Hankintalaki Urheilujuridiikan päivä 5.11.2015
Mikä on julkinen hankinta Tavaroiden ja palveluiden ostamista sekä rakennusurakoiden teettämistä julkisilla varoilla Hankkijana hankintayksikkö Kansallisen tai EU-kynnysarvon ylittävä hankinta Kansalliset kynnysarvot ovat: tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa 100 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa.
Laki julkisista hankinnoista Julkisiin hankintoihin sovelletaan hankintalakia (Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348) Laki perustuu Eu-direktiiviin. Hankintalain uudistaminen on käynnissä. Hankintalaissa säädellään kilpailutusprosessi Laki ei ota kantaa hankinnan sisältöön
Julkisten hankintojen periaatteet Syrjimättömyys Tasapuolisuus Avoimuus Suhteellisuus Hankinnat tulee tehdä taloudellisesti, suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina Hankintamenettelyä koskevia periaatteita tulee noudattaa kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa
Syrjimättömyys Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava julkisissa hankinnoissa samalla tavalla riippumatta sellaisista tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen. Hankinnalle asetetut vaatimukset eivät esimerkiksi saa olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä.
Tasapuolisuus Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava yhdenvertaisesti hankinnan kaikissa vaiheissa Tarjouspyyntöä ei saa laatia siten, että hankinnan kohteen määrittely asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan. Tarjoajien ja tarjousten arvioinnissa tasapuolisuusvaatimus edellyttää, että asetetut vaatimukset koskevat samalla tavoin kaikkia tarjoajia.
Avoimuus Hankintamenettelyä koskevia tietoja ei salata, hankinnasta ilmoitetaan julkisesti, tarjouskilpailun ratkaisemisesta tiedotetaan tarjouskilpailuun osallistuneille ja hankintaa koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia (järjestöjä hankintayksikköinä koskee vain asianosaisjulkisuus). Tarjouspyyntö on saatettava avoimesti kaikkien halukkaiden saataville tai niille, jotka esimerkiksi rajoitetussa menettelyssä on valittu tarjousmenettelyyn. Hankinnan eri vaiheet dokumentoidaan
Suhteellisuus Suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa, esimerkiksi tarjoajien soveltuvuusehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan luonne ja arvo. Tarjouspyynnön sisältöön tai tarjousmenettelyn ehtoihin liittyvien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden. Kohtuullisuuden vaatimusten huomioon ottaminen Suhteellisuusperiaatetta voidaan soveltaa myös silloin kun arvioidaan kilpailuttamisvelvoitetta ja kansallisia kynnysarvoja.
Mikä on hankintayksikkö Mm. valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, Ev.lut ja ortodoksinen kirkko Viranomaisten lisäksi myös julkisoikeudelliset laitokset ovat hankintayksiköitä Julkista tukea saavat järjestöt joutuvat jatkuvasti pohtimaan sitä, milloin ne katsotaan julkisoikeudellisina laitoksina hankintayksiköiksi.
Julkisoikeudellinen laitos Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa oikeudellisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on a. nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja b. jota valtion, kuntien tai kuntayhtymien viranomaiset tai evankelisluterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko tai niiden seurakunta, valtion liikelaitos tai julkisoikeudellinen laitos:
Julkisoikeudellinen laitos 1) pääasiallisesti rahoittaa tai 2) joka on tällaisen yksikön valvonnassa tai 3) jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet. Edellytysten a ja b tulee siis täyttyä samanaikaisesti. 1-3 edellytykset ovat vaihtoehtoisia. Oikeustapauksessa MAO 589/09 ja MAO 250/10 markkinaoikeus on arvioinut RAY:n/julkisen tuen vaikutusta järjestön asemaan julkisena hankintayksikkönä.
KHO 30.1.2013 T 361 Tapauksessa KHO 30.1.2013 T 361 käsiteltiin sekä Pajulahden Palvelut Oy:n että sen emoyhtiön Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n asemaa mahdollisina hankintayksiköinä. Kumpaakaan yhtiötä ei voitu pitää hankintalain tarkoittaman hankintayksikkönä. Tytäryhtiön asema julkisoikeudellisena laitoksena tulkitaan aina tapauskohtaisesti MAO katsoi, että Pajulahden Palvelut Oy:n toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on voiton tavoittelu ja että yhtiön toiminta on luonteeltaan kaupallista.
