Ulvilan kaupunki
ALUKSI...3 1. Johdanto...4 2. Ulvilan varhaiskasvatusta ohjaavat keskeiset linjaukset...4 2.1 Kaupunkistrategiasta varhaiskasvatusstrategiaan...4 2.2 Opetus- ja kasvatustoimen strategia 2010-2016...5 2.3 Varhaiskasvatuspalvelujen tuottaminen ja toimintamuodot...6 2.4 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä...7 2.4 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä...8 2.5 Turvallisuussuunnitelma...8 3. Ulvilan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus...9 4. Ulvilan varhaiskasvatuksen arvopohja...10 5. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta yksikön, ryhmän ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan...10 6. Varhaiskasvatuksen sisällöllinen toteuttaminen ja tavoitteet...11 6.1.Tavoitteena hyvinvoiva lapsi...12 6.2. Lapselle ominainen tapa toimia...12 6.2.1 Liikkuminen...13 6.2.2 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen...13 6.2.3 Tutkiminen...14 6.3 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot...14 6.4 Toiminta- ja oppimisympäristö Ulvilassa...15 6.5. Kasvattajan toiminta varhaiskasvatuksessa...16 7. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö...16 7.1 Kasvatuskumppanuuden ja vanhempien osallisuuden toteuttaminen...16 7.2 Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö...18 7.3 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön ja jatkumon rakentuminen...19 8. Varhaisen tuen järjestäminen...20 9. Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen...22 10. Varhaiskasvatuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen...22 10.1 Kaupunkitaso...22 10.2 Varhaiskasvatusyksikön suunnittelu, arviointi ja kehittäminen...23 10.3 Lapsiryhmän hoidon, kasvatuksen ja opetuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen...24 10.4 Lapsen kasvun havainnointi ja seuraaminen...24 10.5 Varhaiskasvatuksen keskeiset kehittämisalueet kaupungissa...25 2
ALUKSI Ulvilan kaupungin päivähoidon strategiaa työstettiin vuosina 2002-2003 ja se valmistui vuonna 2003. Vuonna 2002 ilmestynyt Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet edellytti kuntia valmistelemaan varhaiskasvatussuunnitelmat kaupunki-, yksikkö- ja lapsitasoille. Koska Ulvilan päivähoitostrategia oli juuri isona prosessina valmistunut ja vastasi isolta osalta varhaiskasvatussuunnitelmassa olevaan sisältöön, päivähoidon esimiehet päättivät lähteä työstämään varhaiskasvatussuunnitelmia lapsesta ylöspäin. Vuoden 2010 alusta päivähoito siirtyi sivistystoimen alaisuuteen, jolloin muodostettiin uusi yhteinen opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus. Varhaiskasvatus sai oman esimiehen ja käyttöön otettiin uusi aluejako, jossa varhaiskasvatuksen hallinnollisilla johtajilla on useampi päivähoitoyksikkö alaisuudessaan. Vuoden 2011 tavoitteeksi otettiin kaupungin ja yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien työstäminen. Työhön osallistui koko varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset, vanhemmat sekä tärkeimmät yhteistyökumppanit. Henkilöstön prosesseja työstettiin yhtäaikaa opintopiirimuotoisesti aihealueittain, jolloin saatiin tieto ja kokemus kulkemaan yhtäaikaa molempiin suuntiin. Lapset ja vanhemmat osallistettiin mukaan lähinnä yksikön varhaiskasvatusuunnitelmien laadinnassa. Nämä asiakirjat ovat sekä olemassa olevan todellisuuden kuvausta, että ilmaisu tahtotilasta, millaista haluaisimme varhaiskasvatuksen Ulvilassa olevan. Kunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma tarkentuu yksikköjen omissa vuosisuunnitelmissa ja todentuu arjen työssä. Me puhumme varhaiskasvatuksessa kehkeytyvästä suunnittelusta. Se tarkoittaa, että nämä vuoden 2012 alusta käyttöön tulevat kaupunki- ja yksikkövasut alkaa kehkeytyä, synnyttää keskustelua ja mahdollisia muutostarpeita käytännön toimintaan yksikkötasolla. Samalla varhaiskasvatuksen arki ja uusin teoreettinen tieto tulevat johtamaan uudistamisprosesseihin myös tulevaisuudessa. Kiitos kaikille prosessissa mukana olleille laadukkaasta työstä ulvilalaisten lasten arjen kuvaamisessa ja sen kehittämisessä. Ulvilassa 4.4.2012 Arja Kevätsalo varhaiskasvatuskoordinaattori 3
1. Johdanto Suomessa varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla, että kunnan omilla asiakirjoilla, jotka muodostavat yhdessä prosessimaisen kokonaisuuden. Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset, jotka määrittävät varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. Kunnallinen ohjaus: Ulvilan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymiin valtakunnallisiin perusteisiin ja toimii sekä pohjana, että vuorovaikutussuhteisena Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kautta todentuu lapsen hyvinvoinnin edistäminen. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. 2. Ulvilan varhaiskasvatusta ohjaavat keskeiset linjaukset 2.1 Kaupunkistrategiasta varhaiskasvatusstrategiaan Ulvilan kaupunkistrategia 2010-2016 sisältää kolme kriittistä menestystekijää: peruspalveluiden järjestäminen tasapainoinen talous tehokkaat, joustavat ja seudulliset toimintamallit. 4
Varhaiskasvatus vastaa omalta osaltaan näiden menestystekijöiden toteutumisesta ollen tärkeä osa kunnan asukkaiden peruspalvelua. Monipuolisella tarjonnalla palvelemme asukkaita lasten ja perheiden hyvinvointia edistävällä päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella. Ulvilassa on kehitetty joustavia malleja mm. yhteistyö yksityisen päiväkodin kanssa, sekä seutukunnallinen varhaiskasvatuspaikkojen ostaminen. Taloudellinen ajattelu ja vastuullisuus sekä taloudesta, henkilöstön työhyvinvoinnista sekä kestävästä kehityksestä ovat varhaiskasvatuksen jatkuvia painopistealueita. 2.2 Opetus- ja kasvatustoimen strategia 2010-2016 Ulvilan kaupungin opetus- ja kasvatustoimessa toteutetaan suunnittelua pohjautuen kaupunkistrategiaan. Kaupunkistrategiasta on johdettu opetus- ja kasvatustoimen menestystekijät ja painopistealueet. Painopistealueet ja menestystekijät ovat uuden lukuvuoden työsuunnitelman perusta. Yksiköiden tehtävänä on laatia lukuvuosittain toimenpiteitä, miten nämä tekijät otetaan opetuksessa ja kasvatuksessa huomioon. Näiden lisäksi opetus- ja kasvatuslautakunta määrittää lukuvuodelle arvioinnin painopistealueet, jotka vaihtelevat lukuvuosittain. Jokainen päiväkoti on määritellyt arvonsa varhaiskasvatussuunnitelmissaan ja nämä arvot näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa. Kuvassa esimerkki vuosien 2011-2012 menestystekijöiden sekä painopistealueiden polveutumisesta kaupunkistrategiasta varhaiskasvatukseen. 5
