KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS 13.5.2009 KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 1

Sisällysluettelo 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Osayleiskaavan sijainti... 4 1.3 Viherosayleiskaavan tarkoitus... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Kaavan keskeinen sisältö... 5 2.3 Kaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Nykytilanne... 6 3.1.3 Ulkoilureitit, urheilu- ja pallokentät, sekä leikkikentät... 7 3.1.4 Luonnonympäristö... 8 3.1.5 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Maakuntakaavoitus... 9 3.2.2 Yleiskaavoitus... 9 3.2.3 Asemakaavoitus... 9 3.3 Selvitykset ja inventoinnit... 9 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 10 4.3.4 Hallinnollinen käsittely... 11 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3.6 Mielipiteet kaavaluonnoksesta... 11 4.4 Tavoitteet... 11 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet... 11 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 11 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.5 Perusselvitykset ja kehityskohteet... 11 4.5.1 Asukastyytyväisyyskysely kaupunkialueen metsiin... 11 4.5.2 Liikunnan harrastaneisuus-kysely 2005... 12 4.5.3 Viherosayleiskaavan asukaskyselyt... 13 4.5.4 Viheralueiden riittävyys... 14 4.5.5 Viheralueiden alueellinen kattavuus ja ulkoilureitit... 15 4.5.6 Urheilu- ja pallokentät... 16 4.5.7 Yksittäiset virkistyspalvelut... 16 4.5.8 Melualueet ja hiljaiset alueet... 17 4.5.9 Luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet... 18 4.5.10 Viheryhteydet... 18 4.5.11 Kansallinen kaupunkipuisto... 19 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset... 20 5.3.1 Asuminen... 20 5.3.2 Palvelut... 20 5.3.3 Teollisuus ja työpaikat... 20 5.3.4 Virkistys... 20 5.3.5 Puutarha-alueet... 22 2

5.3.6 Liikenne... 22 5.3.7 Erityisalueet... 22 5.3.8 Suojelualueet... 22 5.3.9 Maa- ja metsätalousalueet... 23 5.3.10 Vesi- ja pohjavesialueet... 23 5.3.11 Reitistöt... 23 5.3.12 Kohdemerkinnät... 24 5.3.13 Muut kohteet... 24 5.3.14 Yleiset määräykset... 24 5.4 Kaavan vaikutukset... 24 5.4.1 Vaikutukset viheryhteyksiin, viheralueiden määrään ja laatuun... 24 5.4.2 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 25 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 25 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset... 25 5.4.5 Vaikutukset talouteen... 26 5.4.6 Muut merkittävät vaikutukset... 26 5.5 Kaavan suhde muuhun suunnitteluun... 26 5.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 26 5.5.2 Maakuntakaava... 27 5.5.3 Voimassa olevat yleiskaavat ja kunnan muu suunnittelu... 27 6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS... 29 6.1 Kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta, kaavan toteutusta ohjaavat suunnitelmat 29 7. LIITTEET... 30 Kannen kuva: Kuva Mielakan päältä keskustaan. Kouvolan kaupunki / Topi Suomalainen 28.9.2008. Muut kuvat: Kouvolan kaupunki / Topi Suomalainen, maastokäynti 22.4.2009 3

1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavoitettava alue: Kouvolan keskustaajaman ympäristö kaupungin Kaavan nimi: Kouvolan keskustaajaman viheralueiden osayleiskaava Kaavan laatija: kaavoitusinsinööri Topi Suomalainen, Kouvolan kaupunki / tekninen ja ympäristötoimiala / maankäytön suunnittelu Kaavan vireilletulo: kaavoituskatsaus 2008, kuulutus Kouvolan Sanomissa 27.3.2008 OAS:n esittely:27.3.-10.4.2008, Kouvolan Sanomissa 27.3.2008 kuulutus Kaavaluonnos nähtävänä:13.5.2009-15.6.2009, kuulutus Kouvolan Sanomissa ja Pohjois-Kymenlaaksossa 13.5.2009 Kaavaehdotus nähtävänä: 1.2 Osayleiskaavan sijainti Suunnittelualue käsittää koko entisen Kouvolan kaupungin asemakaavoitetut viheralueet ja lisäksi kaavoittamattomat ja vielä rakentamattomat alueet. Alue rajoittuu koillisessa entiseen Kuusankosken kaupungin rajaan, pohjoisessa ja idässä entiseen Valkealan kunnan rajaan ja lounaassa entiseen Elimäen kunnan rajaan Kymijoessa. Kaavaalue käsittää Kouvolan keskustaajaman, jonka pinta-ala on n. 45 km 2. 1.3 Viherosayleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. (Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 35 ) Kouvolan keskustaajaman viheralueiden yleiskaavan päätarkoituksena on ohjata asemakaavoittamattomien alueiden ja asemakaavoitettujen viheralueiden suunnittelua ja käyttöä, huomioiden aikajakso vuoteen 2030 asti. Kaava laadintaan oikeusvaikutteisena koko kaavoitettavalle alueelle. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja maakuntakaava ohjaavat yleiskaavan laadintaa. Yleiskaava on yleispiirteinen alueiden käyttösuunnitelma, joka ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kartta kaava-alueen rajoista 4

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Viheralueiden osayleiskaava on vuoden 2008 Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksen mukainen hanke. Osayleiskaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kouvolan Sanomissa 27.3.2008. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely on järjestetty 27.3. 10.4.2008. Viranomaisneuvottelu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa on järjestetty 8.5.2008. Kaavaluonnosaineistoa on käsitelty Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelujaostossa 11.11.2008, joka on päättänyt asettaa kaavaluonnosaineiston nähtäville. 2.2 Kaavan keskeinen sisältö Kouvolan keskustaajaman viheralueiden yleiskaavan tarkoituksena on ohjata asemakaavoittamattomien alueiden ja asemakaavoitettujen viheralueiden suunnittelua ja käyttöä huomioiden tavoitteellinen tilanne vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on turvata alueiden erilaiset arvot, ohjata alueiden käyttöä ja hoitoa, sekä selvittää virkistys- ja liikuntapalveluiden kehittämistarpeita. Lisäksi selvitetään viheryhteyksiä yli kuntarajojen. Suunnittelun lähtökohtia ovat alueen nykytilanne, suunnittelutilanne ja laaditut selvitykset. Viherkaavatyöhön osallistumiseksi laadittiin asukaskysely, joka toteutettiin asukasiltamissa yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa. Seitsemään tilaisuuteen osallistui yhteensä 112 henkilöä. Kaupunkialueen metsistä tehdyn asukastyytyväisyyskyselyn perusteella viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeitä ja niitä käytetään melko aktiivisesti. 40 60 vuotiaille kouvolalaisille tärkeimmät kuntoilumuodot ovat kesällä ja talvella kävely rakentamattomassa luonnossa. Keväällä 2008 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan ladut ja polut ovat tärkeitä ulkoilupaikkoja lähes puolelle kouvolalaisista. Kouvolan keskustaajaman alueella on asemakaavoitettuja viheralueita 236 m 2 /hlö, mitä määrää voidaan pitää hyvänä, sillä suositeltava minimimäärä on 100 m 2 /hlö. N. 42 % keskustaajaman asukkaista asuu 500 metrin etäisyydellä päävirkistysalueista ja enintään 1000 metrin etäisyydellä päävirkistysalueista asuu n. 92 % vanhan Kouvolan asukkaista. Tulosta voidaan pitää erinomaisena. Olemassa olevaa 38:n urheilu- ja pallokentän verkostoa voidaan pitää maantieteellisesti varsin kattavana. Kouvolan ympäristömeluselvityksen mukaan hiljaisia alueita (alle 35 db) on varsin vähän. Kouvolan arvokkaiden luontokohteiden kartoitus on tehty v.2007 2008 ja erillinen raportti valmistuu vuoden 2009 helmikuussa. Kouvolan keskustaajaman viherverkosto on varsin pirstaleinen ja ekologiset yhteydet sijoittuvatkin pääsääntöisesti keskustaajaman laitamille. Kaava ohjaa Kouvolan keskustaajaman rakentamattomien alueiden suunnittelua, turvaten riittävät viheralueet ja viheryhteydet eri alueiden välillä. Kaavamääräyksillä ohjataan alueiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua, rakentamista viheralueille ja erilaisten alueiden hoitoperiaatteita. Kaavassa on osoitettu erillisiä ulkoilureittejä koirien ulkoiluttajille, ratsastajille ja liikuntaesteisille. Koko kaava-alueella on voimassa MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. 2.3 Kaavan toteuttaminen Kaavassa on esitetty alueidenkäytön tavoitteellinen tilanne vuonna 2030. Kaavoitustyö etenee osayleiskaavoituksella ja asemakaavoituksella kaavoitusohjelman aikataulun mukaisesti. Kaavassa esitettyjen virkistyspalveluiden toteuttamista varten tulee laatia toteuttamissuunnitelmat. 5

