PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2010 Kaupunginvaltuuston 10.12.2007 hyväksymä
SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 14 TULOSLASKELMA (LIIKELAITOKSISTA MERKITÄÄN AINOASTAAN TUOTTO) 15 KÄYTTÖTALOUS 22 KAUPUNGINHALLITUS 22 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 39 TARKASTUSLAUTAKUNTA 40 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 41 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 46 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 48 SOSIAALILAUTAKUNTA 51 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 68 KULTTUURILAUTAKUNTA 86 LIIKUNTALAUTAKUNTA 96 TEKNINEN LAUTAKUNTA 99 LIIKELAITOKSET 108 PIETARSAAREN VEDEN HALLITUS 109 SATAMAHALLITUS 119 ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 126 INVESTOINNIT 134
JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän kohoavan kuluvana vuonna 4 4,5 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu on ollut nopeaa. Teollisuuden tilauskanta on normaalia suurempi ja kapasiteetin käyttöaste korkea. Myös maatalouden, rakentamisen, kaupan sekä rahoitustoiminnan tuotanto on lisääntynyt ripeästi. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Ensi vuodeksi ennustetaan yleisesti yli kolmen prosentin tuotannon kasvua. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. 1
Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2,5 prosenttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä, vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee kuluvan vuoden keskimääräisellä tasolla. Korkotason arvioidaan kohoavan jonkin verran euroalueella vielä ensi vuonnakin. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän tänä ja ensi vuonna yhteensä runsaalla 60 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 prosentin ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70,5 prosenttia. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,3 prosenttia vuonna 2008. Kuntien taloustilanne Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla nelisen prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna. Kuntatyönantajan ja kolmen pääsopijajärjestön kesken saavutettiin 19.9. neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista 2007 2009. Hoitosektoria edustava TNJ hylkäsi KT:n tarjouksen, mutta molemmat osapuolet hyväksyivät sovitteluehdotuksen 19.11. Uudet virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan 1.10.2007. Kahden vuoden ja neljän kuukauden pituinen sopimuskausi päättyy 31.1.2010. Sopimus sisältää kolme yleiskorotusta ja lisäksi paikallisia järjestelyeriä. Kustannusvaikutusten on arvioitu olevan koko sopimuskauden aikana keskimäärin 11,6 %. Sopimuskorotusten ohella vaikuttavat mm. palkkaliukumat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Sopimus sisältää 54 euron/kk (eli vähintään 3,4 %:n) yleiskorotuksen jo kuluvaksi vuodeksi. Yleiskorotus tehdään 1.10.2007 ja lisäksi maksetaan 270 euron kertaerä joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee tänä vuonna keskimäärin vähän yli kolme prosenttia. Palkkasumma kasvanee lähes 4 prosenttia. 2
Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti nopeutuu sopimuskorotusten johdosta merkittävästi. Ansiotasoindeksi kohonnee 6 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa ensi vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut runsaan kolmen prosentin luokkaa vuosina 2003 2007. Ensi vuonna kustannustaso kohonnee palkkaratkaisusta riippuen keskimäärin 4,5 5 prosenttia. Pietarsaaren taloustilanne Työllisyys Työttömyys on vähentynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna. Se oli Pietarsaaressa 7,2 % syyskuussa 2007 oltuaan vastaavaan aikaan 8,8 % vuonna 2006, ja seutukunnalla 4,9 % vastaavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 5,7 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 658 syyskuussa 2007, ja heistä 54 oli alle 25-vuotiaita (72 syysk. 2006) ja 206 pitkäaikaistyötöntä (244 syysk. 2006). Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,9 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2008 aikana, jos siihen työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi osoittautuu olevan tarvetta. Kaupunki osallistuu aktiivisti kierrätyskeskustoiminnan aloittamiseen, jolloin tärkeimpänä tavoitteena on aktiviteettien tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistettäville. 3