2.3 Varhaiskasvatuspalvelujen tuottaminen ja toimintamuodot Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten elämänpiirissä tapahtuvaa vuorovaikutuksellista kasvatusta kotona, julkisissa sekä yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, sekä vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Päivähoitopaikan voi saada äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden päätyttyä. Lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa kunnes siirtyy perusopetukseen. Myös esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus päivähoitoon. Yhteiskunnan valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Ulvilassa tuotetaan varhaiskasvatusta sillä laajuudella ja niillä toimintamuodoilla, joita kulloinenkin yhteiskunnallinen tilanne edellyttää ja mihin talouden raamit antavat mahdollisuuden. Kaikissa eri toimintamuodoissa noudatetaan yhteisesti linjattuja varhaiskasvatuksen periaatteita, joista vastaavat alueiden esimiehet. Varhaiskasvatukseen lapsia sijoitettaessa lähtökohtana on vanhempien esittämät toiveet hoitopaikan suhteen. Päiväkodit: Päiväkodeissa lapset toimivat ryhmissä, jotka muodostetaan ottaen huomioon mm. lasten iät, sisarussuhteet, kehitykselliset tarpeet ja päiväkodin tilat. Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna klo 6.30-17 välisenä aikana. Päivähoitoasetus määrittelee henkilökunnan koulutuksen ja määrän suhteessa lasten määrään. Päiväkodissa lapsiryhmissä työskentelee lastenhoitajia, lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia ja erityisavustajia. Ulvilassa toimii seitsemän kunnallista ja yksi yksityinen päiväkoti, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja jotka kaikki omalla alueellaan palvelevat perheiden erilaisia tarpeita. Ulvilassa päiväkotipaikkojen osuus on perhepäivähoitoa suurempi. Vuorohoidolla tarkoitetaan arki-iltaisin, viikonloppuisin tai ympärivuorokautisesti järjestettävää hoitoa. Vuorohoidolle on ominaista, että lapsen hoitoajat ovat vaihtelevia. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia suunnitelmalliselle varhaiskasvatuksen toteuttamiselle, kiintymyssuhteiden ja turvallisuuden luomiselle. Lapselle pyritään rakentamaan säännöllinen päivärytmi erilaisista hoitoajoista huolimatta. Vuoropäiväkoti Peltowilla kaupungin keskustassa palvelee tarvittaessa ympäri vuorokauden, sekä viikonloppuisin vuorohoitoa tarvitsevien perheiden lapsia. 6
Perhepäivähoito: Perhepäivähoitoa järjestetään Ulvilassa pääsääntöisesti hoitajan omassa kodissa. Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Pieni ryhmä palvelee erityisesti alle 3-vuotiaita lapsia. Perhepäivähoitoa tarjoaa omassa kodissaan n. 28 perhepäivähoitajaa ja Ulvilassa toimii myös neljä ryhmäperhepäiväkotia, joissa kolme hoitajaa toimii kaupungin tiloissa hoitaen yhteensa 12 lasta. Kaupungissa toimii myös keskimäärin viisi yksityistä perhepäivähoitajaa. Esiopetus: Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Päiväkodeissa toteutettava esiopetus ja päivähoito muodostavat lapselle yhtenäisen kokonaisuuden. Ulvilan kaupungin esiopetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin esiopetuksen tuottamisen periaatteet. Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kaikissa päiväkodeissa, sekä Kaasmarkun, Leineperin ja Koskin kouluilla. Erityisen hoidon ja kasvatuksen piirissä olevien lasten tarpeisiin vastataan yksilöllisesti lapsen tuen tarpeet huomioiden. Kun päivähoidossa on yksi tai useampi erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, otetaan tämä huomioon lasten määrässä ja hoito ja kasvatustehtäviin osallistuvien henkilöiden määrässä, jollei lasta varten ole erityistä avustajaa. Muita kaupungin tarjoamia varhaiskasvatuspalveluita: Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea Ulvilan kaupunki maksaa KELAn kautta voimassaolevien ehtojen mukaisesti. Kuntalisää maksetaan perheille opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti harkinnanvaraisena 200 /kk alle 2-vuotiaasta lapsesta, sekä 50 /kk saman perheen muista alle kouluikäisistä lapsista. Kuntalisä edellyttää, että kunnalla on vaikeuksia osoittaa perheelle hoitopaikkaa, molemmilla vanhemmilla on työtä, josta toinen vanhemmista jää hoitovapaalle kotiin hoitamaan perheen kaikkia lapsia. Palveluseteliä yksityiseen päiväkotiin haetaan kaupungin kautta ja kaupunki myöntää palvelusetelin tarpeen mukaan ko. palveluun. Kaupungissa tapahtuva yksityinen päiväkotija perhepäivähoitotoiminta on kunnan valvomaa. Äidinkielenään ruotsia puhuville lapsille Ulvilalla on ostopalvelusopimus yksityisen Porin ruotsinkielisen päiväkodin kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen järjestämiseen. Avointa varhaiskasvatustoimintaa tarjoavat Ulvilassa mm. Ulvilan seurakunta sekä Mannerheimin lastensuojeluliitton Ulvilan yhdistys. Myös eri urheiluseurat ovat vahvasti mukana lapsi- ja nuorisotyössä lähinnä vapaa-ajan harrastuksia tarjoamalla. 7
