E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS 1 (20)
Sisältö 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus... 4 1.3 Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat... 5 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus... 5 2 LIIKENNEVERKKO... 7 2.1 Nykyinen tie- ja katuverkko... 7 2.2 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste... 12 2.3 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet... 14 2.4 Työpaikka-alueen matkatuotos... 15 3 VAIHTOEHTOTARKASTELUT... 15 3.1 Ensimmäisen vaiheen liikenteelliset ratkaisut... 15 3.1.1 Työpaikka-alueen kytkeminen suoraan valtatielle 10... 15 3.1.2 Työpaikka-alueen kytkeminen valtatielle 10 Pellilän eritasoliittymän kautta... 16 3.2 Välivaiheen liikenteelliset ratkaisut... 18 3.3 Tavoitetilanteen 2030 liikenteelliset ratkaisut... 18 4 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 20 2 (20)
1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta ja tavoitteet Jokioisten kunnassa on käynnissä keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan laatiminen. Kaavan tavoitteena on muun muassa nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden löytäminen. Kaavaluonnoksessa valtatien 10 itä-/eteläpuolelle on osoitettu työpaikka-alue, jonka kytkeytymistä liikenneverkkoon on tarve tutkia liikenneselvityksen avulla. Tässä selvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtoisia liittymäjärjestelyjä ja yhteyksiä työpaikka-alueelta valtatielle. Eri toteutustapojen vaikutuksia arvioitiin niin liikenteen sujuvuuden kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta. Työn tilaaja on Jokioisten kunta. Selvityksen laatimisesta Sweco Ympäristö Oy:ssä ovat vastanneet Ins. AMK Anna Jokiranta ja DI Hannele Kemppi. 3 (20)
1.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Osayleiskaavan luonnoksessa osoitettu työpaikka-alue sijaitsee Jokioisten kunnassa, valtatien 10 itäpuolella Pellilän eritasoliittymästä noin kilometri lounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 25 ha. Alue on nykytilanteessa rakentamatonta peltoaluetta, jonka pohjoispuolella kulkee kevyen liikenteen väylä Paana. Suunniteltu työpaikka-alue rajautuu pohjoisessa Pellilän teollisuusalueeseen ja etelässä maa-ainesten ottoalueelle johtavaan yksityistiehen. Lännessä aluetta rajaa valtatie 10 ja idässä Pellilänsuo. Kuvassa 1 suunnittelualue on osoitettu mustalla ympyrällä. Kuva 1. Suunnittelualue kartalla 4 (20)
1.3 Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat Aluetta koskevia muita suunnitelmia ovat Keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan liikenneselvitys, Airix Ympäristö (2013) Valtateiden 10 ja 2 maankäyttöä palveleva kehittämisselvitys, Destia (2010) o Maakuntakaavassa valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieyhteydeksi. Tielle on laadittu maankäyttöä palveleva kehittämäselvitys vuonna 2010, jonka tarkoituksena oli selvittää maankäytön kehityksestä aiheutuvien merkittävien liittymien tavoitetilanne. Pellilän eteläisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos kortteleissa 700 704 sekä katu- ja puistoalueilla, Ramboll, 2013. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Vuonna 2006 vahvistetussa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maatalousalueeksi ja alueen pohjoisreunalle on osoitettu kehitettävä kevyen liikenteen yhteys. Kuvassa 2 on ote voimassa olevasta Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Kuva 2. Ote Kanta-Hämeen vuonna 2006 vahvistetusta maakuntakaavasta. 5 (20)
Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaavailtu työpaikka-alue sisältyy parhaillaan laadittavaan Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavaan. Alue kiinnittyy pohjoisessa Pellilän eteläiseen teollisuusalueeseen, jolla nykytilanteessa toimii kuljetus- ja metallialan yrityksiä sekä leipomo. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Pellilänsuo, joka on kaavaluonnoksessa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueen eteläpuolella sijaitsee maa-aineisten ottoalue, joka kaavaluonnoksen mukaan ottamisen päätyttyä asemakaavoitetaan teollisuuskäyttöön. Muut suunnitellun työpaikka-alueen lähialueet ovat kaavaluonnoksessa pääasiassa suojaviheralueita, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita sekä ja teollisuusalueita. Kuvassa 3 on ote Jokioisten keskustan ja lähialueiden osayleiskaavan luonnoksesta. Työpaikka-alue on osoitettu kuvassa punaisella ympyrällä. Kuva 3. Ote Jokioisten osayleiskaavan kaavaluonnoksesta 6 (20)
Suunnittelualueen pohjoispuolella on voimassa, vuonna 2013 hyväksytty, Pellilän eteläisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Aikaisemmin kaavoitetun alueen täydentäminen ja Vatavantien itäpuolella sijaitseva uusi kaava-alue mahdollistavat alueelle yhteensä noin 98 000 k-m2 rakentamista. Kuvassa 4 on Pellilän eteläisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutosalue. Kuva 4. Pellilän eteläisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutosalue 2 LIIKENNEVERKKO 2.1 Nykyinen tie- ja katuverkko Suunnittelualueen nykyisen tieverkon muodostavat valtatie 10 (Turku-Hämeenlinna), maantiet 2804 (Forssantie) ja 13553 (Murronkulmantie) sekä Vatavantie, Seppientie ja maa-aineisten ottoalueelle johtava yksityistie. Valtatie 10 Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 10, joka on Turusta Forssan kautta Hämeenlinnaan johtava itä-länsisuuntainen tie. Valtatie toimii Hämeen ja Varsinais-Suomen keskusten välisenä pääyhteytenä, ja on suunnittelualueen kohdalla tärkeä raskaan liikenteen välittäjä. Ympäristöministeriön vuonna 2014 vahvistamassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieyhteydeksi, jonka ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää maankäytön liittymiseen parannettavaan väylään. Suunnittelualueen kohdalla tie on kaksikaistainen ja nopeusrajoitus on 100 km/h. Tien leveys on keskimäärin 7,0 metriä ja päällysteen leveys 9 metriä. 7 (20)
Maantie 2804 (Forssantie) Forssantie on suunnittelualueen pohjoispuolella, välillä Jokioinen-Forssa, kulkeva maantie, joka yhdistyy valtatiehen 10 Pellilän eritasoliittymän kautta. Forssantie on kaksikaistainen ja nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 60 km/h. Tien leveys on keskimäärin 7,5 metriä ja päällysteen leveys 10 metriä. Maantie 13553 (Murronkulmantie) Murronkulmantie on suunnittelualueen eteläpuolella kulkeva maantie, joka yhdistyy valtatiehen 10 kanavoidun tasoliittymän kautta. Tiellä on 60 km/h nopeusrajoitus. Tien leveys on noin 5,5 metriä. Tien alkupäässä on kova asfalttipinta. Vatavantie ja Seppientie Vatavantie on Pellilän eteläiselle teollisuusalueelle johtava yksityistie, joka liittyy Forssantiehen tasoliittymän kautta. Tien tarkemmista mitoista ei ole tietoa. Seppientie on Sillanpään teollisuusalueelle johtava yksityistie, joka liittyy valtatiehen 10 tasoliittymän kautta. Tien