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kouvolan kaupungin vuonna 2006 tarkistettu yleiskaavallinen suunnitelma kattaa koko entisen Kouvolan kaupungin alueen. Kaavaalue käsittää Kouvolan keskustaajaman, jonka pinta-ala on n. 45 km 2. Viheralueiden osayleiskaava kattaa koko entisen Kouvolan asemakaavoitetut viheralueet ja lisäksi kaavoittamattomat ja vielä rakentamattomat alueet, jotka oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa ja yleiskaavallisessa suunnitelmassa on osoitettu varattavaksi rakennettavina alueina. Viheralueiden osayleiskaavassa tarkastellaan varsinaisten virkistys- ja suojelualueiden lisäksi maa- ja metsätalousalueita, hautausmaata, ryhmäpuutarha-aluetta tms. ja eri alueiden välisiä kevyenliikenteen yhteyksiä sekä toiminnallisia virkistysalueita, kuten leikkipaikkoja ja urheilukenttiä. Viheralueiden pinta-ala on yleiskaavallisessa suunnitelmassa yhteensä noin 22 km 2, mikä vastaa noin 48 % koko entisen Kouvolan kaupungin pinta-alasta. Lukuun ei sisälly ns. katuviheralueet. 3.1.2 Nykytilanne Kouvolan keskustaajaman virkistysalueverkostoa ja ulkoilureitistöä on kehitetty vuonna 1973 valmistuneen ulkoilualuetoimikunnan mietinnön Ulkoileva Kouvola pohjalta. Keskustaajaman keskeiset mäkialueet on varattu virkistysalueiksi asemakaavassa ja niille on rakennettu valaistut ulkoilureitit ja alueiden välille yhdysreittejä. Ulkoilureittisuunnitelmia on laadittu myös kaavoittamattomille alueille ja yli kuntarajan ulottuvina yhteistyössä Valkealan kunnan kanssa. Ulkoilureittejä on rakennettu kaupungin omistamille alueille ja perustettu yksityisten maanomistajien kanssa tehdyin sopimuksin sekä myös ulkoilulain perusteella tehdyin toimituksin. Yleiskaavalliseen suunnitteluun liittyen on kaupunkisuunnittelussa ylläpidetty ulkoilureitistökarttaa, jossa on esitetty rakennetun 6 reitistön luokitus pääreitteihin ja muihin yhteysreitteihin sekä eri alueiden välisiä puuttuvia yhteyksiä. Liikuntatoimisto on laatinut ulkoilureitistön kehittämissuunnitelman reittien käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja hoitohenkilökunnan palautteisiin perustuen vuonna 2002. Urheilu- ja leikkikenttiä ja niiden vaikutusalueita sekä ulkoilureittejä on tarkasteltu kattavasti koko kaupungin alueella vuonna 1994 maankäytön ja liikunta- ja puistosuunnittelun yhteistyönä. Urheilukentät on luokiteltu urheilu-, kortteli- ja pelikenttiin ja määritelty niiden silloinen hoidon taso. Leikkikentät on luokiteltu leikkipuistoihin, leikkikenttiin ja leikkipaikkoihin. Leikkikenttiä on tarkasteltu väestöpohjaan suhteutettuna vuonna 2000 ja toisaalta lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnittelun yhteydessä vuonna 2006. Ulkoilureittejä ja pyöräilyreittejä on tarkasteltu yhteistyössä seitsemän kunnan liikuntatoimien kanssa vuonna 1995 ja todettu täydennystarpeet kuntien reittien yhdistämiseksi seudulliseksi verkostoksi. Kouvolan seudun pyörätiekarttaa on pidetty ajantasalla ja julkaistu painettuna. Alakylän alueelle on laadittu maisemallinen arvio ja Kasarminmäen - Ruskeasuon - Tanttarin osayleiskaavan alueelle maisemaselvitys ja -suunnitelma 1990- luvulla. Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelman 1998 kohteet on luokiteltu ja ne sisältyvät oikeusvaikutteisiin osayleiskaavoihin ja kattavasti koko kaupungin yleiskaavallisen suunnitelman tarkistukseen 2006. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on laatimassa vuosien 2008-2009 aikana Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitusta. Rakentamattomien alueiden luontokohteita on kartoitettu ja laadittu kasvillisuuskartoitus koko Kouvolan alueelta v. 2000. Lisäksi on tehty arvokkaiden luontokohteiden pienempialaisia kartoituksia lähinnä osayleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Yleiskaavallisen suunnitelman 2006 liiteaineistoon sisältyy selvitys Kouvolan luonnonsuojelualueista ja kartoituksissa havaituista luontodirektiivilajien elinympäristöistä.

Tehtyjä luontoselvityksiä on päivitetty ja täydennetty Kouvolan keskustaajaman alueella 2007 2008. Kouvolan kaupungin keskustaajaman arvokkaiden luontokohteiden selvitys valmistuu helmikuussa 2009 Kaupungin puistolaitos on teettänyt kaupungin omistamien metsien käsittelysuunnitelman 2007 2021 (Metsäkeskus). Suunnitelman mukaiset toimenpide-ehdotukset on hyväksytty vuosittain teknisessä lautakunnassa. Rakennuslautakunta on myöntänyt toimenpiteille maisematyöluvan. Puistolaitoksella on valmistunut vuonna 2007 asemakaavoitetun alueen viheralueista puistorekisteri, joka kattaa myös katuviheralueet. Rekisteriä täydennetään laatimalla alueittaista hoitoluokitusta. Kouvolan kaupungin viheralueita ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti maankäytöllinen, toiminnallinen ja ympäristönhoidollinen näkökulma huomioiden koko keskustaajaman laajuudessa. 3.1.3 Ulkoilureitit, urheilu- ja pallokentät, sekä leikkikentät Lähtökohtana viheralueiden osayleiskaavan ulkoilureittien suunnittelussa on olemassa olevien reittien säilyttäminen. Reittien runkona ovat mäkialueilla olevat valaistut kuntopolut Töröstinmäki, Pappikallio, Mielakka, Hinkismäki ja Palomäki. Kuva 1. Alakylän jokimaisema on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Keskustaajaman alueella on yhteensä 35 urheilu- tai pallokenttää, joiden lisäksi Lehtomäessä, Sarkolassa ja keskustassa on urheilupuistot, jotka sisältävät useita liikuntapaikkoja. Keskustaajaman alueella on tällä hetkellä 2 leikkipuistoa, 18 leikkikenttää ja 36 leikkipaikkaa eli yhteensä 56:n leikkikentän verkosto. Luokittelun lähtökohta on seuraava: Leikkipuistossa on kiinteistö, jossa on ohjattua leikkitoimintaa, leikkivälineistö on runsas ja monipuolinen, alueella on palloiluun ja talvella luisteluun soveltuva alue, sekä alue liittyy kiinteästi muuhun laajempaan viheralueeseen. Leikkikentällä leikkivälineistö on runsas ja monipuolinen, alueella on palloiluun ja talvella luisteluun soveltuva alue, sekä alue liittyy puistoon. Leikkipaikalla on vain leikkivälineitä. Kuva 2. Pääosa Kouvolan keskustaajaman ulkoilureiteistä on valaistu, kuva Vahterosta. 7

