VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA
1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön säilyttäminen ja kehittäminen. Merkittävä tekijä alueen toiminnassa ja rakentumisessa on myös aluetta rajaavat liikenneväylät (VT24 MT 313), joiden vaikutus ulottuu koko Asikkalan kunnan kehittymiseen, ja asettaa käynnistettävälle yleiskaavatyölle merkittävää strategista arvoa. Kehittäminen suunnittelualueella tulee olla eheyttävää ja tiivistävää, jo olemassa olevien rakennettujen alueiden yhteyteen. Sen tulee taata edellytykset erilaisten toimintojen kehittämiselle ja yhteensovittamiselle sekä tuoda mukanaan sosiaalista ja henkistä turvallisuutta, inhimillisyyttä, ihmisen mittakaavaa sekä kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Sen tulisi lisäksi korostaa Vesivehmaan ja koko Asikkalan merkittävää kulttuuriympäristöä. Työ tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Maankäytön yleistavoitteita ovat asumisen, maa- ja metsätalouden, työpaikkojen muodostamisen, matkailutoimintojen, tieverkoston ja liikenneturvallisuuden sekä kunnallisteknisten palveluiden kehittäminen. 2. Asuminen: Vesivehmaan alueen kasvu olemassa olevien raunaehtojen, mm. kulttuurimaiseman, luonnonympäristön, palvelujen, liikennejärjestelyjen sekä kunnallisteknisten järjestelmien osalta asettaa erityisiä vaatimuksia yleiskaavatyölle. Asikkalan kunnan väkiluku oli vuoden 2008 alussa n. 8.660 asukasta. Väestömäärän kasvutavoitteeksi kuntaan on arvioitu n. 1000 asukasta lisää vuoteen 2015 mennessä joista 2/3 tulisi sijoittumaan keskusta-alueen läheisyyteen ja loput eri hajaasutusalueille. Suunniteltaessa uusia asuinalueita ja täydennettäessä vanhoja, tulee väkiluvun kasvu ohjata hallitusti yhdyskuntarakenteeseen. Selkeitä täydennysalueita Vesivehmaan kylän osalta ei voida yksilöidä vaan koko yleiskaava-aluetta tulee suunnitella ja käsitellä yhdenmukaisesti täydentäen. Merkittävä tekijä aluetta kehitettäessä on myös kunnallisteknisen verkoston suunnittelu, ja rakentaminen. Koska suunnittelualue ulottuu Vääksyn taajamaan saakka, on toimintojen (asuminen) sijoittelussa otettava huomioon palveluiden tavoitettavuus sekä sen turvaaminen vanhoille ja uusille kuntalaisille. Asumistoimintojen luonne tulee olemaan suunnittelualueella ensisijaisesti pientalotyyppistä, lisä- ja täydennysrakentamista, joka soveltuu parhaiten ko. alueelle. Huomiota tulee kiinnittää olemassa olevaan aluerakenteeseen, alueen rakennusperintöön, säilyneeseen kylämiljööseen, kulttuurimaisemaan, liikennejärjestelmiin sekä luonnonympäristöön. Ohjattaessa täydennys- ja uudisrakentamista kylämiljööseen soveltuvaksi tulee kiinnittää huomiota että alueelle jää riittävästi vapaata vyöhykettä se alueita maa- ja metsätalouden varannoksi arvokasta kulttuuriympäristöä vaalien.
