YLIVIESKA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Keskustan (1.) kaupunginosan kortteli 34, osa kortteleista 32 ja 41, torialue sekä katu- ja puistoalueet Alustava 4/2014 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 xx Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.2014 xx Kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Keskustan (1.) kaupunginosan kortteli 34, osa korttelista 32, torialue sekä katu- ja puistoalueet ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Keskustan (1.) kaupunginosan osa kortteleista 32 ja 33 sekä kortteli 34 ja katualueet 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 1,3921 ha, sijaitsee Valtakatuun, Vieskankatuun Virastokatuun ja Kirkkotiehen rajoittuen. Alue rajoittuu myös osittain Kirkkopuistoon ja kortteliin 33. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan tarkoitus Kaupunki ryhtyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi Keskustan kaupunginosaan sijoittuvissa kortteleissa 32, 34 ja 41 sekä niihin liittyvillä tori-, puisto- ja katualueilla. Kaavamuutosalueella on voimassa vuosina 1974 ja 1983 hyväksytyt asemakaavat.
3 Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n kunnan on laadittava ja pidettävä asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata kaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Vuonna 1974 hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialueet (AA) 32 ja 34 sekä yleinen pysäköimisalue (LP) korttelissa 32 eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Kaavamuutosalueella korttelin 32 yleisellä pysäköimisalueella on hirsirunkoinen, nykyisellään päiväkotikäytössä, oleva puurakennus vuodelta 1947. Kaavoituksella voidaan mahdollistaa rakennuksen jääminen tontille, ja asia ratkaistaan kaavoituksen kuluessa. Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Alue on ollut pääosin paikoituskäytössä ja sille sijoittuu vanha grillikioski. Grillikioskin pitkäaikainen vuokrasopimus on päättynyt, torilla oleva kioskirakennus on vielä paikallaan ja sitä koskien on voimassa väliaikainen vuokrasopimus. Ylivieskan Kauppatori on osoitettu ja rakennettu 15.7.1977 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti Rautatiekadun ja Torikadun risteyksen luoteispuolelle. Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Suunnittelualueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa ja Ylivieskan valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön asettaa alueen suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä keskustan kehittämiselle maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutoksella tarkennetaan ydinkeskustaan sijoittuvan kaavamuutosalueen aluetehokkuus, rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä autopaikoitus. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Vieskankadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista ydinkeskustaan. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta.
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Rakennusselvitys ja kuntoarvio Kirkkopuiston päiväkoti 5. Havainnekuvat 6. Vieskankadun alustava yleissuunnitelmaluonnos 4 1.5 Luettelo muista asemakaavan muutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 2030 3. Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 5. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)
5 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.5 LUETTELO MUISTA ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 8 LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 9 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 11 3.1.3 Maanomistus... 19 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 20 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 25 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 25 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 25 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 26 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 27 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 27 4.5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 28 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 28 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 29 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 31 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 32 5.1 KAAVAN RAKENNE... 32 5.1.1 Mitoitus... 32 AARNE HALLA... 33 5.1.2 Palvelut... 34 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 34 5.3. ALUEVARAUKSET... 34 5.3.1 Korttelialueet... 34 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 34 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 34 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 41 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 41 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 42 5.7 NIMISTÖ... 42 5.8 KAAVATALOUS... 42 5.8.1 Yleistä... 42 5.8.2 Rakentamiskustannukset... 43 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 43 7 YHTEYSTIEDOT... 43
6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelualuetta koskien kaavoitus- ja käynnistämissopimukset: 10.2.2014 31 Rakennuskartio Oy, allekirjoitus 3.3.2014 24.2.2014 43 Rakennusliike Somero Oy, allekirjoitus 18.3.2014 Kaavoitus vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 15.4.2014 xx. Vireilletulon yhteydessä oikeutettiin maankäyttöyksikkö asettamaan valmisteluaineistona laadittu alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville xx.xx.2014 xx.xx.2014 Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 xx käsitteli valmisteluaineistona laaditun kaavamuutosluonnoksen ja täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoituksen esittelytilaisuus pidetään kaupungintalon valtuustosalissa xx.xx.2014 klo 17.00. Työneuvottelusta sovitaan sähköpostitse Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Liisa Ranto-Oikari / kaupungin kaavoitus Luonnosvaiheen työneuvottelu pidettiin xx.xx.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoliikenne ja ympäristökeskuksessa ennen valmisteluaineiston nähtäville asettamista. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos ovat nähtävillä 30 päivän ajan xx.xx.2014 xx.xx.2014 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä xx.xx.2014 xx. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavamuutoksesta pyydetään valmisteluvaiheen lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - Elisa Oyj/ Tuotanto - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy - Peruspalvelukuntayhtymä / Terveysvalvonnan toimipiste Valmisteluaineistosta saatiin x lausuntoa ja x mielipidettä. Kaavoituksen esittelytilaisuudessa xx.xx.2014 laaditaan muistio. Kaavamuutosluonnoksen pohjalta laaditaan kiinteistökaupan esisopimusluonnokset Rakennuskartio Oy:n ja Rakennusliike Somero Oy:n kanssa, jotka hyväksytään: xx.xx.2014 xx kaupunginhallituksessa
xx.xx.2014 xx kaupunginvaltuustossa Kiinteistökaupan esisopimukset allekirjoitetaan xx.xx.2014. Kaavaluonnos valmistellaan kaavaehdotukseksi. 7 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa pidetään ehdotusvaiheen työneuvottelu xx.xx.2014. Asiasta sovittiin sähköpostitse. Viranomaisilta pyydetään lausunnot asemakaavamuutosehdotuksesta. Asemakaavan muutosehdotus käsitellään teknisten palveluiden lautakunnassa xx.xx.2014 xx. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa asemakaavamuutosehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Asemakaavamuutoksesta esitetyistä lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ja niiden huomioimisesta on yhteenveto kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Kaupunginhallitus xx.xx.2014 xx Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Asemakaavamuutoksen hyväksyminen.