3.1.4 Luonnonympäristö Kouvolan keskustaajaman alueella on kuusi suojelualuetta/-kohdetta. Vahtermäen kallionaluslehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, Savonsuon tervaleppäkorpi kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan I, Pentsojan puronvarsilehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, Niinimäen lehmuslehto sisältyy lehtojensuojelutyöryhmän mietintöön 1988:16, Alakylän patteri on suojeltu muinaismuistolailla ja Loikalanpellon mummon mänty on saanut rauhoituspäätöksen 1978. Hieman Kouvolan rajan eteläpuolella sijaitsee Myllypuron puronvarsilehto, jonka rauhoittamisesta on tehty päätös 1983. NA- TURA-alueita Kouvolan keskustaajaman alueella ovat Vahtermäen kallionaluslehto ja Savonsuon tervaleppäkorpi. Kouvolan arvokkaiden luontokohteiden kartoitus on laadittu vuosina 2002 ja 2005. Kouvolan kaupungin omistamista metsistä on laadittu metsien käsittelysuunnitelma vuosille 2007 2021, joka sisältää tiedot kaupunkimetsien arvokkaista elinympäristöistä. Kouvolan kaupungin alueelta on inventoitu vuoden 2008 aikana luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamat elinympäristöt sekä muut arvokkaat elinympäristöt. Erillinen raportti Kouvolan arvokkaista luontokohteista valmistuu vuoden 2009 helmikuussa. Raporttia varten on selvitetty keskustaajaman alueelta luontodirektiivin IV(a) liitteen eliölajien esiintymät ja uhanalaisten putkilokasvien esiintymät. Kouvolan kasvistosta (Taarna 2000) tarkistetaan kaupungin alueella tavatut merkittävät kasviesiintymät. Liito-oravien esiintymisympäristöjä on selvitetty Käyrälammen ja Kullasvaaran alueiden kaavahankkeiden yhteydessä. Vuoden 2009 helmikuussa valmistuu inventointi Kouvolan keskustaajaman alueen liito-oravien esiintymisalueista. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueelle laaditussa yleiskaavallisessa suunnitelmassa viheralueiksi (viher-, virkistyspalvelu- ja vesialueet) on osoitetuista alueita yhteensä noin 22 km 2, joista Kouvolan kaupunki omistaa noin 47 %. Kuva 3. Kouvolan keskustaajaman alueella on neljä luonnonsuojelualuetta. Kouvolan keskustaajaman asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 25 km 2, josta puistoalueita on noin 6,65 km 2. Kouvolan kaupungin omistuksessa puistoalueista on 5,15 km 2 eli noin 77 %. Urheilupuiston, Haanojanpuiston ja Suursuonpuiston virkistyspalvelualueet ovat kokonaan kaupungin omistuksessa. Laajemmat Palomäen, Käyrälammen, Töröstinmäen, Pappikallion ja Mielakanmäen sekä Hinkismäen ulkoilualueet ovat myös kaupungin omistuksessa muutamia pieniä osia lukuun ottamatta. Kouvolan keskustaajaman asemakaavoittamattoman alueen pinta-ala on noin 20 km 2. Yleiskaavaluonnoksessa viheralueiksi osoitetut Haanojan alue ja länsiosa Utunmäen - Kalalammen alueesta sekä pääosa Tykkimäen itäosan viheralueista ovat kaupungin omistuksessa. Alakylän ja Niinimäen Ojamaan maaseutumaiset alueet sekä Tyttilammen asuinaluevarauksia ympäröivät viheralueet keskustaajaman pohjoisosassa ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. 8

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaavoitus - Kymenlaakson kokonaisseutukaava, ympäristöministeriö vahvistanut 19.6.2001 - Kymenlaakson maakuntakaava - taajamat ja niiden ympäristöt 13.2.2006, ympäristöministeriö vahvistanut 28.5.2008. Liite 2 - Kymenlaakson maakuntakaava maaseutu ja luonto, kaavaehdotus on ollut nähtävänä 19.1.-20.2.2009, Kymenlaakson Liitto 3.2.2 Yleiskaavoitus - Kouvolan seudun yleiskaavallinen suunnitelma, yhtymävaltuusto hyväksynyt 24.9.2001, Liite 3 - Yleiskaavallinen suunnitelma - koonnos 2006 kattaa koko kaupungin alueen ja sisältää yleiskaavaluonnoksen 2025. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman 26.11.2007 90 ohjeellisena jatkosuunnittelussa noudatettavaksi. Liite 4 - Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on voimassa 16,3 km 2 alueella ja oikeusvaikutukseton yleiskaava 3,0 km 2 alueella. Muulla alueella on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymä yleissuunnitelma tai osayleiskaavaluonnos. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on voimassa Keskustan, Kasarminmäen Ruskeasuon Tanttarin, Lehtomäen Suursuon ja Tykkimäen Teholan alueilla sekä Käyrälammen Utunmäen virkistysalueilla. - Kouvolan kaupungin asemakaavoittamattomilla alueilla on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten 1.2.2011 saakka. - Käyrälammen Utunmäen alueelle on hyväksytty MRL 128 ;n mukainen toimenpiderajoitus osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä 24.4.2006. - Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari oikeusvaikutteisen yleiskaavan tarkistus on tullut vireille 2008 - Kouvolan kaupungin keskustaajaman asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 25 km 2, josta puistoalueita on noin 6,65 km 2. Keskeiset virkistyspalvelu-alueet ja Palomäen - Paloviidan, Mielakanmäen, Töröstinmäen ja Pappikallion ulkoilualueet sekä Käyrälammen ranta-alueet on asemakaavassa varattu viheralueiksi. Hinkismäen ulkoilualue on asemakaavassa vielä puolustusvoimien aluetta. 3.3 Selvitykset ja inventoinnit Kouvolan arvokkaiden luontokohteiden kartoituksen on tehty vuonna 2008 luontoselvitys Kotkansiipi. Kouvolan puistorekisteri, jossa on osoitettu puistojen hoitoluokitus, on valmistunut vuonna 2007. Esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten inventointi on toteutettu vuonna 2008 Museoviraston ja Kymenlaakson liiton toimesta. Kouvolan ympäristömeluselvityksen on laatinut insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007. Kouvolan yleiskaavallisen suunnitelman yhteydessä on laadittu koonnos liikuntapalveluista (liite 5). Luettelo laadituista maisema- ja luontoselvityksistä, viheralueja ulkoilureittiselvityksistä, pohjavesialueista, kulttuurihistorialliset kohteista ja suojelupäätöksistä, melu- tms. liikenteen ympäristöselvityksistä, liikenneväyliä koskevista ympäristöselvityksistä ja muista selvityksistä on esitetty OAS:ssa, liitteessä 1. 3.2.3 Asemakaavoitus 9

4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Osana yleiskaavallista suunnitelmaa on muodostunut tarve laatia oikeusvaikutteinen viheralueiden osayleiskaava, jossa esitetään rakentamattomien alueiden kehittämistavoitteet ja alueiden väliset yhteistarpeet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Osayleiskaavan laatiminen sisältyy vuoden 2008 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat ne Kouvolan asukkaat, maanomistajat, yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt sekä yritykset, joiden oloihin tai etuihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä alueella toimivat viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Osayleiskaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksissa 2006, 2007 ja 2008 (kuulutus, selostus lehdistössä, nähtävänä kirjastoissa, Kouvola-neuvonnassa ja kaupunkisuunnittelussa sekä Kouvolan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa http://www.kouvola.fi/kaavoitus). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Valmisteluvaiheen kuuleminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely toteutettiin 27.3.-10.4.2008. Tällöin nähtävänä oli osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), yleiskaavallisen suunnitelman liikuntapalvelut-kartta ja viheralueiden asukaskysely. (OAS Liite 1) Viherkaavatyöhön osallistumiseksi laadittiin asukaskysely. Asukaskyselyn tarkoituksena oli saada tietoa viheralueiden käytöstä ja mahdollisista puutteista viherpalveluissa. Asukaskysely oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa oli mahdollista merkitä kartalle kohteita. Kartalle merkittäviä kohteita olivat paljon käyttämäni viheralue, paljon käyttämäni viheryhteys (esim. yhdyslatu tai - polku), käyttämäni leikkipaikka, kiireisimmin 10 kunnostusta ja hoitotoimia kaipaava alue, paikka tarjoaa hiljaisuutta ja rauhaa, liian vähän kalusteita (esim. penkit, roska-astiat), meluisa ulkoilupaikka, hieno luontokohde ja kaunis maisema. Kyselyn toisessa osassa merkittiin lomakkeelle ja karttaan tieto: Mitä virkistyspalveluita (esim. ulkoilualueita, hiihtolatuja, leikkipaikkoja, urheilukenttiä) kaipaisit lisää ja mihin? Asukaskysely toteutettiin asukasiltamissa, joita järjestettiin seitsemän kappaletta: Sarkolan-Kankaron asukkaille 23.1.2008 Sarkolan seurakuntakeskuksella (16 hlöä) Eskolanmäen asukkaille 14.2.2008 Eskolanmäen asukastuvassa (18 hlöä) Mielakka-Ojaniitty-Vahteron asukkaille 6.3.2008 Eskolanmäen asukastuvassa (6 hlöä) Kaunisnurmen asukkaille 3.4.2008 Kaunisnurmen koululla (14 hlöä) Meksikon asukkaille 22.5.2008 kaupungin nuotiopaikalla, Kymijoen rannassa (52 hlöä) Viitakummun asukkaille 30.9.2008 Viitakummun korttelikodissa (3 hlöä) Lehtomäen asukkaille 28.10.2008 Lehtomäen korttelikodissa (3 hlöä). Tilaisuuksista tiedottamisesta vastasivat kaupunginosayhdistykset. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 112 henkilöä. Asukasiltamien lisäksi asukaskyselyyn oli mahdollista osallistua Internetin kautta ja kaupunkisuunnittelun aulassa, kaavan OAS:n nähtävillä oloaikana 27.3.-10.4.2008. Tällä tavoin asukaskyselyyn saatiin 1 vastaus. Lisäksi vastauksia käytetyistä viheralueista ja virkistyspalveluiden puutteista kerättiin Rakennusmessuilla Kouvolan kaupungin katu- ja puistolaitoksen osastolla 11.- 13.4.2008. Messuilla saatiin kyselyyn 56 vastausta. (Liite 6) Lisäksi vastauksia käytetyistä viheralueista ja virkistyspalveluiden puutteista kerättiin kyselytutkimuksella, joka postitettiin satunnaisotantana 1500 henkilölle keväällä 2008. Kyselytutkimukseen saatiin 532 vastausta.

