Palikkalan asemakaava

Transkriptio

1 YPÄJÄN KUNTA Palikkalan asemakaava Liikenneselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34582

2 Liikenneselvitys 1 (9) Miettinen Tuomas Sisällysluettelo 1 Yleistä Asemakaavan tavoitteet Liikenteen nykytilanne Suunnittelualue Liikennemäärät Nopeusrajoitus Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Liikenteen ongelmat Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Liikenneturvallisuus Liikenneonnettomuudet Maakuntakaava ja osayleiskaava, liikenne-ennuste Maakuntakaava Liikenne-ennuste Osayleiskaava Asemakaavaratkaisu Liikenneverkon kehittäminen Liittymät Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien liittymä Kaavaratkaisu Uuden maankäytön liikennetuotos Vaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteen suuntautumiseen Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja toimivuuteen Vaikutukset liikenneturvallisuuteen... 8

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 1 (8) Palikkalan asemakaava 1 Yleistä Liikenneselvitys on laadittu Ypäjän kunnan toimeksiannosta. Kunnasta työtä on ohjannut tekninen johtaja Jouko Käkönen. Selvitys on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Työn projektipäällikkönä toimi DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijana DI Saara Aavajoki. 1.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla on tarkoitus tarkentaa ja ratkaista Palikkalan osayleiskaavassa (hyväksytty ) valtatien 10 varrelle osoitettujen ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusalueiden TY ja TY-res sekä palveluiden alueiden P ja P-res maankäyttö. Asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi johtuen alueella toimivien yritysten laajenemistarpeista ja niihin liittyvistä tiejärjestelyistä. 2 Liikenteen nykytilanne 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu valtatien 10 varrelle Palikkalan kylään. Suunnittelualueen tie- ja katuverkko muodostuu valtatiestä 10, yhdystiestä Hyrsynkulmantie, Löyttyntiestä ja Palikkalantiestä. Valtatie 10 on osa suurten erikoiskuljetusten runkoreitistöä. Valtatie 10 on valaistu lähes koko suunnittelualueen osalta. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 2 (8) 2.2 Liikennemäärät 2.3 Nopeusrajoitus 2.4 Kävely ja pyöräily 2.5 Joukkoliikenne Valtatie 10 on asemakaava-alueen kohdalla kaksikaistainen päätie, joka on osa suurten erikoiskuljetusten runkoreitistöä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan (syksy 2018) asetusta maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Valtatietä 10 ei ole esitetty pääteiden runkoverkkoon, vaan se kuuluu luokkaan muu päätie. Suunnittelualueen vilkkain tie on valtatie 10. Tien liikennemäärä on noin 5150 ajoneuvoa (KVL) vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 14,3 % (noin 740 ajoneuvoa vuorokaudessa). Hyrsynkulmantiellä liikennemäärä on noin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on 5,5 %. Palikkalantien liikennemäärä ei ole tiedossa, mutta se on arviolta alle 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Löyttyntien liikennemäärä on todennäköisesti tätä hieman vähäisempi. Valtatiellä 10 nopeusrajoitus on 80 km/h Hyrsynkulmantien liittymästä Turun suuntaan ja 100 km/h Forssan suuntaan. Hyrsynkulmantiellä nopeusrajoituksena on yleisrajoitus 80 km/h. Kaava-alueella ei ole nykyisin kävelyn ja pyöräilyn väyliä tai erillisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Kevyen liikenteen määrä kaava-alueella on melko vähäinen johtuen verrattain pitkästä etäisyydestä Ypäjän keskustaan (Palikkalan kylästä noin 7 km). Erityisesti Palikkalan kylän kohdalla on kuitenkin jonkin verran valtatien 10 suuntaista ja sen ylittävää kevyttä