8 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,3921 ha, on voimassa Asemakaava, joka on hyväksytty 22.8.1974. Muutosalue on merkitty: autosäilytyspaikkojen korttelialueet 34 ja osa korttelista 32 (AA) noin 0,2490 ha, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta, osa korttelista 32 pysäköintialueena (LP) noin 0,1189 ha, katualueena (Kauppakuja, Nurkkatie, Vieskankatu ja Kirkkotie) noin 0,2860 ha. Asemakaava, joka on hyväksytty 13.10.1983. Muutosalue on merkitty: torialueena noin 0,1891 ha, puistoalueena (P) noin 0,0459 ha, katualueena (Vieskankatu) noin 0,2540 ha, korttelin 41 asuinliikerakennustontin (AL) osana noin 0,2492 ha. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen kaavamuutosalue on rajattuna puneella
9 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostetaan kerrostalojen korttelialuetta (AK/ V - VII krs/) yhteensä noin 0,6229 ha ja alue jakaantuu seuraavasti: ns. vanhan torin alueelle noin 1966 m 2 :n suuruinen AK- tontti osana korttelia 33, Rakennuskartio Oy:lle kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukseen perustuen, kortteliin 34 nykyisen kaavan mukaisesta autosäilytyspaikkojen korttelialueesta ja osasta katualueita noin 1540 m 2 :n suuruinen AK- tontti Rakennusliike Somero Oy:lle kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukseen perustuen, Kirkkotien varteen nykyisen asemakaavan mukaisista autosäilytyspaikkojen korttelialueesta (AA) ja pysäköintialueesta (LP) noin 2722 m 2 :n suuruinen AKtontti kaupungin tonttitarjontaan, AK- tonteille osoitetaan autopaikoitusta vähintään 1 ap asunto ja muutama vieraspaikka / tontti. Asemakaava muutoksessa on mukana korttelin 41 AL- tontti nro 12, pinta-ala 0,2492 ha, jossa osoitettuna III krs / 1500 k-m 2 Kauppakuja on yhteensä pinta-alaltaan noin 808 m 2 ja se muuttuu osittain pihakaduksi. Kauppakujan katualueesta osoitetaan noin 127 m 2 kävelykaduksi korttelin 33 ja 34 väliin. Kaavamuutoksella nykyinen rakentumaton Nurkkatien katu, pinta-alaltaan noin 401 m 2 nimetään kuntalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi. Sopijaosapuolina Rakennuskartio Oy ja Rakennusliike Somero Oy voivat ryhtyä toteuttamaan kerrostalohankkeet, kun asemakaavamuutos on lainvoimaistunut, esisopimuksen mukaiset lopulliset kauppakirjat on allekirjoitettu ja omistusoikeus niiden pohjalta on siirtynyt em. sopijaosapuolille. Kaavamuutoksella muodostuu yksi AK- tontti kaupungin tonttitarjontaan. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila, väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueen pohjoisosa rajoittuu Kirkkopuistoon, joka on osa kirkon ympäristöstä ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Valtakadun ja Vieskankadun risteys on keskusta-alueen kohdalla tärkeä liikenteellinen solmukohta. Asemakaavan muutosalueen korttelin 34 ja korttelin 32 autosäilytyspaikkojen (AA) korttelialueet ja pysäköintialue eivät ole vielä voimassaolevien vuosina 1974 ja 1983, hyväksyttyjen, asemakaavojen mukaisina rakentuneet. Kaavamuutosalueella on ns. Ruotsin valtion lahjoitustalona tunnettu hirsirunkoinen puurakennus vuodelta 1947. Rakennuksessa on viime vuosina toiminut päiväkoti. Rakennus inventoidaan kaavoitustyön aikana, kaavamuutoksen valmisteluaineistoon liitetään rakennusselvitys ja kuntoarvio (kaupunginarkkitehti Risto Suikkari). Inventointi ja kuvat (Google maps) kaavamuutosalueella olevista kiinteistöistä: Kohde: Kirkkotie 3, Ylivieskan kaupunki Ruotsalaistalo Tila: Kirkkovainio, kt 977-406-7-56, rekisteröity 31.12.1951, pinta-ala 0,2104 ha Kaupungilla on kiinteistöön konekielinen selvennyslainhuuto 29.11.2003, joka perustuu kiinteistöön 977-406-7-11 kirjattuun lainhuutorekisterimerkintään 5.10.1938/105.