2.4 Varhaiskasvatuksen laatujärjestelmä Ulvila on ollut mukana Kuntaliiton laadunhallintahankkeessa, joka loi varhaiskasvatukseen laadunhallintamallin pohjautuen CAFF-laadunhallintajärjestelmään. Tämän mallin pohjalta on vuodesta 2010 laadunhallintaa kehitetty enenevässä määrin. Varhaiskasvatuksella on edustus Opetus- ja kasvatustoimen laadunhallintaryhmässä. Varhaiskasvatuksen oma laaturyhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa tarkastelemaan painopistealueita ja niiden arviointia. Lisäksi jokaiseen yksikköön ollaan perustamassa oma laaturyhmä, joka asettaa tavoitteet yksikön tarpeista käsin. Laadunhallintamallin mukaisesti tehdään asiakastyytyväisyyskyselyt joka toinen vuosi. Kaavio varhaiskasvatuksen laadunhallintajärjestelmästä 2.5 Turvallisuussuunnitelma Päivähoidon turvallisuudella tarkoitetaan päivähoitoyksikössä annettavan varhaiskasvatustyön turvallista toteuttamista. Turvallisuussuunnitelman pääkohdat ovat toimintayksikön yleiset tiedot, riskien tarkastelu sekä turvallisuuden ylläpito ja koulutus. Turvallisuussuunnitelma tähtää yksikössä olevien henkilöiden kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen. Ulvilassa jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön on laadittu oma turvallisuussuunnitelma, jonka mukaisesti yksikössä toimivien turvallisuus varmistetaan päivähoidossa. Turvallisuussuunnitelma on jokaisen työntekijän arjen työväline, joka muuttuu ja kehittyy tarpeiden mukaisesti. 8
3. Ulvilan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen visio Ulvilassa Ulvilan varhaiskasvatus tunnetaan lapsen ja perheen hyvinvointiin oikea-aikaisesti vastaavasta toimintatavasta, jossa kasvatuskumppanuudella autamme toisiamme onnistumaan. Ulvilan varhaiskasvatus on ajassa kehittyvää, uudistuvaa ja monipuolista. Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus: Ulvilan varhaiskasvatus järjestää perheiden tarpeisiin oikea-aikaisesti vastaavaa palvelua, jossa toimitaan kasvatuskumppanuudessa vanhempien sekä lapsen muun sosiaalisen ympäristön kanssa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on itseensä luottava, sosiaalinen ja oppimisesta innostunut lapsi. Varhaiskasvatuksessa panostetaan turvalliseen ja viihtyisään kasvatusympäristöön sekä varhaisen puuttumisen kautta ennaltaehkäisevään toimintatapaan. Käytännön varhaiskasvatustyössä avainsanoja ovat: lapsilähtöisyys perhelähtöisyys vanhempien asiantuntijuuden arvostaminen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen ammattitaitoinen, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö aktiivinen rooli moniammatillisessa verkostossa resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö paikallisen tarpeen mukainen, joustava palvelutarjonta 9
4. Ulvilan varhaiskasvatuksen arvopohja Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Lapsella on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen Oheisessa kaaviossa on koottuna Ulvilan varhaiskasvatusta ohjaavat arvot: lapsen osallisuus ihmisenä kasvaminen leikin ja lapsuuden arvostaminen tasaarvoisuus vanhemman osallisuus turvallisuus pysyvät ihmissuhteet luottamuksellisuus kunnioitus/ suvaitsevaisuus oikeudenmukaisuus 5. Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta yksikön, ryhmän ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan Kaupunkivasu antaa yleiset linjaukset. Yksikkövasussa kuvataan yksikössä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Ryhmävasu on suunnitelma, joka laaditaan lasten vasujen pohjalta toimintakausittain ja se kehkeytyy lapsen vasun rinnalla koko ajan eläen ja täydentyen. 10
Ulvilassa jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin.. 6. Varhaiskasvatuksen sisällöllinen toteuttaminen ja tavoitteet Ulvilan varhaiskasvatussuunnitelman kasvatusnäkemys perustuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kasvatuspäämääriin lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisestä toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistamisesta sekä itsenäisyyden asteittaisesta lisäämisestä. Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä varhaiskasvatuksen ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri ikäisillä lapsilla. Hyvällä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minä-käsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun ja oppimisen kehittymistä. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän, mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta. Lapsen päivään kuuluvat hoito- ja muut vuorovaikutustilanteet sekä pienet työtehtävät ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen tilanteita. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin opetuksen ulottuvuuden. 11
6.1.Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään, ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan sekä varhaiskasvatuksessa että kotona henkilöstön ja vanhempien välisellä kasvatuskumppanuudella. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja. Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti ja hän kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. 6.2. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia, hän ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapsi kokee voivansa osallistua ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy. Kasvattajayhteisön tulee olla tietoinen lapsille ominaisista tavoista toimia. Oman toimintansa kautta sekä varhaiskasvatusympäristöä muokkaamalla kasvattajayhteisö voi mahdollistaa lapsille ominaisen tavan toimia ja sitä kautta merkitykselliset kokemukset. Kieli ja vuorovaikutus ovat mukana kaikessa toiminnassa. Kieli Kieli on lapsen ajattelun ja ilmaisun väline, jonka avulla lapsi antaa merkityksen häntä ympäröiville asioille, tapahtumille ja ihmisille. Vuorovaikutus koostuu sanattomasta viestinnästä, puheesta ja kuuntelusta. Kielen oppiminen antaa lapselle mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen aikuisen ja muiden lasten kanssa. Kasvattajan tehtävä on tukea ja rohkaista lasta ilmaisussaan, vastata lapsen aloitteisiin ja olla aidosti läsnä lasta varten. Omalla selkeällä ja monipuolisella kielenkäytöllään aikuinen antaa mallia lapselle. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea ja havainnoida lapsen kielellistä kehitystä. Arjen tilanteiden lisäksi lapselle tulee tarjota puitteet, jossa hän voi havainnoida ja tuottaa sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Lasta kannustetaan kuuntelemaan, keskustelemaan, ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan, kyselemään, ihmettelemään ja kyseenalaistamaan. 12
