PERHEPÄIVÄHOITO VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO METSÄKULMAN MIMMIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet Arvot Lapsi- ja oppimiskäsitykset 4 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus Perushoito Leikki Kielen kehitys 5 3. Varhaiskasvatusympäristö 6 4. Toiminnalliset orientaatiot lapselle ominainen tapa toimia 7 5. Sisällölliset orientaatiot 9 6. Yhteistyö vanhempien kanssa kasvatuskumppanuus 9 7. Muut yhteistyötahot Elämän eväät 11 2

3 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 1.1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota perhepäivähoitoa tarvitseville lapsille kodinomainen ja lapsen kehitystä edistävä hoito ja kasvatus huomioiden lapsen sekä perheen tarpeet RYHMÄN TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Toiminta-ajatus: Päämäärä: Tavoitteet: Hoitaja mahdollistaa lapselle tilat, toimintaympäristön ja leikkivälineet lasten ikä huomioiden. Perustamme toimintamme avoimeen keskusteluun lasten, vanhempien ja toisten hoitajien kesken. Varhaiskasvatuksessa la lasten oppimisessa korostamme luonnon ja leikin merkitystä. Toimia yhteistuumin yhteisen työn puolesta toisiamme tukien ja huomioiden mahdollisuutemme kehittyä yksilöinä. Tarjota lapsille yksilöllistä, lapsen tarpeita vastaavaa, turvallista ja opastavaa kodinomaista hoitoa, sekä auttaa lasta toimimaan isommassakin ryhmässä yhteisten tapaamisten ja rientojen myötä. Tavoitteena on kasvattaa lapsista rehellisiä, luottavaisia, yhteistyökykyisiä ja toiset huomioonottavia. 3

4 1.3. ARVOT Lasten onnellisuus Kannustava yksilöllisyys huomioiden Innostava ilmapiiri Hyvä perushoito Turvallisuus Luotettavuus Vanhemmat voivat luottaa hoitajaan vanhempien ja hoitajan tyytyväisyys. Yhteistyö Toisten huomioiminen, kuuntelu, avoimuus Vanhempien kanssa yhteisten kasvatustavoitteiden saavuttaminen 4

5 1.4. LAPSI- JA OPPIMISKÄSITYKSET Lapsikäsitys Näemme lapsen uteliaana, oppimishaluisena ja hyvänä. Lapsuuden arvostaminen Oppimiskäsitys Oppiminen leikkien ja pelien kanssa Luonnossa havainnointi Kannustaa ja rohkaista lasta tekemään erilaisia uusia asioita Ryhmän vaikutus, rikkautena pienet ja isommat lapset samassa Jokaisen ikätasoa vastaavaa toimintaa yksilö huomioon ottaen. Tietokäsitys Huomioidaan jo lapsella olemassa oleva tieto Ei mitätöidä lapsen vastauksia. Autetaan lasta kohtaamaan ja sisäistämään ympärillä olevaa todellisuutta, pohditaan elämän tapahtumia. 5