tarkemmista mitoista ei ole tietoa. Liittymät Suunnitellun työpaikka-alueen lähimmät liikenteellisesti merkittävät liittymät ovat Pellilän eritasoliittymä ja Murronkulman kanavoitu nelihaaraliittymä. Pellilän eritasoliittymään on kaavaillulta työpaikka-alueelta matkaa noin 760 metriä ja Murronkulman tasoliittymään noin 2,2 kilometriä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat lisäksi Forssantie- Vatavantie nelihaarainen tasoliittymä sekä valtatiehen 10 yhdistyvät Seppientien ja maaainesten ottoalueelle johtavan yksityistien tasoliittymät. Seppientien liittymästä on matkaa kaavaillulle työpaikka-alueelle noin kilometri. Maa-ainesten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymä sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Kuvissa 5-11 on esitettynä liittymien sijainnit kartalla ja liittymät. 8 (20)
Kuva 5. Suunnittelualueen liittymät Kuva 6. Pellilän eritasoliittymän ramppi kuvattuna pohjoisen suunnasta tultaessa. 9 (20)
Kuva 7. Murronkulman kanavoitu nelihaaraliittymä Kuva 8. Forssantien ja Vatavantien kanavoitu nelihaaraliittymä Kuva 9. Valtatiehen 10 yhdistyvän Seppientien liittymä. 10 (20)
Kuva 10. Maa-aineiten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymä etelän suunnasta kuvattuna. Kuva 11. Maa-ainesten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymä pohjoisen suunnasta kuvattuna. 11 (20)
2.2 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Suunnittelualueella suurin liikennemäärä on valtatiellä 10, Pellilän eritasoliittymän ja Murronkulman tasoliittymän välisellä tiealueella. Tierekisterin vuoden 2012 tietojen mukaan tieosan keskivuorokausiliikenne on noin 5 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjoisen suuntaan mennessä valtatien liikennemäärä laskee noin 500 ajoneuvolla ja etelän suuntaan noin 300 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kesäaikaan liikennemäärät nousevat valtatiellä lähes 15 %, mikä johtuu oletettavasti matkailusta. Forssantien (maantie 2804) keskimääräinen vuorokausiliikenne on Pellilän eritasoliittymän itäpuolella, noin 5 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Murronkulmantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 270 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 12 on esitettynä suunnittelualueen liikennemäärät, jotka ovat Tierekisterin mukaisesti vuosilta 2010 2013. Kaavaillun työpaikka-alueen sijainti on osoitettu kuvassa mustalla ympyrällä. Kuva 12. Suunnittelualueen yleisten teiden liikennemäärät 12 (20)
Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 julkaisun (13/2014) mukaan Kanta-Hämeen valtateillä kevyiden ajoneuvojen määrän ennustetaan kasvavan noin 31 % ja yhdysteillä noin 16 % vuosina 2012 2030. Raskaan liikenteen ennustetaan kasvavan Kanta-Hämeen valtateillä noin 6,5 % ja yhdysteillä 5,7 % vuosien 2012 ja 2030 välisenä aikana. Taulukossa 1 ja kuvassa 13 on esitettynä tieliikenteen yleisiin kasvukertoimiin perustuva liikenne-ennuste vuodelle 2030. Taulukko 1. Suunnittelualueen yleisten teiden liikenne-ennuste vuodelle 2030. Tie KVL KVLras KVL 2030 Valtatie 10 (tieosa 10-14-0 10-14-3830) 5173 799 6409 Valtatie 10 (tieosa 10-14-3831 10-14-6741) 5483 739 6910 Valtatie 10 (tieosa 10-15-0 10-14-1960) 4944 577 6336 Maantie 2804 (Forssantie, länsi) 4310 154 4944 Maantie 2804 (Forssantie, itä) 5360 405 6175 Maantie 13553 (Turuntie) 813 39 924 Maantie 13553 (Murronkulmantie) 271 29 306 Kuva 13. Suunnittelualueen teiden liikenne-ennuste vuodelle 2030 (KVL /KVLras). 13 (20)