20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 2007 1996 1997 1998 2003 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Väestönkehitys Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä lisääntyi vuonna 2006 jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Pietarsaaressa oli 19.557 asukasta 31.12.2006, lisäystä siis 36 henkilöä. Syntyneiden enemmyys oli 44 henkilöä (32 vuonna 2005). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä muutosta, oli + 16 henkilöä vuonna 2006. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin panostus yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, jota nyt tehdään mm. seudun muiden kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, on äärimmäisen tärkeää alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asunto- ja tonttipolitiikka on tärkeimpiä. Elokuuhun 2007 mennessä väestönkehitys osoittaa 1 henkilön lisäystä. Tammikuusta syyskuuhun 2007 ulottuvalla jaksolla syntyneiden määrä oli 175. 4
1000 800 600 400 200 0-200 -400 1985 1986 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 1985-2006 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010 Tulokehitys syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. Verotulot perustuvat entiseen 19,25 %:n veroäyriin koko suunnittelukaudella. Tuloveron arvioidaan lisääntyvän 4,5 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 ja 4,5 % vuonna 2009 ja 3 % vuonna 2010. Koko maassa tuloveron odotetaan lisääntyvän 5,7 % vuonna 2008. Kiinteistöveroäyri on pidetty ennallaan suunnitelmakaudella. Yhteisöveron kehitys näyttää nyt myönteisemmältä kuin moniin vuosiin talouden kasvun ansiosta. Tämän vuonna saataneen n. 1,5 milj. euroa arvioitua enemmän ja ensi vuonna lisäyksen arvioidaan olevan n. 4 % enemmän vuonna 2007 saatavaan yhteisöveroon nähden. Koko maan kuntaosuuden yhteisöverosta arvioidaan kasvavan 10 % vuonna 2008. 5
Pietarsaaren verotulojen arvioidaan olevan yhteensä 63,79 milj. euroa vuonna 2008, ja kunnallisveron osuuden siitä 87,5 % eli 55,79 milj. euroa, yhteisövero-osuuden 7,8 % eli 5 milj. euroa ja kiinteistövero-osuuden 4,7 % eli 3 milj. euroa. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 BS-2001- TP BS-2002- TP BS-2003- TP BS-2004- TP BS-2005- TP BS-2006- TP BU-2007- TA BU-2008- TA EP-2009- TS EP-2010- TS Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero Valtionosuudet Peruspalvelubudjetin piirissä olevat valtionosuudet lisääntyvät vuoteen 2007 verrattuna noin 720 miljoonaa euroa. Keskeiset syyt ovat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, kustannustason nousuun perustuva valtionosuuksien indeksitarkistus sekä verotuksen keventämisestä kunnille aiheutuvien veromenetysten kompensointi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Lisäksi ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia laskennallisten kustannusten noustessa. Valtionosuusprosentteja alennetaan kuitenkin nettomääräisesti kustannustenjaon tarkistukseen liittyen. Alentamista perustellaan mm. sillä, että vuosina 2001 2007 toteutettujen indeksileikkausten vaikutus halutaan pitää voimassa, samalla kun laskennalliset kustannukset nostetaan tarkistetulle tasolle. Lisäksi osa alennuksesta perustuu edellisen kustannustenjaon tarkistukseen, jossa osa tarkistustarpeesta hyvitettiin kunnille valtionosuuslisäyksen sijaan muuttamalla veroperusteita (ansiotulovähennyksen alennus kunnallisverotuksessa). 6
Peruspalvelubudjetin mukaan toteutetaan 1.8.2008 lukien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus siten, että siitä aiheutuvaa maksutulojen 25 miljoonan euron (vuositaso 60 miljoonaa euroa) lisäystä vastaavasti vähennetään valtionosuuksia. Samoin avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamisesta aiheutuva hyöty hyvitetään valtiolle valtionosuusprosenttia (STM) alentamalla. Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia alennetaan nykyisestä 33,88 %:sta 31,77 %:iin ja opetuksen ja kulttuurin 45,3 %:sta 41,89 %:iin vuonna 2008. Olennaista vuoden 2008 peruspalvelubudjetissa on kuntien asukaskohtaisten rahoitusosuuksien huomattavan suuri kasvu. Ennätyksellinen rahoitusosuuksien kasvu perustuu valtionosuusprosenttien alentumiseen, kustannustenjaon tarkistamiseen perustuvaan laskennallisten kustannusten ja valtionosuusperusteen nousuun, kustannusindeksin tavanomaista suurempaan nousuun (4,7 %) sekä ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan laskennallisten kustannusten kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Rahoitusosuudet kasvavat suhteellisesti enemmän kuin laskennalliset kustannukset, erityisesti opetustoimessa. Koska yksikköhinnat nousevat yksityisillä ja kuntayhtymillä samoin perustein kuin kunnilla, nousevat kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjämallin johdosta prosentuaalisesti yksikköhintoja huomattavasti enemmän. Tämä siksi, että kunnat vastaavat myös mainittujen koulutuksen järjestäjien kuntaosuudesta, minkä seurauksena kuntien valtionosuuden keskimääräinen kasvu jää vain mainittuun 6,2 prosenttiin. Tämä johtaa useiden yksittäisten kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen ja valtion laskutettavaksi jäävien osuuksien kasvuun vuoteen 2007 verrattuna. Vähenemistä lisää vielä mahdollinen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärien pienentyminen. Valtio on luvannut tukea naisvaltaisten alojen kilpailukykyä edistävää tulopoliittista ratkaisua. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan tähän tarkoitukseen 150 miljoonalla eurolla. Lisä maksetaan otaksuttavasti korottamalla valtionosuusprosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että valtionosuuksia korotetaan kaikissa kunnissa vajaalla 30 eurolla asukasta kohden. Pietarsaaren saamien valtionosuuksien kehittymistä tarkasteltaessa huomataan, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat melko tuntuvasti etenkin ikärakenteen vuoksi, mutta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat laskussa, mikä johtuu perusopetuksen oppilaspohjan pienenemisestä. 7
BS-06-TP BU-07-TA BU-2008-TA EP-09-TS EP-10-TS Skatteinkomster totalt-verotulot yhteensä 58 325 59 655 63 794 66 175 68 651 * Kommunalskatt-Kunnallisvero 50 496 53 391 55 794 58 025 60 346 * Samfundsskatt-Yhteisövero 4 805 3 279 5 000 5 150 5 304 * Fastighetsskatt-Kiinteistövero 3 024 2 985 3 000 3 000 3 000 Statsandelar totalt-valtionosuudet yhteensä 22 506 24 536 27 545 29 083 30 608 * Skatteutjämning-Verontasaus -2 702-1 840-1 487-1 400-1 400 * Statsandelar-Valtionosuudet 25 208 26 376 29 032 30 483 32 008 Skattefinansiering-Verorahoitus 80 831 84 191 91 338 95 259 99 258 Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot lisääntyvät 3,9 % vuonna 2008. Osa tästä lisäyksestä johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksesta, joka tulee hallitusohjelman mukaan voimaan 1.8.2008, osa taas liikelaitosten kasvaneista tuotoista ja sisäisen vuokran lisääntymisestä. Toimintakustannukset kasvavat 7,7 % vuonna 2008. Niihin sisältyvät 5,48 %:n palkannousu ja terveydenhuollon kustannusten tuntuva 13,6 %:n kasvu kuluvan vuoden talousarvioon nähden. Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2008 2010 perustuvat seuraaviin olettamuksiin/lähtökohtiin: Palkkojen nousu arvioidaan 5,48 %:ksi vuoteen 2007 verrattuna. Valtionosuuksiin tehdään 4,7 %:n inflaatiotarkistus ja lisäksi vuoden 2008 laskennalliset kustannukset tarkistetaan jo tässä vaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat Pietarsaaren osalta 2,78 milj. eurolla 22,45 miljoonaan euroon ja koulutus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet pienenevät 0,28 milj. eurolla 6,24 milj. euroon. Kaupunki maksaa verontasauksena 1,5 milj. euroa vuoden 1,8 milj. euron sijaan. Lisäksi kohtaan kuuluu valtion tuki naisvaltaisten alojen kilpailukykyä edistävään tulopoliittiseen ratkaisuun, ja sen määrä arvioidaan kaupungin osalta 0,56 milj. euroksi. Tuloveronveron arvioidaan lisääntyvän 4,5 % vuodesta 2007 vuoteen 2008. Koko maan ennuste on 5,7 %. Yhteisöveron arvioidaan lisääntyvän 1,7 milj. euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna, koska vuoden 2007 aikana on tähän mennessä saatu huomattavasti enemmän kuin talousarviossa ennustettiin. Kiinteistöveron arvioidaan tuottavan yhtä paljon kuin vuonna 2007. 8
Laitoksille (ei terveydenhuolto) asetettiin talousarviokehyksissä 1,5 %:n tehostamisvaatimus päivähoito- ja koulutuslautakuntaa lukuun ottamatta (sen tehostamisvaatimus oli 0,55 %). Ainoastaan harvat toimintayksiköt ovat onnistuneet täyttämään tuon tehostamisvaatimuksen. Terveydenhuollon kustannukset jatkavat kasvuaan mm. ikärakenteen vuoksi. Niiden arvioidaan kasvavan 4,1 milj. eli 13,6 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Sosiaalilautakunnan talousarvioon sisältyvät seuraavat uudet toimet: 4 lähihoitajaa (78,43 %), 1 kotipalvelun ohjaaja (100 %) ja yksi sosiaalityöntekijä (100 %). Yksityisiltä palvelukodeilta ja Folkhälsanilta ja vammaishuollossa ostettujen palvelujen korvauksen lisääntymisen lisäksi on määrärahoihin tehty mm. seuraavia tarkistuksia vuoden 2007 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna: omaishoito (vanhushuolto + 10.000), omaishoito (vammaishuolto) + 7.000, lastensuojelun eri määrärahat + 135.900 ja päihdehuollon laitoshoito + 31.000. Lisäksi yksityisiltä ja yrityspohjaisilta vanhainkodeilta ostettavien palvelujen määrärahaa on korotettu 240.000. Päivähoito- ja koulutuslautakunnan talousarvioehdotukseen varattiin 0,244 milj. euroa 150 euron/kuukausi nk. Pietarsaari-lisän maksamiseen alle 2-vuotiaille lapsille ehdolla, etteivät muut sisarukset ole päivähoidossa. Lisä koskee myös adoptiolapsiperheitä. Se otetaan käyttöön koeluonteisesti kahden vuoden ajaksi, ja sen vaikutuksia päivähoitoon seurataan joka 6. kuukausi. Lisäksi päivähoito- ja koulutuslautakunnan määrärahaa korotettiin 0,16 milj. eurolla. Kulttuurilautakunnan talousarvioon on myönnetty määräraha Suomen kulttuurirahaston ja Svenska litteratursällskapetin nk. kirjatalkoisiin Liikuntalautakunnan talousarvioon on varattu