Maakuntahallitus 106 24.09.2012 Maakuntahallitus 132 24.08.2015 Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta 207/04.00.01/2012 MHS 24.09.2012 106 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Päijät-Hämeen nykyinen maakuntakaava on vahvistettu 11.3.2008. Päijät-Hä meessä tehdyt linjaukset koskien ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja vastuullista maakuntakaavaa sekä tar peet tiukempaan kaupan ohjaamiseen ovat vaikut taneet siihen, että kokonaismaakuntakaa vaa tarkistetaan. Uudenmaan liitto on antanut lausuntonsa maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitel masta 12.1.2011 (Dnro 107/2010). Lausunnossa Uudenmaan liitto painotti yhteistyön tärkeyttä maakuntakaavarajojen yli. Uudenmaan liitto lausui, että samoin kuin Uudellamaalla uusien alueiden ja kehityssuuntien avaaminen vaatii Päijät-Hämeessä pa nostusta mitoitus- ja ajoituskysymysten tarkaste luun. Päijät-Hämeen yhdistetyssä luonnos- ja tavoitevaiheessa esitetään kaavakar talla ja selos tuksessa keskeisiin periaatekysymyksiin liittyviä asioita. Luon noksen jälkeen valmistellaan maakuntakaavaehdotusta linjaavat tarkemmat tavoitteet. Kaavaehdotus valmistellaan vuon na 2013 ja laitetaan nähtäville ja maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 2014. Maakuntakaavaluonnoskartan pohjana on v.2008 ympäristöministeriön vah vistama Päi jät-hämeen maakuntakaava. Luonnoskartalla esitetään likimää räisesti alueet, joilla on muutospaineita. Kaavaselostuksessa esitetään lisäksi keskeisiä periaatteellisia kysymyksiä, joihin nyt toivotaan otettavan kantaa. Yleistä Päijät-Hämeen maakuntakaavaprosessin yhdistetty luonnos- ja tavoitevaihe on mielenkiin toinen mutta samalla haasteellinen. Luonnoksesta saatu palaute saadaan paremmin koh dennettua kaavan keskeisiin kysymyksiin. Koska kaa varatkaisu merkintöineen, määräyksineen sekä arviointeineen esitetään vasta ehdotusvaiheessa, voi ehdotusvaiheen palaute tuoda vielä merkittäviä muu tosesityksiä kaavaehdotukseen. Luonnosvaiheessa voidaan lausua pääasias sa periaatteellisista kysymyksistä ja vasta ehdotusvaiheessa varsinaisesta kaavaratkaisusta. Uudenmaan liitto tekee yhteistyötä Päijät-Hämeen liiton kanssa mm. laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelussa. Uudenmaan liitto esittää, että tar kastelussa valittavat yhteiset ke hittämisteemat ja muut tulokset hyödynnetään ehdotuksen valmistelussa. Keskeisiä Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnoksen aihealueita ovat
mitoi tusväestö, kes kusverkko, kauppa, kaavan ohjausvaikutus, maaseutu sekä eräät liikennejärjestelmää, lii kenneverkkoa, isoja liikennehankkeita sekä yh dyskuntateknistä huoltoa koskevat asiat, luonnon- ja kulttuuriympäristö, vir kistys, matkailu ja loma-asuminen. Osa aihealueista on samoja, joita käsitel lään Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa sekä osa on sellaisia, joiden käsittelyyn on tarvetta seuraavilla maakuntakaavakierroksilla. Myös tä män ja kokemusten vaihtamisen vuoksi yhteistyö yli maakuntarajojen on tärkeää ja välttämätön tä. Keskeisten aihealueiden periaatekysymyksiä Uudenmaan liitto keskittyy lausunnossaan Päijät-Hämeen maakuntakaava luonnoksesta nii hin aihealueisiin, joilla todennäköisesti on vaikutusta Uudelle maalle. Mitoitusväestön osalta sekä Päijät-Hämeessä että Uudenmaan 2. vaihemaa kuntakaavassa lähtökohtana on maakuntasuunnitelmissa esitetyt asukasli säykset. Maakuntakaavan aluei den käytön suunnittelussa Uudellamaalla va raudutaan lisäksi työpaikkojen ja asumis- ja toimitilaväljyyden kasvuun. Taus talla on lisäksi selvitykset nykyisten kuntakaavojen sisältämis tä kaavavaran noista. Maakuntakaavalla ei kuitenkaan voida sitoa kasvua alueittain tai kun nittain. Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen sisältyykin ajoitukseen liitty viä merkintöjä ja määräyksiä, jotta kasvu hyödyntäisi ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta siten, että kehittämisen painopiste olisi liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhyk keillä. Mitoitusväestömäärää oleellisempana kysymyksenä Uudenmaan liitto näkee sen miten uusi väestö sijoittuu yhdyskuntarakenteeseen. Myös Päijät-Hä meen maakuntakaavassa kannat taa tarkastella mitoitusväestökysymyksiä kaavan ohjausvaikutuskysymysten kanssa ja har kita kaavan ajoitukseen liitty vien määräysten käyttömahdollisuuksia. Näin kasvu voidaan ohjata hyödyntä mään ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta ja siinä parhaimpia aluei ta. Päijät-Hämeen keskusverkon periaatteellisten kysymysten vaikutus selkeytyy sen jälkeen, kun tiedetään se mitä merkinnöillä ohjataan ja millaisia määräyk siä merkinnöille annetaan. Uudellemaalle vaikutuksia tulee luultavasti enem män Orimattilan asemasta keskusverkos sa kuin Lahden kaupunkiseudun si sällä olevien keskusten merkitsemistavasta. Uudenmaan 2. vaihemaakunta kaavan keskustatoimintojen merkitys liittyy keskeisesti kaupan mitoituk seen. Uudellamaalla seutukeskukset on osoitettu täydentämään vahvaa metropoli aluetta, koska tavoitteena on luoda edellytyksiä monipuolisille palveluille koko maakunnassa. Ori mattilaa lähellä oleva Mäntsälä on merkitty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuk sessa kuntakeskukseksi ja lähin seutukeskus on Hyvinkää. Myös kaupan osalta vaikutukset Uudellemaalle riippuvat siitä, millaisia mää räyksiä Päi jät-hämeessä tullaan antamaan maakuntakaavaan. Päijät-Hä meen kaupan periaatteellisiin kysymyksinä esitetään, miten varmistettaisiin päivittäistavarakaupan osalta kysynnän ja tar jonnan
alueellinen tasapaino ja millä sijoittumisperiaatteilla erikoiskaupan osalta toimitaan. Uudenmaan 2. vai hemaakuntakaavaehdotuksessa alueelliseen tasapainoon pyritään mm. sillä, että seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen sekä hank kei den mitoi tus ja ajoitus on kytketty tukemaan muun yhdyskuntarakenteen kehi tystä. Uudellamaalla kaupan mitoitus perustuu pääosin Uudenmaan väestön tarpeisiin ja kuntakohtaisiin väestö kehitysarvioihin. Keskeisenä sijoit tumisperi aatteena on Uudellamaalla, että keskustojen ul kopuolisia merkityk seltään seudullisia suuryksiköitä kehitetään pääasiassa paljon tilaa vaa tivan kaupan keskittyminä. Maankäytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen Päijät-Hämeessä hanke koordinoi maa kuntakaavaa varten tehtäviä luontoselvityksiä. Luontoarvojen selvittäminen ja käsittely ko konaisuutena on hyvä lähtökohta yhteensovittami selle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaa van valmistelussa on todettu, että Uudenmaan viherjärjestelmää on käsiteltävä kokonaisuu tena suhteessa muu hun maankäyttöön mahdollisimman pian. Siihen kuuluu sekä luontoar vojen että virkistysarvojen tarkastelu. Erityisesti ekologisen verkoston toimivuus on ylimaa kunnallinen asia. Merkittävimmät maankäytön muutospainealueet Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnoksen merkittävimmät maankäytön muutosalueet, joil la oletetaan olevan vaikutusta Uudellemaalle, ovat Orimatti lan Henna ja sen länsipuolelle merkitty lentokenttä Kärkölään. Molempien suunnittelu on ylimaakunnallisia asioita. Hennan suunnittelussa Uudenmaan liitto korostaa edelleen yhteistyötä liittojen kesken. Uudenmaan