3. Palvelut ja teollisuus: Teollinen toiminta koko Asikkalan kunnan alueella on mittasuhteiltaan pientä / keskisuurta, korkeahkoon teknologiaan perustuvaa. Teollisuuden ja palveluiden pää painopiste sijoittuu tällä Vääksyyn / Vehkoon Loukkuharjun Suivan alueille. Muutoin eritasoisia pienteollisuus- ja palvelutoimintoja sijoittuu hajautettuina eri puolille Asikkalan kuntaa. Koska edellä mainitut toiminnot ovat voimakkaasti riippuvaisia teknisesti ja toiminnallisesti sujuvista liikennejärjestelmistä, muodostuu nyt käynnistettävästä yleiskaavasta tärkeä työväline uusien aluevarantojen löytämiseksi em. toiminnoille. Huomiota uusien aluevarausten soveltuvuutta arvioitaessa tulee kiinnittää luonnonolosuhteisiin (maastomuodot / pohjavesi), ja lisäksi, mahdolliset osoitettavat lisä- / uudistoiminnot tulee ohjata liikenteellisesti soveltuviin paikkoihin keskeisten liikenneväylien välittömään läheisyyteen, sovitettuna olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Pääpaino molempien toimintojen osalta tulee tulevaisuudessakin sijaitsemaan Vääksyssä, mutta koska yleiskaava-alue ulotetaan aina Vääksyn taajamasta Hollolan rajalle saakka, mahdollistaa se paremmin myös olemassa olevien toimintojen kehittämisen, laajentamisen ja yhteen sovittamisen. 4. Virkistys: Asikkalan ainutlaatuisen luonnonympäristön säilyttäminen ja huomioiminen näyttelee merkittävää roolia kaikessa kunnan yleiskaavasuunnittelutyössä. Luontoarvoiltaan merkittävimmät maa-alueet tulee varata virkistyskäyttöön. Olemassa olevia viher- ja kevyenliikenteen reittejä ylläpidetään ja kehitetään rinnan uusien reittien etsimisen ohella. Asuinalueilta pyritään järjestämään esteettömät yhteydet vapaaseen luontoon ja asukkaille pyritään turvaamaan riittävästi alueita yhteiseen virkistyskäyttöön. Työn yhteydessä tulee myös kuulla alueella toimivia / vaikuttavia metsänhoito yhdistyksiä, metsästysseuroja, sekä alueella toimivia / vaikuttavia kerhoja ja yhdistyksiä. Yleiskaavalla on myös tarkoitus huomioida Asikkalan kunnan pää-ampumaradan sekä moottoriharjoittelu alueen turvaaminen tulevaisuudessa ja mahdollistaa niiden kehittäminen. 5. Liikenne: Yleisiä tavoitteita ovat valtatien VT24 ja kantatien 313 parantaminen, kehittäminen, liikenteellinen hyödyntäminen sekä liittymien ja yhdyskäytävien ajanmukaistaminen. Merkittäväksi muodostuu myös yleisen liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden
parantaminen. Liikenneturvallisuuden sekä asumisen viihtyvyyden ja turvallisuuden osalta huomiota tulee kiinnittää liikenteen mukanaan tuomaan meluun, sen vaikutuksiin sekä sen ehkäisykeinoihin. Yleiskaava-alue on tarkoitus ulottaa Hollolan kunnan rajalta aina Vääksyn Vehkooseen saakka, jolloin mm. Vehkoon tien perusparannuksen / linjauksen uudelleen järjestämisen mahdollisuuksia voidaan tarkastella. Samassa yhteydessä tulee etsiä vaihtoehtoja / mahdollisuuksia uuden liikenneyhteyden löytämiseksi VT24 ja KT313 välille. Koska raskaan liikenteen osuus välillä Vääksy Vierumäki on voimakkaasti kasvanut, ja em. liikenne kulkee yksinomaan Vääksyn keskustan kautta, tulee vaihtoehtoisen reitin löytämiseksi etsiä uusia ratkaisuja. Huomiota tulee kiinnittää kevyenliikenteen verkostojen suunnitteluun sekä moottorikelkkailuun. Vesivehmaan lentokentän osalta tulee yleiskaavatyön yhteydessä tehdä tarvittava vaikutusten arviointi sekä tutkia toiminnan kehitysmahdollisuuksia. Koko haettavan yleiskaavaratkaisun tulee perustua luontevaan liikennejärjestelyjen sekä muun ympäröivän maankäytön yhteensovittamiseen. 