HUITIN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma

HUITIN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma

JOHDANTO Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet julkaistiin vuonna 2003 Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) toimesta. Tätä asiakirjaa päivitettiin vuonna 2005. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta on tehty Nurmijärven kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, johon puolestaan tämä meidän Huitin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmamme perustuu. Huitin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on ollut tarkoituksena kirjata yksien kansien väliin se, mitä ja millaista varhaiskasvatus meidän päiväkodissamme on. Näimme tärkeäksi nostaa esiin, mitkä ovat päiväkotimme arvot, toiminta-ajatus ja millaisena me näemme lapsen toimijana. Prosessin aikana kävimme mielenkiintoista keskustelua työyhteisössä ja vanhempien kanssa, millaisena näemme lapsen toimijana. Haluamme kiittää kaikkia prosessiin osallistuneita työpanoksesta. Työmme jatkuu vuosittaisessa varhaiskasvatussuunnitelman päivittämisessä. Toivomme saman avoimen keskustelun ja vuoropuhelun jatkuvan yhtä antoisana jatkossakin. 2

SISÄLLYSLUETTELO 1. ARVOT 4 2. TOIMINTA-AJATUS 6 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 6 4. HUITIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 7 5. OPPIMISEN ILOA HUITISSA 8 6. KIELI- JA VUOROVAIKUTUS HUITISSA 9 7. LAPSI HUITISSA 11 7.1 Leikki 11 7.2 Pienryhmätoiminta 12 7.3 Omahoitajuus 12 8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 13 9. VANHEMMAT HUITISSA 15 9.1 Kasvatuskumppanuus 15 10. ERITYINEN TUKI HUITISSA 16 11. YHTEISTYÖ HUITISSA 17 3

1. ARVOT Nurmijärven kunnan päivähoidon arvot oikeudenmukaisuus, ammatillinen osaaminen, luottamus ja avoimuus sekä yhteisvastuullisuus ovat pohjana Huitin päiväkodin toiminnalle. Päiväkodissamme toiminnan kulmakiviksi on nimetty kolme arvoa: turvallisuus, toisen kunnioittaminen ja pienryhmätoiminta. Turvallisuus arvona pitää sisällään henkisen ja fyysisen turvallisuuden. Lämmin ilmapiiri, turvallinen ympäristö sisällä ja ulkona sekä yhdessä sovitut säännöt ja rajat luovat tunteen, että täällä on hyvä ja turvallista olla. Kasvattajan vastuulla on, että lapsi pystyy rakentamaan turvallisen suhteen päiväkodin aikuisiin. Lapsen on saatava tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään ja hänellä on oltava päivittäin tunne siitä, että aikuiset välittävät ja huolehtivat hänestä. Tuttu ja turvallinen henkilökunta huolehtii päivän aikana lapsen perustarpeista ja säännöllisestä päivärytmistä. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö vanhempien ja henkilökunnan välillä (=kasvatuskumppanuus) luo turvallisuutta niin lapselle kuin vanhemmillekin. Huitissa kaikki lapset ovat yhteisiä ja heitä hoitaa koko henkilökunta yhdessä yli ryhmärajojen. Toisen kunnioittaminen pitää sisällään paljon tärkeitä asioita kuten kuuntelemisen taidon sekä kuulluksi tulemisen. Me kasvattajat kuuntelemme lasta, vanhempia sekä työkavereita. Omalla esimerkillämme näytämme mallia lapsille ja ohjaamme, miten toista tulee kuunnella ja kunnioittaa. Päiväkodin arjessa tulee paljon tilanteita, joissa on mahdollista harjoitella näitä taitoja. Haluamme välittää myös lapsille mallin hyvistä käytöstavoista. Ole hyvä, kiitos, anteeksi, huomenta ja heippa ovat tärkeitä sanoja, joita opettelemalla haluamme hyvien käytöstapojen juurtuvan lasten arkeen. Huitissa on tapana kotiin lähtiessä sanoa Heipat, vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla. Se on tärkeää siksi, että opimme jotain hyvistä tavoista ja silmiin katsomisesta sekä tiedämme kuka on lähtenyt ja kuka on paikalla. 4