liitto katsoo, että Hennan kehittäminen vaatii erityistä panostusta mitoitus- ja ajoituskysymysten tarkasteluun yhdessä palvelujen järjestämisen kanssa maakuntatasolla. Mikäli Hennan kehittämistä jatketaan, vaikutukset tulee ar vioida riittävästi mitoituksen, liikenteen ja kaupan osalta myös Uuden maan puolelle. Lentokentän osalta periaatteellisena kysymyksenä Päijät-Hämeessä esitetään, jatketaanko maakuntakaavatyössä Hennan lentokenttäasian valmiste lua. Uudenmaan liitto toteaa, että Hennan lentokenttä ei kykene korvaamaan Malmin lentokenttää kokonaisuudessaan sijain tinsa vuoksi, sillä osa Malmin toiminnoista täytyy sijoittaa rannikon läheisyyteen. Lentoken tän sijoittumisky symystä ja sen vaikutuksia tulisi tarkastella yhteistoiminta-alueen yhteistyö nä ja osana valtakunnallista lentoliikennestrategiaa. Yhteenveto Uudenmaan liitto ilmoittaa lausuntonaan, että Päijät-Hämeen maakuntakaa valuonnoksessa painottuvat osin samat teemat kuin Uudenmaan 2. vaihe maakuntakaavaehdotuksessa. Tä män vuoksi ja yhteisten suunnittelukysy mysten tunnistamiseksi yhteistyö on tärkeää. Yhtei sessä tulevaisuustarkaste lussa valittavat kehittämisteemat ja muut tulokset tulisi hyödyntää ehdotuksen valmistelussa. Päijät-Hämeen maakuntakaavaprosessin yhdistetty luonnos- ja
tavoitevaihe on mielenkiin toinen mutta samalla haasteellinen. Kaavaprosessissa on varau duttava siihen, että myös ehdotusvaiheen palaute voidaan huomioida, koska luonnosaineisto ei sisällä vielä kaavarat kaisua. Esimerkiksi keskusverkon ja kaupan vaikutus Uudellemaalle selviää vasta kaava merkintöjen ja niiden ar viointien kautta. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa kannattaa tarkastella mitoitusta yhdessä kaavan oh jausvaikutuksen kanssa ja harkita ajoitukseen liittyvien määräysten käyttömahdollisuuksia, jotta kasvu hyödyntäisi ensisijaisesti nykyistä yhdys kuntarakennetta ja siinä parhaimpia alueita. Erityisesti Hennan kehittäminen vaatii panostusta mitoitus- ja ajoituskysymysten tarkasteluun. Hennan lento kenttä ei kykene korvaamaan Malmin lentokenttää sijaintinsa vuoksi, sillä osa Malmin toiminnoista täytyy sijoittaa rannikon läheisyyteen. Lentokentän si joittumiskysymystä ja sen vaikutuksia tulisi tarkastella yhteistoiminta-alueen yhteistyönä ja osana valtakunnallista lentoliikennestrategiaa.. Aineisto Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnoskartta ja selostus löytyvät Päijät-Hä meen liiton ko tisivuilta. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: Maakuntahallitus päättää antaa Päijät-Hämeen liitolle edellä olevan ehdotuk sen mu kai sen lau sun non. Sanna Jylhä 041 4517987 Täytäntöönpano: Päätös: MHS 24.08.2015 132 Päijät-Hämeen liitto Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on kokonaismaakuntakaava ja se tulee korvaamaan 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntakaava 2014 laadinnassa on keskitytty uudistamaan alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä pohjavesiin ja ympäristöhäiriöihin liittyviin maankäytön ratkaisuihin. Muilta osin vuoden 2008 maakuntakaavan maankäyttöratkaisu on siirretty tarvittavin tarkistuksin laadittavana olevaan kokonaismaakuntakaavaan. Uudenmaan liitto on antanut lausuntonsa maakuntakaavan Päijät-Hämeen 2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 12.1.2011 sekä 24.9.2012 maakuntakaavan luonnosaineistosta. Luonnosaineistosta annetussa lausunnossa Uudenmaan liitto piti kannatettavana mitoituksen ja kaavan ohjausvaikutusten yhteistarkastelua sekä kasvun ohjaamista ajoitukseen liittyvillä määräyksillä nykyisen yhdyskuntarakenteen parhaimmille alueille.