määräraha uimarantojen valvontahenkilöstöä varten. Lisäksi tulomäärärahaa on vähennetty, sillä se on ollut edellisvuosina epärealistisella tasolla. Tekninen lautakunta alittaa kokonaisuutena ottaen kehyksen. Nousussa olevien korkojen ja kasvavan velkakannan vuoksi on korkomäärärahaa korotettu. Sosiaalilautakuntaa kehotetaan yhdessä MTHA:n kanssa tarkistamaan ja tehostamaan hoitoketjuja. Säästön tulee vuonna 2008 olla vähintään 200.000 euroa. Tehostamista on jatkettava vuosina 2009 ja 2010. Päivähoito- ja koulutuslautakuntaa kehotetaan tarkistamaan kustannuskehitystä pienentyneisiin oppilasmääriin viitaten. Keittiötoimintojen tehostamista on jatkettava myös 1.8.2008 jälkeen. Teknistä lautakuntaa kehotetaan tarkistamaan kustannusrakennetta ja tehostamaan toimintaa. Vähintään 50000 euron säästö on saavutettava vuonna 2008. Kauden aikana jatketaan hallinnon ja palvelutuotannon tehostamista. 9
Investoinnit Lautakuntien talousarvioehdotuksissa oli nettoinvestointien määrä 18,9 milj. euroa vuonna 2008. Nykyisessä ehdotuksessa nettoinvestoinnit ovat 14,7 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 5,9 milj. euroa, ja niistä Bambin päiväkoti ja Koivurinteen keittiönperuskorjaus ovat suurin erä. Taloosaston kunnossapitoinvestointeihin kuluu 1 milj. euroa. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varatun 1,5 milj. euron lisäksi on erillisinä määrärahoina 0,3 milj. euroa Läntistä rengastietä ja 0,2 milj. euroa Pedersin teollisuustontteja varten. Edelleen on mukana Baltic Yachtsin laiturirakenteisiin vuosina 2008 2009 tehtävä investointi. Vuonna 2008 määräraha on 1 milj. euroa ja vuonna 2009 se on 3 milj. euroa. TE-keskukselta saadaan hieman yli 18 %:n tuki. Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 8,8 milj. vuonna 2008. Siitä on Laukonlaiturin pidennykseen tarkoitettua määrärahaa 3,9 milj. euroa. Vuonna 2009 ovat nettoinvestoinnit yhteensä 11,5 milj. euroa ja 11,0 milj. euroa vuonna 2010. Vuosikate on 5,6 milj. euroa vuonna 2008, 5,8 milj. euroa vuonna 2009 ja 6,6 milj. euroa vuonna 2010, ja tästä seuraa investointien suuri määrä huomioon ottaen se, että velkakanta on 83,9 milj. euroa vuonna 2010 eli 4.291 euroa asukasta kohden. 1000 euroa Tp-2003 Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Ta-2007 Ta-2008 Ts-2009 Ts-2010 Vuosikate 7 231 4 921 3 183 8 626 6 644 5 574 5 822 6 604 Poistot 5 346 5 529 5 825 5 997 6 200 6 400 6 550 6 700 Nettoinvestoinnit 14 446 10 820 10 216 12 961 13 006 14 716 13 964 11 016 Velkakanta/as. 1 743 1 926 2 318 2 757 3 029 3 652 4 078 4 291 Tärkeimmän tavoitteen on tulevina vuosina oltava hyvän palvelun tuottamisen ohella suuren velkaantuneisuuden vähentäminen. Se voidaan tehdä ainoastaan siten, että luodaan palvelun rahoituksen jälkeen riittävän suuri taloudellinen liikkumavara, jotta toisaalta voidaan rahoittaa investoinnit omin varoin mutta toisaalta myös selvitä lyhennysten rahoittamisesta osittain. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan tehostamistyö jatkuu ja tehostuu tulevina vuosina ja että kaikki investoinnit tutkitaan erittäin tarkoin. 10
Kunta- ja palvelurakenneuudistus Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta päättivät syksyllä 2007 muodostaa yhteistoiminta-alueen sopijakuntien hoitosektorin hoitamista varten. Toiminta-ala käsittää kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) sekä erityissairaanhoidon, joka kuuluu MTHA:han. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii perusturvalautakunnan hallintoyksikkönä. Kukin kunta siirtää Kuntalain 76 :n nojalla päätäntäoikeutensa perusturvalautakunnalle perusterveydenhuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa siten, että palvelutuotanto muodostaa kokonaisuuden, jota johdetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Perusperiaatteena on, että toiminta siirretään isäntäkunnalle. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy 1.1.2010 alkaen. Strengbergin kiinteistö Kaupunki osti keväällä 2006 nk. Strengbergin kiinteistön. Hankinnan tavoitteena oli voida tarjota tiloja yrityksille ja elinkeinonharjoittajille. Lisäksi Kaarilahdenhalli yhtiöitetään ja tulee sisältymään holdingyhtiöön (Pietarsaaren yrityskiinteistöt) Strengbergin kiinteistön ohella. Näissä yhtiöissä tehtävät korjaus- ja muutostyöt rahoitetaan yhtiöiden ottamilla lainoilla. 11
MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA INKOMSTER -1000 EURO- BS 2006 BU-2007 BU-2008 ULKOISET MENOT JA TULOT TP 2006 TA-2007 TA-2008 STADSSTYRELSEN UTG - MENOT 7 428 8 227 8 495 KAUPUNGINHALLITUS INK - TULOT 1 364 1 402 1 374 NETTO 6 064 6 825 7 121 CENTRALVALNÄMNDEN UTG - MENOT 73 40 45 KESKUSVAALILAUTAKUNTA INK - TULOT 51 20 0 NETTO 23 20 45 REVISORER UTG - MENOT 25 25 25 TILINTARKASTAJAT INK - TULOT 0 0 0 NETTO 25 25 25 HÄLSO-O SJUKVÅRD UTG - MENOT 29 357 29 922 34 001 TERVEYDEN- JA INK - TULOT 0 0 0 SAIRAANHOITO NETTO 29 357 29 922 34 001 MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK UTG - MENOT 1 508 1 783 2 099 KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN INK - TULOT 15 0 241 ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO 1 493 1 783 1 858 MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN UTG - MENOT 413 442 492 YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA INK - TULOT 124 115 149 NETTO 289 327 343 SOCIALNÄMNDEN UTG - MENOT 19 205 19 372 20 775 SOSIAALILAUTAKUNTA INK - TULOT 3 446 3 219 3 468 NETTO 15 760 16 153 17 307 DAGVÅRDS- O UTBILDNINGSNÄMNDEN UTG - MENOT 29 571 30 309 32 945 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA INK - TULOT 2 261 2 186 2 505 NETTO 27 309 28 123 30 440 KULTURNÄMNDEN UTG - MENOT 1 905 1 898 2 022 KULTTUURI LAUTAKUNTA INK - TULOT 88 74 82 NETTO 1 817 1 824 1 940 IDROTTSNÄMNDEN UTG - MENOT 2 192 2 298 2 497 URHEILULAUTAKUNTA INK - TULOT 493 621 551 NETTO 1 698 1 677 1 946 TEKNISKA NÄMNDEN UTG - MENOT 12 216 12 883 13 298 TEKNINEN LAUTAKUNTA INK - TULOT 13 145 13 629 14 243 NETTO - 928-746 -945 JAKOBSTADS VATTEN UTG - MENOT 2 931 3 161 3 266 PIETARSAAREN VESI INK - TULOT 5 174 5 303 5 439 NETTO - 2 243-2 142-2 173 HAMNSTYRELSEN UTG - MENOT 971 1 054 1 137 SATAMAHALLITUS INK - TULOT 2 426 2 415 2 725 NETTO - 1 456-1 361-1 588 ENERGIVERKS STYRELSEN UTG - MENOT 12 111 15 218 15 319 ENERGIALAITOKSEN HALLITUS INK - TULOT 20 210 20 677 20 808 NETTO - 8 099-5 459-5 489 UTG - MENOT 120 346 126 633 136 417 TOTALT-YHTEENSÄ INK - TULOT 48 796 49 661 51 585 NETTO 71 550 76 972 84 832 12
TULOSLASKELMA 13
RAHOITUSLASKELMA 14
TULOSLASKELMA (LIIKELAITOKSISTA MERKITÄÄN AINOASTAAN TUOTTO) 15
PIETARSAARI TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi 2004 2015 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.3.2004 Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman vuosiksi 2004 2015. Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa, jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen, vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa. Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu niille asioille strategiatyön aikana esiin tulleille asioille ja kaupungin historialle ja sen perinteille. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015 PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaari - on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 16
Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatkoopinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. Jakobstads gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita muualta maasta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut. Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen. 17
Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren asemaa korkeakoulukaupunkina. Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 18
7. Pietarsaaren imago on myönteinen Pietarsaari on koonnut voimansa muovatakseen toimintaympäristöään asukkaidensa ja yksityisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan siten, että on edelleenkin houkuttelevampaa ja mielekkäämpää toimia ja asua Pietarsaaressa verrattuna muihin paikkakuntiin. Pietarsaari toimii tietoisesti näin luodakseen hyvää tahtoa (goodwill), ja edesauttaakseen sitä, että yleinen mielikuva Pietarsaaresta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on myönteinen. Yksi parhaimmista yhteisistä nimittäjistä on tässä yhteydessä läheisyys. 8. Pietarsaari toimii seudun keskuspaikkana yhteistyössä muiden kuntien kanssa Pietarsaari on seudun luonnollinen keskuspaikka. Pietarsaari on yhdessä seudun muiden kuntien kanssa saanut aikaan seudullisen strategian siitä, mitkä asiat hoidetaan yhteistyössä niin, että koko seutu menestyy. Muilta osin kukin kunta tekee omat ratkaisunsa ja päättää siitä miten se palvelunsa järjestää. Pietarsaaren seudun menestys riippuu tietoisuudesta, että kunnilla on kohtalonyhteys, näkemys siitä, että yhteistyö on onnistumisen edellytys. Seudulle on luotu yhteistyöverkosto, joka tunnistaa ja sopii yhteisistä hankkeista. Pietarsaarella on merkittävä rooli hankkeiden tunnetuksi tekemisessä ja toteuttamisessa. 9. Pietarsaari tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin elinkeinokeskus Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene- ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 10. Pietarsaari toimii aktiivisesti erilaisissa verkostoissa. Verkostoissa toimimisessa on kysymys informaatiosta, kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Ulkoisten verkostojen osalta on tehty verkostokartoitus. Verkostokartoitus on analyysi siitä, mikä ja minkälainen kontaktiverkko on koko kaupungin näkökulmasta. Verkostokartoitus on saatettu organisaatiossa kaikkien tietoon. Verkostokartoitus helpottaa kaupungin edunvalvontaa mm. eri viranomaisiin. 19