10 Lainhuuto perustuu kauppakirjaan 26.10.1911, jolla kaupunki osti kiinteistön 26.10.1911 talollisilta Leonard, Leander, Oskari Jaakko ja Arvi Juhonpojat Jaakolalta. Tilaan, jonka alueella rakennus sijaitsee, kaupunki sai lainhuudon (tuolloin kiinteistö 977-406-7-11), ja siitä on vuonna 1951 lohkomalla muodostettukaupungille nykyinen, pinta-alaltaan 0,2104 ha:n suuruinen, Kirkkovainion tila 7:56. Kiinteistöllä on vuodelta 1947 oleva 2- kerroksinen hirsirunkoinen puutalo, ja sen rakennusala on 388 k-m 2. Ruotsista lahjoitustalona sodan jälkeen saatu rakennus, (Jälleenrakennuskausi alkoi talvisodan päätyttyä vuonna 1940 jatkuen läpi ja koko 1940-luvun, vähintäänkin vuoteen 1952 saakka). Rakennuksen rakentamisen ovat ruotsalaiset rahoittaneet sotien jälkeen juuri lastenneuvola- ja lastentarhatarkoitukseen. Rakennuksessa on toiminut toisessa päädyssä Ylivieskan terveystalo (neuvolatoiminta) vuoteen 1978 saakka ja toisessa päädyssä jo 1950- luvulla lastentarha. Päiväkoti-päädyssä toimi välillä myös hammaslääkärin vastaanotto. Päiväkotitoiminta rakennuksessa alkoi uudelleen vuonna 1978 ja siinä käytössä se toimii edelleenkin. Rakennuksen yläkerran asuntotiloja (1/2) on vuokrattu ulkopuolisille. Kirkkopuiston päiväkotirakennusta ei ole esitetty Keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi, se on kaupungin paikallishistoriaa. Kuva: Kirkkopuiston päiväkoti Vieskankadun suunnalta Kuva: Kirkkopuiston päiväkoti Terveyskeskuksen suunnalta Kaavamuutosalueen autopysäköinnin korttelialue on rakentunut puistomaisena alueena, Nurkkatie ei ole rakentunut Kaavamuutosalueella on toteutumaton puistovyöhyke Vieskankatuun rajoittuen AK- korttelin tontin 4 raja on jäsentymätön maastossa ja kaavan mukainen puisto on jäsentymätön yleinen autopaikoitustila
11 Kohde: Ylivieskan kaupunki Kohde sijoittuu osalle 1. kaupunginosan katualuetta, kt 977-1-9901-0, ja osalle 1. kaupunginosan puistoaluetta, voimassa olevassa asemakaavassa torialueelle (1G). Alueelle sijoittuu grillikioski, jota varten on ollut pitkäaikainen vuokrasopimus, joka on päättynyt. Kioski on ollut toiminnassa vuoteen 2013 saakka. Nyt rakennus on vielä väliaikaisella vuokrasopimuksella ko. alueella ja siinä toimii sähköliikkeen varasto. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kuvia rakennetusta ympäristöstä (kuvat Google Maps) Kerrostalokortteleita (Google maps) rajoittuen kaavamuutosalueeseen Kuvat: Kauppakujan varressa kortteli 33 kerrostalot (5 asuinkerrosta 1krs liiketilaa) Kortteli 32 kerrostalot (4 asuinkerrosta 1 krs muita tiloja). Grillikioski, joka nykyisin varasto. Kuvat: Vieskankadun varrella: Kortteli 41 asuinkerrostalot (7 asuinkerrosta) Kortteli 41 asuin- liikerakennus Kanuuna ( 2. asuinkerros 1. krs liiketilaa)
12 Kuvat: Asemakadun ja Valtakadun risteys: Kortteli 14 kerrostalot (4 asuinkerrosta 1. krs liiketilaa) Kortteli 4 kerrostalo (4 asuinkerrosta 1. krs liiketilaa ja osa 2 krs kuntosali ) Kuvat: Pohjoisessa kaavamuutosaluetta rajaa kirkko ja Kirkkopuisto, lännessä Kirkkotien varteen sijoittuu Seurakuntakoti Maria Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijoittuu kaupunkikeskustan ytimeen rajautuen kerrostalokortteleihin, joissa asunto- ja liiketiloja. Suunnittelualueelta on lähietäisyydellä mm Kirkko, Virastotalo, Terveyskeskus, Seurakuntatalo Maria, ja kaupalliset (erikoisliikkeet päivittäistavarakaupat) palvelut. Kirkko Terveyskeskus Virastotalo Seurakuntakeskus Maria Akustiikka Suunnittelualue
13 Kaupunkikuva Suunnittelualue rajoittuu Vieskankatuun ja Valtakatuun, jotka ovat kokoojakatuja. Kaupunkikuva on voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut lukuun ottamatta kaavamuutosaluetta, jonka kaavat ovat hyväksytyt 1974 ja 1983. Suunnittelualue Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualue ei ole toteutunut voimassaolevan asemakaavan mukaisena eikä sitä toteutumattomassa kaavassakaan ole osoitettu työpaikka-alueena. Lähiympäristön rakentuneiden kerrostalojen ensimmäisiin kerroksiin sijoittuu liiketiloja, joissa on palvelualan työpaikkoja.
Liikenne 14 Kaavamuutosalueen liittyminen tieverkostoihin. Alue rajautuu Vieskankadun ja Valtakadun kokoojakatuihin, jotka toimivat kaupungin sisääntuloväylinä. Nyt kaavoitettavaa aluetta rajaavan Valtakadun liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut välillä Savontie Vieskankatu 5800 ajon/vrk ja Vieskankatu- Hakalahdenkatu 8100 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemäärä on kokonaisuudessaan ollut 1738/2410 ajon/vrk. 598/1170 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Katajaojankatu 3000/2780 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Kauppakatu
15 Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaava-alueeseen rajoittuvan Valtakadun liikennemääräksi välillä Ouluntie - Hakalahdenkatu arvioitu liikenne-ennusteena noin 11 300 ajon/vrk ja Valtakadun liikennemääräksi välillä Hakalahdenkatu - Kauppakatu noin 11 500 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemääräksi on kokonaisuudessaan arvioitu 2560/3070 ajon/vrk. 1090 / 1500 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Katajaojankatu 3920 /3750 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Kauppakatu Suunnittelualueelle liitytään liikenteellisesti Vieskakadun ja Valtakadun kokoojakaduilta. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa. Kevyen liikenteen yhteys esitetty kuvassa Ajoneuvoliittymät
16 Kuva: Kaavan mukaiset autojen paikoitusaluekortteli ja pysäköintialue eikä myöskään Nurkkatien katualue ole toteutunut. Alueen läpi on muodostunut kaupunkilaisten käytössä oikopolku. Kuva: Ote Rundin ympäristö sekä Vieskankadun ja Valtakadun osa Yleissuunnitelma 18.11.2013 Ramboll Seppo Parantala ja Merja Isteri Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Alueelle sijoittuu ns. ruotsalaisten lahjoitustalo vuodelta 1947, jolla on paikallista merkitystä. Rakennusta ei ole mainittu Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa rakennusinventoinnissa. Rakennuksessa on toiminut 1950- luvulta alkaen Ylivieskan neuvola ja lastentarha ja nykyisin siinä toimii vielä Kirkkopuiston päiväkoti.