Lausunnossa kiinnitettiin huomiota erityisesti Hennan kehittämiseen ja todettiin, että Hennan lentokenttä ei kykene korvaamaan Malmin lentokenttää, koska osa Malmin toiminnoista on oltava rannikon läheisyydessä. Keskusverkon ja kaupan vaikutuksia Uudellemaalle ei pystytty arvioimaan, koska luonnosaineisto ei sisältänyt kaavaratkaisua. Uudenmaan liiton lausunto on huomioitu Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 ehdotuksessa. Annettavan lausunnon pääkohdat Päijät-Hämeen maakuntakaavan kaupan ratkaisu tulee perustua kuntien oman väestön ostovoiman kasvuun tulee ohjata selkeämmin merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kaupan laatua merkinnöillä ja määräyksillä tulee Hennan raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue kytkeä aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Päijät-Hämeen maakuntakaavan ehdotus Yleistä Päijät-Hämeen maakuntakaavan mitoituksena on käytetty voimakkaan talous- ja väestökasvun tavoitetta vuonna 2035 eli 232 000 asukasta. Kasvutavoite on kaksinkertainen tilastokeskuksen ennusteeseen nähden. Tavoiteväestömäärässä on huomioitu kuntien kehittämistoimenpiteet sekä merkittävää väestön ja työpaikkojen kasvua edellyttävä Helsingin metropolialueen laajempi työssäkäyntialue. Maakuntakaavan mitoitus voi johtaa ylimitoitukseen asumisen, työpaikkojen ja palveluiden suunnittelussa. Ylimitoitusta pyritään hallitsemaan ottamalla mukaan välitarkastelu vuonna 2025, koska vuosi on Lahden yleiskaavan ja yleisimmin kuntien yleiskaavojen tavoitevuosi. Aluerakennetta on kehitetty hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana monikeskuksisena ja verkottuvana kokonaisuutena. Toimivalla aluerakenteella kehitetään Helsingin seutua, maakunta- ja kaupunkikeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 osoittaa yhdyskuntarakentamisen alueet, rakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista edellyttävät alueet sekä nykyisiin alueisiin luontosuhteiltaan ja kustannuksiltaan edullisesti liittyvät uudet kasvusuunnat. Kaavalla on pyritty turvaamaan eritasoisille keskuksille tasapainoisen palvelurakenteen aikaansaaminen ja palveluiden taloudellista tuottamista varten riittävä väestöpohja sekä osoittaa maakunnan keskusjärjestelmä ja ylimaakunnallista sekä ylikunnallista merkitystä omaavien kaupallisten keskusten ja palvelualueiden sijainti.