KHO 30.1.2013 T 361 Emoyhtiön osalta MAO katsoi, että emoyhtiö oli perustettu yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta Arvioinnissa MAO otti huomioon, että Yhtiö on Urheiluopistosäätiön omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka toimialana on toimia yleishyödyllisenä koulutuskeskuksena ja sen ylläpitäjänä. Yhtiö ei tavoittele voittoa eikä jaa omistajilleen osinkoa. Vuoden 2009 toimintakertomuksen mukaan yhtiön päätoimialoja ovat liikunta-alan ja ammatillisena ja yleissivistävä koulutus, valmennuskeskustoiminta sekä terveys- ja kuntoliikuntaan liittyvien koulutuspalveluiden tuottaminen
KHO 30.1.2013 T 361 Hankintayksikön rahoitus: yhtiö oli saanut vuosina 2008-2009 valtionapuja ja avustuksia noin 46-47 % kokonaistuotoista. Tapauksessa on kiinnostavaa analyysiä siitä, miten hankintayksiköltä tulevaa rahoitusta tulee arvioida. Valvonta: Ministeriön toimilupa- ja apurahapäätöksiin liittyvä valvontavalta ei ole sellaista, että edellytys täyttyisi. Valvonnalla tulisi olla vaikutusta yhtiön päätöksentekoon, jotta edellytys täyttyisi.
EU oikeuskäytäntöä EU-tuomioistuimen tapauksiin, joissa on käsitelty julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä: C-44/96, Mannesmann, C-360/96, Gemeente Arnhem, C-94/, Arge, C-223/99 ja C-260/99, Agora sekä C-18/01 Varkauden taitotalo.
Julkisen hankinnan tunnistaminen Hankinnasta tulee pääsääntöisesti julkinen hankinta, kun hankkiva osapuoli on hankintayksikkö (julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkkien täyttyminen) ja hankinnan ennakoitu arvo ylittää laissa säädetyn kynnysarvon Mikä tahansa hankinnan tekijä on hankintayksikkö ko. hankinnan osalta, kun se on saanut hankinnan tekemistä vasten tukea yli puolet hankinnan arvosta. Hankekohtaisen tuen osalta on käytettävä tapauskohtaista harkintaa arvioitaessa tuen kohdistumista tiettyyn hankintaan. Tuotteeseen, palveluun, myyjään liittyviä poikkeuksia esim. suorahankintaperuste tai sidossuhde
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja hankintakokonaisuuksien määrittäminen Hankinnan arvon laskemisella pyritään selvittämään mitkä säännöt soveltuvat tehtävään hankintaan. Hankintalakia sovelletaan EU-kynnysarvon ja kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin Hankintayksikön tulee arvioida hankinta objektiivisesti sen mukaan, mikä on suurin mahdollinen hankintakokonaisuuden arvo laskentahetkellä. Erityistä tarkkuutta noudatettava, kun hankinta jää kansallisen kynnysarvon alle
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja hankintakokonaisuuksien määrittäminen Ennakoidun arvon laskemisessa käytetään suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Kokonaiskorvaukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä hankintamenettelyn kuluessa maksettavat mahdolliset palkkiot ja maksut ehdokkaille ja tarjoajille Määräaikaisten hankintasopimusten ennakoidun arvon laskemisessa on käytettävä sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus 4 x vuosiarvo
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja hankintakokonaisuuksien määrittäminen Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48, jolloin huomioiduksi tulevat neljän vuoden aikana tapahtuvat korvaukset. Määräajoin uudistettavien sopimusten osalta ennakoidun kokonaisarvon laskennassa käytetään edellisen vuoden tai tilikauden vastaavien hankintojen arvoa huomioiden ne ennakoidut muutokset, joita tulevalla sopimuskaudella on odotettavissa.