6 2. MITÄ LASTEN HOIDOSSA JA KASVATUKSESSA PAINOTETAAN? 2.1. KODINOMAISUUS Mahdollistamme lapsille kodinomaisen kasvatus- ja oppimisympäristön. Lapsi voi leikkiä ja toimia hoitopaikassaan pienessä ryhmässä eri-ikäisten toverien kanssa. Lapsi voi osallistua pieniin kodin askareisiin kuten pöydän kattamiseen ja leipomiseen. Pienessä ryhmässä voimme ottaa huomioon lasten toiveita esim. ruokien ja tekemisien suhteen. Isommat lapset oppivat ottamaan huomioon pienempiä ja auttamaan heitä esim. pukeutumisessa PERUSHOITO Pienelle lapselle on tärkeää läheisyys, lämpö, syli ja turvallisuus. Mahdollistamme lapselle yksilöllisen perushoidon. Perushoito sisältää lapsen päivittäisistä tarpeista huolehtimisen: Hyvä ja ravitseva ruoka Hygieniasta huolehtiminen Riittävä päivälepo Perushoitotilanteet toimivat myös kasvatus- ja oppimistilanteina LEIKKI Tärkeä osa lapsen päivässä on leikki. Lapsi oppii paljon asioita leikkiessään. Hän jäsentelee kokemiaan asioita ja käsittelee erilaisia tunnetiloja leikin kautta. Mahdollistamme lapsille erilaisia leikkejä lapsen ikä huomioon ottaen. Tuemme lasten leikkiä ja seuraamme lasten käyttäytymistä leikissä. Lapsella on mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Leikissä lapsi harjoittelee sosiaalisia taitojaan KIELEN KEHITYS Lapselle tarjotaan puhetta, jota hän ymmärtää ikä ja kehitystaso huomioiden. Kielen kehityksen tukena käytetään satuja, loruleikkejä, riimittelyä ja sadutusta. Lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy toiminnallisten orientaatioiden myötä. 6

7 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ FYYSINEN: Ulkotilaa laajalti; omat pihat, metsä, leikkipuistot, luistinkentät, pulkkamäet ja hiihtoladut Ulkoleikkikalut vapaasti lasten saatavilla Sisäleikkikalut, pelit ja piirustusvälineet lasten saatavilla Askartelumateriaalit tarvittaessa esillä (ei voi kotioloissa pitää aina esillä). Lapset saavat itse järjestellä leikkejä ja tehdä majoja. Tarjolla lasten ikätasoa vastaavia ja kehittäviä leikkikaluja (Käytämme PPH:n lelulainaamoa). Askartelut ohjattua / omatoimisia (otamme huomioon lasten toiveita) EMOTIONAALINEN: Rooli- ja draamaleikit, roolileikkivaatteet vapaasti saatavilla Saduttaminen ja loruttaminen. Lapset pitävät lorupusseista. Musiikki. Liikunta Luonto: vuodenajat, metsän äänet, metsän eläimet, majat Naamiaiset Mörrimetsä SOSIAALINEN: Erilaiset retket. Leipominen Siivous, järjestely, lumen luonti Leikit Aputyöt, esim. pöydän kattaminen Musiikkiliikunta Toisten auttaminen 7

8 ESTEETTINEN: Omien töiden tarkastelu, taidenäyttelyt Pehmeä valaistus kotioloissa Mahdollisuus omaan rauhalliseen hetkeen Omat lokerikot Omat pyyhkeet Omat unityynyt ja peitot Mahdollisuus isompien leikkiä keskenään eri tilassa kuin pienet EETTINEN: Kirkkolaulutuokiot pikkukirkossa. Kirkolliset tapahtumat. Retket. Juhlapyhiin valmistautuminen, askartelut yms. Opettavaiset sadut ja kertomukset 4. TOIMINNALLISET ORIENTAATIOT LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN Aivan pienikin lapsi oppii ja kehittyy leikin kautta. Leikkiessään lapsi harjoittelee aikuisten maailmaa. Lapsen luovuus kehittyy leikeissä. Lasten leikki on erilaista eri ikävuosina. Hoitajan tehtävänä on antaa lapselle tilat ja lapsen ikätasoa vastaavat leikkivälineet. Hoitaja antaa leikkivinkkejä tarvittaessa. Annetaan mahdollisuus lapsilähtöiseen leikkiin, ei keskeytetä leikkiä. Mahdollistetaan leikin jatkuminen esim. ulkona tai seuraavana päivänä. Lapset voivat järjestää itse leikkiympäristöään, hoitaja auttaa ja on mukana tarvittaessa. Luonto tarjoaa hyvät puitteet leikille: kesällä vesileikit, talvella lumileikit, majojen rakentaminen ym. 8