17 Suunnittelualue rajautuu Kirkkopuistoon ja kirkko ympäristöineen kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön. Luonnonmuodot ja maisema Alue on rakennettua ympäristöä. Rakentumattomat autosäilytyspaikkojen korttelialueet 34 ja osa korttelista 32 (AA) noin 0,2490 ha, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta, sekä osa korttelista 32 pysäköintialueena (LP) noin 0,1189 ha ei ole toteutunut voimassaolevin kaavojen mukaisina. Em. alueita on hoidettu kaupungin viheralueina, koska ne voimassaolevan asemakaavan mukaisesti rakentumattomina alueina muodostaisivat häiriötekijän ydinkeskustan kaupunkikuvaan. Luonnonympäristö ei rajoita kaavoitusta. Hyväkuntoisia puita ja puuryhmiä on syytä säilyttää esimerkiksi katujen varsilla ja uuteen suunnitelmaan sopivissa kohdissa. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja.
18 Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue rajautuu etelässä ja idässä vilkkaasti liikennöityihin Vieskankatuun ja Valtakatuun keskelle kaupunkirakennetta. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Kirkkopuistoon ja valtakunnallisesti merkittävään kirkon ympäristöön. Idässä on julkista rakentamista, kuten terveyskeskus ja seurakuntakoti Maria. Nykyisen tilanteen mukainen Vieskankadun jäsentymätön katutila, liikkeitten jäsentymättömät paikoitusalueet ja kaavan mukaisesti rakentumaton puisto, joka on paikoituskäytössä ovat ydinkeskustassa kaupunkiympäristön häiriötekijöitä.
19 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueen noin 1,3921 ha omistaa pääosin kaupunki, yksityinen maanomistus on noin 0,2716 ha. Kiinteistöluettelo: 1) kaupungin maanomistus 977-406-1-18 977-406-7-56 977-406-7-76 977-406-7-79 977-895-2-1 977-1-9901-0 977-1-9903-0 2) yksityinen maanomistus 977-406-1-52 977-406-1-120 977-1-41-9 Kuva: Suunnittelualueen maanomistus
3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 20 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alue rajoittuu Ylivieskan kirkon ja Kirkkopuiston alueeseen, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kaavamuutos rajoittuu kulttuuriympäristöön Ote : Keskustan osayleiskaavasta, jossa on esitettynä Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan keskustatoimintojen aluetta (C). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaava-ehdotus Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 20.9. 21.10.2013. Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntakaavan 11.11.2013 ja maakuntavaltuusto 2.12.2013. Kaava odottaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Maakuntakaavassa suunnittelualueella merkintä: C-2 ALUEELLINEN KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE
21 Merkinnällä osoitetaan maakunnan alueellisten keskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Kaavamuutosalue sijoittuu 1. vaihekaavan kaavaehdotuksessa maakunnan alueellisen keskuksen ydinalueelle (C-2), johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Kuva: Maakuntakaavan 1. vaihe, hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2014 Suunnittelumääräykset. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan keskustatoimintojen alueita tulee kehittää maakunnan alueellisina pääkeskuksina. Keskustatoimintojen alueiden kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota alueen kaupallisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja keskustatoimintojen alueen hallittuun laajentamiseen.
Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. 22 Kaavamuutosalue. Kuva: Ote keskustan osayleiskaava 2030 Yleiskaavassa kaavamuutosalue on:
23 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,8084 ha, on voimassa 1) Asemakaava, joka on hyväksytty 22.8.1974. Muutosalue on merkitty: - autosäilytyspaikkojen korttelialueet 34 ja osa korttelista 32 (AA) noin 0,2490 ha, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta, - osa korttelista 32 pysäköintialueena (LP) noin 0,1189 ha, - katualueena (Kauppakuja, Nurkkatie, Vieskankatu, Kirkkotie) noin 0,2860 ha. 2) Asemakaava, joka on hyväksytty 13.10.1983. Muutosalue on merkitty: - torialueena noin 0,1891 ha, - puistoalueena (VP) noin 0,0459 ha, - katualueena (Vieskankatu) noin 0,2540 ha, - korttelin 41 asuinliikerakennus tontin (AL) osana noin 0,2492 ha. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella
24 Muita suunnitelmia ja selvityksiä Aluetta koskee Ramboll Oy:n alustava idealuonnos 21.11.2012, Ylivieskan keskustan liikennejärjestelyihin liittyen. Täydennetty 18.11.2013. Kuva : Kuva: Ote Rundin ympäristö sekä Vieskankadun ja Valtakadun osa Yleissuunnitelma 18.11.2013 Ramboll Seppo Parantala ja Merja Isteri Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavamuutosalue koskee kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Tonttijako tehdään erikseen (MRL 79 ). Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.
25 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Kaavamuutosalueella on voimassa vuosina 1974 ja 1983 hyväksytyt asemakaavat. Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n kunnan on laadittava ja pidettävä asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata kaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Vuonna 1974 hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialue (AA) ja yleinen pysäköimisalue (LP) eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Kaavamuutosalueella korttelin 32 yleisellä pysäköimisalueella on hirsirunkoinen, nykyisellään päiväkotikäytössä, oleva puurakennus vuodelta 1947. Kaavoituksella voidaan mahdollistaa rakennuksen jääminen tontille, ja asia ratkaistaan kaavoituksen kuluessa. Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Alue on ollut pääosin paikoituskäytössä ja sille sijoittuu vanha grillikioski. Grillikioskin pitkäaikainen vuokrasopimus on päättynyt, torilla oleva kioskirakennus on vielä paikallaan ja sitä koskien on voimassa väliaikainen vuokrasopimus. Ylivieskan Kauppatori on osoitettu ja rakennettu 15.7.1977 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti Rautatiekadun ja Torikadun risteyksen luoteispuolelle. Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Suunnittelualueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa alueen rajautuen osittain Kirkkopuistoon ja Ylivieskan valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön asettaa suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä keskustan kehittämiselle maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutoksella tarkennetaan ydinkeskustaan sijoittuvan kaavamuutosalueen aluetehokkuus, rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä autopaikoitus. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Vieskankadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista ydinkeskustaan. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelualuetta koskien kaavoitus- ja käynnistämissopimukset: 10.2.2014 31 Rakennuskartio Oy, allekirjoitus 3.3.2014 24.2.2014 43 Rakennusliike Somero Oy, allekirjoitus 18.3.2014.
