OTE PÖYTÄKIRJASTA

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA Kunnanhallitus OTE PÖYTÄKIRJASTA Lausunnon antaminen Päijät-Hämeen maakuntakaavan 20141uonnoksesta KH 162 Asian valmistelija Antti Kailio, tekninen johtaja, gsm Päijät-Hämeen maakuntahallitus on asettanut maakuntakaavan luonnosaineiston nähtäville ja avannut keskustelun tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä ennen varsinaisen kaavaehdotuksen laadintaa. Lausunnot luonnosaineistosta tulee antaa syyskuun loppuun mennessä. Hartolan lausunnosta päätetään kunnanhallituksen kokouksessa Lausuntopyyntö on esityslistan liitteenä. Luonnosaineisto sisältää maakuntakaavakartan sekä kaavaselostuksen. Karttana on käytetty nykyistä maakuntakaavakarttaa, johon on likimäärin merkitty suurimmat muutospainealueet. Muutoksia voi tulla myös muualle kuin kartalle muutospainealueina merkityille alueille. Kaavaselostus - erillinen liite Kaavakartta - erillinen liite Maakuntakaavaluonnoksesta on pyydetty kannanottoja muutospainealueista jaerityisesti keskeisistä periaatekysymyksistä. Periaatekysymykset on esitetty kaavaselostuksessa. Kysymysten aihealueina ovat mitoitusväestö, keskusverkko, kauppa, kaavan ohjausvaikutus sekä eräät erityiskysyrnykset. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja muun valmistelutyön perusteella maakuntavaltuusto päättää joulukuussa 2012 maakuntakaavan tavoitteista. Maakuntakaavaehdotus valmistellaan vuoden 2013 aikana ja alustavan aikataulun mukaan se tulee nähtäville vuoden 2014 alkupuolella. Kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto ja se tulee voimaan, kun ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Ympäristölautakunta on antanut asiasta oman lausuntonsa, joka on esityslistan oheisliitteenä. Liitteessä on esitetty kaavatyön keskeisiä periaatekysymyksiä ja kunkin kysymyksen perässä on Hartolan alustava kanta asiaan. Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen hallituksen hyväksymä tandonilmaus liitetään pöytäkirjatekstiin. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnoksesta valmistellun lausunnon tarvittaviin tarkennuksin.

2 HARTOLAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Päätös: Hyväksyttiin liitteen mukainen lausunto Kuntalaissa säädetyllä tavalla yleisesti nähtäväksi asetetusta pöytäkirjasta kirjoitetun,otteen oikeaksi todistaa: Hartolassa Pöytäkirj anpitäj ä

3 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA, Selostuksen periaatteelliset kysymykset Hartolan kunnan vastaukset 3.1 MITOITUSVÄKI 3.1 Mitoitusväkimäärä Mitä väkimäärää tulisi käyttää maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana? Miten se jakautuisi maakunnan sisällä? Väestötavoitteeksi esitetään vuoteen 2035 mennessä (masu 09) ja jakautuminen huomioiden väestöennusteiden historia ja tulevaisuus sekä liikenneyhteyksien kehitysnäkymät. 3.2 TAVOITTEELLINEN KESKUSVERKKO Miten tavoitteellista keskusverkkoa määriteltäessä tulisi suhtautua Lahden kaupunkiseudun kuntatason keskuksiin Salpakangas ja Rakokivi verrattuna kaupunkiseudun aluekeskuksiin? Olisiko Orimattila nähtävä seutukeskuksena? Miten maaseutukyliä ja haja-asutuskyliä tulisi käsitellä osana tavoitteellista keskusverkkoa? Hartolan kunnanhallitus pitää monikeskusvaihtoehtoa kaikissa väestötavoitteissa ainoana mahdollisena ratkaisuna kunnan maaseutumaisen rakenteen takia ja koska kunnan halki kulkeva vt 4 luo mahdollisuuksia myös joukkoliikenteen toimivuudelle. Liikkumisen aiheuttamat haitat ovat korvattavissa paremman teknologian liikkumisvälineillä. Maaseutu ja hajaasutuskylien tulevaisuus voidaan turvata mandollistamalla uusi asutus sekä tukemalla lomaasutuksen lisääntymistä. 3.3 KAUPAN PALVELURAKENNE Miten varmistettaisiin päivittäistavarakaupan osalta kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino? Kylien elinvoimaisuutta ja väkimäärää on kehitettävä, jotta pienet päivittäistavarakaupan yksiköt voivat menestyä. Millä sijoittumisperiaatteilla erikoiskaupan osalta toimitaan? Kunnanhallituksella ei ole kantaa erikoiskaupan sijoittumiseen, mutta sen pitää olla mahdollista myös muualla kuin maakuntakeskuksessa, esimerkiksi runsaaseen tieliikenteeseen tukeutuvana ja pitää huomioida kohtuulliset etäisyydet erikoiskauppaan. 3.4 MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUKSEN TASO Onko tarpeen parantaa maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja millä keinoilla? Uusien rakennuspaikkojen syntyminen tulee sallia erilaisille ja huomioida rauhallisen maaseudun ominaisuudet. 3.5 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO Mitkä palvelutasotekijät tulisi valita tarkasteluun, kun kuvataan liikennejärjestelmän palvelutason nykytilaa ja palvelutasotavoitteita? Pienet kuntakeskukset, suuret kylät (Vilkas maaseutu) Peruspalvelut ja joukkoliikenneyhteydet kävellen tai pyöräillen saavutettaviksi ~~ oukkoliikenteen perus-tai minimitaso (Rauhallinen maaseutu) Kylätoiminnan ja omavaraisuuden kehittämistä ~~Ei tiivistämistä, ei joukkoliikennettä