9 LIIKKUMINEN Lapsella on myös luontainen kyky liikkua ja harjoittaa liikunnallisia taitojaan. Erilaiset liikuntamuodot auttavat lasta tunnistamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan. Hoitaja kannustaa lasta liikkumaan omatoimisesti. Hoitaja antaa lapselle välineet ja valvoo, että liikkuminen on turvallista. Lapsella on mahdollisuus talvisin mäen laskuun, hiihtoon ja luisteluun. Lähistöllä on leikkipuistoja ympärivuotiseen käyttöön. Päiväkodissa ja liikuntahallissa on mahdollista toteuttaa liikunnallisia elämyksiä erilaisia välineitä apuna käyttäen. Metsäinen ympäristö luo puitteet erilaiseen liikkumiseen. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Kehittää lapsen luovuutta, kädentaitoja ja itsetuntoa. Lapsi saa käyttää mielikuvitustaan ja toimia omana itsenään. Hoitaja antaa lapselle tarvittavat materiaalit ja tilat erilaisten kädentaitojen harjoittamiseen. Hoitaja mahdollistaa lapselle musiikki-, satu-, ja teatteri hetkiä. Luonto kasvuympäristönä tarjoaa materiaaleja ja elämyksiä. Luonnon kauneus eri vuodenaikoina antaa lapsille ideoita toteuttaa omia ajatuksiaan. TUTKIMINEN Lapsella on luontainen kyky tutkia ja oppia uutta. Tutkimisen aiheet tulevat esille päivittäisten toimintojen ja askareiden myötä. Arjen toiminnassa tutkitaan esim. muotoja, värejä, makuja ja tuoksuja. Hoitaja antaa lapselle mahdollisuuden tutkimiseen. Hoitaja kuuntelee, auttaa ja on innostunut. Hoitajan tehtävänä on innostaa lasta uusien asioiden tutkimiseen. Metsä on pienille lapsille tutkimisen ihmemaa. Havainnoidaan luontoa vuodenaikojen mukaan lapsilähtöisesti. Lapsi oppii kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa ja ymmärtämään sen merkityksen. Luonto avaa aistit ja innostaa lapsia omatoimisuuteen. 9

10 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Toteutuvat tutkimisen, leikkimisen, liikkumisen, taiteellisen toimimisen, työtehtävien ja arjen toimintojen kautta. 6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA KASVATUSKUMPPANUUS PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Yhteiset tavoitteet lapsen kasvun, oppimisen ja kehittymisen aikaansaamiseksi. Tärkeää: Kuuleminen, Kunnioitus ja luottamus. Yksilöllistä ja lapsiläheistä hoitoa Pienet ryhmät. Vanhempien kanssa syntyy lähemmät ja luottamuksellisemmat suhteet. Vanhemmilla on ensisijainen lastensa kasvatusoikeus ja oman lapsensa tuntemus. Keskustelut vanhempien kanssa syvällisempiä Mahdollisuus kotikäyntiin Ammatillisuus Jokaisesta lapsesta laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma vanhempien kanssa. 10

11 7. MUUT YHTEISTYÖTAHOT KELTO Pikkukaviot Seurakunta Leipomo Jäätelötehdas Kivitasku Kirjasto Koulujen näytelmäkerhot METSÄKULMAN MIMMIT Puheterapeutti Neuvola Päivähoitotoimisto Maarit, Liisa, Leena Vanhainkoti Poliisi Palokunta Tutustuminen Toiset pphryhmät Löyttymäen ryhmis Ambulanssi 11

12 8. ELÄMÄN EVÄÄT Kasvatus on paikka, johon sataa sisään ihan mitä tahansa: sanoja, tekoja, ajatuksia, muistoja, rakkautta, tunteita, väsymystä, intohimoja, inhoa. Monet perinteisen pedagogiikan edustajat veisivät lapset mielellään paikkaan, jossa on varmaa, siistiä, kuivaa jossa ei kastu. Monet kuivat paikat muuttuvat pian hedelmättömiksi. Joka ei rakasta paikkoja, joissa sataa yht äkkiä ei uskalla lähteä seikkailuun. - Spaggiagi