Maakuntakaavassa osoitettuja kehittämisen kohdealueita on tarkistettu ja ne on luokiteltu luonnonvarojen, maaseudun sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiksi. Taajamat ja kauppa Päijät-Hämeen maakuntakaavan ehdotuksessa taajama-alueita tiivistetään ja eheytetään. Taajamatoimintojen alueiden laajennusten pohjana ovat 2008 vahvistetun maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet. Taajama-alueen määräyksessä korostetaan, että alueiden käyttöönotossa ja mitoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Taajamarakenteen sisällä, johon suurin osa palvelujen ja hallinnon toimipaikoista sijoittuu, ei maakuntakaavassa yleensä ole erotettu palvelualueita muusta taajamatoimintojen alueesta. Päijät-Hämeen tavoitteellinen keskusverkko on luokiteltu siten, että alueella on yksi maakuntakeskus (Lahti), kolme seutukeskusta (Heinola, Hollola ja Orimattila), seitsemän kuntakeskusta ja 19 kappaletta aluekeskuksia (joista yhdeksän on uloimmalla kaupunkialueella). Kyläverkosto on kytketty osaksi keskusverkostoa. Kylät on jaettu kolmeen eri kohdemerkintäluokkaan: lähikeskuskylä, maaseutukylä ja haja-asutuskylä. Kyläverkostolle ei ole määritelty kaupallisia merkintöjä. Kauppaa koskevat enimmäismäärät ja merkitykseltään seudullisen kaupan rajat on korjattu tarkentamalla aluevarausten merkintöjä ja lisäämällä määräyksiin vuoden 2008 vahvistetun maakuntakaavan perusratkaisua. Maakuntakaavassa kaupan tarpeisiin varatut alueet ovat pääosin kuntien yleis- ja asemakaavoissa esitettyjä alueita. Kaupan laskelmissa on huomioitu liiketilan lisätarvetta kasvattavat kuntien kehittämiskohteet, ostovoiman kasvu, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijat. Lisätarvetta vähentävät myyntitehokkuus ja nettikaupan kasvu. Kaupan palveluverkkoa on tasapainotettu alueellisesti mahdollistamalla merkitykseltään seudullisten suuryksikköjen sijoittuminen myös Lahden kaupunkiseutua pienempiin kuntiin. Liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä on arvioitu olevan 576 000 k-m2. Tämä lisää n. 64 % nykyistä 895 000 k-m2 liiketilamäärää. Kaavaselostuksen mukaan päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan osalta tavoitellaan tilannetta, jossa pääosa kaupasta sijoittuisi keskustatoimintojen ja alakeskusten alueelle. Keskusta-alueiden ulkopuolisille kaupan alueille on osoitettu enimmäismitoituksena yhteensä 1 026 000 k-m2, josta 688 000 k-m2 sijoittuu maakuntakeskuksena olevaan Lahden kaupunkiin. Maakuntakaavamerkinnän mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja keskustatoimintojen ulkopuolella on koko maakunnassa 3 000 k-m2. Alarajasta sallitut poikkeukset viidelle kaupunkialueelle ja yhdelle taajama-alueelle on esitetty kaupunkialueen maakuntakaavamerkinnässä. Merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan alarajat erikoistavarakaupalle/ muulle erikoistavarakaupalle on osoitettu Lahden, Hollolan ja Nastolan kaupunkialueille 10 000/ 5 000, Heinolan kaupunkialueelle 7 000/ 4 000 sekä Orimattilan kaupunkialueelle ja Asikkalan taajama-alueelle 5 000/ 3 000.
Keskustatoimintojen alueista ja alakeskuksista on vähittäiskaupan enimmäismitoitus jätetty määrittelemättä Lahden maakuntakeskuksen sekä Heinolan seutukeskuksen keskustatoimintojen alueille. Maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä on lueteltu erikseen jokainen keskustatoimintojen vähittäiskaupan 2 000 k-m2 ja sen ylittävien suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala. Suurempien keskusten enimmäismitoitus on 20 000 50 000 k-m2 ja pienempien keskusten enimmäismitoitus on 10 000-15 000 k-m2. Keskustatoimintojen alakeskusten enimmäismitoitus riippuu siitä, mille kaupunki-maaseutuvyöhykkeelle ne sijoittuvat. Uloimmalla kaupunkialueella enimmäismäärä on 10 000 k-m2 ja muualla 8 000 k-m2. Maakuntakaavassa on osoitettu alue- ja kohdemerkinnöillä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien sijoittumismahdollisuudet keskusta-alueiden ulkopuolelle. Vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä kohdealueittain. Suunnittelumääräyksessä on osoitettu kohdealueen enimmäismitoitus sekä sen jakautuminen päivittäistavarakaupan, erikoistavarakaupan ja muun erikoistavarakaupan toimintoihin. Kaupan suunnittelumääräyksien mukaan vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen ajoittamisessa tulee huomioida kaupunkiseudun