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja hankintakokonaisuuksien määrittäminen Puitejärjestelyissä ennakoidun arvon laskennassa käytetään puitejärjestelyn keston ajalle suunniteltujen hankintojen enimmäisarvoa Hankinta on mahdollista toteuttaa erillisinä osina. Osina toteutettavan hankinnan ennakoidun kokonaisarvon laskemisessa on otettava huomioon kaikkien osien ennakoitu yhteisarvo ja jokaisen osan osalta on sovellettava yhteisarvon mukaisia sääntöjä.
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja hankintakokonaisuuksien määrittäminen Mitä katsotaan kuuluvaksi samaan taloudelliseen ja tekniseen hankintakokonaisuuteen? Hankintayksikkö määrittää hankintakokonaisuuden (pilkkomiskielto huomioitava) Tapauskohtainen harkinta
Hankintakokonaisuuden määrittäminen pilkkomiskielto/kielto yhdistellä keinotekoisesti Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.
Hankintakokonaisuuden määrittäminen - pilkkomiskielto Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely: luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa.
Poikkeukset kilpailuttamisvelvollisuudesta Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat Salaiset, sotilaalliset ja eräät kansainväliset hankinnat Palveluhankintoja koskevat poikkeukset: mm. maan ja olemassa olevien rakennusten hankinta ja vuokraus, tvja radio-ohjelmat, välimies- ja sovittelutehtävät, arvopapereihin liittyvät palvelut, työsopimukset ja henkilöstöedut, tutkimus- ja kehittämispalvelut, suorahankinnat Hankinnat hankintayksikön sidosyksiköltä
Suorahankinnat Suorahankinta on mahdollinen vain mikäli laissa asetetut edellytykset täyttyvät Hankintayksiköllä perusteluvelvollisuus ja näyttötaakka Peruste on todettava ennalta ja se on perusteltava hankintapäätöksessä tai muussa asiakirjassa Hankintayksikkö voi halutessaan tehdä Hilmassa ilmoituksen EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta
Suorahankinnat Suorahankintaa voidaan käyttää: 1. avoimessa/rajoitetussa menettelyssä ei saatu tarjouksia / ehdokkuushakemuksia, 2. tekninen, taiteellinen tai yksinoikeudellinen syys 3. ennalta arvaamaton äärimmäinen kiire, ei hankkijasta johtuva 4. tutkimusta varten valmistettavat tavarat 5. Raaka-ainemarkkinat 6. Hankinnat erityisen edullisin ehdoin, esim. konkurssipesästä 7. Lisätilaukset ja työt rajoitetuin ehdoin
Hankinnan vaiheet 1. Suunnittelu o Suunnittelu, markkinakartoitus, valmistelu ja hankintamenettelyn valinta, aikataulu ja selvitetään että kilpailutukseen on käytettävissä riittävästi resursseja sekä tunnistetaan hankkeeseen liittyvät riskit. 2. Tarjouspyyntö/osallistumishakemus o Kohteen ja vaatimusten tarkka määrittely, tarjouspyynnön laatiminen, ilmoittaminen Hilmassa 3. Vertailu o Tarjousten/osallistumishakemusten avaaminen, tarjoajien soveltuvuuden arviointi, tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen, vertailu
Hankinnan vaiheet 4. Päätös ja sopimus o Hankintapäätöksen teko ja tiedoksianto, sopimuksen tai tilauksen tekeminen 5. Seuranta o Sopimuksen hallinnointi ja toimituksen valvonta, arviointi hankinnan tavoitteiden toteutumisesta
Hankintojen organisointi Julkisen hankinnan tekeminen edellyttää mm. - huolellista suunnittelua ennen hankinnan toteuttamista (mitä hankitaan), - hankintaprosessin ja hankintalain menettelyjen osaamista miten hankitaan) sekä - hankinnan toteuttamista eli sopimuksen täytäntöönpanoa (sopimusosaaminen). Hankintayksiköt päättävät hankintatoimensa organisoinnista
Hankintastrategia Hankintojen onnistunut tekeminen edellyttää hankintatoimen järjestämistä ja hyvää hankintojen organisointia. Käytännössä tämä tarkoittaa ajantasaista hankintastrategiaa eli suunnitelmaa hankintojen toteuttamisen tavoista Valitaan hankintatarpeeseen parhaiten soveltuvaa hankintamenettelyä Hallinnollisia kustannuksia vähentää mm. hankintojen keskittäminen ja hankintojen tekeminen yhdessä
Hankintamenettelyn valinta EU-hankinnoissa ja kansallisissa hankinnoissa voidaan käyttää samoja hankintamenettelyitä. Hankinnan luonne vaikuttaa kuitenkin mm. hankintaan liittyviin määräaikoihin sekä neuvottelumenettelyn käyttöedellytyksiin, minkä vuoksi ennen hankintamenettelyn valintaa täytyy selvittää onko hankinta: EU-hankinta, kansallinen hankinta vai pienhankinta Hankintamenettelyksi valitaan kuhunkin hankintaan parhaiten soveltuva hankintamenettely.