liikennettä. Kaava-alueella ei ole erityisiä kevyttä liikennettä synnyttäviä kohteita. Kaava-alueella kulkee Turun ja Forssan välistä pikavuoroliikennettä valtatietä 10 pitkin. Vuoroja on noin 15 vuorokaudessa jokaisena viikonpäivänä kumpaankin suuntaan. Forssasta vuorot jatkavat edelleen joko Tampereelle tai Hämeenlinnaan. Kaava-alueella on yksi linja-autopysäkkipari. Pikavuoroliikenteen lisäksi kaava-alueen kautta kulkee vakiovuoroliikennettä reitillä Forssa Ypäjä Loimaa. Vakiovuoroja kulkee 3 vuoroa suuntaansa koulupäivisin, viikonloppuisin ei ole liikennettä. 3 Liikenteen ongelmat 3.1 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Liikenteen toimivuuden tai sujuvuuden osalta ei ole tiedossa olevia ongelmia. Valtatiellä 10 on kaava-alueella ja sen lähialueilla paljon yksityisteiden liittymä, eikä yksityistiejärjestelyjä ole juurikaan tehty. Valtatien liittymän on pääosin kanavoimattomia tasoliittymiä. Liittymissä ei ole tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 3 (8) 3.2 Liikenneturvallisuus Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa on käsitelty myös Palikkalan alueen liikenneturvallisuuden tilannetta. Suunnitelmassa on noussut esille vt 10 ja seututie 213:n puutteet koulumatkojen liikenneturvallisuudessa. Liikenneturvallisuusselvityksen mukaan seututie 213 saattaa olla vaarallinen myös 6. luokan oppilaille ja vt. 10 vaarallinen 7-9 luokan oppilaille. 3.3 Liikenneonnettomuudet Valtatiellä 10 suunnittelualueen kohdalla on vuosina tapahtunut neljä poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksista yksi johti loukkaantumiseen ja omaisuusvahinko-onnettomuuksia oli kolme. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus oli yksittäisonnettomuus. Omaisuusvahinkoihin johtaneet onnettomuudet olivat peuraonnettomuuksia. Yhdystiellä suunnittelualueella ei ole tapahtunut poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia vuosina Maakuntakaava ja osayleiskaava, liikenne-ennuste 4.1 Maakuntakaava 4.2 Liikenne-ennuste 4.3 Osayleiskaava Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavana tieyhteytenä. Toisessa vaihemaakuntakaavassa liikenteen osalta keskeisiä linjauksia ovat liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen huomattavasti joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistämällä. Suunnittelualueelle ei ole laadittu liikennemallia, joten alueen liikenne-ennuste perustuu Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 julkaisuun (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014). Julkaisun mukaan liikennemäärä kasvaa Kanta-Hämeen valtateillä noin 31,1 % vuoden 2012 ja 2030 välisenä aikana. Vuoden 2012 KVL oli 4820 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennusteen mukaan liikennemäärä vuonna 2030 olisi noin 6320 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2017 noin 9,3 %. Liikenteen kasvuun on todennäköisesti vaikuttanut taloudellisen tilanteen muutos positiiviseen suuntaan. Vastaavasti raskaan liikenteen osuus kasvaisi em. aikavälillä noin 6,5 %. Raskaan liikenteen määrä oli vuonna 2012 noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2030 raskasta liikennettä olisi noin 750 ajoneuvoa vuorokaudessa. Käytännössä raskaan liikenteen osuus on jo nykytilanteessa ennustetilanteen mukainen. Palikkalan osayleiskaavassa kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeet sijoittuvat valtatielle 10 välille maantie 213 (Forssantie) Palikkala. Valtatiellä 10 yhteystarve ei välttämättä edellytä kevyen liikenteen väylän toteuttamista, vaan voi alkuvaiheessa olla kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen muilla toimenpiteillä, esim. leveämmillä pientareilla tai ohjaamalla yhteys yksityisteiden kautta. Näistä suositeltavampi ratkaisu on ohjata reitti yksityisteiden kautta.