6. Yhdyskuntatekniikka: Yhdyskuntateknisiä tavoitteita ovat maankäytön suunnittelu yhdessä kunnallisteknisen suunnittelun kanssa siten, että tulevaisuudessa koko suunnittelualueelle voitaisiin tarvittaessa luoda edellytykset kunnallisteknisen verkoston rakentamiselle. Osayleiskaavassa tulee huomioida Päijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelma siinä olevine linjastoineen. Osayleiskaavan tulee ottaa kantaa uusien mahdollisten verkostojen löytämiselle alueella tulevaisuudessa turvaamaan erilaisia maankäyttömuotoja. 7. Suojelu: Erityisiä kohteita yleiskaava-alueella ovat siihen sisältyvät pohjavesialueet sekä kulttuuriympäristöalueet. Alueelta löytyy myös yksittäisiä luonnonsuojelukohteita jotka täytyy suunnittelussa huomioida tarvittavissa määrin. Suunnittelualue pitää sisällään valtakunnallisia / maakunnallisia / paikallisesti merkittäviä kohteita. 8. Matkailu: Vesivehmaan yleiskaava-alue rajautuu Urajärven kylään sekä Vääksyyn. Matkailun kannalta Vesivehmaa itsessään maisemallisesti / sijainnillisesti luo hyvät puitteet virkistykseen ja luontomatkailuun. Lisäksi se toimii porttina Vääksyn taajamaan, ja sieltä saavutettaviin palveluihin / toimintoihin. Merkittävänä yksittäisenä virkistys- ja matkailukohteena Vesivehmaan kylässä sijaitsee Jenkkapirtti, jonka toiminta tulee huomioida ja turvata suunnittelulla, ja selvittää erilaiset kehittämismahdollisuudet. Myös Vesivehmaan lentokentän kehittämisellä on merkittävä vaikutus niin vesivehmaan, kuin koko Asikkalankin matkailulle.
9. Aikataulu: Suunnittelijan kilpailuttaminen valinta: kesä 2009 pohja-aineiston kerääminen / kokoaminen: loppuvuosi 2009 suunnittelutyön käynnistäminen / selvitykset: vuosi 2010!! Liikenteen erillisselvitykset Luontoselvitykset Palvelurakenne? Kunnallistekniikka / verkko? YVA SOVA? Suunnittelua luonnos?: loppuvuosi 2010 alkuvuosi 2011 Suunnittelua ehdotus: loppuvuosi 2011 Vahvistuminen: loppuvuosi 2011 alkuvuosi 2012 10. Suunnittelua ohjaavia selvityksiä / aineistoa: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakennuskannan inventointiraportit 1997 ja 2003 Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma (Annu Tulonen, Edita Publishing 1998) Asikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2004) Aurinkovuoren, Anianpellon ja Vesivehmaankankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2001) Asikkalan ja Padasjoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Alueelliset ympäristöjulkaisut 339, Terhi Moilanen) Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma Lahden seudun rakennemalli (2.12.2004) Päijät-Hämeen maakuntakaavan asiakirjat, mm: Maakuntakaavakartta MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen selvitys Kaupan palveluverkkoselvitys Päijät-Hämeen maisemaselvitys (Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden ammattikorkeakoulu, 2006) Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö (Päijät-Hämeen liitto, A159, 2006) Päijät-Hämeen taajama- ja kylätarkastelu (Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Lahden ammattikorkeakoulu, 2006) Kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2006) Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän tiedot Rakennettu ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, ympäristöministeriö, 1993) Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö (ympäristöministeriö, mietintö 66/1992) Päijät-Hämeen linnut -lehti. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.
www.phly.fi Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen Internet-sivut. Rassi, P. Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim. ) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Maastomuistiinpanot vuosilta 1983-2006. Marko Loikkanen.