Pientyhmätoiminta on Huitille keskeinen tapa toimia lasten kanssa. Huitissa huomioidaan toiminnan suunnittelussa lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Toimintaa toteutettaessa asioita ei tehdä lapsen puolesta, vaan tukien ja kannustaen autetaan lasta löytämään toiminnasta häntä kiinnostavat asiat. Näin lapsi kasvaa kohti hänelle asetettuja tavoitteita. Pienryhmätoiminnalla mahdollistamme Huitissa kiireettömyyden. Pyrimme välttämään liian tiiviitä suunnitelmia ja turhia aikarajoja. Joustamme mahdollisuuksien mukaan aikatauluissamme ja arvioimme jatkuvasti omaa toimintaamme itseksemme ja työyhteisössä yhdessä keskustellen. Huomioimme, ettei lapsia turhaan hoputeta, vaan annetaan malli, että rauhassakin ehtii. Näin mahdollistamme lapsen kuuntelemisen myös perushoitotilanteissa. Pienryhmätoiminnan avulla voimme paremmin vahvistaa sekä lasten keskinäistä että lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Kaikessa toiminnassa pyrimme siihen, että lapselle kehittyy terve itsetunto ja myönteinen kuva itsestään oppijana ja osana lapsiryhmää sekä kavereiden kanssa. Kehumme ja kannustamme lasta rehellisesti sekä annamme jokaisen lapsen olla oma itsensä. Lasta on tärkeää kehua myös julkisesti kaikkien kuullen. Meille on myös tärkeää, että lapsen kuullen ei puhuta negatiivisia asioita, koska ne jäävät helposti päällimmäiseksi lapsen mieleen hänen rakentaessaan omaa kuvaa itsestään. 5

2. TOIMINTA-AJATUS Päiväkodissamme tapahtuvan varhaiskasvatuksen tarkoituksena on tukea vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta. Haluamme edistää lapsen hyvinvointia ja kaikin puolin tukea lapsen kasvua ja kehitystä tasapainoiseksi ihmiseksi. 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ Huitin päiväkoti toimii Harjulan alueella pienkerrostalossa. Ryhmiä on kaksi. Huitin päiväkodissa on kaksi lapsiryhmää. Jokaisessa ryhmässä toimii yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu yksi laitosapulainen. Huitissa on oma jakelukeittiö, jossa työskentelee ruokapalveluvastaava. Ruoka Huittiin tulee Harjulan koulusta. Päivittäinen työskentely tapahtuu oman ryhmän kasvattajien kanssa. Henkilökunta on jakautunut myös kolmeen erilaiseen tiimiin, jotka ovat pedagogiikka-, henkilöstö-, sekä viestintä- ja taloustiimit. Näiden tiimien tehtävänä on tukea päiväkodin pedagogista kasvatusta, rakenteita, ilmapiiriä ja tiedottamista. Tiimit kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan toimintaa ja ratkaisemaan askarruttavia kysymyksiä. Ryhmien kasvattajien viikkopalaverien aikana toisen ryhmän kasvattajat huolehtivat kyseisen ryhmän lapsista. Koko henkilöstöllä on kaksi kertaa toimintavuoden aikana kehittämispäivä. Kehittämispäivänä suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään päiväkodissa tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Teemme yhteistyötä eri ryhmien välillä aikuisten ja lasten kesken, esimerkkinä tästä ovat mm. muiden ryhmien palaverivalvonnat, huittihetki, elämyspäivät sekä vierailut ryhmästä toiseen. Yhteistyötä esimiehen kanssa henkilöstö tekee mm. talon viikoittaisessa palaverissa, kehittämispäivissä ja henkilökunnan kehityskeskusteluissa. Häntä tavataan myös viikoittain hänen ollessaan päiväkodissa. Toimintaa suunnittelemme yhdessä ryhmän kasvattajien kesken. Lastentarhanopettajilla sekä lastenhoitajilla on molemmilla pedagoginen vastuu toiminnasta, mutta lastentarhanopettajilla on pedagoginen kokonaisvastuu ryhmänsä toiminnasta. Jokaisen kasvattajan omia vahvuuksia hyödynnetään oman ryhmän ja myös koko 6