26 Teknisten palveluiden lautakunta päätti kaavoituksen vireille tulosta 15.4.2014 xx. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä xx.xx2014. xx.xx.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavoituksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineiston nähtävillä olosta ilmoitetaan osallisille xx.xx.2014 postitetuilla kirjeillä ja lehti-ilmoitus kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta julkaistaan kaupungin tiedotuslehdessä Kalajokilaakso xx.xx.2014. Kaavoituksen esittelytilaisuus pidetään xx.xx.2014 kaupungintalolla valtuustosalissa. valmisteluvaiheessa pyydetään viranomaisilta lausunnot ja pidetään tarvittaessa työneuvottelu. Valmisteluvaiheen OAS ja luonnos nähtävillä xx.xx.2014 - xx.xx.2014 ja siitä saatiin palautetta seuraavasti: Lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioiminen on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Luonnos on valmisteltu ehdotukseksi. Ehdotusvaiheen työneuvottelu Kaupunki / ELY-keskus pidetään tarvittaessa. Viranomaisilta pyydetään myös lausunnot kaavaehdotuksesta. Lautakunta käsitteli valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet ja esitti kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaupunki / Rakennuskartio Oy:n ja Rakennusliike Somero Oy:n väliset esisopimusluonnokset kaavoituksen toteuttamisesta valmisteltiin kaupunginhallituksen ja edelleen -valtuuston käsittelyyn. Ehdotus on nähtävillä xx.xx.2014 xx.xx.2014. Kaavaehdotuksesta jättivät viranomaiset seuraavat lausunnot: Kaavaehdotuksesta ovat osalliset esittäneet muistutuksia: Lausunnoista, muistutuksista ja niiden huomioimisesta on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2.
27 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutosalueella on voimassa vuosina 1974 ja 1983 hyväksytyt asemakaavat. Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 51 :n kunnan on laadittava ja pidettävä asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata kaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Vuonna 1974 hyväksytyn asemakaavan mukaiset: autopaikoituksen korttelialueet (AA) 32 ja 34 sekäa yleinen pysäköimisalue (LP) korttelissa 32 eivät ole voimassaolevan asemakaavan mukaisesti toteutuneet, kuten ei myöskään kaavan mukainen Nurkkatien katuyhteys ja kaavassa Vieskankadun varteen osoitettu puistovyöhyke. Alueella on hirsirunkoinen nykyisellään päiväkotikäytössä oleva puurakennus vuodelta 1947. Kaavoituksella voidaan mahdollistaa rakennuksen jääminen tontille, ja asia ratkaistaan kaavoituksen kuluessa. Vuonna 1983 hyväksytyn asemakaavan mukaisella torialueella ei ole viime vuosina ollut toritoimintaa. Alue on ollut pääosin paikoituskäytössä ja sille sijoittuu vanha grillikioski. Grillikioskin pitkäaikainen vuokrasopimus on päättynyt, torilla oleva kioskirakennus on vielä paikallaan ja sitä koskien on voimassa väliaikainen vuokrasopimus. Ylivieskan Kauppatori on osoitettu ja rakennettu 15.7.1977 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti Rautatiekadun ja Torikadun risteyksen luoteispuolelle. Vieskankadun ja Valtakadun risteysjärjestelyt ydinkeskustassa edellyttävät myös kaavamuutosalueeseen rajautuen Vieskankadun katulinjauksen tarkastelua, joka vaikuttaa myös korttelialueen 41 asuinliiketalotontin (AL) autopaikoituksen järjestelyyn ja tontin rajautumiseen Vieskankatuun. Sijainti rajautuen osittain Kirkkopuistoon ja Ylivieskan valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön asettaa suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki laatii asemakaavamuutoksen suunnittelualueelle MRL:n mukaisella kaavoitusmenettelyllä. Suunnittelualueen sijainti aivan kaupungin ydinkeskustassa ja Ylivieskan kirkon läheisyydessä asettaa alueen suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä keskustan kehittämiselle maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Kaavamuutoksella tarkennetaan ydinkeskustaan sijoittuvan kaavamuutosalueen aluetehokkuus, rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä autopaikoitus. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Vieskankadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista ydinkeskustaan. Kaavamuutos uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta.
