiminta vanhempien kanssa kuuntelevaa, luottamuksellista yhteistyötä varahoitajiin tutustuminen ennalta 3
1.3. RYHMÄN ARVOT Lapsen hyvinvointi Luottamus Yhteistyökyky Oikeudenmukaisuus Rakkaus ja rajat huomioidaan lapsen ja perheen tarpeet turvallinen hoitoympäristö sekä fyysisesti että psyykkisesti aito välittäminen lapsesta lämpö, syli ja kodinomaisuus kuunnellaan kunnioittaen lasten perheitä avoimuus, luotettavuus, rehellisyys lapsen asioita vanhempien kanssa yhdessä pohtien suvaitsevaisuus erilaisuus kohdellaan kaikkia tasapuolisesti lapsi tuntee olevansa tärkeä ja arvokas lapsi oppii huomioimaan myös toiset selkeät säännöt hoidossa, tilanteen mukaan joustaen ARVOT HYVINVO INTI LUOTTAMU S YHTEISTYÖ KYKY OIKEDENM UKASUUS RAKKAUS JA RAJAT 4
2. MITÄ LASTEN HOIDOSSA JA KASVATUKSESSA PAINOTETAAN? 2.1. KODINOMAISUUS Mahdollistamme lapsille kodinomaisen kasvatus- ja oppimisympäristön. Lapsi voi leikkiä ja toimia hoitopaikassaan pienessä ryhmässä eri-ikäisten toverien kanssa. Lapsi voi osallistua pieniin kodin askareisiin kuten pöydän kattamiseen ja leipomiseen. Pienessä ryhmässä voimme ottaa huomioon lasten toiveita esim. ruokien ja tekemisien suhteen. Isommat lapset oppivat ottamaan huomioon pienempiä ja auttamaan heitä esim. pukeutumisessa. 2.2. PERUSHOITO Pienelle lapselle on tärkeää läheisyys, lämpö, syli ja turvallisuus. Mahdollistamme lapselle yksilöllisen perushoidon. Perushoito sisältää lapsen päivittäisistä tarpeista huolehtimisen: Hyvä ja ravitseva ruoka Hygieniasta huolehtiminen Riittävä päivälepo Perushoitotilanteet toimivat myös kasvatus- ja oppimistilanteina. 2.3. LEIKKI Tärkeä osa lapsen päivässä on leikki. Lapsi oppii paljon asioita leikkiessään. Hän jäsentelee kokemiaan asioita ja käsittelee erilaisia tunnetiloja leikin kautta. Mahdollistamme lapsille erilaisia leikkejä lapsen ikä huomioon ottaen. Tuemme lasten leikkiä ja seuraamme lasten käyttäytymistä leikissä. Lapsella on mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Leikissä lapsi harjoittelee sosiaalisia taitojaan. 2.4. KIELEN KEHITYS Lapselle tarjotaan puhetta, jota hän ymmärtää ikä ja kehitystaso huomioiden. Kielen kehityksen tukena käytetään satuja, loruleikkejä, riimittelyä ja sadutusta. Lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy toiminnallisten orientaatioiden myötä. 5
3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖMME Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä ja asioista. Pyrimme järjestämään ympäristön virikkeelliseksi, lapsiystävälliseksi ja joustavaksi. Ympäristön tulisi olla monipuolinen ja mahdollistaa liikkuminen kaikin eri tavoin turvallisuus huomioiden. Lapset saavat olla mahdollisimman paljon mukana toiminnan suunnittelussa. Aikuinen antaa lapsille leikin välineet, huomioiden samalla ympäristön kognitiiviset, emotionaaliset ja esteettiset tekijät. Lapsella on saatavilla tiedollisen oppimisen välineet (pelit, kirjat, TV, lelut) ja menetelmät (projektit, vierailut, tutkiminen, ympäristöön tutustuminen). Lapselle annetaan aikaa ja rauhaa leikille, mielikuvitukselle ja luovuudelle. Hän saa kokea ympäristössään elämyksiä sekä oppimisen iloa. Meillä on käytössä monipuoliset liikkumisen ja kokemisen välineet ja paikat: liikuntahalli kirjasto (satutunnit, näyttelyt ja kirjastopalvelut) metsä (Mörri- ja Myttystoiminta) puistot oma piha liikennekasvatus liikuttaessa lasten kanssa keskustassa. 6