Leikki Leikki on lapselle spontaania toimintaa sekä tärkeä oppimisen menetelmä. Leikissä lapsi toteuttaa itseään ja samalla opettelee yhteistyötaitoja ja sosiaalisuutta. Leikki tuottaa lapselle mielihyvää ja antaa keinon omien tunteiden käsittelyyn. Se on perusta lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja oppimiselle. Leikin avulla lapsi kehittää mielikuvitustaan, kieltään, ajatteluaan ja luovuuttaan. Lapsen tietoisuus maailmasta, itsenäisyys ja omatoimisuus lisääntyvät hänen leikkiessään. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää luoda leikille turvallinen ja salliva ilmapiiri, jossa lapsi kokee, että häntä ja hänen leikkiään arvostetaan. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, mutta joskus tätäkin taitoa on harjoiteltava aikuisen avulla. 6.2.1 Liikkuminen Liikkuminen ei tarkoita vain ohjattua liikuntaa, vaan lapsen mahdollisuuksia olla osallinen omaan arkeensa ja elämäänsä. Liikkumalla paikasta toiseen lapsi hahmottaa ympäristöään ja liikkeen avulla lapsi myös tutustuu oman kehonsa rajoihin. Liikkumisen avulla lapsen näkemys itsestä, voimastaan ja koostaan vahvistuu. Liikunnan avulla lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja iloa. Liikunta edistää lapsen psyykkistä ja fyysistä jaksamista ja luo pohjaa hyville liikuntatottumuksille aikuisuudessa. Liikunta on lapselle keino kehittää motorisia, mutta myös sosiaalisia taitojaan sekä hahmottaa itseään ja ympäristöään. 6.2.2 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Kun puhutaan lapsesta taiteen kokijana ja tekijänä, ei ole kysymys mistään erillisestä toiminnosta arkipäivässä. Lapsi luo jatkuvasti, kun saa mahdollisuuden ja rohkaisua. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. 13
Kasvattajien pitää varoa, etteivät istuta omia rajoituksiaan kasvaviin lapsiin, koska jokaisen pitää tehdä tutkimusmatkansa itse. Kasvattaja kyllä ihmettelee yhdessä lapsen kanssa ja auttaa omilla kysymyksillään lasta pohtimaan ja oivaltamaan itse. 6.2.3 Tutkiminen Oppiminen alkaa ihmettelystä. Lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssa toimivat eri ikäisten lasten oman tutkimisen innoittajina. Lapsi kokee, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa on merkityksellistä. Hän voi itse sekä yhdessä muiden kanssa rauhassa kokeillen tutkia uusia asioita. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Varhaiskasvatusympäristössä pitää olla riittävästi mielenkiintoista tutkittavaa, mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, katsoa ja maistaa. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, joskus rakentelua tai luontoon maastoutumista. Isompien lasten pitkäkestoiset projektit eivät ole mahdollisia ilman innostuneita kasvattajia, jotka hienovaraisesti omilla pohdinnoillaan ohjailevat lapsia monipuoliseen työskentelyyn. Kasvattajan tehtävänä on myös huolehtia innostavan materiaalin hankinnasta ja toimivasta työnjaosta. 6.3 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot Lapsi oppii jatkuvasti erilaisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä, muokata ja tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. Orientaatiot muodostuvat perusolemukseltaan toisistaan eroavista suuntautumis- ja suhtautumistavoista ilmiöihin ja asioihin. Orientaatioilla on yhteys esiopetuksen aihekokonaisuuksiin ja perusopetuksen oppiaineisiin. Matemaattinen Matematiikka on läsnä elämän jokapäiväisissä asioissa, heräämisestä nukkumaan menoon. Se on vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen vaihtelua. Se on huomaamista, kokeilua, yrittämistä, tutkimista, havainnoimista, leikkimistä, pelaamista ja mittaamista. Sitä voi tehdä liikkuen, piirtäen, luokitellen, vertaillen ja lajitellen. Sitä voi tehdä helmillä, napeilla, palikoilla, ämpäreillä, lapioilla, soittimilla, numeroilla, muodoilla, kellolla, kalenterilla, väreillä jne. Se on pieniä ja isoja matkoja ympäristöön. Lapsi oppii ongelmanratkaisutaitoja, kokemuksellisuutta, omatoimisuutta ja ajattelutaitoja. Luonnontieteellinen Lapsen omakohtaiset havainnot ja kokemukset ympäristöstä rakentavat hänen maailmankuvaansa. Yhdessä kasvattajan kanssa lapsi oppii tutkimaan, päättelemään, tekemään ennakko-oletuksia ja havainnoimaan ympäristön monimuotoisuutta sekä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Historiallis-yhteiskunnallinen Lapsi tutustuu oman perheensä ja lähiympäristönsä sekä kotipaikkakuntansa Ulvilan perinteisiin ja historiaan. Lasta ohjataan toimimaan erilaisissa yhteisön ja ympäröivän 14