Hankintamenettelyn valinta Hankintamenettelyn valintaan vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: Hankinnan kohde ja luonne (onko yksinkertainen vai monimutkainen, onko tuotetta/palvelua valmiina markkinoilla, edellytetäänkö neuvotteluja toimittajien kanssa jne.), toimittajamarkkinat, hankinnan aikataulu ja hankintaan käytettävät resurssit
Avoin menettely Voidaan käyttää aina Yksivaiheinen menettely: hankinnasta julkaistaan ilmoitus ja tarjouspyyntö saatavilla/toimitetaan kaikille Kaikki halukkaat voivat jättää tarjouksen Tarjousten sisällöstä ei voi neuvotella tarjoajien kanssa Sopii perushankintoihin Yleisimmin käytetty hankintamenettely
Rajoitettu menettely Voidaan käyttää aina Kaksivaiheinen menettely: hankinnasta julkaistaan ilmoitus, jonka perusteella lähetetään osallistumishakemukset Osallistumishakemuksen jättäneistä valitaan tarjoajat Vain tarjoajaksi valittu saa tehdä tarjouksen Tarjoajia valitaan vähintään 5 Sopii käytettäväksi esim. kun tarjousten vertailu on työlästä ja on odotettavissa että tarjoajia avoimessa menettelyssä olisi paljon
Neuvottelumenettely Voidaan käyttää vain kun hankintalaissa asetetut käyttöedellytykset täyttyvät Kaksivaiheinen menettely Osallistumishakemuksen jättäneistä valitaan vähintään 3 tarjoajaa, joille lähetetään neuvottelukutsut Neuvottelut hankinnan sisällöstä ja ehdoista Neuvotteluiden päätyttyä pyydetään lopulliset tarjoukset Sopii käytettäväksi erityisesti silloin kun hankinnan kohteen määrittely edellyttää neuvotteluja toimittajien kanssa
Muut menettelyt Puitejärjestely Kilpailullinen neuvottelumenettely Suunnittelukilpailu Dynaaminen hankintajärjestelmä Sähköinen huutokauppa Suorahankinta
Kaksivaiheisuudenperiaate Tarjouskilpailu tulee jakaa kahtia siten, että yritykselle asetettavat soveltuvuusehdot tulee erottaa hankinnan kohteeseen liittyvistä vähimmäisvaatimuksista sekä vertailuperusteista. Ensin tulee arvioida tarjoajan soveltuvuus ja vasta sen jälkeen arvioida hankinnan kohdetta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttyminen sekä suorittaa tarjousten vertailu. Näin ollen tarjoajien soveltuvuutta koskevia ehtoja ei voida esimerkiksi vertailla, vaan soveltuvuus tulee tarkastaa ennen vertailua. Kaksivaiheisuuden periaatetta tulee noudattaa niin hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä kuin tarjousten käsittelyssäkin. Koko hankintaprosessi tulee siis toteuttaa noudattaen kaksivaiheisuuden periaatetta.