tasapainoinen kehittäminen, vähittäiskaupan suuryksikön tulee muodostaa riittävän laaja toiminnallinen kokonaisuus, liikenteen haittavaikutukset on minimoitava ja että vähittäiskauppa sopeutuu ympäristöönsä. Virkistys Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien virkistysalueiden aluevarauksia, ohjeellisia ulkoilureittejä ja viheryhteystarpeita sekä hiljaisia alueita on tarkistettu ja arvioitu kuntakierrosten ja selvitysten perusteella. Kaavassa ei ole pääsääntöisesti osoitettu uusia virkistysalueita. Virkistykseen varatut alueet sijaitsevat useimmiten hyvin vetovoimaisilla alueilla ja niihin kohdistuu myös ristiriitaisia tarpeita. Virkistysalueilla on kasvava merkitys maakunnan laadukkaan ja vetovoimaisen elinympäristön kehittämisessä. Virkistyksen alueet ovat myös matkailuyrittämistä lisääviä. Kaikkien virkistysalueiden väestöllinen saavutettavuus prosentteina koko maakunnan väestöstä on hyvä. Liikenne Hennan lentokenttä jätetään pois kaavaratkaisusta. Maakuntakaavan tieverkon roolia on selkeytetty ja maakuntakaavassa on esitetty tieverkon toiminnallinen luokitus ja väylien karkea linjaus. Maaliikenteen alueet, luonnonvaralogistiikan alueet sekä uudet ja merkittävästi kasvavat teollisuusalueet edellyttävät uusien liityntäyhteyksien toteuttamista tai olemassa olevien yhteyksien parantamista valtakunnan tieverkkoon. Hennan teollisuusalueen totuttaminen edellyttää Tuuliharjan palveluliittymän avaamista valtatiellä 4. Seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta. Kerava-Lahti oikoradalle osoitetaan Hennan uusi asemapaikka. Nopeat
raideyhteydet edistävät pääkaupunkiseudun kasvun suuntautumista Lahden seudulle. Maakuntakaavassa on osoitettu suurehkoille venesatamille tai matkustajasatamille alueet kuntakeskuksissa ja Pulkkilanharjun kummassakin päässä. Uudet vesiväylät ja satamat aiheuttavat ympäristöuhkia, koska ne tuovat raskaita kuljetuksia alueelle. Polttoaineiden kuljetukset ovat riski Asikkalan selältä tapahtuvalle pääkaupunkiseudun vedenhankinnalle. Riskejä voidaan vähentää alusteknisin ja väylän sijoitusratkaisuin. Erityisalueet ja teknisen huollon alueet Aluevaraukset perustuvat vesi-, energia- ja jätehuollon viranomaisten tekemiin mitoitus- ja tarvelaskelmiin. Maakuntakaavassa on osoitettu uutena voimajohtovarauksena 400 kv voimalinja (Loviisa-Orimattila) sekä ohjeellinen kehitettävä päävesihuoltolinja Orimattilasta etelään. Luonnonvarojen käyttö Maakuntakaavassa on osoitettu yhteensä seitsemän tuulivoima-aluetta, joiden kokonaispinta-ala on n. 55 km2. Kaupunkiseudulla, jossa tuulivoima-alueiden yhteensovittamisen tarve muun alueidenkäytön kanssa on merkittävämpi, alaraja on vähintään kuusi tuulivoimalaa. Maaseudulla alaraja on kymmenen tuulivoimalaa. Maakuntakaavassa on erotettu kaupunki- ja maaseudut toisistaan merkitykseltään seudullisen tuulivoima-alueen koon alarajan vyöhykemerkinnällä. Tuulivoima-alueita ei ole osoitettu Uudenmaan alueen läheisyyteen. Maa-aineshuollon pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä pohjavesiriskejä aiheuttavasta harjukiviainesten otosta kalliokiviainesten ottoon ja maa-ainesten kierrätykseen. Uusimaata lähin oleva maa-ainestenottoalue (eo) on Hennan alueen koillispuolella. Maa-ainesten kierrätykseen tarkoitetut luonnonvaralogistiikan kehittämisalueet on osoitettu maakuntakaavassa. Luonnonvaralogistiikan alueet ovat pääasiassa 100-300 ha, mutta poikkeuksena on Hennan koillispuolella oleva 2 000 ha Viljaniemen liittymän alue. Päijät-Hämeen yhdyskuntien vedenhankinnassa käytetään lähes yksinomaan pohjavettä. Pohjavesille riskejä aiheuttavat uudet toiminnot on sijoitettava ensisijaisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle. Maakuntakaavan pohjavesialueiden rajaukset perustuvat Hämeen ELY-keskuksen vuoden 2014 rajauksiin. Alueen terminaalin tai terminaalien on mahdollista tulevaisuudessa palvella ylimaakunnallista luonnonvaralogistiikkaa, kuten pääkaupunkiseudun maa-aineshuoltoa. Maaseutu Maaseutumainen alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Matkailuun osoitettujen alueet muodostavat loma- ja matkailualueiden verkoston. Maaseudun taajamia ja kyläverkostoa on tuettava matkailun ja muiden vapaa-ajan toiminnoilla Alueille tulee sijoittaa myös asumista. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen tai ympärivuotiseen käyttöön parantaa kylien elinvoimaisuutta.
Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Maakuntakaavassa on osoitettu maaseutuun liittyville alueille alueen erityispiirteitä kuvaavia merkintöjä. Kunnan tulee alueen käytöstä päättäessään huomioitava alueen ominaisluonnetta kuvaavat merkinnät ja niiden suunnittelumääräykset. Maakuntakaavamerkintöjä on esitetty maaseutumaiselle kyläverkostolle, loma- ja matkailualueille, maa- ja metsätalousalueille joilla erityistä ulkoilunohjaustarvetta, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäville alueille, maaseudun sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueille. Suojelu Kaavassa on esitetty vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoalueita. Maakuntakaavaan on tehty päivitykset valtakunnallisten suojeluohjelmien, Natura alueiden, Metsähallituksen luontopalveluiden, luonnonsuojelualueiden ja 2008 vahvistetussa maakuntakaavassa esitettyjen maakunnallisten suojelualueiden tai kohteiden osalta. Päijät-Hämeen maakuntakaavan aineisto on liiton kotisivulla linkki Nopeat ja hyvät raide- ja tieliikenteen pääväylät liittävät Helsingin metropolialueen ja erityisesti Päijät-Hämeen maaseutukeskuksen Lahden toisiinsa. Lentoasemayhteys parantaa entisestään Päijät-Hämeen yhteyksiä Uudellemaalle ja kansainväliselle lentoasemalle. Päijät-Hämeen maakuntakaavan tavoitteet tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta ovat yhdensuuntaiset Uudenmaan maakuntakaavoituksen tavoitteiden kanssa. Päijät-Hämeessä vahvana keskuksena on maakuntakeskus Lahti, josta suuntautuvat selkeät kehityskäytävät Uusimaata kohti mm. Orimattilan Hennaan. Päijät-Häme on maakuntakaavan ehdotuksessa täydentänyt tärkeään kehityskäytävään Helsinki-Lahti-Heinola liittyvää maankäyttöä laajentamalla Hennan teollisuus- ja varastoalueita sekä taajamatoimintojen aluetta Uudenmaan rajaan asti. Hennan alueelle osoitettu raideliikennepaikka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Hennan alueen rakentaminen tulee vaikuttamaan Uudenmaan alueella olevalle valkoiselle alueelle sekä kiviainesvarantojen alueelle. Hennan raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue tulee osoittaa maakuntakaavan merkinnöillä ja määräyksillä siten, että Hennan alueen taajamatoimintojen alueen maankäyttö ja aseman suunnittelu kytketään toisiinsä. Lisäksi alueen toteuttaminen tulee kytkeä aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Kehityskäytävään on lisätty valtatiehen 4 tukeutuva Viljaniemen luonnonvaralogistiikan kehittämisen alue. Luonnonvaralogistiikan alueen vaikutukset liikenneverkkoon ja alueen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä niiden laajuus tulevat vaikuttamaan alueen suunnitteluun ja sen toteuttamisen kustannuksiin. Päijät-Hämeen maakuntakaavan ehdotuksessa on virkistys ja matkailu otettu huomioon voimavarana, joka antaa mahdollisuuksia yritystoiminnalle.