yhteiskunnan asioissa ja käyttämään sen tarjoamia palveluita (esim. kirjasto, uimahalli). Nyky-yhteiskunnassa on tärkeää tutustua myös muihin kulttuureihin ja tapoihin, jotta lapsi kasvaa hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisuutta. Eettinen Eettisen kasvatuksen perusta on saada lapsi tuntemaan itsensä ainutlaatuiseksi ja arvokkaaksi sekä hyväksytyksi omana itsenään. Tästä lähtökohdasta käsin hänen on helpompi arvostaa ja kunnioittaa toista. Etiikka on läsnä koko ajan osana varhaiskasvatuksen arkea. Tärkein työväline on kasvattajan ammattietiikka ja oma malli. Lapsi saa käsityksen oikeasta ja väärästä, syy ja seuraussuhteista, sääntöjen ja rajojen merkityksestä. Lasta ohjataan kunnioittamaan omaa ja yhteistä omaisuutta ja pitämään siitä huolta. Lasta suojellaan yhteiskunnassa häntä liian varhain uhkaavilta tekijöiltä. Lasta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan eettisistä, häntä askarruttavista asioista. Uskonnollis-katsomuksellinen Lapsella on mahdollisuus pohtia omista lähtökohdistaan käsin uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä asioita ja ilmiöitä. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsi perehtyy kristinuskon mukaiseen maailmankatsomukseen, tapoihin ja perinteisiin yhteistyössä Ulvilan seurakunnan kanssa. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. 6.4 Toiminta- ja oppimisympäristö Ulvilassa Varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä sekä kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin. Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun hyvinvointiin liittyvät tekijät. Lapsen varhaiskasvatusympäristönä pidetään sitä ympäristöä, missä lapsi päivittäin liikkuu ja toimii. Se ei rajoitu pelkästään hoitopaikan sisä- ja ulkotiloihin. Kasvatusympäristö koostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Fyysistä ympäristöä ovat rakennetut tilat, materiaalit, ulkoilualueet sekä luonto. Psyykkisen ilmapiirin muodostaa vallitseva kasvatusilmapiiri, jossa lapsen sosiaalinen ympäristö rakentuu vuorovaikutussuhteista. Avoin, myönteinen, kiireetön, rohkaiseva ja turvallinen ilmapiiri tukee lapsen kasvua ja oppimista sekä antaa mahdollisuuden ihmissuhdetaitojen harjoittelemiseen. Monipuolisessa varhaiskasvatusympäristössä tulevat esille lapsen omat taidot ja voimavarat. Se tarjoaa tilaisuuden havainnoimiselle, toiminnalle ja myös omalle rauhalle. 15
Ulvilassa lapsen on mahdollista tutustua monenlaisiin luontoympäristöihin, kaupunkimiljööseen, kulttuurimaisemaan, maanviljelykseen, historiallisiin paikkoihin ja rakennuksiin sekä moderniin teknologiaan. 6.5. Kasvattajan toiminta varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, jonka toiminta pohjautuu suomalaisen yhteiskunnan määrittelemissä asiakirjoissa oleviin ja yhteisesti sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin. Neuvotellessaan arvoista ja toimintatavoista kasvattajayhteisö rakentaa yhteistä toimintakulttuuria. Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattavuus ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti kestävien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Kasvattajat vaalivat lapsen ystävyyssuhteiden ja hoitaja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Tietoinen ja tavoitteellinen kasvatus ja opetus merkitsevät kasvattajalle ja kasvatusyhteisölle valintojen tekemistä. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia että sisällölliset orientaatiot. Näkemys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ohjaa kasvattajan toimintaa ja kasvattaja tiedostaa lapsen kasvun ja oppimisen mahdollisuudet. Kasvattaja kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaan avun. Kasvattajat myös välittävät lapsille ympäristön avulla ja yhteisessä toiminnassa aiempien sukupolvien kokemuksia ja kulttuuriperintöä sekä eri tieteenalojen tuottamaa tietoa. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelevät kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Ammatillinen ka koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattaja dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet. Kasvattajat tiedostavat teknologisen kehityksen uudet mahdollisuudet sekä ottavat harkiten huomioon tieto- ja viestintätekniikan hyödyt ja mahdollisuudet työssä. 7. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö Kasvatuskumppanuus voidaan laajasti tulkittuna nähdä useiden toimijoiden välisenä yhteistyönä, jonka tavoitteena on lapsen edun mukaan toimiminen. Tällöin lapsen edun mukaisesti ovat toimimassa vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön lisäksi useat eri toimijat niin kaupungin sisällä kuin sen ulkopuolella. 7.1 Kasvatuskumppanuuden ja vanhempien osallisuuden toteuttaminen Kasvatuskumppanuudella on tärkeä rooli varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 16
Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan työntekijöiden ja vanhempien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi, unohtamatta lapsen aktiivista roolia. Kumppanuus merkitsee jaetun kasvatustehtävän yhteistä toteuttamista. Kumppanuus yhdistää vanhempien ensisijaisen kasvatusoikeuden ja vastuun ja oman lapsensa tuntemuksen sekä henkilöstön ammatilliset tiedot ja taidot. Henkilöstöllä on vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen Suhde edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisen kunnioittamista. Tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin kunkin lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin ja toimia lapsen edun mukaisesti. Varhaiskasvatuksen henkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön, joka työskentelee kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaan lapsen vanhempien kanssa. Lapsen hyppiminen onnistuu, kun aikuiset pyörittävät narua aktiivisesti, yhtäaikaa ja samaan suuntaan. Kasvatuskumppanuus käynnistyy lapsen päivähoidon alkaessa, jolloin vanhemmat toimittavat tulevaan varhaiskasvatusyksikköön "käyttöohjeen lapsesta", jossa he kuvaavat tärkeitä asioita lapsestaan. Hoitosuhteen alussa vanhemmat täyttävät kasvatus- ja hoitosopimuksen, jossa määritellään lapsen päivähoidon yleiset puitteet. Kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vanhemmille järjestetään mahdollisuuksia kasvatuskeskusteluihin paitsi oman lapsen osalta myös yhdessä muiden vanhempien ja koko henkilöstön kanssa. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Tällaisia foorumeja ovat vanhempainillat, koko perheen tapahtumat, vanhempainryhmät jne. Vanhempien osallisuutta lisätään myös kokoamalla tietoa esimerkiksi kyselyn muodossa. Tiedottamista toteutetaan tapaamisissa sekä kirjallisin tiedottein. Yhteistyön toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti henkilöstön ja vanhempien yhteistyöllä. Ongelmatilanteet pyritään selvittämään neuvottelemalla sekä tarvittaessa moniammatillista verkostoa hyödyntämällä. Henkilöstö vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa. Vanhempien osallisuuden tavat sovitaan yksikkökohtaisissa suunnitelmissa. Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman perusteella koko henkilöstö voi toimia johdonmukaisesti ja lapsen yksilölliset tarpeet tiedostaen. Mukana keskusteluissa on myös Kasvatuskumppanuudella lapsen hyvinvointiin -kansio, joka sisältää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä välineitä, kuten vanhemmuuden roolikartan, lapsen perushoidon toteuttamiseen liittyviä ohjeita liittyen ravintoon, liikuntaan, lepoon ja hampaiden hoitoon sekä ohjeelliset tiedot lapsen kielen, motoriikan ja leikin kehittymisen vaiheista. 17
Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen jollakin kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella mahdollinen tuen tarve ja luoda yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa yhteinen toimintastrategia lapsen tukemiseksi. Myös ongelmatilanteissa lapsen vanhempien ja henkilöstön väliselle yhteistyösuhteelle tulee luoda kasvatuskumppanuuden ilmapiiri. Ulvilan varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn periaatteet. Henkilöstöllä on käytössä on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka pitää sisällään huolen seuraamisen ja jäsentämisen työvälineet sekä henkilöstön puheeksiottamiseen liittyvät koulutukset. 7.2 Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö Yhteistyön tarkoituksena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen sekä mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa. Yhteistyötä tehdään laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa sekä paikallisesti että seudullisesti. Kaupungin sisäisillä yhteistyötahoilla on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksen arjen toteuttamisessa. Kaupungin tekninen osasto toimii yhteistyötahona varhaiskasvatusympäristön suunnittelun, turvallisuuden, toimivuuden, siisteyden ja viihtyisyyden suhteen. Ruokapalveluista vastaa Friitalan yhteiskoulun yhteydessä toimiva keskuskeittiö, joka toimittaa ruuat kaikkiin yksiköihin. Kullaan alueen ruokapalvelut toimittaa Kullaan vanhusten palvelulaitoksen keittiö.ruokapalvelun tehtävä on toimittaa koko varhaiskasvatukseen ravintoarvoiltaan terveellistä ruokaa. Varhaiskasvatuksen ja ruokahuollon henkilökunta käyvät säännöllistä arviointikeskustelua ruuan terveellisyyden yms. suhteen. Siivouspalveluista vastaa kaupungin siivousyksikkö, joka joko hoitaa päivähoitoyksiköiden siivoustyön omana työnään tai ostaa palvelun ulkopuoliselta siivousalan yrittäjältä. Talonmiespalveluista, sekä kiinteistön hoidosta vastaa kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta kaupungin tekninen toimi ja vuokrakiinteistöjen osalta vuokranantajan vastaava työntekijä. Teknisen toimen kanssa arvioidaan kerran vuodessa tarvittavat muutostyöt kiinteistöissä ja suunnitellaan korjaustöiden kiireellisyysjärjestys. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa on järjestetty seudullisella yhteistoimintaalueella Porin kaupungin Perusturvan hallinnoimana. Lastensuojelun työntekijät sekä lasten psykologi ovat tavattavissa Ulvilan Lastentalossa. Ulvilan terveyskeskuksessa toimivat lastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkärit ja hammashuollon hammashoitajat ja lääkärit. Puheterapiapalvelut tuotetaan Porista käsin siten, että perheet ohjataan sinne, mutta puheterapeutti jalkautuu myös Ulvilan varhaiskasvatukseen tarpeen mukaisesti. Varhaiskasvatuksen ja vanhempien keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat myös Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilökunta, kun lapsen kasvu edellyttää heidän ammattitaitoaan. 18
Ulvilan seurakunnan henkilökunta toimii tiivisti varhaiskasvatuksessa sekä suoraan lasten kanssa että henkilöstön yhteistyökumppanina. Seurakunnan lapsityönohjaajat vierailevat säännöllisesti yksiköissä. Lisäksi järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa esim. joulu- ja pääsiäishartaudet. Seurakunnan avoin varhaiskasvatus täydentää kaupungin tarjoamaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus tekee yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ulvila on aktiivinen ja aloitteellinen toimija seutukunnallisissa hankkeissa.opetus- ja kasvatustoimeen liittymisen jälkeen erilaiset opetushallituksen alaiset hankkeet ovat mahdollistuneet myös varhaiskasvatukseen esim. Kelpo ja Osaava Satakunta -hankkeet. Varhaiskasvatuksen henkilökunta osallistuu eri ammattiryhmittäin lähinnä Karhukuntien muodostamiin ryhmiin, joiden tarkoituksena on toimia yhteisten alueellisten toimintatapojen luojana sekä mentorina eri kuntien toimijoille. 7.3 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön ja jatkumon rakentuminen Varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisen kokonaisuuden. Saumaton yhteistyö korostuu erityisesti nivelvaiheissa. Joustavat siirtymiset osaltaan tukevat lapsen johdonmukaista kasvua ja oppimista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toimii tiedonsiirron välineenä hänen siirtyessä varhaiskasvatuksen sisällä. Koulutulokastiedotteella siirretään kirjallisesti lapsesta tietoa lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen yhteistyö perustuu lautakunnan hyväksymään toimintasuunnitelmaan. Lähde: Stakes & Juhani Hytönen 2004 19