talon toiminnassa. Hyödynnettäviä vahvuuksia voivat olla esimerkiksi musiikillinen, liikunnallinen tai kuvataiteellinen osaaminen. 4. HUITIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Fyysiseen varhaiskasvatusympäristöön sisältyy lapsen koko toiminta- ja lähiympäristö, rakennetut tilat, tarvikkeet, materiaalit ja välineet. Yhtä tärkeä on lapsen henkinen ja sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö. Huitin varhaiskasvatusympäristö kattaa päiväkodin lisäksi myös läheiset puistot, metsät, kentän ja Harjulan koulun. Varhaiskasvatusympäristöä tarkasteltaessa on tärkeää muistaa, että lapset ja aikuiset tarkastelevat sitä eri tavoin. Aikuisen on ymmärrettävä lasten koon ja ulottuvuuden rajoitukset ja siedettävä kaaosta, jota lapset voivat saada leikillään aikaiseksi. Aikuinen vastaa ympäristön turvallisuudesta, toimivuudesta ja siisteydestä lasten avustuksella. 7

Päiväkotimme varhaiskasvatusympäristö on muuntuva ja joustava. Henkilöstö suunnittelee tilojen jakamisen ja välineiden saatavuuden lasten tarpeista käsin ja lasta kuunnellen. Huitin etuja ovat tilojen rakenteellinen monipuolisuus. Aikuisen rooli innostajana ja kannustajana lasten leikeissä on tärkeä. Elämme tässä hetkessä sekä nautimme yhdessä olemisesta ja elämän pienistä asioista. Lasten kanssa toimiessa on tärkeää nähdä jokaisessa tilanteessa oppimisen paikkoja. Kasvattajien täytyy olla valmiita joustamaan ja muuntumaan eteen tulevien tilanteiden mukaan. 5. OPPIMISEN ILOA HUITISSA Oppiminen on parasta, kun toiminta ja tekeminen on lapselle mielekästä ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa sen suunnitteluun esim. antamalla palautetta toteutetusta toiminnasta ja ylipäätään olemalla vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Lapsi oppii tekemällä, leikkimällä, kokeilemalla, matkimalla kaikkeen tähän tarjoutuu mahdollisuus jokapäiväisissä perushoitotilanteissa, ohjatussa toiminnassa ja vapaissa leikeissä. Ohjatussa toiminnassa tarjotaan lapsille aikuisten suunnittelemia oppimisen kokemuksia. 8

Oppimisen iloa syntyy, kun oppiminen on yksilöllistä jokaisen lapsen oman ikä- ja kehitystason huomioivaa. Pidämme tärkeänä lapsen oman ajattelun kehittämistä yhteisten keskusteluiden kautta. Kasvattajat sanottavat, mitä lapsi on oppinut ja mitä hänen tulisi vielä harjoitella. Tällä tavoin lapsi tulee tietoiseksi tavoitteistaan. Pidämme Huitin päiväkodissa tärkeänä lämmintä kasvu- ja oppimisilmapiiriä. Kasvattajat auttavat lapsia kestämään elämän tuomia pettymyksiä ja pyrkivät antamaan välineitä niiden käsittelyyn. Annamme lapselle hoivaa ja lämpöä, sekä syliä. Näin lisäämme lapsen turvallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on. Tuntiessaan olonsa turvalliseksi lapsi uskaltaa tutkia ja kokeilla asioita ja saa sitä kautta kokemuksia oppimisen ilosta. 6. KIELI JA VUOROVAIKUTUS HUITISSA Huitissa pidetään tärkeänä aikuisen antamaa vuorovaikutusmallia. Kielen monipuolisuus ja rikkaus on tärkeää. Aikuiset pyrkivät käyttämään asiallista yleiskieltä rikastaen sitä murteilla, sananparsilla ja nykykielellä. Huitissa vältetään muiden ylitse puhumista ja odotetaan omaa puheenvuoroa. Lasten vuorovaikutusta voidaan tukea kaikissa arjen tilanteissa. Perushoitotilanteet ovat loistavia vuorovaikutustilanteita, joissa voidaan lorutella, lauleskella, koskettaa ja katsoa silmiin. Ruokapöytäkeskustelut ja pienryhmätoiminta antavat aikuiselle oivan mahdollisuuden seurata lasten keskustelua ja auttaa asioiden ilmaisemisessa. Lasten kieltä ja vuorovaikutusta tukevat mm. leikit, kirjallisuus ja pelit. Huitin päiväkodissa kirjat ovat kovassa käytössä. Käytämme kirjato-auton palveluita mahdollisimman paljon lasten kanssa. Kirjasto-auto pysähtyy perjantaisin Huitin portilla. Pelejä Huitista löytyy monipuolisesti. Pelien ja kirjojen helppo sekä houkutteleva saatavuus lisää lasten mielenkiintoa niitä kohtaan. Eleet, ilmeet, vivahteet ja painotukset merkitsevät enemmän kuin pelkät sanat. Huitissa harjoitellaan tunteiden ilmaisua ja tulkintaa mm. Askeleittain- tunnetaito harjoitusohjelman ja leikkikerhon avulla. 9