2.3 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet Valtatiellä 10, Murronkulman ja Pellilän eritasoliittymän välisellä tieosuudella, on Tierekisterin onnettomuustietojen mukaan tapahtunut 20 liikenneonnettomuutta vuosien 2003 2013 välisenä aikana. Onnettomuuksista kaksi on johtanut loukkaantumiseen. Yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta tieosuudella ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suurin osa (40 %) onnettomuuksista on ollut omaisuusvahinkoon johtaneita eläinonnettomuuksia, pääasiassa peuraonnettomuuksia. Toiseksi eniten (30 %) on tapahtunut omaisuusvahinkoon johtaneita yksittäisonnettomuuksia. 20 % onnettomuuksista on ollut peräänajo-onnettomuuksia, joista yksi on johtanut loukkaantumiseen. Loukkaantumiseen johtanut peräänajo-onnettomuus on tapahtunut maa-ainesten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymän kohdalla. Toinen loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on ollut polkupyöräonnettomuus. omaisuusvahinkoon johtanut loukkaantumiseen johtanut Kuva 14. Suunnittelualueella tapahtuneet liikenneonnettomuudet vuosien 2003 ja 2013 välisenä aikana. 14 (20)
2.4 Työpaikka-alueen matkatuotos Työpaikka-alueen matkatuotos perustuu arvioon alueen koosta ja tontin rakennustehokkuudesta sekä Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisuun (Suomen Ympäristö 27/2008). Suunnitellun työpaikka-alueen koko mitattiin silmämääräisesti Paikkatietoikkunan mittaustyökalun avulla ja alueen rakennustehokkuuden arvioitiin olevan samaa luokkaa kuin Pellilän eteläisellä teollisuusalueella. Muut laskennassa käytetyt tunnusluvut perustuvat edellä mainittuun matkatuotosoppaaseen. Alla on luoteltuna käytetyt arvot ja oletukset, joilla työpaikka-alueen matkatuotos laskettiin. alueen koko n. 26 ha tehokkuusluku e = 0,35 20 000 45 000 asukkaan kaupunkiseutu teollisuus ja elinkeinoelämän palvelut, keskimäärin 1,5 kävijää / 100 k-m2 73 % henkilöautolla henkilöauton keskimääräinen kuormitusaste työmatkoilla 1,13 o noin 880 ajoneuvoa suuntaansa Kaavaillun työpaikka-alueen rakentuminen kokonaisuudessaan tuottaa näin olleen liikennemäärän, joka on noin 1760 ajoneuvoa vuorokaudessa. 3 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Selvityksessä tarkasteltiin kaavaillun työpaikka-alueen mahdollisia liikennejärjestelyjä ja tarpeita. Ensisijaisia lähtökohtia tarkasteluissa olivat liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Tarkastelussa otettiin huomioon alueen kokonaisratkaisut ja rakentuminen vaiheittain. 3.1 Ensimmäisen vaiheen liikenteelliset ratkaisut 3.1.1 Työpaikka-alueen kytkeminen suoraan valtatielle 10 Työpaikka-alueen kytkeminen suoraan nykyiseen maa-aineisten ottoalueelle johtavaan yksityistiehen ei ole liikenneturvallisuuden kannalta hyvä vaihtoehto liittymän sijainnin vuoksi. Liittymä sijaitsee alueella, joka ei pituuskaltevuudeltaan eikä näkemiltään sovellu vilkasliikenteisen liittymän paikaksi. Liittymän kohdalla myötämäkeen ajavien jarrutusmatkat pitenevät ja vastaavasti vastamäki hidastaa liikkeellelähtöä, ja tien pinnan ollessa liukas, saattaa jopa estää sen. Tämä on huomionarvoista raskaan liikenteen toimintaedellytysten ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi alueella. Mikäli liikenne kytkettäisiin em. yksityisliittymään, on tarpeen tarkastella liittymän siirtoa liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta parempaan paikkaan. Tiehallinnon Tasoliittymät ohjeen (2001) mukaan suositeltava pienin liittymäväli valtateillä, keskivuorokausiliikenteen ollessa 3000 9000, on 500 800 metriä. Suositellun liittymävälin ylärajaa käytetään, kun liittyvä tie on vilkasliikenteinen ja alarajaa, kun liittyvä tie on vähäliikenteinen. Kaavaillun työpaikka-alueen matkatuotos on arvioin mukaan noin 15 (20)