8. Varhaisen tuen järjestäminen Varhaiskasvatuksen tuki pyritään järjestämään Ulvilassa lähipalveluperiaatteella, yleisten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Ennaltaehkäisy ja varhainen, oikea aikainen tukeminen ovat toimintaa ohjaavia periaatteita. Tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään. Lapsi saattaa tarvita tukea voidakseen toimia lapselle ominaisella tavalla: leikkiä, osallistua, saada ystäviä, kokea elämyksiä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Näitä tuen tarpeita ei voida määritellä yksinomaan lasta ja hänen toimintakykyään arvioiden, vaan tarvitaan myös tilanteen, ympäristön ja aikuisten toiminnan arviointia. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kesken. Olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet. Tukitoimena lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Suunnittelun pohjana on kokonaiskuva lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus toimia hänelle ominaisella tavalla, jotta hän saa oppia, kokea ja eläytyä niillä tavoilla, jotka lapsella on käytettävissä kommunikoinnin, liikkumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisyyden ja omatoimisuuden sekä oppimisen alueilla. Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen toiminta ja kuntoutussuunnitelma osana henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä vanhempien ja muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia kasvatuksellisessa toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä toteutetaan. Kun asiat ja toimenpiteen kirjataan, niitä voidaan arvioida ja niihin voidaan palata. Varhaiskasvatuksen omat tukitoimet aloitetaan lapselle heti kun tuen tarve on havaittu: päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan järjestämällä pienryhmä, pari, tai yksilöohjausta (eriyttäminen) harjaannuttamalla perustaitoja vahvistamalla lapsen itsetuntoa tarkentamalla toiminnan menetelmiä ja sisältöjä Vahvistetaan varhaiskasvatuksen arjen kuntouttavia elementtejä, joita ovat: 20
struktuuri (struktuuri käsittää ajan, tilan ja ihmisten selkeän rakenteen siten, että lapsi kykenee ennakoimaan ja oppimaan tapahtumien kulkua) hyvän vuorovaikutuksen vahvistaminen lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen kehityksen eri osa-alueiden kehityksen tukeminen Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla varhaiskasvatuksen omia tai muiden tahojen asiantuntijoita. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitseville lapsille on Ulvilassa tarjolla seuraavia tukimuotoja: Perustaso Ulvilassa erityisen tuen tarpeessa olevilla lapsilla on mahdollisuus sijoittua tavalliseen päivähoitoryhmään, jolloin tarvittaessa ryhmäkokoa voidaan pienentää tai ryhmän henkilökunnan määrää voidaan lisätä erityispäivähoidon asiantuntijana ja päivähoitohenkilöstön ja vanhempien tukena toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja varhaiskasvatuksen pienryhmä: Vanhakylä ja Friitala (erityislastentarhanopettaja) lapsipsykologi (lasten psykologiset tutkimukset, esim. kehitystason kartoitukset, kouluvalmiustutkimukset, tukikäynnit ) sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, tukihenkilöt (tukea lapselle tai tukea perheelle) neuvolan palvelut (lapsen kasvun ja kokonaiskehityksen seuranta, tukeminen ja jatko-ohjanta sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vastaanotolla ja kotikäynneillä) Erikoistaso puheterapeutti toimintaterapeutti Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin perheneuvola 21
9. Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen Ulvilassa eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin sekä lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvalla lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Ulvilassa eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään lähipalveluna, yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä. Vanhempien kanssa käytävässä keskustelussa saadaan tietoa lapsesta, perheen taustasta ja kulttuurista. Samalla vanhemmat saavat tietoa suomalaisesta päivähoidosta ja kasvatustavoista. Vanhempien kanssa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, jota laadittaessa huomioidaan lapsen yksilölliset kiinnostuksen alueet ja tarpeet, kieli ja kulttuuritausta sekä uskonnollinen vakaumus. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa pyritään hyvään kulttuuriseen ymmärrykseen. Varhaiskasvatuksessa lasta rohkaistaan käyttämään myös omaa äidinkieltään. Toisaalta osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa, suomalaisessa varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien tasa-arvo. Monikulttuurisuus on suuri haaste ja rikkaus päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään perheen kulttuuriin perehtymistä, jotta perheen erilaiset tarpeet ja kasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan yhteisesti sopia. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. 10. Varhaiskasvatuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin perustana ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteet, linjaukset ja suunnitelmat. Niissä kuvaillaan millaista on hyvä varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin osallistuu henkilöstön lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. 10.1 Kaupunkitaso Varhaiskasvatuksen kehittämisen johtolangaksi ja strategiseksi päämääräksi on Ulvilassa valittu päivähoidon laadun järjestelmällinen kehittäminen ottaen huomioon lapsien, lasten vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja hallinnon näkökulmat. Laadun määrittelyn perustana ovat lait ja asetukset, jotka ohjaavat päivähoitojärjestelmäämme. Nämä määräävät minkälaista varhaiskasvatuksen laadun tulee minimissään olla. 22