Huitissa pidetään tärkeänä opettaa lapsille vuorovaikutustaitoja, olemista kavereiden ja muun ryhmän kanssa. Kaiken tämän tarkoituksena on tukea lapsen itsetunnon kehitystä ja kasvua eheäksi oppijaksi. Leikeissä kavereiden kanssa lapsi oppii paljon itsestään ja toisten kanssa olemisesta. Lasten kanssa keskustellaan tai katsotaan kuvien avulla päivittäin, mitä päivän aikana tehdään. Uskomme, että kun lapsi tietää ennakkoon, mitä on tapahtumassa, hänen turvallisuuden tunteensa lisääntyy. Toiminnassa on tärkeää myös aikuisten yhteiset pelisäännöt ja kasvatuskumppanuuden hengessä tehdyt yhteiset linjaukset vanhempien kanssa. 10

7. LAPSI HUITISSA 7.1 Leikki Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme vaan vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen. Herbert Spencer Kuva2. Mitä kaikkea leikkiin kuuluukaan? Huitissa painotetaan voimakkaasti lasten leikin tukemista ja sen arvostamista. Nyky-yhteiskunnan hektisyys jättää vähän aikaa lasten mielikuvitusleikeille. Tämän vuoksi joustamme päiväkodissa aikatauluista mahdollisuuksien mukaan, jotta lapsella olisi mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin. Annamme leikeille mahdollisuuden jatkua vaikka seuraavana päivänä, jolloin leikeillä on mahdollisuus kehittyä. Lasten mielikuvituksen kehittymiselle on tärkeää saada säilyttää ns. leikkikupla, jolla tarkoitetaan sitä, että lasten leikkiä kunnioitetaan eikä sitä turhaan keskeytetä. Kasvattajalla on tärkeä rooli lasten leikin turvaajana, tukijana, havainnoijana ja ohjaajana. Aikuisella on mahdollisuus leikkiä seuratessaan antaa leikkirauha tai tarpeen vaatiessa ohjata leikkiä toiseen suuntaan. Hänellä on myös mahdollisuus yrittää ymmärtää lapsen ajatuksenkulkua ja hänen näkemyksiään todellisuudesta. 11

7.2 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminnalla mahdollistetaan jokaisen lapsen yksilöllinen huomioiminen päiväkodin arjessa. Pienryhmätoiminnalla tarkoitamme pienryhmiä, joihin aikuiset ovat jakaneet lapset perustellusti. Ryhmissä on keskimäärin 3-6 lasta. Jokaisessa pienryhmässä toimii yksi aikuinen. Pienryhmätoiminta toteutuu päivähoidon arjessa päivittäin esim. ruokailuissa, pukemistilanteissa, ulosmenoissa ja sisääntuloissa. Pienryhmätoiminnalla mahdollistamme sekä vuorovaikutustaitojen tukeminen, työskentely- ja leikkirauhan. Kasvattajan kiinnostus ja innostus lapsen elämänpiiriin tarttuu lapseen. Kaikissa päivittäisissä tilanteissa kasvattajan kanssa harjoitellaan sosiaalisia taitoja kuten vuoron odottamista, pettymyksen tunteen käsittelyä, toisen kuuntelemista, yhdessä iloitsemista ja empatiakykyä sekä ongelmanratkaisukykyä. 7.3 Omahoitajuus Huitin päiväkodissa jokaisella lapsella on omahoitaja. Tavoitteenamme on, että lapsi hoidon aloittaessaan tutustuu ensin tähän omahoitajaan. Omahoitaja seuraa lapsen kasvua yhdessä muun ryhmän henkilökunnan kanssa. 12