1800 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten suositeltavan liittymävälin voidaan olettaa sijoittuvan edellä mainittujen raja-arvojen yläpäähän. Maa-aineisten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymän etäisyys Pellilän eritasoliittymästä on nykytilanteessa noin 840 metriä. Liittymää olisi siis suositusarvojen ylärajaa noudattaen mahdollista siirtää noin 40 metriä eritasoliittymän suuntaan. Liittymän siirtäminen 40 metrillä ei kuitenkaan ole riittävä, jotta pituuskaltevuuden ohjeiden mukaiset suositellut arvot täyttyisivät. 100 km /h nopeusrajoitusalueella pituuskaltevuuden suositeltu enimmäisarvo (3 %) ei ohjeen mukaan saisi ylittyä 500 metriä lähempänä liittyvää tietä. Valtatien 10 pituuskaltevuus nykyisen yksityistieliittymän kohdalla noin 3,5 %. 40 metriä siirretyn liittymän sijainti ei siis ole ihanteellinen ohjeiden mukaisia suositusarvoja noudattaen. Mikäli työpaikka-alue kytketään suoraan valtatielle 10, on nykyistä yksityistieliittymää suositeltavaa siirtää noin 200 metriä Pellilän eritasoliittymän suuntaan, jolloin liittymäväliksi muodostuu noin 640 metriä. Uudessa paikassa maasto ei rajoita näkemiä ja liikenneturvallisuus paranee etenkin nykyisin liikennöivien ajoneuvojen osalta. Liittymäväliä ja pituuskaltevuutta koskevat ohjearvot täyttyvät tyydyttävästi. Työpaikka-alueen liikenne on mahdollista ohjata siirrettyyn liittymään Turun suunnasta valtatien10 erkanemiskaistalla. Erkanemiskaista parantaa pääsuunnan liikenteen sujuvuutta sekä vähentää peräänajo-onnettomuuksia. Ratkaisussa tulee kuitenkin varmistaa, että siirretyssä liittymässä ei ole liikennettä valtatien 10 suuntaan, ja että Hämeenlinnan suunnan liikenne ohjataan alueelle Pellilän eritasoliittymän ja Forssantie-Vatavantie liittymän kautta. Työpaikka-alueelta poistuva liikenne ohjataan valtatielle 10 niin ikään Forssantie-Vatavantie liittymän ja Pellilän eritasoliittymän kautta. Työpaikka-alueen kytkeminen suoraan valtatielle 10 tukee osaltaan kestävää kehitystä vähentämällä raskaan liikenteen matkapituuksia alueelle ja samalla liikenteen päästöjä. Edellä kuvattu ratkaisu ei tue tiepitäjän pääteiden kehittämistavoitteita, joiden mukaan nykyisiä liittymiä pyritään karsimaan ja alueiden kasvu ei saa tukeutua suoraan päätiehen. ELY-keskuksen alustavan kannanoton mukaan työpaikka-alueen kytkemistä nykyiseen maa-aineisten ottoalueelle johtavaan yksityistiehen tai kyseisen liittymän siirtämistä ei voida pitää mahdollisena vaihtoehtona. Kokonaan uusi liittymä ei myöskään tue ELY-keskuksen tavoitteita valtatien 10 kehittämiseksi, jonka lähtökohtana on, että valtateille ei rakenneta uusia liittymiä. Työpaikka-alueen kytkeminen suoraan valtatiehen 10 vaatii neuvotteluja ELY-keskuksen kanssa. 3.1.2 Työpaikka-alueen kytkeminen valtatielle 10 Pellilän eritasoliittymän kautta Työpaikka-alueen kytkeminen valtatiehen 10 Pellilän eritasoliittymän kautta tukee nykyisiä pääteiden kehittämisen tavoitteita, joiden mukaan valtateille eri rakenneta uusia tasoliittymiä ja liittyminen päätiehen on suunnitelmallista ja keskitettyä. Ratkaisu aiheuttaa kuitenkin jonkin verran kiertohaittaa alueen liikenteelle verrattuna siihen, että yhteys työpaikka-alueelle järjestettäisiin suoraan valtatieltä 10. Matkapituus kasvaa erityisesti lännen suunnasta tultaessa, jolloin matka työpaikka-alueelle on noin kaksi kilometriä pidempi 16 (20)