4 Vt 4:n, koulukufjetuksiin ja erityisryhmien kuljetuksiin tukeutuva joukkoliikenne. Lisäksi hyvät ja joustavat liikenneyhteydet käyttäen yksityisautoa niin kuntakeskukseen kuin maakunta keskukseen. 3.6 KAAVAN TIEVERKON TARKKUUSTASO JA OHJAUSVAIKUTUS Pitäisikö nykyisessä maakuntakaavassa esitetty tieverkko tarkistaa tarkkuustason osalta? Mikä ohjausvaikutus kaavan tieverkkolinjauksella tulisi olla viranomaistoimintaan? Maakuntakaavassa on esitetty nyt oikea tieverkkotaso ja tieverkon hoitajana tulee olla valtio. Kuntien ylläpitämät kadut ovat vain asemakaavoitetulla ja yksityistiet ovat eri kategorian teitä. 3.7 HENNAN LENTOKENTTÄ Jatketaanko maakuntakaavatyössä Hennan lentokenttäasian valmistelua? Maakuntakaavassa voidaan jatkaa Hennan lentokentän valmistelua. 3.8 HÄMEEN OIKORATA Käynnistetäänkö maakuntakaavatyötä varten selvitys Lahti Hämeenlinna oikoradan maastokäytävävaihtoehdoista? Oikoradan maastokäytävää ei kannata selvittää, koska ratahankkeita on muutenkin paljon. 3.9 TUULIVOIMA-ALUEET Mikä on maakuntakaavassa osoitettavientuulivoima-alueiden vähimmäiskoko Päijät-Hämeessä? Hartolan kunnan alueelle ei ole osoitettu tuulivoima-alueita. Tuulivoima-alueen vähimmäiskoko voisi olla 10 tuulivoimalaa, jota pienemmät voisivat syntyä suunnittelutarveratkaisulla tai poikkeamisluvalla UUDET MAANVASTAANOTTOALUEET Kuinka montaa uutta maanvastaanottoaluetta tavoitellaan varattavaksi maakuntakaavaan? Maakunnallisia maanvastaanotto pisteitä ei kannata sijoittaa Lahden pohjoispuolelle vaan Hartolan tulee ratkaista paikka itse METSÄENERGIATERMINAALIT Selvitetäänkö maakuntakaavaa varten metsäenergiaterminaalien mahdollisia sijoituspaikkoja? Metsäenergiaterminaalin sijoituspaikan selvittäminen on tarpeellista UUSI JÄTEHUOLLON ALUE Selvitetäänkö maakuntakaavatyötä varten mahdollista sijoituspaikkaa uudelle jätehuollon alueelle? Uuden jätehuollon sijoituspaikan selvittäminen on tarpeellista 3.13 MAASEUTU Pitääkö maaseutuelinkeinoja korostaa maakuntakaavassa? Mitkä ovat sellaisia maakunnallisesti merkittäviä elinkeinoja, joita voitaisiin korostaa? Pitäisikö erityyppisille kunnille olla omat tavoitteet? Miten maakuntakaavalla voidaan tukea laajojen ja hyvien metsätalousalueiden säilymistä? Kuntien tavoitteiden tulee olla erilaisia riippuen siitä, ovatko ne kaupunkien lähellä tai harvaan asutulla maaseudulla ja tällä on merkitystä maaseutuelinkeinojen ja asumisen osalta. Maakuntakaavassa pitää korostaa maaseutuelinkeinoja niin, että maakuntakaava ei estä perinteisten maatalousammattien harjoittamista KULTTUURIYMPÄRISTÖ Miten kulttuuriympäristöarvojen vaalimiseen sitoudutaan maakuntakaavassa? Kulttuuriympäristöihin liittyy monenlaisia eri statuksen omaavia arvoja eri aihepiireistä. Voidaanko niitä yhdistää tai yleistää? Kulttuurin monimuotoisuus on huomioitava.