Kaksivaiheisuudenperiaate Erityisen ongelmalliseksi ovat osoittautuneet yrityksen referenssit ja henkilöstön osaaminen - mihin kategoriaan ne kuuluvat, yrityksen soveltuvuuden vai hankinnan kohteen arviointiin? Yrityksen referenssit liittyvät etupäässä yrityksen soveltuvuuteen. Usein palvelun toteutuksenkin kannalta kiinnostavinta on henkilöstön tai ainakin vastuuhenkilön ammattitaito ja kokemus.
Referenssit tarjousvertailussa Mikäli tarjousten vertailussa halutaan käyttää referenssejä kokonaistaloudellisen edullisuuden yhtenä vertailuperusteena, ainakin seuraavien ehtojen tulee toteutua: Hankinnan kohteen toteutus tulee olla henkilön osaamiseen perustuva, yrityksen soveltuvuuden arvioinnissa käytettävät referenssit ja tarjousten vertailuun menevät referenssit täytyy erottaa toisistaan selvästi, tarjousvertailussa käytettävät menetelmät tulee määritellä tarkasti tarjouspyynnössä, referenssien määrää ei saa vertailla tarjousvertailussa, tarjousten vertailuperusteiden tulee kohdistua nimenomaan referenssikohteen sisällön arviointiin ja se mitä referenssin sisällössä arvostetaan tulee ilmetä vertailuperusteista, vertailu on perusteltava erityisen huolellisesti
Oikeustapauksia Oikeustapauksia asiaan liittyen on runsaasti mm.: MAO 871/14, KHO 2014 T 2077, EY-TI C-315/01 GAT, EY-TI C- 532/06 Lianakis, KHO 10.4.2008 T 764, MAO 267/08, MAO 468/09, MAO 486/09, MAO:592/10, MAO:503/10, MAO:492/10, MAO:469/10, MAO 125/11
Hankintailmoitus Hankintayksikön ilmoitus tarjouskilpailun aloittamisesta. Kohteena ovat mahdolliset tarjoajat. Hankintailmoitus käynnistää hankintamenettelyn ja siinä julkaistaan hankintaa koskevat olennaiset tiedot. Sekä EU hankinnoista että kansallisista hankinnoista on julkaistava ilmoitus osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi HILMA. Ilmoitusmenettelyn laiminlyönti on muotovirhe, joka pahimmillaan voi johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen markkinaoikeudessa. Hankintailmoituksen tekemisestä voidaan poiketa vain silloin, kun on olemassa suorahankintaperuste.
Tarjoajan ja ehdokkaan soveltuvuus Ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa huomioidaan seuraavat tekijät: Täyttääkö ehdokas/tarjoaja sille asetetut vähimmäisvaatimukset, Osoittavatko ehdokkaan/tarjoajan esittämät selvitykset, että tarjoajalla on mm. teknisen suorituskyvyn, ammattitaidon, rahoituksellisen ja taloudellisen asemansa perusteella riittävät edellytykset hankinnan kohteen suorittamiseen, Onko ehdokkaan ja tarjoajan osalta olemassa jokin hankintalain mukainen pakollinen poissulkemisperuste, ja onko ehdokkaan ja tarjoajan osalta olemassa jokin hankintalain mukainen harkinnanvarainen poissulkemisperuste.
Ehdokkaiden/tarjoajien valinta Mikäli rajoitetussa menettelyssä, neuvottelu-, ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä osallistumisilmoituksia tulee enemmän hankintailmoituksessa kerrottu enimmäismäärä, hankintayksikön tulee valita osallistumishakemuksen jättäneiden yritysten joukosta ne ehdokkaat, joille tarjouspyyntö lähetetään. Hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava sellaisista objektiivisista ja syrjimättömistä perusteista ja säännöistä, joita se tulee käyttämään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien valitsemisessa.
Tarjouspyyntö Tarjouspyynnön laatiminen on hankintaprosessin tärkein vaihe. Tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti vertailla. Tarjouspyyntö on laadittava kirjallisesti ja siihen voi sisältyä hankinnan kohteesta riippuen useita hankintaa koskevia liitteitä esim. palvelunkuvauksia, teknisiä määrityksiä, toimintaympäristön kuvauksia ja laskelmia.