kuin suora yhteys valtatieltä 10. Idän suunnasta tultaessa matkan pituus ei kasva yhtä merkittävästi, tällöin matka työpaikka-alueelle noin 600 metriä pidempi. Tässä liikenneverkon kehittämisratkaisussa maa-ainesten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymä on suositeltavaa katkaista, ja katkaistulle yhteydelle järjestää korvaava yhteys rakennettavan rinnakkaistien pohjoisosan kautta. Uuden työpaikka-alueen rakentuessa kokonaisuudessaan Forssantie-Vatavantie liittymän liikennemäärä lisääntyy arvioin mukaan noin 1 800 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikenteen ohjaaminen kaavaillulle työpaikka-alueelle Pellilän eritasoliittymän kautta edellyttää oletettavasti nykyisen Forssantie Vatavantie tasoliittymän parantamisen liikennemäärien kasvaessa alueella. Kuvassa 15 on esitettynä ensimmäisen vaiheen mahdolliset liikenteelliset ratkaisut. Yhteysvaihtoehto 1 on merkitty kuvassa punaisella katkoviivalla, yhteysvaihtoehto 2 vihreällä katkoviivalla ja yhteysvaihtoehto 3 sinisellä katkoviivalla. Kuvassa on esitettynä myös likimääräinen siirretyn liittymän sijainti, jos yhteys järjestetään suoraan valtatielle 10. Kuva 15. Ensivaiheen vaihtoehtoiset toimenpiteet 17 (20)
3.2 Välivaiheen liikenteelliset ratkaisut Välivaiheessa Murronkulmaan on suositeltavaa rakentaa vasen-oikea porrastettu liittymä, joka toimii samalla pitkän aikavälin eritason mahdollistavana vaiheena. Liittymän vasenoikea porrastaminen häiritsee vähiten päätien liikenteen sujuvuutta. Porrastettu liittymä on nelihaaraista tasoliittymää turvallisempi ja heva-onnettomuusaste nelihaaraliittymää pienempi sivusuuntien liikenteen osuuden kasvaessa. 3.3 Tavoitetilanteen 2030 liikenteelliset ratkaisut Tavoitetilanteessa 2030 yhteys valtatien 10 eteläpuolisille työpaikka- ja teollisuusalueille järjestetään Murronkulmaan rakennettavan eritasoliittymän, Pellilän eritasoliittymän ja valtatien 10 eteläpuolelle rakennettavan rinnakkaistien kautta. Murronkulmaan rakennettava eritasoliittymä parantaa alueen liikenneturvallisuutta ja liittymistä päätiehen. Valtatien 10 eteläpuolelle rakennetaan rinnakkaisyhteyden eteläinen osuus, ja valtatiellä oleva Seppientien tasoliittymä katkaistaan. Tasoliittymän katkaisu parantaa valtatien liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta ja turvallisten ohituspaikkojen osuus kasvaa. Katkaistulle yhteydelle järjestetään korvaava yhteys rakennettavan rinnakkaistien kautta. Tasoliittymän katkaisu pidentää jonkin verran nykyisiä matkapituuksia. Ratkaisu tukee osaltaan pääteiden kehittämisen tavoitteita, joiden mukaan liittymiä karsitaan ja tiiviin maankäytön alueilla paikalliselle liikenteelle järjestetään turvalliset tiejärjestelyt ja rinnakkaistieyhteydet. Työpaikka-alueen liikenteen jakautuminen kahteen liittymään parantaa myös liittymien toimintavarmuutta, ja liittyminen päätiehen on suunnitelmallista ja keskitettyä. Kuvassa 16 on esitettynä välivaiheen ja tavoitetilanteen 2030 mahdolliset liikenteelliset ratkaisut. Välivaiheessa tehtävät toimenpiteet on merkitty punaisella katkoviivalla ja tavoitetilanteessa 2030 tehtävät toimenpiteet sinisellä katkoviivalla. Mahdollisesti tehtävät toimenpiteet riippuvat kuitenkin myös eri alueiden rakentumisjärjestyksestä. 18 (20)