4.3.4 Hallinnollinen käsittely Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma liiteaineistoineen on hyväksytty Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelujaoston kokouksessa 6.2.2008. Kaavaluonnosaineisto on käsitelty maankäytön suunnittelujaostossa 11.11.2008, joka on päättänyt asettaa kaavaluonnosaineiston nähtäville. Nähtäville asetettava kaavaluonnosaineisto esitetään tiedoksi Kouvolan kaupungin tekninen lautakunnalle 12.5.2009 olevassa teknisen lautakunnan kokouksessa. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kanssa on järjestetty kaavoitustyöhön ryhdyttäessä 8.5.2008. 4.3.6 Mielipiteet kaavaluonnoksesta Kootaan yhteenveto kaavaluonnoksesta esitetyistä mielipiteistä kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. 4.4 Tavoitteet 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Osayleiskaavan tarkoituksena on selvittää koko Kouvolan keskustaajaman viheralueiden erilaiset arvot yleiskaavatasoisella tarkkuudella ja turvata niiden säilyminen. Tarkoituksena on selvittää viheralueiden väliset yhteydet ja yhteystarpeet huomioiden jatkuvuus eri alueiden välillä sekä yhteydet v.2008 olleiden naapurikuntien ulkoilureiteille. Osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena. Suunnitelmaan on tarkoitus sisällyttää maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, jonka mukaan maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. 11 Osayleiskaavalla pyritään selkiyttämään erityyppisten viheralueiden ja rakennettavaksi suunniteltujen alueiden hoitoperiaatteita. Lisäksi tavoitteena on virkistyspalvelujen (ulkoilureitit, liikuntapaikat, leikkipaikat) alueellisen kattavuuden tarkistaminen suhteessa nykyiseen väestöpohjaan. Liikuntapaikkojen kehittämistarpeet selvitetään huomioiden yleiskaavalliset asuntoaluevaraukset. Viheralueiden melunsuojaustarpeet ja mahdolliset hiljaiset alueet selvitetään. Kaavan tavoitteena on osoittaa viheralueiden tavoitteellinen tilanne huomioiden aikajakso vuoteen 2030 asti. 4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kymenlaakson seutukaavassa lähivirkistysalueina on osoitettu Hinkismäki, Ruskeinsuo, Töröstinmäki, Palomäki, yhteys Käyrälammelle, Mielakka, Pappikallio, Pyydysmäen eteläosa ja Mäkikylän ympäristö. Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, on osoitettu Alakylän Sarkojan varsi ja Pyteränojan ympäristö Kymijoen varressa aina Kuusankosken rajalle asti. Maa- ja metsätalousalueena on osoitettu Alakylän peltoalueet. Luonnonsuojelualueena on osoitettu Pentsojan varsi ja Savonsuon alue. Kymenlaakson maakuntakaavassa taajamat ja niiden ympäristöt, on osoitettu virkistysalueena Kalalammen ja Käyrälammen ympäristöt, sekä niiden välinen alue. Lisäksi virkistysalueena on maakuntakaavassa osoitettu Palomäen alue ja Mäkikylän ympäristö. Alakylän Lepolan alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lisäksi suurin osa tästä alueesta on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Luonnonsuojelualueena on osoitettu Pentsoja ja Savonsuo. Natura-alueena on osoitettu maakuntakaavassa Savonsuon tervaleppäkorpi ja Vahtermäen kallionaluslehto. Niinimäki on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. (liite 2) 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus / Risto Suikki esitti 8.5.2008 pidetyssä osayleiskaavojen viranomaisneuvottelussa, että viherosayleiskaavassa tulisi selvittää Kymijoen kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia. 4.5 Perusselvitykset ja kehityskohteet 4.5.1 Asukastyytyväisyyskysely kaupunkialueen metsiin Kouvolan asukkaiden tyytyväisyyttä Kouvolan kaupungin taajamametsiin on selvittänyt

Tiia Lantta opinnäytetyössään v. 2005. Työ sisältää kyselytutkimuksen, joka käsittelee mm. viheralueiden käyttöä. Kysely lähetettiin satunnaisotantana 600 asukkaalle. Kyselyyn vastasi 259 kouvolalaista, joten kyselyn vastausprosentti oli 43 %. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että päivittäin ja viikoittain kaupunkialueen metsiä käyttää 67,8 % vastaajista eli noin kaksi kolmasosaa vastaajista käyttää kaupunkialueen metsiä melko aktiivisesti. N. 95 % vastaajista piti kaupunkialueen lähimetsien käyttöä erittäin tai melko tärkeänä. Valtaosa vastaajista (90,6 %) ilmoitti ulkoilualueita ja metsäpolkuja olevan sopivasti. 83,6 % vastaajista ei pitänyt tarpeellisena uusien reittien rakentamista. Uusien polkujen rakentamista kannatti n. 16 % vastaajista. Suurimmalla osalla vastanneista kouvolalaisista ei ollut ehdotuksia uusien polkujen tai ulkoilureittien rakentamiseksi. Hieman yli kaksi kolmasosaa vastaajista piti kaupunkialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia hyvänä tai erinomaisena. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeitä ja niitä käytetään melko aktiivisesti. Ulkoilualueiden ja metsäpolkujen määrää pidettiin sopivana, mistä johtuen tarve uusien ulkoilureittien rakentamiseen on vähäinen. Kaupunkialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pidettiin varsin hyvinä. Edellä esitetyistä tuloksista voidaan päätellä, että Kouvolassa on kohtuullisen hyvät ulkoilumahdollisuudet ja asukkaat ovat tyytyväisiä mahdollisuuksiin. vähintään 30 minuuttia kuntoliikuntaa harrastaa 87,3 % kouvolalaisista. Kesäkaudella kouvolalaisten 40-60- vuotiaiden suosituin kuntoliikuntalaji oli kävely (61,6%), toiseksi suosituin pyöräily (49,4%), kolmanneksi uinti/vesivoimistelu (16,6%), neljänneksi suosituin palloilu (9,2%) ja viidenneksi suosituin rullaluistelu (8,1%). Kesäaikaan rakentamattomassa luonnossa harrastaa liikuntaa 63,9% kouvolalaisista, ulkotiloissa 34,2%, rakennetussa ulkoliikuntapaikassa 24,2%, rakennetussa sisäliikuntapaikassa 13% ja kotona 12,3%. Eniten kouvolalaiset 40-60-vuotiaat harrastavat talvella kuntoliikuntalajeista kävelyä (68,6 %) ja hiihtoa/laskettelua (37,6%). Kolmanneksi eniten harrastetaan kuntosalia/voimistelua ja luistelua/jääkiekkoa (22,9 %). Viidenneksi suosituin kuntoliikuntamuoto oli uinti/vesivoimistelu (15,5 %). Talvikaudella suosituin liikuntapaikka on rakentamaton luonto (45,4 %) ja toiseksi suosituin rakennettu sisäliikuntapaikka (39,1 %). Kolmanneksi eniten kouvolalaiset käyttävät rakennettua ulkoliikuntapaikkaa (29,9 %) ja neljänneksi suosituin on talviliikuntapaikkana ulkotila (24,7 %). Kotiaan käyttää liikuntapaikkanaan talvikaudella 12,2 % kouvolalaisista 40 60-vuotiaista vastaajista. 4.5.2 Liikunnan harrastaneisuus-kysely 2005 Vuonna 2005 on tehty liikunnan harrastaneisuus-kysely, joka on jatkoa valtakunnalliselle Kunnossa Kaiken Ikää terveysliikuntaohjelman kyselylle v. 1995 ja 2000. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ikäluokan 40-60v. liikuntaharrastaneisuus ja siinä tapahtuneet muutokset. Vuonna 2005 laaditun liikunnan harrastaneisuus-kyselyn otos oli 1520 henkilöä kunta kuusikon alueelta ja kyselyn vastausprosentti oli 60 %. Kouvolalaisia kyselyyn vastasi 302 henkilöä, joista 89,7 % harrastaa kuntoliikuntaa. Kouvolalaisista 59,8 % harrastaa kuntoliikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Kerralla 12