Tarjousten vertailu Vain ne tarjoajat, jotka täyttävät tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset ja joiden tarjous on tarjouspyynnön mukainen, otetaan mukaan tarjousten vertailuun. Tarjousten vertailussa valintaperusteena on joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus sen mukaan, mitä hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on ilmoitettu.
Hankintapäätös Hankintapäätöksen on oltava kirjallinen ja siihen pitää sisältyä yksityiskohtaiset perustelut. Päätös voi perustua vain hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä kerrottuihin valinta- ja vertailuperusteisiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, esimerkiksi: Miksi kukakin tarjoaja on saanut mistäkin kohdasta tietyn pistemäärän? Mistä piste-erot johtuvat? Miksi paras oli paras, miksi toisiksi paras oli vasta toisiksi paras?
Hankintapäätös Hankintapäätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti niille, joita asia koskee eli kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille. Tiedoksiantoon liitetään valitusosoitus ja hankintaoikaisua koskeva oikaisuohje. Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi sähköistä tiedoksiantoa
Asianosaisjulkisuus Päätöksenteon jälkeen asianosaisella on oikeus saada nähtäväkseen kaikki tarjousasiakirjat. Asianosaisella ei ole kuitenkaan oikeutta saada tietoonsa niitä asiakirjoja, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakirjat, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia. Asianosaisjulkisuutta koskevat säännökset sitovat myös sellaisia hankintayksiköitä, jotka eivät ole viranomaisia.
Sopimus Hankintayksikön on tehtävä hankinnasta kirjallinen sopimus valitun toimittajan kanssa. Hankintasopimus syntyy hankintalain mukaisesti kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Sopimusneuvottelut voidaan aloittaa heti, kun hankintapäätös on tehty, mutta sopimusta ei saa allekirjoittaa, ennen kuin pakollinen odotusaika (EUhankinnat) on kulunut. Vaikka kansallisissa hankinnoissa ei ole hankintalain mukaan pakollista odotusaikaa, on yleensä suositeltavaa odottaa valitusajan umpeutumista ennen hankintasopimuksen tekemistä. Sopimusehtoja ei voida sopimuksentekovaiheessa enää olennaisilta osilta muuttaa tarjouskilpailussa esitetyistä.
Hankintalain uudistus EU:n hankintadirektiivit uudistettiin helmikuussa 2014 ja niihin pohjautuva kansallinen lakiuudistus käynnistettiin työja elinkeinoministeriössä välittömästi. Uudet direktiivit on saatettava voimaan huhtikuussa 2016 mennessä Lakiuudistusta valmistellut työryhmä luovutti mietintönsä työja elinkeinoministeri Lauri Ihalaiselle 13.5.2015. Ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle, joka päättyy 6.7.2015.
Hankintalain uudistus, työryhmä mietintö Tavoitteena uudistaa hankintalainsäädäntö yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi Lisää tietoa soveltajalle mm. menettelyjen etenemisestä ja yhteishankinnoista Kansallisiin hankintoihin nykyistä kevyemmät ja väljemmät menettelysäännöt Mahdollisuus neuvotella nykyistä laajemmin tarjouskilpailun aikana Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus väljemmäksi
Hankintalain uudistus, työryhmä mietintö Hankintayksiköt, säännökset kuten voimassa olevassa laissa, myös julkisoikeudellisten laitosten osalta Ehdotetaan kynnysarvojen nostamista: o tavara- ja palveluhankinnat 30 000->60 000 o Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat 100 000->300 000 o Palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset 30 000 -> o 100 000 o Käyttöoikeusurakat 150 000->500 000 o Rakennusurakat ennallaan 150 000
Hankintalain uudistus, työryhmä mietintö PK-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin parannetaan: o Hankkijalle velvoite perustella päätös olla jakamatta hankinta pienempii osiin o Vain voittaneelta tarjoajalta vaaditaan taustaselvitykset, tarjouskilpailuun osallistuvilta riittää vakuutus vaatimusten täyttymisistä. Mikäli epäily vakuutuksen todenperäisyydestä, varsinaiset selvitykset voidaan pyytää.