Kuva 16. Välivaiheen ja tavoitetilanteen 2030 mahdolliset toimenpiteet 19 (20)
4 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Työpaikka-alueen kytkeminen suoraan valtatielle 10 edistäisi osaltaan kestävää kehitystä vähentämällä matkapituuksia ja samalla liikenteen päästöjä. Nykyisen maa-ainesten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymän kohdalla pituuskaltevuuden suositeltava enimmäisarvo ylittyy, joten paljon liikennettä tuottavan alueen kytkeminen liittymään ei ole suositeltavaa. Liittymän kohdalla myötämäkeen ajavien jarrutusmatkat pitenevät ja vastaavasti vastamäki hidastaa liikkeellelähtöä, ja tien pinnan ollessa liukas, saattaa jopa estää sen. Tämä on huomionarvoista raskaan liikenteen toimintaedellytysten ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi alueella. Ratkaisu ei myöskään tue nykyisiä pääteiden kehittämisen tavoitteita, joiden mukaan valtateiden nykyisiä tasoliittymiä pyritään karsimaan ja uusia liittymiä ei mielellään rakenneta. Jos työpaikka-alue kytketään suoraan valtatielle 10, tulee nykyistä maa-ainesten ottoalueelle johtavan yksityistien liittymää siirtää noin 200 metriä Pellilän eritasoliittymän suuntaan. Uusi sijainti on Tiehallinnon ohjeen mukaisia arvoja noudattaen tyydyttävä, ja tässä sijainnissa maasto ei rajoita liittymän näkemiä. Työpaikka-alue on mahdollista kytkeä valtatielle 10 Turun suunnasta pääsuunnan erkanemiskaistan avulla. Erkanemiskaista parantaa valtatien välityskykyä sekä pienentää peräänajo-onnettomuuksien riskiä. Ratkaisussa tulee kuitenkin varmistaa, että valtatien suuntaan ei ole liikennettä, ja että Hämeenlinnan suunnasta saapuva liikenne ohjataan alueelle Pellilän eritasoliittymän sekä Forssantie-Vatavantie liittymän kautta. Vaihtoehtoinen ratkaisu työpaikka-alueen kytkemiseksi valtatielle 10 on reitti Pellilän eritasoliittymän, Forssantie-Vatavantie liittymän ja rinnakkaistien pohjoisosan kautta. Ratkaisusta aiheutuu jonkin verran kiertohaittaa alueen liikenteelle, mutta se tukee pääteiden kehittämisen tavoitteita ja mahdollisen rinnakkaistien myöhempiä rakennusvaiheita. Ratkaisussa Forssantie-Vatavantie liittymä tulee todennäköisesti parantaa vastaamaan kasvavia liikennemääriä. Liittymän toimivuus on suositeltavaa tarkistaa välityskykytarkasteluilla alueen rakentuessa. Valtatien 10 rinnakkaisyhteyden pohjoisosa rakennetaan välillä Vatavantie maaaineisten ottoalueelle johtava yksityistie. Nykyisen yksityistien liittymä katkaistaan ja korvaava yhteys järjestetään rakennettavan rinnakkaistien kautta. Esitetty ratkaisu mahdollistaa työpaikka-alueen käyttöönoton Forssantie - Vatavantie liittymän kautta ilman, että koko rinnakkaistieyhteyttä tarvitsee rakentaa kerralla. Välivaiheen ja tavoitetilanteen liikenteelliset ratkaisut on suositeltavaa toteuttaa alueen rakentumisen mukaan. Murronkulman porrastettu liittymä on suositeltavaa toteuttaa ennen Murronkulmantien eteläpuolelle kaavaillun työpaikka-alueen rakentumista ja valtatien 10 rinnakkaisyhteys ennen kaavaillun teollisuusalueen rakentumista. Murronkulman eritasoliittymä ja valtatien 10 rinnakkaisyhteyden eteläinen osa on suositeltavaa toteuttaa ennen kuin koko valtatien 10 eteläpuolelle kaavaillut työpaikka- ja teollisuusalueet ovat rakentuneet. 20 (20)