8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Orientaatioiden tarkoitus on tutustuttaa lapset eri osa-alueisiin ja antaa sekä välineitä että valmiuksia ymmärtää, havainnoida ja kokea ympäristön ilmiöitä. Matemaattinen orientaatio Huitissa harjoittelemme arjentouhuissa laskemista, vertailua, järjestystä, lajittelua, päättelyä ja ongelmaratkaisua. Luonnontieteellinen orientaatio Havainnoimme ja tutkimme lähiympäristömme erilaisia ilmiöitä, eläimiä, kasveja ja vuodenaikoja. Luonnossa liikkumalla esim. metsäretkillä lapset oppivat havainnoimaan luontoa eri vuodenaikoina, kunnioittamaan ja iloitsemaan luonnosta. 13

Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Toiminnassamme luomme lapsille tarinoiden ja keskusteluiden avulla kuvaa yhteiskuntamme menneisyydestä. Tutustumme Nurmijärven historiaan sen erilaisiin nähtävyyksiin. Tutustumme nyky-yhteiskunnan toimintaan, tapoihin ja kulttuuriin. Esteettinen orientaatio Huitissa lapsella on mahdollisuus monenlaisiin teatteri-, taide -ja musiikkielämyksiin. Eri aisteja käyttäen havainnoimme, kuuntelemme, luomme, tunnemme ja kuvittelemme yhdessä lasten kanssa. Eettinen orientaatio Jokapäiväiset tilanteet Huitin päiväkodissa tarjoavat lapselle mahdollisuuden pohdintaan arvo- ja normimaailman kysymyksistä; oikea-väärä, hyvä-paha, totuusvalhe sekä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, vapaus. Keskustelemme lasten kanssa erilaisista tunteista ja pyrimme antamaan välineitä käsitellä kyseisiä tunteita turvallisesti. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Perehdymme uskonnon ja katsomuksen tapoihin, käytäntöihin ja perinteeseen. Tarjoamme mahdollisuuden hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Kunnioitamme Huitissa perheiden vakaumusta. 14

9. VANHEMMAT HUITISSA Huitin päiväkodissa on toiminut syksystä 2006 alkaen aktiivinen vanhempaintoimikunta. Kaikki toimintaan mukaan haluavat ovat tervetulleita. Toiminta painottuu pääosin rahan keräämiseen päiväkodin toiminnan tukemiseksi. Vanhempaintoimikunnalla on lisäksi aktiivinen rooli keskusteltaessa esimerkiksi päiväkodin turvallisuudesta tai toimintaympäristön fyysisistä puitteista. Vanhempaintoimikunta toimii itsenäisesti, mutta on kiinteästi yhteistyössä päiväkodin kasvattajien kanssa. 9.1 Kasvatuskumppanuus Huitin päiväkodissa lapsen aloittaessa hoidon pidämme tärkeänä tutustumisjaksoa. Tänä aikana lapsella ja vanhemmilla on mahdollisuus tutustua lapsen omaan hoitajaan, päiväkodin lapsiin, muihin päiväkodin aikuisiin, päiväkodin tapoihin ja tiloihin. Tämän tutustumisjakson aikana luomme pohjan kasvatuskumppanuuteen eli vanhempien ja päiväkodissa olevien kasvattajien väliseen vuorovaikutukselliseen suhteeseen. Luottamuksellista, toimivaa ja lapsen kasvua tukevaa kasvatuskumppanuutta tavoiteltaessa on muistettava, että on tärkeää uskaltaa ottaa ilot ja surut puheeksi puolin ja toisin. Huitissa tavoitteenamme on saavuttaa molemminpuolinen luottamus 15