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 4 (8) Kevyen liikenteen osalta osayleiskaavassa esitetään kahta uutta alikulkua valtatielle 10. Valtatie 10 on erikoiskuljetusreitti ja eritasot on tämän takia toteutettava alikulkuina. Uudet alikulut palvelevat myös alueen hevosreittejä. Alikulkujen alustavat sijainnit ovat Palikkalan asemakaava-alueen ulkopuolella. Lähin alikulku sijoittuu Rekolantien liittymän yhteyteen noin 500 metriä Forssan suuntaan maantien 213 liittymästä. Toinen alikulku sijoittuu asemakaava-alueelta Turun suuntaan. Sen sijaintiin vaikuttaa maantien 213 linjausjärjestelyt. Kevyen liikenteen alikulkujen sijainnit tarkentuvat jatkosuunittelussa. Osayleiskaavassa todettiin, että valtatiellä 10 on tarpeen toteuttaa liittymäjärjestelyjä. Osayleiskaava-alueella on useita maankäyttöliittymiä, joita olisi tarpeen yhdistää ja näin vähentää valtatiellä liittymien määrää. Valtatien 10 ja kantatien 52 mahdollisen uuden linjauksen yhteydessä tehdään liittymäjärjestelyjä, mutta niitä voidaan tehdä ennen em. hankkeen toteuttamista. Liittymäjärjestelyt selkeytyvät jatkosuunnittelussa. 5 Asemakaavaratkaisu Asemakaavaratkaisussa liikenteen osalta tarkastellaan tarkemmin seuraavia seikkoja: vt 10 Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien liittymä Artlevyn liittymäratkaisu Palikkalantielle. Liittymän tulee täyttää liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden vaatimukset. Kaupan ja palveluiden sijoittuminen nykyisen huoltoaseman läheisyyteen ja mitä vaikutuksia sillä on nykyisiin liittymäratkaisuihin. Lähtökohtaisesti valtatiellä 10 on tunnistettu tilanne, missä siellä on runsaasti maankäyttöliittymiä valtatielle. Uusi KTY-alue huoltoasemalta Turun suuntaan kaavarajalle 5.1 Liikenneverkon kehittäminen Liittymät Asemakaava-alueella on vt 10:llä kaksi nelihaaraliittymää, Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien sekä Löyttyntien ja Alhokujan liittymät. Asemakaava-alueen Forssan puoleisella rajalla on vielä Rekolantien ja Harjulantien liittymät. Liittyvät tiet ovat liikennemääriltään pieniä. Vilkkain liittyvä tie on Hyrsynkulmantie, jonka liikennemäärä on noin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa.löyttyntien ja Alhokujan liittmät palvelevat paikallista maankäyttöä ja niiden liikennemäärät ovat erittäin pienet. Asemakaava-alueen ulkopuolella on myös useita maankäyttöliittymiä. Valtatien 10 liittymäjärjestelyt edellyttäisivät laajempaa selvitystä, missä tarkasteltaisiin, miten liittymäjärjestelyt olisi tarkoituksenmukaisimmin toteutettava. Liittymäjärjestelyissä on huomioitava mm. maanviljelyn sekä kevyen liikenteen tarpeet. Tarkastelualueen tulisi olla laajempi kuin, mitä on osayleiskaavassa tarkasteltu, esim. Kanta-Hämeen maakunnan alue tiestä. Seuraavassa kappaleessa on tarkastelu Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien liittymää.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 5 (8) Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien liittymä Kaavaratkaisu Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien liittymä on parannettu 2010 luvulla niin, että Hyrsynkulmantien liittymän kautta kulkee liikenne huoltoasemalle. Liittymät eivät ole suorassa linjassa keskenään ajosuuntien osalta, joten optista ohjausta ei ole sen osalta, että risteävät tiet jatkuisivat täysin suoraan vt 10:n yli. Teiden liikennemäärät ovat vähäiset ja suoraan ajavaa liikennettä ei ole juurikaan. Liittymän porrastukselle ei ole välitöntä tarvetta. Liittymässä ei esiinny toimivuusongelmia, eikä siinä ole tapahtunut poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia Mikäli liittymä porrastettaisiin, niin kyseeseen tulisi vasen-oikea -porrastus, sillä Hyrsynkulmatien linjauksen siirtäminen on haasteellisempaa mm. maankäytön osalta kuin mitä on Palikkalantiellä. Vasen- oikea porrastus on myös alueen liikenneympäristöön soveliaampi ratkaisu. Maaseudulla vasen-oikea porrastus on turvallisempi kuin oikea-vasen porrastus, koska pääsuunnalta vasemmalle kääntyminen on riskialttein ajosuunta ja päätien sujuvuus häiriintyy vähiten tästä ratkaisusta. Palikkalan tien linjauksen siirto noin 50 metriä Turun suuntaan edellyttäisi uutta katulinjausta noin 100 metriä. Uuden katulinjauksen alustava kustannusarvio on noin (ALV 0 %). Liittymän porrastaminen parantaisi alueen liikenneturvallisuutta autoliikenteen osalta, mutta kävelyn ja pyöräilyn osalta tulee turvata tien varren osuuden liikkuminen tietä leventämällä vt 10 eteläpuolella. Tämä lisää hankkeen kustannuksia arviolta noin (ALV 0 %). Porrastus voidaan toteuttaa myös lähes kohdakkain sijaitsevin T-liittymin, tällöin nykyistä liittymää ei juuri tarvitsisi muuttaa, vaan nykytilannetta voidaan parantaa muotoisella Hyrsynkulmantien saareketta ja lisäämällä saareke Palikkalantielle. Uudet saarekkeet voidaan toteuttaa turvasaarekkeina, millä estetään liittymästä suoraan läpiajaminen ilman, että liikkuja kiinnittää huomiota päätien liikennevirtaan. Turvasaarekkeiden alustava kustanusarvio on noin (ALV 0 %). Jos liittymän kanavointi on tarpeen tulevaisuudessa, niin kaavassa esitetyllä tiealueella on riittävästi tilaa liittymän kanavointiin. Liittymäratkaisuna toimii nykytilanne, jota voidaan tarvittaessa parantaa varustamalla liittymä turvasaarekkein. Asemakaavassa esitetään Palikkalantietä kehitettävän niin, että jatkossa Palikkalantien pääsuunta on Artlevyn teollisuusalueelle. Palikkalantieltä erkanee uusi katu työpaikka-alueelle. Palikkalantien pääsuunnan kääntäminen Artlevylle mahdollistaa yrityksen kuljetusten paremman sujuvuuden, kun erikoiskuljetukset voidaan hoitaa ilman, että tehtaan pihalta on käännyttävä Palikkalantielle. Palikkalantieltä erkaneva nykyinen Palikkalantien linjaus liittyy uuteen katuun T-liittymänä. Liittymä sijoittuu paikkaan, missä on hyvä näkyvyys. Liittymä toteutetaan riittävän leveänä, jotta alueen maatalouskuljetukset eivät häiriinny. Palikkalantien nykyistä linjausta saneerataan niin, että yhteys palvelee uutta TY-aluetta. Tämän alueen uusi liittymä sijoittuu niin, että se ei haittaa em. liittymän toimivuutta.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 6 (8) Uudelle KTY-alueelle rakennetaan uusi katuyhteys Löyttyntieltä. Uuden katuyhteyden kääntöpaikalta toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn väylä huoltoaseman alueelle. Valtatien 10 tiealue mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn yhteyden leveällä pientareella. Uutta katuyhteyttä jatketaan AL-alueen eteläpuolitse TY- alueelle, jonka kulkuyhteys osoitetaan tätä kautta. Huoltoaseman liittymä valtatieltä 10 on parannettu nykyiselleen muutama vuosi sitten. Liittymäjärjestelyitä ei muuteta asemakaavassa. Palikkalan osayleiskaavassa on esitetty kävelyn ja pyöräilyn alikulku asemakaavaalueen ulkopuolelle. Mikäli tilanne muuttuu sellaiseksi, että valtatien ylittävä kävely ja pyöräily kasvavat nykyistä huomattavasti suuremmaksi, on alikulun paikkaa tarpeen harkita suunnittelualueelle. Kuva 2. Ote Palikkalantien varren maankäytöstä ja liikenneratkaisuista asemakaavan luonnosvaiheessa Kuva 3. Ote kaavaluonnoksen eteläosien maankäytöstä ja liikennejärjestelyistä