Päijät-Hämeen kaupan mitoitus perustuu ylikunnalliseen ostovoimaan, koska mm. matkailu ja vapaa-ajan asuminen on myös huomioitu kaupan mitoituksessa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu perustuu Uudenmaan kuntien oman väestön ostovoiman kasvuun ja oletukseen, että ostovoiman kasvu jää kunkin kunnan omalle alueelle. Liiketilan lisätarvelaskelmassa ei ole Uudellamaalla otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Lisäksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa mitoitus ei perustu kuntakaavoihin vaan mitoitus perustuu kaupan nykytilaan sekä maakunnalliseen liiketilan lisätarpeeseen, joka on jaettu palveluverkolle vaikutusalueen tarpeen mukaan. Uudenmaan kaupan mitoituksen kokonaistarkastelussa on liiketilan lisätarpeen osalta huolehdittu siitä, että alueiden mitoitus ei kokonaisuudessaan nouse ostovoiman kasvuun nähden liian suureksi. Kohtuullinen kaavallinen ylimitoitus tuo yksityiskohtaiseen kaavoitukseen joustavuutta ja ei rajoita liikaa kaupan kehitystä ja kilpailua. Sen sijaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön huomattavaan ylimitoitukseen perustuva toteutus keskustojen ulkopuolella voi heikentää merkittävästi keskusta-alueita ja niiden kehittämistä. Kaupan mitoitus tulee perustua kuntien oman väestön ostovoiman kasvuun. Päijät-Hämeen kaupan ratkaisussa on mahdollistettu myös rakennusoikeudeltaan isojen päivittäistavarakauppojen toteuttaminen vähittäiskaupan suuryksiköille. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisun mukaan keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoitettava kauppa on oltava pääsääntöisesti tilaa vaativaa kauppaa. Kun vähittäiskaupan suuryksikköalueille suunnataan oikean tyyppistä kauppaa, ei tällä ole vaikutusta keskustakauppaan. Muille kaupan alueille, kun asutusta on lähellä ja kaupan alue toimii asutusalueen lähikeskustana, voidaan sijoittaa myös paikallisia päivittäistavarakauppoja. Päijät-Hämeen maakuntakaavan tulee ohjata selkeämmin merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kaupan laatua. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa pidetään kylien kehittymisen kannalta hyvänä ratkaisuna vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotiseen käyttöön. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaan ympärivuotinen asuminen on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille, tiivistettäviä alueita painottaen ja taajamatoimintojen ulkopuolelle suuntautuvaa asumista on ohjattava suunnitelmallisesti kyliin. Päijät-Hämeen maakuntakaavan kyliä koskevassa määräyksessä olisi hyvä, että asumista ohjattaisiin selkeämmin maakunnallisesti merkittäviin kyliin ja edesautettaisiin samalla niiden elinvoimaisuutta. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Porvoonjokilaakson maisema-alue on molempien maakuntien alueella. Merkintätavoissa on eroavaisuuksia, mutta merkinnät sopivat yhteen ja alueen hahmottaa kokonaisuutena. Kaavamääräys on samansuuntainen. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen merkintätapa on yhtenäinen. Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita rajautuu Uusimaahan. Uudenmaan maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on inventoitu vuonna 2012 Missä maat on mainiommat-selvityksen yhteydessä. Selvityksessä ei ole nostettu
Maakuntajohtajan ehdotus: Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla ja Mäntsälän kuntaan kuuluvia maaseudun viljelyalueita maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Päijät-Hämeen maakuntakaavan merkintätavat poikkeavat hieman myös muista Uudenmaan maakuntakaavan merkinnöistä ja maakuntakaavassa esitettävistä tasoista. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu yhdysteitä, kehitettäviä alueita tai kehitettäviä johtolinjoja. Päijät-Hämeen maakuntakaavan ehdotus on hyvä kokonaisuus lukuun ottamatta kaupan mitoitusta ja sijoittumista (päivittäistavara ja erikoiskauppa) sekä Hennan taajama-alueen toteuttamisen ajoituksen sitomista. Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Päätös: Aila Elo 040 660 5227 Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Päijät-Hämeen liitto