Pietarsaaren kaupungille on laadittu konsernistrategia ja tavoitteet. Konsernistrategiassa määritellään pelisäännöt, ohjausjärjestelmä ja tavoitteet niiden kuntayhtymien ja yhtiöiden osalta, joissa kaupunki on mukana. Konsernistrategiassa määritellään myös ne tavoitteet, joita kaupungilla on ulkoisen verkostojen osalta. PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla: Vaikuttavuus (kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat. Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 20
Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät VAIKUTTAVUUS 1. Palveluiden saatavuus ja laatu 2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys ja turvallisuus 3. Aktiivinen elinkeinopolitiikka 4. Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen 5. Myönteinen ulkoinen kuva 6. Tiivis yhdyskuntarakenne UUDISTUMINEN 7. Tavoitteellinen johtajuus 8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 9. Palvelujärjestelmien uudistaminen VISIO JA TOI- MINTA-AJATUS PROSESSIT JA RAKENTEET 10. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 11. Sujuva päätöksentekoprosessi RESURSSIT JA TALOUS 12. Tasapainoinen talous 13. Onnistunut henkilöstön rekrytointi 14. Omistajaohjaus Tulevan suunnitelmakauden 2008 2010 tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely on itse kunkin lautakunnan kohdalla. 21
KÄYTTÖTALOUS KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto- ja talousasiat Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu Talousarvion ja suunnitelman valmistelu ja toimeenpano Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta Arkistointitoiminta Kuluttajaneuvonta Edunvalvontapalvelut Henkilöstöasiat Tietotekniikkastrategia Asuntoasiat Kehittämisyksikkö Kaupunginsihteeri: TOIMIALA: Kaj Andberg Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, hoitaa sosiaalikeskuksen, päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen viraston asianhallinnan, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii asiakirjahallinnosta. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset. Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat kuuluvat myös eräiltä osin kaupunginkansliaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Suunnitelmakauden haasteisiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon asiainhallinnan yhteensovittamisen toimeenpano meneillään olevaan PARAS-hankkeen aikana. Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii uuden perusturvalautakunnan alaisuudessa ja sen isäntäkunta on Pietarsaari. Edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta siirtyvät valtiolle kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan viimeistään 1. tammikuuta 2009. 22
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Laadukas asiainhallinta, Saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumis- joka on nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta päivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös asiasta tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. Arviointi (Tilipäätös) Suoritteet/ Tunnusluvut Talous arvio -07-04 -05-06 Talousarvio -08 Työvuodet 14,25 13,75 13,25 14,25 TS -09 TS -10 Kuluttajaneuvoja TOIMIALA: Hellevi Kytölä Kuluttajaneuvonta, talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Kunnallinen kuluttajaneuvonta pyrkii parantamaan kuluttajien tietoja ja taitoja, jotta he pystyvät selviytymään kulutusyhteiskunnan vaatimuksista. Kuluttajaneuvoja auttaa jo syntyneissä ristiriitatilanteissa neuvomalla miten edetään tai hoitaa asian itse. Kuluttajaneuvonnan lakisääteistä toteuttamista valvoo Kuluttajavirasto. Kuluttajaneuvonta koskee vain Pietarsaaren kaupungin asukkaita, joskin kyselyjä tulee melko paljon naapurikunnista. Talous- ja velkaneuvonnan kantavana periaatteena on auttaa taloudelliseen ahdinkoon, ylivelkaantumistilanteeseen joutuneita henkilöitä. Keinoja on monia: Vuonna 1993 voimaan tulleen velkajärjestelylain mukainen joko vapaaehtoinen tai käräjäoikeusteitse tapahtuva velkajärjestely. Talousneuvonnan antamisella yritetään tukea talouden hallintaa ja estää ylivelkaantumistilannetta. Valtiovalta kustantaa toiminnan sataprosenttisesti. Valvonta on lääninhallituksessa ja Kuluttajavirastossa. Talous- ja velkaneuvonta käsittää Mustasaaren käräjäoikeuden, Pietarsaaren osaston alueen viisi kuntaa. Toimipaikka on pelkästään Pietarsaaressa. 23
Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu vuonna 2001 voimaan tulleeseen lakiin sosiaaliasiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita koko elämänkaaren ajalla toimimalla sovittelijana ja avustamalla tarvittaessa muistutuksen, oikaisuvaatimuksen ym. vastaavan tekemisessä. Lääninhallitus valvoo toimintaa. Sosiaaliasiamiehen toiminta-alue on Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Työpainetta talous- ja velkaneuvonnan osalta lisää velvoite, jonka mukaan pitää ehtiä antamaan enemmän ennaltaehkäisevää taloudenhoitoon liittyvää neuvontaa. Se tulee tapahtumaan oppilaitoksissa, järjestöissä ym. vastaavissa. Suoritteet/ Tunnusluvut -04-05 -06 Talousarvio -07 Talousarvio -08 Kuluttajaneuvonta Asiakkaita 548 550 550 550 550 Talous- ja velkaneuvonta Uusia asiakkaita 85 49 47 47 47 370 214 149 149 149 Asiakastapaamisia Sosiaaliasiamiestoiminta Yhteydenottoja 18 20 24 24 24 Työvuodet 1 1 1 1 1 TS -09 TS -10 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään kunnilta vuoden 2009 alusta mm. kuluttajaneuvonnan ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen. Edunvalvoja TOIMIALA: Kirsi Laaksonen Edunvalvonta TOIMINTA-AJATUS Edunvalvonnan (holhoustoimen) palveluilla pyritään auttamaan henkilöitä, jotka eivät vajaavaltaisuuden, poissaolon tai muun vuoksi voi itse hoitaa taloudellisia asioitaan. Tällainen henkilö voi saada avukseen edunvalvojan. Henkilö, jonka etuja valvotaan kutsutaan päämieheksi ja kunnan virkaholhoojaa yleiseksi edunvalvojaksi. 24
Suoritteet/ Tunnusluvut -04-05 -06-07 Edunvalvonta Päämiehiä 112 130 160 160 160 Työvuodet 2 2 2 2 2 Talousarvio -08 TS -09 TS -10 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään kunnilta vuoden 2009 alusta mm. kuluttajaneuvonnan ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen. Kaupunginkamreeri: Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2005 tehty organisaatiomuutos on nyt toimeenpantu kokonaan ja kaikki kirjanpitäjät ovat muuttaneet fyysisesti samoihin tiloihin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet UUDISTUMINEN 9 Palvelujärjestelmien uudistaminen Osavuosiraporttien kehittäminemistyö Osavuosiraporttien kehittä- jatkuu. Sähköisten laskujen vastaanotto Kaupungille saapuvista Finnvoice-ohjel- laskuista tulee Finnvoice- malla, mikä tehostaa toimintamuodossa 20 % - 30 % - 50 % Arviointi () 7 Tavoitteellinen johtajuus Vuotuiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kans- kerran vuodessa /työntekijä sa. Arviointi () 25
Suoritteet/ Tunnusluvut -04-05 -06 Talousarvio -07 Talousarvio -08 Työvuodet 8,7 8,7 12,32 12,5 12,1 12,1 12,1 EP -09 EP -10 Henkilöstöpäällikkö Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Kaupunki osallistuu aktiivisti Vuoden 2008 lopulla on kierrätyskeskus- yhteensä n. 80 työtöntä toiminnan aloittamiseen. aktivoitu kaupungin Keskuksen tärkeimpänä työllistämistoimenpiteiden tavoitteena on luoda avulla. toimintaa pitkäaikaistyöttömille 70 % - 85 % - 100 % ja vaikeasti työllis- tettäville. Arviointi (Tilipäätös) UUDISTUMINEN 7 Tavoitteellinen johtajuus Johtajat ja esimiehet osallistuvat Suurin osa johtajista/esimiesoilla lukuisasti eri tahistä osallistuu koulutukseen tarjottuun 60 % - 80 % - 100 % koulutukseen. Arviointi () 26
8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Kaupungin henkilöstöstrategian Useimmilla kaupungin uudistaminen osana työpaikoilla keskustellaan kaupungin osallistumista henkilöstöstrategiaehdotuksesta, Liikkeelle 2010 -hankkeeseelistuvat minkä myötä ne osal- hankkeeseen. 60 % - 70 % - 90 % Arviointi () PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Arviointi () Suoritteet/ Tunnusluvut Työttömyysaste määrä, touko-kesäkuu Pitkäaikaistyöttömiä määrä, touko-kesäkuu Vuodesta 2010 alkavan Kaikille työpaikoille, joita isäntäkuntamallin muutos koskee, varataan mukaisen toiminnan mahdollisuus antaa toimeenpanoa varten palautetta (osallisuus) laaditaan toimintasuunnitelma. viimeistään vuonna 2009. 70 % - 85 % - 100 % -04-05 -06 Talousarvio -07 Talousarvio -08 TS -09 TS -10 862 860 811 656 520 480 450 239 234 249 225 200 185 170 Työvuodet 9,7 11,8 16,5 16,3 15,7 15,7 15,7 Perustelut Henkilöstötoimisto tulee työskentelemään toimintavuoden aikana paljolti vuonna 2010 toteutuvan isäntäkuntajuuteen siirtymisen valmistelujen parissa. Tiiveintä yhteistyö tulee todennäköisesti olemaan MTHA:n henkilöstöhallinnon kanssa. Tuo tahohan on huomattava voimavara muutoksessa. Kestävän kehityksen toimintatavoitteet Henkilöstötoimiston panostukset kestävään kehitykseen koskevat lähinnä sosiaalista kestävyyttä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on mm. hyvä terveys ja yleinen viihtyvyys ja hyvät ihmissuhteet. 27
Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyky (työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä toiminta) TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Väkivallanuhkatilanteiden ehkäisemiseksi maksetaan tästä lähtien korvausta tarpeellisiksi harkituista vahtimestaripalveluista. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet UUDISTUMINEN 8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Uusi pitkiin sairauspoissaoloihin Työpaikat käyttävän vuoden sovellettava toimin- lopussa uutta ohjelmaa (oh- taohjelma otetaan käyttöökojen jelmaa noudattavien työpaik- osuus ) Rasitusvammoista johtuva sairauspoissaolo (tuki- ja liikuntaelimet) vähenee nykyisestä Suuri osa työpaikoista on pystynyt parantamaan ainakin yhtä työilmapiiriin vaikuttavaa tekijää - vert. työilmapiiritutkimus -07 50 % - 75 % - 100 % Rasitusvammojen osuus kaikista sairauspoissaoloista (kaikki työntekijät - kotipalvelu) 29 % - 27 % - 25 % 43 % - 40 % - 38 % Prosentuaalinen osuus työpaikoista, jotka ovat pystyneet parantamaan työilmapiiriä. 30 % - 50 % -70 % Arviointi () 28
Suoritteet/ Tunnusluvut Sairauspoissaolot, kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, korvauspäiviä Tapaturmataajuus, tapaturmia/ 1 milj. työtuntia P-saari/ vrt. muut kunnat -04-05 -06-07 Talousarvio -08 TS -09 TS -10 12,5 12,4 13,9 13,6 13 12,5 13** 511 832 440 500 500 500 1000** 15 / 23 16 / 27 17 16 15 15 15** Perustelut * Vertailukunnilla tarkoitetaan työpaikkoja, jotka ovat tilastokeskuksen arvion mukaan vertailukelpoisia PIetarsaaren kaupungin kanssa. Tapaturmiin kuuluvat työssä ja työmatkalla tapahtuneet tapaturmat ja ammattitaudit. ** Vaikea arvioida PARAS-hankkeen vuoksi IT-päällikkö: TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja Tietotekniset palvelut TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoitteena on Yli tunnin kestävät toimintavarmat ja Tietojärjestelmien tietojärjestelmät. käyttökatkokset: Alle 10 kpl. - Alle 5 kpl - Ei katkoksia Arviointi (Tilipäätös) 29
UUDISTUMINEN 8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstö voi osallistua Koulutukseen ei osallistuta. - riittävästi 2 kurssia / henkilö - 5 koulutustilaisuuksiin oman kurssia / henkilö henkilökohtaisen osaamisen ylläpitämiseksi. Arviointi () PROSESSIT JA RAKENTEET 10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Yhteistyökumppanit ovat Yhteistyökumppaneita ei ole käytettävissä silloin kun käytettävissä. - oman henkilöstön resurssit Yhteistyökumppaneitä eivät ole riittävät käytetään täydentävänä resurssina. - Yhteistyökumppaneiden käytössä pääpäino. Arviointi () RESURSSIT JA TALOUS 12 Tasapainoinen talous Talous on tasapainossa Arviointi () Suoritteet/ Tunnusluvut -04-05 -06-07 Talousarvio -08 Työvuodet 2 2 2 2 2 2,5 3 TS -09 TS -10 Perustelut Isäntäkuntamallin toteutuessa kaupungin perustietotekniikan laajentaminen edellyttää merkittävää suunnittelu ja toteutuspanostusta. 30
Asuntosihteeri: Anneli Blomström TOIMIALA: Asuntoasiat TOIMINTA-AJATUS Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: vuokra-asuntojen välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia ja muita tukia asumiseen sekä myöntää lainojen maksuhelpotuksia, valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä, yleinen neuvonta asuntoasioissa, seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Asuntojen kysyntä ja Pitkäaikaisia vuokralaisia tarjonta tasapainoon Arviointi (Tilipäätös) 2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Vuokra-asumisen arvostuksen lisääminen. Lisääntynyt viihtyvyys Asukkaiden osallistuminen asukasdemokratiaan Arviointi () 4 Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen Omistajien panostus Halutut vuokratalot.. vuokra talojen ylläpitoon. Kaikki asuntoalueet tasavertaisiksi Arviointi () RESURSSIT JA TALOUS 13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi Riittävä henkilöstövahvuus Sairausloman sijainen tarvittaessa Arviointi () 31
14 Omistajaohjaus Kaupungin oman asuntokannan jatkuva ylläpito säilyttäminen. Hyvässä Omaisuuden arvon kunnossa olevat ja viihtyisät vuokra-asunnot Arviointi () Suoritteet/ Tunnusluvut -04-05 -06-07 Talousarvio -08 Vapautuneet asunnot 353 328 328 270 315 305 290 Tyhjät asunnot 22 51 62 15 40 45 45 Asunnon hakijat 576 462 462 400 395 390 385 " Alle 25vuotiaat 83 95 95 80 110 106 100 " eläkeläiset 51 96 96 78 95 92 90 asunnon vaihtajat 71 65 65 68 63 60 55 Puutteellisesti asuvat ja ilman asuntoa TS -09 21 17 17 10 15 15 15 TS -10 Kestävän kehityksen toimintatavoitteet Asuntotoimisto on lisännyt kopiointia lomakkeiden ja julkaisujen tilaamisen sijaan sekä sähköposti toimintaa on lisätty. Toimistotarvikkeita käytetään uudelleen mahdollisimman paljon. Raaka-aine- ja jätemäärää vähennetään käyttämällä ylijääneitä papereita uudelleen. Vuokra- ja asunto-osakeyhtiöitä kehotetaan ylläpitämään kiinteistöjään jatkuvasti. Tällä tavalla vältytään kalliilta korjauksilta tulevaisuudessa. Taloyhtiöitä kehotetaan parantamaan myös rakennuksien lähiympäristöjä joka puolestaan tekee asuinalueet viihtyisimmiksi ja halutuimmiksi. Kehitysjohtaja: TOIMIALA: Håkan Sundqvist Kehittämisyksikkö TOIMINTA-AJATUS Kehittämisyksiköllä on yleinen hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: 32