5 3.15 LUONNONYMPÄRISTÖ Miten luontoarvojen säilyttämiseen sitoudutaan maakuntakaavassa? Voidaanko luo -merkinnällä osoittaa olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita? Miten ekologinen verkosto voidaan ottaa huomioon maankäytössä? Luontoarvojen vaaliminen on jo nyt hyvin hoidettu ja pitäisikin varmistaa esimerkiksi kiviainesten saanti tulevaisuudessa, koska toisaalta niiden alueet ovat usein pohjavesialueita VIRKISTYS Kaavoitetaanko yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitettuja alueita maakunnan omien asukkaiden tarpeiden lisäksi muille, esim. matkailuelinkeinon tarpeisiin? Kuka kustantaa virkistysalueet, toteuttamisen ja ylläpidon? Kenen maille virkistysalueita tulisi tarvittaessa kaavoittaa? Miten hiljainen luonnonrauha-alueet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa? Maakunnan asukkaiden ja kuntalaisen käyttöön tarkoitettujen alueiden rakentamiseen pitää kunnan ja mahdollisesti valtion osallistua. Jos niitä tehdään myös matkailuyrittäjien tarpeisiin on niidenkin osallistuttava kustannuksiin. Alueita pitää kaavoittaa sinne, missä niillä on merkitystä MATKAILU Voidaanko matkailun suuryksiköiden sijoittumista ohjata laajojen vihervyöhykkeiden tuntumaan ja käyttää kaikille yhteisiä ulkoilma-alueita matkailun tukialueina? Muuttuuko matkailun luonne, saavutettavuustarpeet ja aktiviteetit? Niitä pitää voida ohjata sinne, koska yhteiskäyttö luo synergiaetuja LOMA-ASUMINEN Miten loma-asumisen vaikutus olisi otettava huomioon erityyppisissä kunnissa? Miten loma-asumisen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen tulisi ottaa huomioon? Loma-asumisen vaikutus pitää huomioida liikenneverkon sekä kaupan palveluja kehitettäessä. Myös loma-asumisen ja pysyvän asumisen yhteyksien pitää korostua, sillä molemmat tukevat toisiaan. Loma-asumisen kasvu pitää maankäytön suunnittelussa ja määräyksissä tehdä mahdolliseksi. 4. MERKITTÄVÄT MAANKÄYTÖN MUUTOSKOHTEET 4.2 HARTOLA HA1 Keskusta 4-tien risteysalue Maakuntakaavan eritasoliittymä on toteutunut valtatie 4:Ile laaditun tiesuunnitelman mukaisesti ensivaiheessa porrastettuna liittymänä. Maakuntakaavan eritasoliittymän merkintä on mahdollisesti tarpeeton. Risteysalueelle on asemakaavalla varattu tontti liikekeskukselle, joka täyttää vähittäiskaupan suuryksikön määritelmän. Paikan on katsottu kuuluvan keskustatoimintojen alueen kohdemerkintään. Kauppaa koskevat ratkaisut on tarvittaessa tarkennettava kauppaan liittyvien periaateratkaisujen pohjalta. Myös koko risteysalueen ympäröivää maankäyttöä saattaa olla tarpeen tarkentaa. Hartola pitää alueen kehittymistä tärkeänä ja korostaa, että keskeisellä alueella on jo asemakaava. Asemakaavaan sisältyy KM merkinnällä varustettu tontti, minkä osalta kunnalla on yrityksen kanssa sopimus, eikä tätä sopimusta pidä vaarantaa maakuntakaavan merkinnällä. Alue on osa Kirkonkylää, sillä vt 4:n ja Kirkonkylän pääristeyksen väli on vain 650 metriä ja tällä välillä taajama on jatkuvaa.. Risteysalueen laajentumismandollisuus pitää varmistaa sellaisella kaavamerkinnällä, mikä mahdollistaa lisäalueiden kaavoituksen ja on huomioitava, että tämä alue on osa Hartolan kirkonkylää, eli vt 4 varrelle ei olla muodostamassa uutta erillistä palveluiden aluetta. Nyt teolliset työpaikat ovat vt 4 länsipuolella.