Hankintalain uudistus lyhyesti, työryhmä mietintö - Hankintamenettelyt Avoin menettely Rajoitettumenettely Neuvottelumenettely muutoksia Kilpailullinen neuvottelumenettely Innovaatiokumppanuus uusi Suorahankinta
Hankintalain uudistus lyhyesti, työryhmä mietintö - Hankintamenettelyt Dynaaminen hankintajärjestelmä Puitejärjestely Sähköinen huutokauppa Sähköiset luettelot - uusi Suunnittelukilpailu
Työryhmämietintö Hankintojen Laatu Laatutekijöitä voidaan edistää, vaikka hankintalaki on menettelylaki eikä sisältölaki Tarkoituksena ohjata laatutekijöiden tehokkaampaan huomioimiseen; esityksenä on, että hankkijan tulee perustella päätöksensä käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa pelkkää halvinta hintaa Hankkijan kiinnitettävä vahvemmin huomiota kaikkien käyttäjien tarpeet täyttävään suunnitteluun Markkinakartoituksessa huomiota käyttäjien kuulemiseen
Hankintalain uudistus työryhmämietintö, sähköinen tietojenvaihto Viimeistään vuonna 2018 kaikki hankintayksiköt siirtyvät täysin sähköiseen tietojenvaihtoon tarjouskilpailuissa o Hankintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan verkossa o Tarjouspyyntöasiakirjat julkaistaan verkossa o Tarjoukset jätetään ja vastaanotetaan sähköisesti verkon kautta o Erityissäännöt tietoturvallisuudesta ja käytöstä poikkeustilanteissa
Hankintalain uudistus työryhmämietintö, vaikutukset hankintayksiköissä Direktiivin täsmennykset/lisäykset todennäköisesti helpottavat tulkintatyötä o Selkeämmät säännökset koskien sidosyksikköhankintoja o Selkeämmät säännökset siitä mikä sopimus tulkitaan hankinnaksi ja mitkä järjestelyt eivät ole sääntelyn piirissä o Lisäjoustoa neuvotteluiden käymisiin o Perusteluissa käsitelty laajemmin hankintayksikköasemaa, lakitekstiin ei kuitenkaan esitetä muutosta
Hankintalain uudistus työryhmämietintö, vaikutukset hankintayksiköissä Materiaalia enemmän työläämpi omaksua Siirtymien sähköisiin viestintävälineisiin edellyttää investointeja ja opettelua, mutta pitkällä aikavälillä helpottaa hallinnollisia toimia Uusia menettelyjä, joilla voidaan edistää innovaatioita Ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden huomioiminen nykyistä helpompaa
Hankintalain uudistus työryhmämietintö, vaikutukset tarjoajapuolella Pienillä yhteisöillä paremmat mahdollisuudet tarjota; o Mahdollisuus tarjota vain osasta kokonaisuutta o Ei laajojen selvitysten toimittamista tarjouskilpailun aikana Sähköiset viestintävälineet voivat nopeuttaa yhteydenpitoa Lyhyemmät tarjousten jättämisajat antavat vähemmän aikaa tarjousten laatimiseen Innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt antavat mahdollisuuksia luoda uutta
Hankintalain uudistus-jatko Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavana. Hallituksen esitys eduskuntaan vuoden loppuun mennessä Uusi hankintalaki voimaan huhtikuussa 2016
Tietoa hankinnoista ja hankintalain uudistuksesta www.finlex.fi www.hankinnat.fi www.hankintailmoitukset.fi www.tem.fi Julkisia hankintoja koskevat yleiset sopimusehdot www.vm.fi www.soste.fi Innovatiiviset hankinnat: Innokylä (kaikille avoin ja maksuton yhteisen kehittämisen ja ideoinnin ympäristö) https://www.innokyla.fi/
Kiitos! www.soste.fi