4. TOIMINNALLISET ORIENTAATIOT LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen lapset oppivat leikkiessään leikissä välineet vapaasti käytettävissä. Aikuinen voi rikastuttaa leikkiä esim. tarjoamalla roolileikin välineitä lapsi leikkii kokemuksiaan lapsi harjoittaa leikissä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitojaan aikuisen hienovarainen leikin ohjailu, kaikki mukana leikissä ei liian hienoja leikkivälineitä Liikkuminen lapsen luonnollinen tapa tutustua ympäristöön lapsi kokee iloa ja ilmaisee tunteitaan liikkuessaan lasten innostaminen liikkumiseen vähän liikkuvat lapset viedään lapsia eri ympäristöihin: metsä, puisto, oma piha ym. (liikuntaan innostava ympäristö) ei liikaa kieltoja (liika varovaisuus) tarjotaan liikuntavälineitä, joita lapset saavat kokeilla liikuntahallilla mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen Taiteellinen kokeileminen ja ilmaisu lapsi kokee eri aistejansa, mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma tuo osaamisen ja luovuuden esille lupa hassutella luova hulluus askartelu lasten toiveiden mukaan: piirustus, maalaus, muovailuvaha, mahdollisuus toteuttaa taitoja satutunnit, teatterit, retket, konsertit, näyttelyt, yhteiset musiikki- ja lauluhetket Tutkiminen lapselle luontaista, tutkii kaikkea tyydyttää uteliaisuutta, saa oppimisen kokemuksia tarjotaan tutkimisen välineitä opitaan käsitteet antaa lasten keksiä yksin ja yhdessä vuorovaikutus aikuinen ei saa antaa valmiita vastauksia NALLENEUVOLA, METSÄMÖRRI, METSÄMYTTYSET LEIKKIMINE N LIIKKUMINE N TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU TUTKIMINEN 7
5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT TAPA HAHMOTTAA MAAILMAA Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio Toteutuvat tutkimisen, leikkimisen, liikkumisen, taiteellisen kokemisen, työtehtävien ja arjen toimintojen kautta. 8
6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA - KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on kiinteä kokonaisuus, jonka muodostaa perheiden antama kotikasvatus ja julkinen varhaiskasvatus. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista. se on tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja päivähoidon henkilöstön asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät. Kasvatuskumppanuus kuuluu olennaisena osana varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka tuo laatua perhepäivähoitoon. Ryhmässämme kasvatuskumppanuutta sovelletaan vanhempia ja lapsia kuunnellen, kunnioittaen, yhteisesti ongelmia ratkoen ja päätöksiä tehden. Ryhmästämme 77 % on käynyt koulutuksen. KASVATUSKUMPPANUUS PERHEPÄIVÄHOIDOSSA - Yksilöllistä ja lapsiläheistä hoitoa - Pienet ryhmät. Vanhempien kanssa syntyy läheisemmät ja luottamuksellisemmat suhteet. Vanhemmilla on ensisijainen lastensa kasvatusvastuu ja oikeus sekä oman lapsensa tuntemus. - Keskustelut vanhempien kanssa syvällisempiä - Mahdollisuus kotikäyntiin - Ammatillisuus Jokaisesta lapsesta laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. 9
7. MUUT YHTEISTYÖTAHOT sosiaalitoimist o, perheneuvola neuvola Liisa Maarit, Leena (palaverit, yhteistyökeskuste esiopetus koulu yksityiset yhteistyökumppani t ryhmikset seurakunt a TIIMI-X päiväkodit paikalliset yritykset toiset pph-ryhmät kirjasto oppilaitokset (Tavastia, Stakes ym.) kunnan palvelut (kulttuuriviikot, järjestöt (MLL, JaTs ym.) KELTO, Puheterapeutti terveyskeskus 10
AJATTELEMISEN AIHETTA: Te isot ihmiset ymmärtäkäähän, Voi pientäkin joskus ottaa päähän. Voi lastakin väsyttää lapsen työ, Voi hälläkin mennä huonosti yö. Ei murheet ole vain isojen alaa, Voi pikkuiseltakin pinna palaa. Voi sattua harmeja aamusta asti, niin että keljuttaa kamalasti. Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin, ja isäkin siepata ylenmäärin. Voi päivä mennä pipariks, että on pantava ranttaliks. Siis koittakaa ottaa lapsenne lukuun, te kuulutte samaan heimoon ja sukuun. Ei aina paista ja ole kesä, ei kotikaan ole vain kilttien pesä. Jos paha on päivä sulla ja mulla, niin annetaan kiukkujen ulos tulla. Niin aina ei vallitse riita ja känä ja muutenkin pysytään terveempänä. 11