Tutkimus ja teoria rakentavat käsityksen siitä, minkälaista varhaiskasvatuksen tulisi olla, jotta lapsi kasvaisi, kehittyisi ja oppisi parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatuksen laatutavoitteissa nähdään ideaalikuva siitä, mitä kohti toiminnan kehittämisellä pyritään. Laadun kehittäminen on Ulvilassa yhteistoiminnallinen prosessi, jossa on keskeinen rooli sekä vanhemmilla, lapsilla, henkilökunnalla että hallinnolla. Kehittämistyön tarkoituksena on saada päivähoito perusosiltaan tasalaatuiseksi, siten että hoitopaikkojen omaleimaisuus ja painopistealueet säilyvät. Ulvilan varhaiskasvatuksen sisällön suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen tapoja: asiakaskysely joka toinen vuosi Laadunvalvontaryhmän työpäivät kaksi kertaa vuodessa, päivähoidon yleiskokoukset: opetus- ja kasvatustoimen esimiesten tapaamiset, varhaiskasvatusillat, varjostaminen / mentorointi ja henkilökunnan työkierto > osaamisen ja ammattitaidon lisäämisen keinona työryhmät: erkka, eriesim. tapaamiset, tarpeen mukaan perustetut kehittämistyöryhmät koulutukset Laadunarviointi: Tekee varhaiskasvatuksen, sen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi Määrittää päivähoidon ammatillisen työn Antaa yhteisen perustan ja käsitteet keskustelulle päivähoitokasvatuksen tavoitteista, vahvuuksista ja kehittämishaasteista Antaa vanhemmille tietoa päivähoidosta ja vahvistaa vanhempien roolia päivähoidon vaikuttajina On päivähoidon ja sen kasvatustoiminnan systemaattisen kehittämistyön perusta Antaa tietoa hallinnollisen päätöksenteon pohjaksi 10.2 Varhaiskasvatusyksikön suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Jokapäiväisessä laatutyössä avainasemassa ovat varhaiskasvatuksen yksiköt, joissa henkilöstön, lasten ja vanhempien toiminnan perusteita pohditaan yhdessä. Toimintaa arvioidaan ja kehittämistoimenpiteistä sovitaan arkipäivän varhaiskasvatustyön laadun kehittämiseksi. Laatutyö on pitkäjänteistä ja järjestelmällistä arjen tutkimisen ja kehittämisen prosessinomaista toimintaa. Arvioinnin lähtökohtana on, että yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on koko kasvatusyhteisön yhdessä laatima, se on aktiivisessa käytössä ja sen sisältö koko henkilöstön ja vanhempien tiedossa. Yksikön henkilökunta tarkastelee yksikkövasun toteutumista sekä suunnittelee seuraavaa toimikautta kaksi kertaa vuodessa. Yhteinen toiminnan arviointi on osa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. Arvioinnin kohteet ja tavat sovitaan yksikkökohtaisissa suunnitelmissa. 23
Varhaiskasvatusyksikön laatua arvioidaan mm: vanhempien kanssa käytävin keskusteluin asiakaspalauttein lasta kuulemalla henkilökunnan keskusteluin ja suunnittelu- ja arviointikokouksin tiimikokoukset työntekijän itsearviointi kehittämiskeskustelut yksikön laatutyöryhmä 10.3 Lapsiryhmän hoidon, kasvatuksen ja opetuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma on työväline, jossa yhdistyvät yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sekä lasten henkilökohtaisten varhaiskasvatussunnitelmien sisällöt. Suunnitelmaa toteutetaan, arvioidaan ja täydennetään toimintakauden aikana. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen edellyttää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, yhteiseen toimintamalliin ja tehtäväjakoon. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa. kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa tiimipalaverit vanhempainillat / teemaillat 10.4 Lapsen kasvun havainnointi ja seuraaminen Varhaiskasvatuksessa arvioinnin tulee olla jatkuvaa työtä ohjaavaa ja tukevaa. Lapsen kasvun ja kehityksen seuraamisen ja arvioinnin välineenä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka laaditaan jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi käytössä on seuraavat, luotettavat tiedon hankintatavat: Napero (3-vuotiaille) Kehu (5-vuotiaille) Kouluvalmiusryhmät (esioppilaille) Lisäksi lasten toiminnan arvioinissa käytetään itse arviointia ikätaso huomioiden sekä erilaisia yksikkökohtaisia lomakkeita. Niiden avulla saadaan tärkeätä tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä jäsennetään lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki. 24
10.5 Varhaiskasvatuksen keskeiset kehittämisalueet kaupungissa Riittävä määrä varhaiskasvatuspaikkoja sekä osaava henkilökunta Ulvilan varhaiskasvatuksen haasteena on turvata riittävä määrä varhaiskasvatuspaikkoja perhepäivähoitajien eläköitymisen myötä. Uuden päiväkodin suunnittelu on aloitettu ja rakentaminen alkanee syksyllä 2012. Perhepäivähoitajien uuden työaikalain myötä perhepäivähoidon varahoidon järjestäminen korostuu. Kaupungissa kokeillaan toimikaudella 2011-2012 varahoidon järjestämistä lähinnä vanhempien avulla. Mahdollisen varahoitoyksikön perustamista harkitaan arvioinnin jälkeen. Tavoitteena on saada pitää kaupungissamme oleva ammattitaitoinen ja pysyvä henkilökunta voimavarana ja varhaiskasvatuksen laadun varmistajana. Henkilökunnan työhyvinvointia pyritään lisäämään työn tekemisen puitteiden hyvällä tasolla, vakituisilla toimilla, omassa työssä saatavalla arvostuksella sekä koulutuksilla Laadunhallinnan kehittäminen Jokaiseen yksikköön perustetaan laatutyöryhmä, joka avaa keskeisiä kehittämisen alueita omassa yksikössä. Jokainen yksikkö ottaa n. kolme tavoitetta/ toimintakausi ja suunnittelee niiden pohjalta toteuttamistavat, joita mitataan säännöllisesti. Opetus- ja kasvatustoimen yhteisiä kehittämiskohteita Ulvilan opetus- ja kasvatustoimessa on yhteinen Kestävän kehityksen työryhmä, joka laatii Keke-strategian koko osastolle. Sen pohjalta jokainen yksikkö luo omat kestävän kehityksen tavoitteensa toimikaudelle ja suunnittelee ja arvioi niitä säännöllisesti. Esiopetuksen kehittämistyöryhmä päivittää kaupungin esiopetusuunnitelman, jonka sisälle nivoutuu myös esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Kelpo sekä Osaava Satakunta -hankkeiden kautta pyritään tiivistämään esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Opetus- ja kasvatustoimi on laatimassa yhdessä tietotekniikan osalta suunnitelmaa, jossa kartoitetaan tarvittavien laitteiden määrä, henkilökunnan ja lasten osaamisen taso ja asetetaan niille tavoitteet. 25