28 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue sijoittuu maakuntakaavan mukaiselle keskustatoimintojen ydinalueelle. Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV 7.6.2011 40 ja keskustan osayleiskaavan mukaisesti suunnittelualue on osoitettu kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on uudistaa kaavaa siten, että korttelialueet aivan ydinkeskustan tuntumassa rakentuvat kokonaisuudessaan. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen siten, että se tehostaa kaupunkirakennetta ydinkeskustassa yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Alueelle sijoittuvaa vuonna 1947 rakennettua ns. Kirkkopuiston päiväkotikiinteistöä (Ruotsin valtion lahjoitustalo ) koskien laaditaan rakennusselvitys ja kuntoarvio. Em. kiinteistöä ei ole merkitty keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi. Rakennuksella on paikallinen merkitys Ylivieskan lähihistoriassa. Kaupungin ja kahden rakennusliikkeen kesken on tehty kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukset. Sopimuksen mukaan Rakennuskartio Oy ja Rakennusliike Somero Oy ovat toimittaneet hankesuunnitelmat, joiden pohjalta tehdään kaavallinen tarkastelu em. sopimusten kohdealueille, joita ovat voimassaolevan asemakaavan mukainen ns. vanhan torin alue sekä Kirkkotien ja Vieskankadun risteykseen rajoittuva toteutumaton autojen säilytyspaikkojen korttelialue 34. Korttelialueelle, jolle sijoittuu Kirkkopuiston päiväkoti, suunnitellaan kaupungin tulevaan tonttitarjontaan kerrostalotontti. Ohjeellisella rakennusalamerkinnällä kaavamuutoksessa mahdollistetaan korttelialueelle sijoittuvan vuodelta 1947 olevan Kirkkopuiston päiväkotina toimivan rakennuksen säilyttäminen. Korttelissa 41 sijaitsevan asuin- liikekiinteistön (ns Kanuuna) paikoituksen järjestäminen siten, että Vieskankadun liikenneturvallisuus paranee. 4.5 Asemakaavamuutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavoitus pääosin kaupungin omistamalle suunnittelualueelle on laadittu pääosin hankekaavana huomioiden kaupungin ja rakennusliikkeitten väliset kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukset. Sopimukset eivät kuitenkaan syrjäytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusmenettelyä. Sopimusten tarkoituksena on luoda edellytykset ja määritellä sopimuksen kohteena olevan alueen asemakaavamuutoksen ja alueen toteuttamiseen johtava menettely, sopijaosapuolten tehtävä- ja kustannusjako kaavoituksessa sekä tavoiteaikataulu.
29 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville xx.xx.2014 xx.xx.2014 Kuva: Ote nähtävillä oleva kaavaluonnos Kaavoituksen valmisteluaineistosta jättivät viranomaiset seuraavat lausunnot: Kaavoittajan vastineet lausuntoihin: Kaavoituksen esittelytilaisuudessa laaditaan muistio Kaavoituksen valmisteluaineistosta ovat osalliset esittäneet mielipiteitä seuraavasti: Kaavoittajan vastine: Yhteenveto palautteesta ja mahdollisesti sen pohjalta tehtävistä muutoksista:
30 Kaavamuutosehdotus on nähtävillä xx.xx.2014 xx.xx.2014 Kuva: Ote kaavamuutosehdotus Lausunnot ja muistutukset kaavamuutosehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot ehdotuksesta: Kaavoittajan vastineet: Muistutukset ehdotuksesta: Kaavoittajan vastineet:
31 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimukset hyväksyttiin: 10.2.2014 31 Rakennuskartio Oy, allekirjoitus 3.3.2014 24.2.2014 43 Rakennusliike Somero Oy, allekirjoitus 18.3.2014 Teknisten palveluiden lautakunta 15.4.2014 xx Kaavamuutos vireille lautakunnan päätöksellä ja lautakunta oikeuttaa teknisen palvelukeskuksen ilmoittamaan vireille tulosta ja oikeuttaa asettamaan valmisteluaineiston nähtäville. Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö asettaa valmisteluaineiston nähtäville xx.xx.2014.-xx.xx.2014. Luonnosvaiheen työneuvottelu tarvittaessa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kaupunki Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Kaavatiimi xx.xx.2014 Keskustellaan kaavoituksen etenemisestä. Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsitellään. Kaupunginhallitus xx.xx.2014 xx Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnosten mukaisesti esisopimusluonnokset kaavamuutosluonnoksen pohjalta hyväksytään. Sopimukset allekirjoitetetaan xx.xx.2014, kun kaupunginhallituksen päätös lainvoimainen. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Ehdotusvaiheen työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus xx.xx.2014. Teknisten palveluiden lautakunta xx.xx.2014 xx Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus on nähtävillä maankäyttöyksikössä xx.xx.2014 30.10.2014. Kaavatiimi Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään Kaupunginhallitus xx.xx.2014 xx Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään Asemakaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään Asemakaavamuutoksen hyväksyminen.
32 5 Asemakaavamuutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavamuutosalue on yhteensä noin1,3921 ha, josta: 1) Asemakaavan muutoksella muodostetaan kerrostalojen korttelialuetta (AK/ V-VII krs/) yhteensä noin 0,6229 ha ja alue jakaantuu seuraavasti: Asuinkerrostalojen korttelialue AK VII 0,1966 ha Korttelin 33 osa / tontti nro 5 Tonttitehokkuus e = 1,0 Rakennusoikeus 1966 k-m 2 Kerrosluku VII Asuinkerrostalojen korttelialue AK VI 0,1541 ha Kortteli 34 / tontti nro 1 Tonttitehokkuus e = 1,00 Rakennusoikeus 1541 k-m 2 Kerrosluku VI Asuinkerrostalojen korttelialue AK V 0,2722 ha Korttelin 32 / tontti nro 4 Tonttitehokkuus e = 0,80 Rakennusoikeus 2178 k-m 2 Tontilla oleva rakennus II krs / 428 k-m 2 voi sisältyä em. kerrosalaan, rakennuksen säilyminen / purkaminen käsitellään kaavoituksen edetessä. Kerrosluku V 2) Asuinliikekerrostalojen korttelialue AL III 0,2586 ha Korttelin 41 tontti nro 12 Rakennusoikeus: 1500 k-m 2 Kerrosluku III AK- tonteille osoitetaan autopaikoitusta vähintään 1 ap asunto ja muutama vieraspaikka / tontti 3) Katualuetta 0,5039 ha Kauppakujan katualue kaavamuutosalueella muodostuu pihakaduksi, pinta-alaltaan noin 0,0808 ha. Nurkkatien katualue muutetaan ja nimetään kuntalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi, pinta-alaltaan noin 0,0401 ha. Kaavamuutosalueella Vieskankadun katualuetta muodostuu 0,3830 ha. Yhteenveto: Alueelle aikaisemmin kaavoituksella osoitettu autojen säilytyspaikkojen korttelialueet (AA) 32 ja 34 sekä yleinen pysäköintialue (LP) korttelissa 32 ja osa Kauppakujan katualueesta on muutettu asuntokorttelialueiksi (AK) 32 ja 34. Asuntoalue lisääntyy