lapsen hoidon alettua. Luottamuksen synnyttyä lapsi kotiutuu hoitopaikkaan paremmin. Päivähoidon alkaessa käytävä alkukeskustelu ja myöhemmin pidettävät VASUkeskustelut ovat osa kasvatuskumppanuutta. Nämä keskustelut käydään yhdessä lapsen omahoitajan kanssa. Keskusteluissa pohditaan yhdessä lapsen kehitystä kotona ja päiväkodissa. Keskusteluiden aikana luodaan yhteiset linjat kodin ja päiväkodin välille. Keskusteluissa on tärkeää kuunnella molempien osapuolten näkemyksiä lapsesta, koska ne voivat erota toisistaan. Tärkeä osa kasvatuskumppanuutta ovat päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa lapsen tuonti- ja hakutilanteissa sekä erilaiset juhlat, tempaukset ja vanhempainillat, joihin vanhemmat pääsevät osallistumaan. 10. ERITYINEN TUKI HUITISSA Kaikilla lapsilla ja perheillä voi olla eri elämäntilanteiden tai kasvuun - ja kehitykseen liittyvien haasteiden vuoksi tarvetta erityiseen tukeen. Huitissa varhaiskasvatuksen tukitoimet tarkoittavat arjessa tapahtuvaa lasten perustaitojen monipuolista harjaannuttamista. Esimerkiksi päiväkotimme varhaiskasvatusympäristöä muokataan lasten erityistarpeiden mukaan. On tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti lapsen ympäristöä, jotta saadaan selville, tukeeko se lapsen tarpeita. Lapsen ympäristön suunnittelulla ja kehittämisellä voidaan tukea lapsen omaa ympäristön hahmottamista ja oman toiminnan suunnittelua. Klaukkalan päivähoitoalueella toimii kelto eli konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Häneltä saamme tukea omalle toiminnallemme, jotta osaamme paremmin toimia lasten parhaaksi. Hän tulee tarvittaessa havainnoimaan joko yksittäistä lasta tai koko ryhmää. Kelto antaa konsultaatiota päiväkodin aikuisille ja vanhemmille, jotta toimintamme tukisi lasten tarpeita monipuolisesti. 16

Varhaiskasvatuksen erityisentuen tarpeessa olevan lapsen tuki- ja kuntoutusverkostossa voi olla mukana päiväkodin lisäksi mm. puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti. Yhteistyötahot on tärkeää ottaa mukaan keskusteluun pohdittaessa lapsen kuntoutusta. 11. YHTEISTYÖ HUITISSA Huitin päiväkodissa tehdään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Eri yhteistyötahoja ovat neuvola, erilaiset terapeutit, perhetyö, koulu, seurakunta, poliisi, palolaitos, terveydenhuolto, järjestöt ja yhdistykset, yksityinen päivähoito jne. Koulun kanssa päiväkoti tekee yhteistyötä erityisesti esiopetusikäisten kanssa. Tiiviillä yhteistyöllä pyritään mahdollistamaan portaaton siirtyminen päivähoidosta koulumaailmaan. Yhteistyöhön on tehty kunnassamme esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toimintasuunnitelma, jolla tätä yhteistyötä pyritään ylläpitämään. Päiväkotimme yhteistyökoulu on Harjulan koulu. Koulun puolesta järjestetään vuosittain esiopetusikäisten vanhemmille vanhempainilta, jossa kerrotaan tärkeistä koulun aloitukseen liittyvistä asioista. Koulu järjestää myös koulutulokaspalaverin, jossa esiopetusryhmän henkilökunta tapaa koulun opettajia ja keskustelee tulevista koululaisista, vanhempien luvalla. Huitin lapset käyvät koululla jumpassa. Koulu myös kutsuu meitä välillä tiloissaan pidettäviin konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Tervetuloa tutustumaan Huittiin! 17