Hyötyliikuntaa kouvolalaiset harrastavat seuraavasti: tekee pihatöitä 63.9 %, kävelee tai pyöräilee töihin 49,8 % ja asiointi kävellen tai pyöräillen 6,7 %. Vähintään kolme kertaa viikossa harrastaa hyötyliikuntaa 55,1 % kouvolalaisista vastaajista. Kerralla vähintään 30 minuuttia hyötyliikuntaa harrastaa 57,7 % kouvolalaisista. Kyselyssä kysyttiin, mitä paikkakuntasi liikuntapalveluissa on mielestäsi hyvää? Vastauksissa lukuisia kiitoksia saivat hyvät hiihtoladut, pyöräilyreitit, valaistut kuntopolut, uimahallit ja mm. monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Kysymykseen, mitä paikkakuntasi liikuntapalveluissa on mielestäsi parannettavaa, vastattiin mm. seuraavaa: Ei mitään, Haanojan halli auki myös viikonloppuisin, hiihtolatujen kunto, pyöräteiden kunto, sisäliikuntapaikkoja voisi olla enemmän ja uimahallin käytön kehittäminen. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että 40-60-vuotialle kouvolalaisille tärkeimmät kuntoilumuodot ovat kesällä ja talvella kävely rakentamattomassa luonnossa. Kyselyssä kiitosta saivat liikuntamahdollisuudet ja kehitettävää oli liikuntapaikkojen kunnossapidossa. 4.5.3 Viherosayleiskaavan asukaskyselyt Viherosayleiskaavan asukaskysely (sosiotooppikartoitus) toteutettiin asukasiltamissa, joita järjestettiin seitsemän kappaletta. Tilaisuuksiin osallistui 112 henkilöä. Asukasiltamien lisäksi asukaskyselyyn oli mahdollista osallistua Internetin kautta ja kaupunkisuunnittelun aulassa, kaavan OAS:n nähtävillä oloaikana 27.3.-10.4.2008. Tällä tavoin asukaskyselyyn saatiin 1 vastaus. Asukaskyselyn palautteet on huomioitu osaltaan viherosayleiskaavan suunnittelussa. Lisäksi vastauksia käytetyistä viheralueista ja virkistyspalveluiden puutteista kerättiin Rakennusmessuilla Kouvolan kaupungin katu- ja puistolaitoksen osastolla 11.- 13.4.2008. Messuilla saatiin kyselyyn 56 vastausta. Messukyselyn vastaukset on koottu liitteeseen 6. 13 Vastauksia käytetyistä viheralueista ja virkistyspalveluiden puutteista kerättiin kyselytutkimuksella, joka postitettiin satunnaisotantana 1500 henkilölle, keväällä 2008. Tähän hyvinvointiliikunta kyselyyn saatiin 550 vastausta ja vastausprosentti oli 36,6 %. Kyselyn perusteella suosituin liikuntapaikka on kevyenliikenteen väylä, jota käyttää n. 90 % vastaajista. Toiseksi suosituin liikuntapaikka ovat polut ja ladut, joita käyttää n. 45 % kouvolalaisista. Ulkoilupaikkoja arvioitiin asteikolla 1-5. Ulkoilupaikkojen riittävyys arvioitiin n. 3,6 arvoiseksi, saavutettavuus n. 3,8, kunto n. 3,4, siisteys 3,5 ja välineistö 3,2. Perusteluina ja parannusehdotuksina todettiin mm. seuraavaa: Purua pururadalle, välineistön uusiminen, leikkipaikkojen ja kuntopolkujen laitteiden välitön korjaaminen, reitin varsille parempi opastus ja uimahallien aukioloajat. Ulkoilupaikkojen käyttö jakautui seuraavasti: 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 20,0 % 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Alakylä Mielakka Myllypuro Hinkismäki Keskuspuisto Lehtomäki-Kalalampi-Tyttilampi Pappikallio Pentsojan puisto Palomäki Tykkimäki-Käyrälampi Sarkolan urheilupuisto Urheilupuisto-jäähalli Töröstinmäki Virkistyspalveluita, joita kaivattiin kyselyn mukaan lisää olivat: Skeittiparkki/-halli, tenniskenttiä (esim, Sarkolaan), kuntosaleja (naisille oma, Lehtomäki), jalkapallokenttä, toinen jäähalli/tekojäärata, tykkilumilatu/hiihtoputki, kävelijöille talvella oma pururata, kevyenliikenteenväyliä Kymijoen varteen ja 50 m allas uimahalliin. Hyvinvointiliikunta kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että ladut ja polut ovat tärkeitä ulkoilupaikkoja lähes puolelle kouvolalaisista. Viherosayleiskaavan kannalta oleelliset tiedot ovat ulkoilupaikkojen riittä- Muu Tyhjä Miehet (n=244) Naiset (n=288) Miehet (n=244) Naiset (n=288)

vyys ja saavutettavuus, joita voidaan pitää selvityksen perusteella kohtuullisella tasolla. Ulkoilupaikkojen käyttö jakautuu varsin tasaisesti eri ulkoilualueille. Suosituimpia ulkoilupaikkoja ovat Lehtomäki, Palomäki ja Mielakka. Vähiten käytetään Myllypuron, Hinkismäen ja Keskuspuiston alueita. Tulokset virkistyspalveluista, joita kaivattiin lisää, huomioidaan soveltuvilta osin viherosayleiskaavan suunnittelussa. 4.5.4 Viheralueiden riittävyys Yhtenä viherosayleiskaavan tavoitteena on viheralueiden riittävyyden tarkistaminen suhteessa nykyiseen väestöpohjaan. Viheralueiden riittävyyttä on selvitetty laatimalla paikkatietoanalyysi. Viheralueiden riittävyyttä on selvitetty suhteuttamalla asemakaavoitettujen alueiden viheralueita kaupunginosien asukasmääriin. Lähtökohtana arvioinnille voidaan käyttää selvitystä, jonka mukaan lähimetsiä tulisi olla vähintään 50 m 2 /asukas. Suositeltava määrä on 100 m 2 /asukas. Ulkoilumetsiä, jotka voivat sijaita 1-2 kilometrin säteellä asutuksesta, tulisi olla vähintään 100 m 2 /asukas, suositeltava määrä olisi 200 m 2 /asukas.(löfström: Taajamametsien hoito 1995). Kouvolassa asemakaavoitetuiksi viheralueiksi on määritetty asemakaavojen määräykset EV, MA, MT, P, Pl, PL, RR, U, UL, UP, UR, UU, UV, V, VK, VL, VP, VU ja W. Kouvolan kaupungin alueella asemakaavoitettuja viheralueita on 7 102 805 m 2 (10/2008) ja väestömäärä on 30 070 henkilöä (9/2008). Koko Kouvolan keskustaajaman alueella on asemakaavoitettuja viheralueita 236 m 2 /hlö, joten määrää voidaan pitää riittävänä. Kartta viheralueiden riittävyydestä on liitteenä 7. Viheralueiden määrää suhteessa asukasmäärään arvioidaan seuraavalla asteikolla: 50 100 m 2 / asukas = huono 100 150 m 2 / asukas = tyydyttävä 150 200 m 2 / asukas = melko hyvä 200 400 m 2 / asukas = hyvä 400-600 m 2 / asukas = kiitettävä yli 600 m 2 / asukas = erinomainen Analyysi asemakaavoitettujen viheralueiden riittävyydestä kaupunginosittain: 14 Keskustassa asemakaavoitettuja viheralueita on 160 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää melko hyvänä tuloksena. Keskustan pääviheralueet ovat Urheilupuisto ja Palomäki, jotka tulisi osoittaa viherkaavassa viheralueina. Koko keskustan alue on asemakaavoitettu. Kasarminmäen alueella on asemakaavoitettuja viheralueita on 113 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää tyydyttävänä tuloksena. Kasarminmäen osalta voidaan todeta, että koko entinen varuskunta-alue pururatoineen on asemakaavassa EP-aluetta, eikä viheraluetta. Osa EP-alueesta tulisi osoittaa viherosayleiskaavassa virkistysalueena. Asemakaavoittamattomasta alueesta osa Ruskeasuon alueesta olisi soveltuvaa osoittaa viherosayleiskaavassa viheralueeksi. Käpylässä on asemakaavoitettuja viheralueita on 209 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Käpylän viheralueet ovat alueen pohjoisosassa Mansikka-aholla ja alueen eteläosassa voidaan viheralueiden riittävyyttä pitää huonona. Viherosayleiskaavassa tulisikin selvittää viheryhteyksien toteutusmahdollisuuksia Käpylän eteläosissa. Koko Käpylän alue on asemakaavoitettu. Kotkankallion-Mielakka-Niinimäki- alueella on asemakaavoitettuja viheralueita 470 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää kiitettävänä tuloksena. Alueen keskeinen viheralue on Mielakka. Noin puolet alueesta on asemakaavoittamatonta ja näiden alueiden osalta tulisi viherkaavassa osoittaa riittävät viheryhteydet Mielakan suuntaan ja turvata viheralueiden riittävyys. Sarkola-Kankaronmäki- alueella on asemakaavoitettuja viheralueita on 104 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää tyydyttävänä tuloksena. Koko alue on asemakaavoitettu ja olemassa oleva viherverkko on varsin pirstaleinen. Viherkaavassa tulisi turvata olemassa olevien viheralueiden säilyminen, ettei viheralueiden määrää supistettaisi. Kaunisnurmi-Törösti-Lepoaho- alueella on asemakaavoitettuja viheralueita on 205 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Alueen keskeinen viheralue on Töröstinmäki. Rautatiet jakavat alueen kahteen osaan ja tästä syystä Kaunisnurmelta ei ole toimivia viheryhteyksiä muualle. Yli