33 kaavamuutoksella 0,6229 ha. Suunnittelualueelle muodostuu yhteensä rakennusoikeutta noin 6695 k-m 2, josta uutta on noin 5067 k-m 2. Aluetehokkuudeksi (e) muodostuu noin 0,52. Katualuetta kaava-alueesta on noin 36,7 %. Nurkkatie nimetään kansalaisaloitteen pohjalta Aarne Hallan kaduksi. Aarne Halla on vaikuttaja Ylivieskan paikallishistoriassa: www.kirjastovirma.net / henkilogalleria / Halla_Aarne. Aarne Halla Halla, Aarne Vilhelm päätoimittaja, toimitusjohtaja Syntynyt 27.1.1895 Kymi Kuollut 5.12.1953 Ylivieska sukunimi alkuaan Hykkyrä Kunta: Ylivieska Kategoria: toimittajat Aarne Halla kävi Helsingin kauppiaitten kauppakoulun ja sai päästötodistuksen 1914. Hän toimi kaupallisella alalla ja sotilasalalla Helsingissä. Vilkas temperamentti ja elävä halu päiväntapausten tietoisuuteen veti hänet sanomalehtialalle. Aarne Halla tuli uutistoimittajaksi sanomalehti Kaikuun Ouluun 1924. Toimituksesta hän siirtyi talouspuolelle. Välillä hän oli oululaisen Kalevan palveluksessa (1925 26) mutta siirtyi uudelleen Kaiun palvelukseen, jossa oli vuoteen 1927. Jo Oulussa iti Aarne Hallan mielessä Kalajokilaakso-lehden perustaminen. Hän perusti Kalajokilaakson Ylivieskaan 1927. Siitä tuli hänen elämässään merkkitapaus, käänteentekevä aika. Varsinaisesti silloin alkoi hänen itsenäinen toimintansa julkisen sanan parissa. Vastukset ja vaikeudet olivat moninaiset, mutta halu pyrkiä eteenpäin voitti ne, ja lehti kehittyi alueelliseksi sanomalehdeksi. Halla tarttui lehden palstoilla asioihin, jotka palvelivat alueen etua. Hän oli lehden avulla ajamassa monia Kalajokilaakson kannalta merkittäviä hankkeita. Aarne Halla osallistui lehden ja lehtiyrityksen, Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino Oy:n, johtamisen ohella moniin luottamustehtäviin. Hän oli jäsenenä Ylivieskan kunnanvaltuustossa. Sen lisäksi hän toimi Kalajokilaakson taloudellisessa aluejärjestössä (myöhemmin Kalajokilaakson talousalueen liitto), Keski-Pohjanmaan kauppakamarin hallituksessa, Ylivieskan yhteiskoulun johtokunnassa, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa (1949 51) ja Sotainvalidien Veljesliiton Keski-Pohjanmaan piirineuvottelukunnassa. Hän oli perustamassa Ylivieskan Kuulaa. Hän oli mukana myös yksityisyrittäjätoiminnassa. Aktiivivuosinaan Aarne Halla oli mukana myös Keski-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet ry:n toiminnassa toimien yhdistyksen varapuheenjohtajana. Talousneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1950.
34 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue sijoittuu aivan ydinkeskustaan. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa ydinkeskustaan korkealuokkainen ja tiivisti kaupunkirakenteeseen sijoittuvat korkeatasoiset kerrostalotontit täydentämään olevaa kerrostaloaluetta. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan kaupungin rakennusvalvonnassa. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuntoalueiden osuus kaavamuutosalueesta on 0,8815 ha, joka on 63,3 % koko kaavamuutosalueesta. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Osuus noin 70,7 % kaavamuutosalueen asuntoalueista. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,6229 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 5495 k-m 2 vastaa tehokkuuslukua e= 0,93. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku vaihtelee V-VII. Asuinliiketalojen korttelialue ( AL) Osuus noin 29,3 % kaavamuutosalueen asuntoalueista. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,2586 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 1500 k-m 2 vastaa tehokkuuslukua e= 0,58. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on III. 5.3.2 Muut Katualueet Osuus noin 36,7 % kaavamuutosalueesta. Katualueiden pinta-ala yhteensä noin 0,5106 ha, joista pihakatuja on 0,1276 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Merkittävimmin asemakaavamuutos vaikuttaa kaupunkirakenteeseen ja kaupungin asuntorakentamiseen sekä Vieskankadun jäsentymiseen ja liikenneturvallisuuteen. Kaavamuutosalueen korttelialueet 32 ja 34 on nykyisellään ollut pääosin rakentumatonta eivätkä ole rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti autojen säilytyspaikkojen korttelialueena tai pysäköintialueena. Suunittelualueella on vuodelta 1947 oleva hirsirunkoinen rakennus, jolla on paikallisesti historiallinen
35 merkitys. Kaavoituksella on osoitettu rakennukselle ohjeellinen rakennusala ja kaavoitus mahdollistaa rakennuksen säilymisen. Alueen rakentuminen V-VII -kerroksiseksi asuntoalueeksi tiivistää keskusta-alueen rakennetta ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita, yleiskaavan tavoitteiden pohjalta: Ylivieskan asuntokysyntä noudattaa samaa trendiä kuin kaupunkiseutujen keskuspaikat yleensä. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista pienehköistä asunnoista keskustan virikkeiden ja palvelujen ääressä. Ylivieskan kaupunkikuvassa pistekerrostaloilla on tärkeä asema. Ne viestittävät lakeuden kaupungin olevan laajan maaseudun keskus. Tämän teeman mukaisesti keskustaan on osoitettu kerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), jotka voivat täyttää kysynnän vaatimukset tasokkaasta kaupunkiasumisesta pienille perhekunnille. Asemakaavan muutos lisää vetovoimaisten keskusta-asuntojen tarjontaa. Samalla vaikutetaan kaupungin maineeseen laajemminkin hyvänä asuinpaikkana. Keskusta asumisen status kohoaa ja tämä lisää ydinkeskustan suosiota hyvänä palveluja ja viihtymistä tarjoavana asuinpaikkana. Keskustassa asuminen on kestävän kehityksen mukaista vähentäessään liikennettä kaupunkialueen sisällä. Valtakunnallisesti arvokas alue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Kalajoen varressa kirkon ympärillä ja kaavamuutosalueeseen rajoittuen. Nämä arvot on huomioitava kun aluetta toteutetaan.