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 7 (8) 5.2 Uuden maankäytön liikennetuotos Palikkalantiellä sijaitsevan nykyisen TY-alueelle sijoittuvan yksikön liikennetuotos on alle 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luvussa on mukana myös Palikkalantien muu liikenne. Toiminnan laajentuessa ja viereisen TY-alueen rakennuttua liikennetuotos nousee jonkin verran, mutta se jää todennäköisesti alle 100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Palikkalantien varrelle sijoittuvan toisen TY-alueen liikennetuotos alueen rakennuttua on arviolta noin 90 työperäistä matkaa ja sen lisäksi huoltoja asiointiliikennettä noin 15 matkaa. Raskasta liikennettä on arviolta noin kuljetusta vuorokaudessa. Kaikkiaan Palikkalantien liikennemäärä valtatien 10 liittymässä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Löyttyntien nykyinen liikennemäärä on jonkin verran alle 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uusi maankäyttö lisää tien liikennettä arviolta noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Työmatkaliikennettä tästä on noin 70 ajoneuvoa vuorokaudessa ja loput huoltoja asiointiliikennettä sekä raskasta liikennettä. Raskasta liikennettä on arvioilta 5-10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Huoltoaseman alueen liikenne kasvaa jonkin verran, jos se toimii esim. uusien työpaikka-alueiden ruokailupaikkana. Kasvu jää kuitenkin maltilliseksi. Huoltoasemalla käy arviolta noin 200 asiakasta vuorokaudessa. Suurin osa tästä on päätieltä poikkeavaa liikennettä. Uusien KTY ja TY alueiden liikennetuotos riippuu paljolti siitä, minkä tyyppistä toimintaa alueille sijoittuu. Liikennemäärät kasvavat maankäytön kehittyessä ja liikenteen kasvu jakautuu useille vuosille. 6 Vaikutusten arviointi 6.1 Vaikutukset liikenteen suuntautumiseen Uusille KTY- ja TY-alueille saapuva ja lähtevä liikenne suuntautuu todennäköisesti melko tasaisesti sekä Ypäjän että Forssan suuntiin. Hyrsynkulmantieltä voi tulla jonkin verran työpaikkaliikennettä, mutta sen määrä jää vähäiseksi. Hyrsynkulmantien ja Palikkalantien välinen liikenne ei todennäköisesti kasva, vaan on samaa luokkaa kuin nykyinen liikenne. 6.2 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja toimivuuteen Valtatien 10 liikennemäärä kasvaa vuoteen 2030 arvion mukaan noin 31 %. Liikenteen kasvuprosentti on korkea, mutta liikennemäärä on kasvun myötä kohtalainen, mutta tie luokitellaan vilkasliikenteiseksi tieksi. Liikennemäärä on ennustetilanteessa noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä liikennemäärä aiheuttaa sen, että tiellä tulee esiintymään jonkin verran nykyistä enemmän jonoutumista ja ohittaminen vaikeutuu jonkin verran. Liikennemäärä on kuitenkin sellainen, että tielle sivusuunnista liittyminen ei heikkene merkittävästi. Uusi maankäyttö ei heikennä liikenteen sujuvuutta tai toimivuutta. Päätien liikennöitävyys säilyy hyvällä tasolla, vaikka liikenne lisääntyy hieman Löyttyntien liittymässä. Tässä kanavoimattomassa liittymässä päätiellä liikkuja joutuu hetkellisesti hiljentämään tilanteessa, missä päätieltä käännytään Löyttyntielle. Haitta ei kuitenkaan ole merkittävä, vaan normaalia päätieverkon liikennöintiä. Liikenteen kasvu ei vaikuta suunnittelualueen liittymien toimivuuteen.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liikenneselvitys 8 (8) Palikkalantien pääsuunnan kääntäminen helpottaa ja sujuvoittaa alueen erikoiskuljetuksia. 6.3 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Lisääntyvä liikenne heikentää jonkin verran liikenneturvallisuutta etenkin Löyttyntien liittymässä. Liikenteen kasvu on kuitenkin vähäistä ja jakautuu usealle vuodelle, joten liikenneturvallisuuden heikkeneminen ei ole merkittävä ongelma. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaa valtatien pientareelle esitetty kävelyn ja pyöräilyn reitti.