puolet alueesta on asemakaavoittamatonta. Viherkaavassa tulisi selvittää viher/ulkoiluyhteydet Kaunisnurmelta etelään ja pohjoiseen. Lisäksi tulisi turvata Töröstinmäen viheralue ja yhteydet sieltä lounaaseen. Korjalassa on asemakaavoitettuja viheralueita on 1 796 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Viherkaavassa aluetta tarkasteltaessa tulee huomioida alueen vähäinen asukasmäärä (49) ja suhteellisen suuri teollisuusalueiden osuus. Lehtomäen alueella asemakaavoitettuja viheralueita on 181 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää melko hyvänä tuloksena. Lehtomäen viheralueiden yleistä käyttöä rajoittaa osaltaan aidattu ravirata-alue. Viherkaavan suunnittelussa tulisi huomioida viheralueiden riittävyys myös vielä asemakaavoittamattomilla alueilla. Tornionmäessä on asemakaavoitettuja viheralueita on 226 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Alueen eteläosassa on vain vähän viheralueita, johtuen laajasta Teholan teollisuusalueesta. Viilansuon alue on vielä asemakaavoittamatonta ja tällä alueella tulisikin viherkaavassa varata riittävät alueet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Tykkimäen alueella on asemakaavoitettuja viheralueita 16 041 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Viherkaavassa aluetta tarkasteltaessa tulee huomioida alueen vähäinen asukasmäärä (64) ja suhteellisen suuri teollisuusalueiden osuus alueen keskiosassa. Erityisesti Käyrälammen aluetta tulee vaalia viheralueena, sillä Käyrälampi on seudullisesti merkittävä ulkoilualue, erityisesti kesäisin. Pappikallio-Eskolanmäki-Ojamaa alueella asemakaavoitettuja viheralueita on 194 m 2 /asukas, mitä voidaan pitää melko hyvänä tuloksena. Alueen keskeiset viheralueet ovat Pentsojan puisto ja Pappikallion ulkoilualue. Asemakaavoittamattomien alueiden osalta tulisi viherkaavassa varata yhteydet viheryhteyksille ja ulkoilureiteille, sekä turvata viheralueiden määrä suhteessa asukasmäärään. 15 Alakylässä on asemakaavoitettuja viheralueita vain 24 608 m 2 ja asukkaita koko alueella 60. Tarkasteltaessa väestön määrää suhteessa asemakaavoitettuihin viheralueisiin on tulos 410 m 2 /asukas. Tulosta ei voida pitää edes suuntaa antavana, sillä vain ryhmäpuutarhan alue on asemakaavoitettu ja vastaavasti asukkaat ovat jakautuneet tasaisesti eri puolille Alakylää. Viherkaavassa tulisi osoittaa riittävät alueet ja reitistöt ulkoilijoille. Kuva 4. Alakylän aluetta käytetään ulkoiluun mm. meloen ja kävelen. 4.5.5 Viheralueiden alueellinen kattavuus ja ulkoilureitit Viheralueiden alueellista kattavuutta on selvitetty laatimalla paikkatietoanalyysi väestön sijoittumisesta suhteessa päävirkistysalueisiin. Päävirkistysalueiksi on luokiteltu valaistut pururadat: Töröstinmäki, Hinkismäki, Pappikallio, Mielakka, Palomäki ja Kalalammen itäpuoli Käyrälammelle. Paikkatietoanalyysissä on laskettu päävirkistysalueista 500 metrin päässä asuvien asukkaiden määrät. Tätä etäisyyttä voidaan pitää hyvänä etäisyytenä. Kaiken kaikkiaan 0,5 km:n etäisyydellä päävirkistysalueista asuu yhteensä 12 592 Kouvolan keskustaajaman asukasta, mikä on n. 42 % keskustaajaman asukkaista (30070). Päävirkistysaluetta, joka on kilometrin etäisyydellä asutuksesta, voidaan pitää vielä kohtuullisesti saavutettavana. Kilometrin etäisyydellä päävirkistysalueista asuu yhteensä 27 574 asukasta, mikä on n. 92% keskustaajaman asukkaista. Enintään 1000 metrin etäisyys päävirkistysalueisiin ei täyty Sarkolasta, Eskolanmäen länsiosista, Lehtomäen luoteisosasta ja Tornionmäestä. Paikkatietoanalyysin perusteella viheralueiden alueellista kattavuutta voidaan pitää Kouvolassa varsin hyvänä. Liite 8

Lähtökohtana viheralueiden osayleiskaavan ulkoilureittien suunnittelussa on olemassa olevien reittien säilyttäminen. Alueilta, joilta on matkaa yli 1 km päävirkistysalueille, tulisi viherkaavassa osoittaa riittävät ulkoilureittiyhteydet päävirkistysalueille. Valaistujen kuntopolkujen välille tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan luomaan yhdysreittejä. Uusia ulkoilureittejä tulee osoittaa taajamarakenteen laitamille, huomioiden yhteysmahdollisuudet naapurikuntiin. Kaavassa tulee osoittaa erikseen reitit ratsastajille ja koirien ulkoiluttajille. Kouvolan keskustaajaman alueella on yhteensä 35 urheilu- tai pallokenttää, joiden lisäksi Lehtomäessä, Sarkolassa ja keskustassa on urheilupuistot, jotka sisältävät useita liikuntapaikkoja. Karttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että nämä 38 liikuntapaikkaa luovat Kouvolan keskustaajamaan varsin kattavan liikuntapalveluverkoston. Verkoston kattavuuden perusteella liikuntapalvelupalvelujen saavutettavuutta voidaan pitää Kouvolan taajama-alueella erinomaisena. Yli 420 metrin etäisyys urheilukentälle tulee Lehtomäen laitamilta, Tornionmäen itäosista, Mielakan itäosista ja Töröstinmäen itäpuolelta. Näiltä alueilta liikuntapalvelujen saavutettavuutta voidaan pitää kohtuullisella tasolla. Mikäli tarkasteluetäisyydeksi valittaisiinkin yksi kilometri, sisältyisivät myös edellä mainitut alueet pääosin liikuntapalvelujen verkoston piiriin, lukuunottamatta Mielakan itäosia (Niinimäki), jossa liikuntapalvelujen saavutettavuutta voidaan pitää huonona. Urheilu- ja pallokentät on osoitettu liitekartassa 9. 4.5.7 Yksittäiset virkistyspalvelut Kuva 5. Päävirkistysalueverkosto on varsin kattava, kuva Lehtomäestä. Kouvolan keskustaajaman alueella on tällä hetkellä 2 leikkipuistoa, 18 leikkikenttää ja 36 leikkipaikkaa eli yhteensä 56:n leikkikentän verkosto. Leikkipuistot sijaitsevat Pentsojalla ja Lehtomäessä. Viherkaavassa tulisi osoittaa leikkipuisto myös keskustasta. Leikkikenttien verkoston kattavuutta tarkastellaan viherkaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Leikkipaikkojen suunnittelu toteutetaan asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun yhteydessä, huomioiden lähiliikuntapaikkasuunnitelmat. 4.5.6 Urheilu- ja pallokentät Lähiliikuntatoimintojen palveluetäisyyksien laadullinen arviointi perustuu jalkaisin tapahtuvaan liikkumiseen. Ihmisen keskimääräinen kävelyvauhti on noin 1,4 m/s. Viiden minuutin kävelymatkan, eli n. 420 m etäisyydellä olevia peruspalveluita voidaan pitää saavutettavuudeltaan erinomaisina. Yli 20 minuutin kävelyetäisyyttä, eli n. 1650 metrin matkaa kauempana sijaitsevat peruspalvelut eivät enää ole taajama-alueella toimivia. Tätä kauempana olevien palveluiden käyttäjien voidaan olettaa käyttävän muita liikkumismuotoja. 16 Kuva 6. Kuovin leikkipuisto sijaitsee Lehtomäessä. Lähiliikuntapaikkoina tarkoitetaan lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja alueita, jotka

sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Kouvolaan on laadittu lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma vuonna 2006. Kouvolassa lähiliikuntapaikkoja on toteutunut Vatajanpuistoon, Jousikadulle, Laidunkujalle, Pilvitielle, Lehtomäen kentälle, Vahteron koululle ja Kankaan koululle. Uusia suunniteltuja lähiliikuntapaikkoja ovat Eskolanmäen koulu, Kuovinpuisto, Tolkkilankadun kenttä, Kaunisnurmen koulu, Mielakan kenttä, Viitakummun kenttä, Mansikka-ahon koulu ja Tornionmäen koulu. Viherkaavassa tulee huomioida suunnitellut lähiliikuntapaikat kaavaalueeseen kuuluvilta osin riittävinä aluevarauksina. Luontopolkuja Kouvolan keskustaajamassa on vain Pappikalliossa ja Kalalammella. Myllypuron luontopolku sijaitsee keskustaajaman eteläpuolella. Viherkaavassa tulisi osoittaa useampi luontopolku. Koirapolkuja Kouvolassa on olemassa Kalalammen kaakkoispuolella, Pappikalliossa, Mansikka-aholla ja Mielakassa. Uusina reitteinä tulisi viherkaavassa osoittaa Viitakumpu-Tornionmäki akselille, Töröstinmäen suuntaan ja Pentsojan yhteyteen. Koira-aitauksia on olemassa Eskolanmäessä, Marjoniemessä ja Palomäessä. Koiraaitauksia tulisi osoittaa Hinkismäkeen ja Ravilehdon alueelle. Tarve uusista koiraaitauksista tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen ja yleiskaavallista tasoa tarkemman suunnittelun yhteydessä. Skeittipaikkoja on Kouvolassa Mielakassa ja Lehtomäessä. Yleiskaavallista tasoa tarkemassa suunnittelussa tulee huomioida skeittipaikan tarve keskustan alueelta, esim. Urheilupuiston yhteydessä. Liikuntaesteisille on ulkoilureittejä olemassa Urheilupuistossa ja Pentsojalla. Viherkaavassa tulisi osoittaa lisää reittipaikkoja liikuntaesteisten käyttöön huomioiden korkeuserot ja reittien rakennettavuuskustannukset. 17 Suunnistusta voi harrastaa Kouvolan keskustaajaman alueella varsin kattavasti. Suunnistuskarttoja on Hinkismäestä, Töröstinmäestä, Pyydysmäestä, Mielakasta, Palomäestä, Lehtomäen ja Käyrälammen väliseltä alueelta, Niinimäestä ja Kaunisnurmi- Kasarminmäki alueelta. 4.5.8 Melualueet ja hiljaiset alueet Kouvolan ympäristömeluselvitys ja melumalli on laadittu vuonna 2007 Akukon Oy:n toimesta. Olemassa olevilla, vanhoilla alueilla esiintyvän ympäristömelun haittojen arviointiin käytettävät yleiset ulkomelun ohjearvot ovat päivällä 55 db ja yöllä 50 db. Kun suunnitellaan uutta asuintaloa tai asuinaluetta olemassa olevan liikenneväylän melun vaikutuspiiriin, yön ohjearvo on 45 db. Päiväajan melukartoissa hallitseva piirre on pääteitä ja ratoja noudattava melualueen muodostama verkosto. Kouvolan seudulle erityisen leimallista on raideliikenteen suuri määrä ja merkitys. Raideliikenne on päivällä suunnilleen yhtä merkittävä melun lähde kuin tieliikennekin. Ratojen melualueet ovat useissa kohdissa jopa leveämpiä kuin valtateiden. Osa tästä selittyy sillä, että radat kulkevat suurelta osin avoimemmassa maastossa kuin tiet. Yöajan melukarttoja hallitsee raideliikenne. Päiväajan ohjearvoja vastaava melualue ulottuu pääjunaradoilla avoimessa maastossa n. 160-170 m etäisyydelle, mutta yöajan vastaava melualueen leveys on yli 400 m. Tiemelun nykyiset ongelmakohdat ovat Kouvolassa valtatie 6:n varsi Kauppalankadun-Alhmannintien molemmin puolin sekä pääkatujen varret yleensä. Raideliikenteen osalta merkittävimmät meluisat kohdat ovat Kouvolan aseman länsipuolella Kaunisnurmen ja Tammirannan alueilla sekä itäpuolella Mielakan-Ojamaan luona. Luumäen suuntaan meluisia kohtia on Kullasvaaran ja Koivukujan kohdilla. Savonradan osalta ongelmakohtia ovat Kurvin, Miehon ja Harjun alueet. Melualueet on esitetty liitekartalla 10. Meluselvityksessä on määritetty hiljaisiksi alueiksi kohteet, joilla päiväajan melulaskentatulos on enintään n. 30-35 db. Kouvolan keskustassa ja sen lähialueella on lähes kaikkialla vähintään 35 db päivän melutaso. Pääväylien ja ratojen rajaaman keskeisen alueen sisäpuolella ei juuri ole hiljaisia alueita; liikenteen melu (joskaan ei kaikkialla haitallisesti) lähes koko tällä alueella. Kouvolassa hiljaisiksi alueiksi voidaan luonnehtia Vahteronmäen-Eskolanmäen aluetta,