36 Havainnekuvia suunnittelualueesta: Rakennuskartio Oy /Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kuvat: Rakennuskartio Oy:n hankesuunnitelma Rakennuskartio Oy /Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kuvat: Rakennusliike Somero Oy:n hankekuvat / arkdesign Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy, Asemapiirros ja massoittelukuva rakennuksesta
37 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kerrostalorakentaminen eli kolme uutta kerrostalotonttia lisää ydinkeskustan väestön määrää keskustassa. Mitoitusluvulla 1 as/ 50 k-m 2 arvioituna, kaavamuutosalueelle olisi sijoittumassa noin 110 uutta asukasta. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut asemakaavojen mukaisesti erilaisina keskustatoimintojen alueina. Keskustan osayleiskaavan 2030 periaatteiden mukaisesti tämä kaavamuutos eheyttää ja tiivistää keskustaajaman maankäyttöä. Keskustan vajaakäyttöinen alue muuttuu tiiviiksi keskustarakenteeksi ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energian käytön tehokkuutta ja edistää niiden kestävää hyödyntämistä. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää paitsi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Tiivis keskusta-asuminen tukee keskustan palvelujen laajentamista. Ilman tehokasta ja laadukasta asuinrakentamista keskustan laajentaminen ei onnistu. Alueen kehittämisen tulee olla määrätietoista, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja tiiveys saavutetaan. Palvelut Kaavamuutosalueelle sijoittuu pääosin asumista. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kävellen. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Erityisesti kaupunkikeskustaa ja sen lähiympäristöä kehitetään eri ikäryhmille sopivana, sosiaalisesti rikkaana asuinalueena. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueesta muodostuu pääosin asuntoaluetta aivan ydinkeskustaan. Alueelle on osoitettu myös liikekerrosalaa noin 295 k-m 2 johon voi sijoittua palvelualan työpaikkoja Kaavamuutosalue Kuva: Näkymä ydinkeskustaan Kalajoen pohjoispuolelta
38 Virkistys Kalajoen ranta muodostaa asukkaille lähivirkistysalueen. Lähialueella on myös muita virkistys- ja ulkoilualueita: Lähimmät rakennetut puistot ovat Kirkkopuisto ja Veteraanipuisto. Urheilualueita ja uimahallin eteläpuolelle sijoittuva laaja Aarnimetsän lähivirkistysalue sijaitsevat Toivonpuiston kaupunginosassa, alle kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta kohteesta. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon Liikenne ja melu Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia kaupunkialueen liikenteeseen, keskusta-alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran. Suunnittelualueelle sijoittuu noin 110 uutta asukasta ( 5495 k-m 2 / 50 k-m 2 ) ja alueelle on osoitettu pienimuotoinen työpaikka-alue. Vaikutukset liikenteeseen. Kaavamuutosaluetta rajaavat kokoojakatuina ja kaupungin sisääntuloväylinä palvelevat Vieskankatu ja Valtakatu. Kolmen kerrostalotontin myötä asukkaiden määrä lisääntyy noin 110 asukkaalla ja alueen liikennöintimäärä lisääntyy. Uusille kerrostalotonteille osoitetaan yhteensä noin 32 +27+ 40 kpl autopaikkoja. Asuinliikekerrostalon tontilla 12 jäsennetään olevaa autopaikoitusta, mikä parantaa Vieskankadun liikenneturvallisuutta. Vieskankadun varteen rajoittuen korttelialueisiin 33 ja 34 osoitetaan ns. taskupaikoitusta kerrostalojen alakertaan sijoittuvien liikehuoneistojen asiakkaiden käyttöön. Asuntoaluetta ja sille liikennöintiä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen rakentamalla Vieskankadun ja Valtakadun varsille turvalliset kevyenliikenteen väylät. Kauppakuja ja ennestään toteutumaton
39 Nurkkatie, joka kaavamuutoksella muutettu Aarne Hallan kaduksi, toteutetaan pääosin pihakatuna. Vieskankatua, Kauppakujan pihakatua ja Aarne Hallan pihakatua koskien laaditaan kaavoituksen kanssa ehdotusvaiheeseen yleissuunnitelma ja katusuunnitelmat. Nyt kaavoitettavaa aluetta rajaavan Valtakadun liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut välillä Savontie Vieskankatu 5800 ajon/vrk ja Vieskankatu- Hakalahdenkatu 8100 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemäärä on kokonaisuudessaan ollut 1738/2410 ajon/vrk. 598/1170 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Katajaojankatu 3000/2780 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Kauppakatu Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaava-alueeseen rajoittuvan Valtakadun liikennemääräksi välillä Ouluntie - Hakalahdenkatu arvioitu liikenne-ennusteena noin 11 300 ajon/vrk ja Valtakadun liikennemääräksi välillä Hakalahdenkatu - Kauppakatu noin 11 500 ajon/vrk. Aluetta etelässä rajaavan Vieskankadun liikennemääräksi on kokonaisuudessaan arvioitu 2560/3070 ajon/vrk 1090 / 1500 ajon/vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Katajaojankatu 3920 /3750 ajon/ vrk väli Valtakadun ja Vieskankadun risteys Kauppakatu