Alakylän peltoaukeata ja Kalalammen- Tyttilammen tienoota. mahdollisesti myös toiminnallisena virkistysyhteytenä. Kuva 7. Raideliikenteen suuri määrä aiheuttaa melua, kuva Niinimäestä. 4.5.9 Luonnonsuojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet Luontoselvitys Kotkansiipi on laatinut Kouvolan kaupungin arvokkaiden luontokohteiden selvityksen (2007-2008), josta on valmistunut erillinen raportti vuoden 2009 helmikuussa. Kartta Natura-alueista, luonnonsuojelualueista ja arvokkaista elinympäristöistä on liitekarttana 11. Kartta arvokkaiden eliölajien esiintymistä, elinympäristöistä ja kulkuyhteyksistä on liitekarttana 12. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset ja liikkumismahdollisuudet huomioidaan kaavassa kaavamääräyksinä SL ja luo, sekä tarvittavilla viheryhteysmerkinnöillä. 4.5.10 Viheryhteydet Viheryhteyksillä tarkoitetaan tässä selvityksessä ekologiseen verkostoon ja virkistysalueverkostoon liittyviä yhteyksiä. Viheryhteys toimii ekologisena käytävänä ja 18 Pohjois-eteläsuunnassa Kouvolan jakaa kahteen osaan junarata, jonka pohjoispuolella on varsin tiiviisti rakennettuja asuin- ja teollisuusalueita. Valtatie 6 ja 12 ovat osaltaan esteinä viherverkon jatkumiselle. Peltoaukeat ja Kymijoki rajoittavat osaltaan joidenkin eläinlajien liikkumista viheralueiden välillä. Viheryhteydet on tässä selvityksessä jaettu kolmeen luokkaan: sisäiset, paikalliset ja seudulliset viheryhteydet. Sisäisillä yhteyksillä tarkoitetaan kapeahkoja, mutta samalla välttämättömiä yhteyksiä, jotka sijaitsevat lähinnä kaupunkirakenteen sisällä. Keskeisillä sisäisillä yhteyksillä pidetään minimileveytenä 20 metriä. Paikallisilla yhteyksillä tarkoitetaan vähintään 100 metriä leveitä yhteyksiä, jotka mahdollistavat eläinten liikkumisen laajemmalta virkistysalueelta toiselle. Seudullisina yhteyksinä ovat osoitettu laajemmat viheryhteydet, jotka jatkuvat yli kuntarajojen. Teemakartta viheryhteyksistä on esitetty liitteessä 13. Keskeiset sisäisistä viheryhteyksistä sijaitsevat Kouvolassa lähinnä asutun alueen laitamilla. Jatkuvia sisäisiä viheryhteyksiä on Kouvolassa varsin vähän ja osa näistäkin katkeaa katuun. Keskustan alue, Kaunisnurmi, Käpylä ja Sarkola ovat rakentuneet varsin tiiviiksi kokonaisuuksiksi ja selkeitä viheryhteyksiä ei ole. Sisäiset viheryhteydet turvaavat ekologisten käytävien säilymisen eri virkistysalueiden välillä. Paikalliset viheryhteydet sijoittuvat kaupungin laitamille, mutta niitäkin halkovat kadut ja valtatiet. Paikallisia yhteyksiä on väleillä: Hinkismäki-Palomäki, Tyttilampi- Vennalampi, Lautaro-Käyrälampi, Viilansuo- Sydänmaa, Niinimäki- Pappikallio ja Pentsoja-Kymijoki. Paikalliset viheryhteydet turvaavat ekologisten käytävien säilymisen eri kaupungin osien välillä. Seudullisia viheryhteyksiä on säilynyt kohtuullisesti eri puolilla kaupunkia. Yhteyksiä on lännessä ja luoteessa Kuusankoskelle, pohjoisessa Harjuun ja Lautaron suuntaan, koillisessa Tykkimäeltä Paaskoskelle, kaakossa Niinimäestä etelään ja etelässä Pappikalliosta Myllypurolle. Vielä asemakaavoittamattomat ja rakentamattomat alueet tur-

vaavat ekologisen verkoston jatkumisen kuntarajojen yli. Yhteenvetona karttatarkastelujen perusteella voidaan todeta, että Kouvolan keskustaajaman viherverkosto on varsin pirstaleinen. Uusien alueiden asemakaavoituksen yhteydessä tulee turvata olemassa olevien viheryhteyksien säilyminen. 4.5.11 Kansallinen kaupunkipuisto Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt selvittämään osana viheralueiden osayleiskaavatyötä mahdollisuutta perustaa Kouvolaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 luvun mukainen kansallinen kaupunkipuisto. Ympäristöministeriön ohjeissa kansallisen kaupunkipuiston yhtenäisten kriteerien arviointia varten todetaan seuraavaa: Kaupunkipuiston täytyy sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luontoalueita, merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen, sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. Kaupunkipuiston tulee olla riittävän laaja ja häiriötön, sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Kaupunkipuiston alueelle tulee muodostua ekologisia käytäviä ja alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnon alueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. Kansallisen kaupunkipuiston täytyy alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. (www.ymparisto.fi) Kouvolan keskustassa eivät täyty maankäyttö- ja rakennuslain 9 luvun vaatimukset, eivätkä Ympäristöministeriön ohjeet kansallisen kaupunkipuiston yhtenäisistä kriteereistä. Luonnonmaisemallisesti arvokkaasta Kymijoen varresta ei ole jatkuvia viheryhteyksiä kaupungin keskustaan. Lisäksi alueen maanomistus ei täytä MRL:n 68.3 momentin määräystä, jonka mukaan alueen tulee olla ensisijaisesti kunnan omistuksessa. MRL:n 68.1 momentissa todetaan, että kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. MRL:n 68.2 momentissa todetaan, että kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka on kaavassa osoitettu puistoiksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisemaalueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. MRL:n 68.3 momentissa todetaan, että puistoon osoitetaan ensi sijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. 19

5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Viheralueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava kattaa Kouvolan keskustaajaman (ent. Kouvolan kaupungin) asemakaavoittamattomat alueet ja asemakaavoitetut viheralueet. Kaava ohjaa Kouvolan keskustaajaman rakentamattomien alueiden suunnittelua, turvaten riittävät viheralueet ja viheryhteydet eri alueiden välillä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavatyössä on huomioitu viheralueiden erilaiset arvot ja osoitettu ne kaavamääräyksin virkistys-, erityis-, suojelu-, sekä maa- ja metsätalousalueina. Kouvolan arvokkaista luontokohteista on laadittu erillinen luontoselvitys. Kaavatyössä on pyritty tunnistamaan erilaisten viheralueiden luonne ja arvot ja turvaamaan niiden säilyminen. Kaavatyössä on arvioitu viheralueiden riittävyyttä suhteessa asemakaavoitettuihin viheralueisiin ja väestömäärään osaalueittain. Viheryhteyksiä on osoitettu osana toiminnallisten ulkoilureittien ja ekologisten verkostojen tarkastelua. Ulkoilureittiyhteyksiä entisiin naapurikuntiin on osoitettu huomioiden maankäyttörajoitukset. Viheralueiden hoitoperiaatteita on ohjattu kaavassa kaavamääräyksin, luokittelemalla alueita eri hoitoluokkiin ja määräämällä toimenpiderajoitus koko kaava-alueelle. Asemakaavoitettavaksi suunniteltujen alueiden osalta kaavassa on annettu määräyksiä puuston hoidolle. Virkistyspalveluiden osalta on selvitetty keskeisten palveluiden osalta alueellinen kattavuus. Ns. hiljaiset alueet on selvitetty osana erillistä ympäristömeluselvitystä. 5.3 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Kaavaselostukseen on koottu tiedot käytetyistä kaavamerkinnöistä. Alla on kuvattu kaavamerkintöjen käyttöä. Yksityiskohtaiset kaavamääräykset on esitetty erillisessä kaavamääräystekstissä. Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata alueen 20 metsien käsittelyä. Näiltä osin kaavamääräyksillä ei ole oikeus/ohjausvaikutusta. 5.3.1 Asuminen A, AP = Ohjeellinen asemakaavoitettava asuinalue. Merkinnällä on osoitettu suunniteltuja asuinalueita Myllykoskentien varresta, Pappikallion eteläpuolelta, Kiehuvantien varresta, Pentsojan puiston pohjoispuolelta, Mielakasta, Tanttarista, Enonharjunmäen ympäristöstä ja Tyttilammen ympäristöstä. 5.3.2 Palvelut P = Ohjeellinen asemakaavoitettava palvelualue. Merkinnällä on osoitettu suunniteltujen asuinalueiden yhteyteen tulevat palvelualueet Pappikallion eteläpuolella, Mielakassa ja Maantien 370 läheisyydessä. 5.3.3 Teollisuus ja työpaikat TP = Ohjeellinen asemakaavoitettava työpaikka-alue. Merkinnällä on osoitettu työpaikka-alueiksi tarkoitettuja alueita Tommolankadun päästä, Rohtokalliontien varresta ja Savontalontien päädystä. T = Ohjeellinen asemakaavoitettava teollisuusalue. Merkinnällä on osoitettu suunniteltuja teollisuusalueita Tykkimäestä. 5.3.4 Virkistys V = Ohjeellinen virkistysalue. Merkinnällä on osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet, jotka sijaitsevat nykyisen taajamarakenteen sisällä. Lisäksi merkinnällä on osoitettu alueita uusien asemakaavoitettavien asuinalueiden yhteydestä Pappikalliossa, Ruskeasuolla, Viilansuolla ja Tyttilammen ympäristössä. V-1 = Virkistysalue, jolla metsätaloutta. Merkinnällä on osoitettu virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet Kalalammen koillis- ja kaakkoispuolella. VP = Puisto. Merkinnällä on osoitettu asemakaavoitetut puistot, jotka kuuluvat Kouvolan kaupungin puistorekisterin viheralueiden hoitoluokituksen perusteella hoitoluokkiin A1- A3 ja B1-B5.