LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN

Transkriptio

1 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN E N E M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi

2 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA

3 Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa ovat. Varhaiskasvatusta ohjataan siis laein ja asetuksin sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) keinoin Esiopetusta ohjataan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2000) pohjalta (uudistettu vuonna 2010) Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (2004) (uudistettu 2011)

4 Tekijän/Yksikön nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen toteutumista ohjaava asiakirja Sen ovat laatineet Stakes (nykyinen THL) yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Ensimmäinen versio valmistui vuonna 2003, tarkistettu versio 2005, pohjalla vuoden 2002 Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

5 Tekijän/Yksikön nimi jatkuu Vasu:n perusteet on varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline, jonka tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa.

6 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirjan mukaan Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia!

7 Hyvinvoiva lapsi (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset. Hyvinvoiva lapsi nauttii yhdessäolosta toisten lasten ja kasvattajan kanssa, kokee iloa ja toiminnan vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurisesta taustastaan tai etnisestä alkuperästään Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan, ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään

8 Jatkuu Hyvinvoiva lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan Lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti

9 LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT VASUN MUKAISESTI 1/2 LEIKKIMINEN varhaiskasvatusympäristön pitää tarjota lapsille rikas ja monipuolinen leikkiympäristö sekä sisällä että ulkona tapahtuviin leikkeihin tilojen suunnittelussa huomioitava lasten ikä ja kehitystaso kasvattajan merkitys oleellinen LIIKKUMINEN liikkumisen avulla lapsi tutustuu itseensä, ympäristöönsä sekä toisiin ihmisiin omaehtoinen liikkuminen ensisijaista ohjatulla liikunnalla tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle

10 LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT VASUN MUKAISESTI 2/2 TUTKIMINEN tuetaan lasten kaikkien aistien käyttöä, tutkimista, kokeilemista ja oivaltamista varhaiskasvatusympäristö monipuolinen TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN musiikki, kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot, tanssi, draama ja lasten kirjallisuus huomioidaan ympäristön esteettisyys

11 RYHMÄTEHTÄVÄ Tutustukaa ryhmänä saamaanne lapselle ominaiset tavat toimia - aiheeseen. Hyödyntäkää kirjallista aineistoa tarvittaessa Internetiä sekä toistenne asiantuntijuutta. Kirjatkaa seuraavia asioita: - Miten kyseinen toimintatapa on esillä lapsen kasvussa ja kehityksessä? - Miten ympäristön tulee tukea kyseistä toimintatapaa päivähoidossa/iltapäivätoiminnassa/koulussa? - Miten kyseistä toiminttaavan toteutumista tulee kehittää työpaikoillanne? Valmisteluaikaa 30 minuuttia. Ryhmä valmistautuu esittelemään toimintatavan muulle ryhmälle.

12 YHTEISÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN

13 Yhteisöllisyyden edistämisen taustalla Nykyaikana korostuu voimakkaasti yksilöllisyys ja yksilölliset tarpeet juuri tästä yhteisöllisyyden edistäminen on tämän päivän tärkeimpiä haasteita Tulee määritellä, mistä yhteisöstä on kyse: luonnollisesta, jonkin asian, alueen tai paikan ympärille muodostuneesta yhteisöstä yhteisö päämäärät, tavoitteet, arvot ja normit. Yhteisöllisyys on näiden asioiden tiedostamista, jäsentämistä ja näkyväksi tekemistä.

14 Yhteisöllisyys lapsen näkökulmasta Lapsilla on oikeus osallistua yhteisölliseen elämään. Yhteisölliseen elämään osallistuminen ja vuorovaikutus ihmisten välillä ovat hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edellytyksiä. Yhteisöllisyyden tuloksena lapselle muodostuu sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää hyvinvointia.

15 Yhteisöllisyys aikuisen näkökulmasta Ammattilaisille yhteisöllisyys mahdollistaa yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämisen eli monialaisen yhteistyön. Esimerkiksi terveydenhoitajan työn yhteisöllisyyteen kuuluu tiedon välittäminen perheiden tilanteesta alueellaan ja aloitteiden tekeminen. Parhaimmillaan yhteisöllisyys ilmenee myös kollektiivisena vastuuna lapsista.

16 Ryhmäytyminen Ryhmäytyminen = ryhmän yhtenäistymisprosessi, jossa ryhmän normit, roolit ja rakenteet muotoutuvat jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Ryhmäytymisen tavoitteena on, että luokkaan/ryhmään syntyy hyvä ilmapiiri oppimiselle. Esim. ryhmäytyminen aloitetaan tulevaan seitsemännen luokan ryhmään kuudennen luokan keväällä. Oppilaat käyvät tutustumassa uusissa ryhmissään tulevaan yläkouluun Työskentelyn alussa sovitaan luokan omat toimintasäännöt yhdessä luokanohjaajan kanssa ja sovitaan niiden seuraamisesta.

17 Ryhmäytymiseen vinkkejä löytyy. Pompelipedia isosten materiaalipankki Käsikirja, joka sisältää ryhmäytymisharjoituksia Näkövammaiset lapset ry kouluikäisille tutustumisleikkejä

18 Ryhmäytymisharjoituksia Pienryhmässä suunnittelette annetulle ikäryhmälle soveltuvan ryhmäytymisharjoituksen. Hyödyntäkää kirjallisuusmateriaalia. Suunnitelma toteutetaan koko ryhmälle suunnitteluajan jälkeen. Aikaa suunnittelulle on minuuttia.

19 NUOREN ITSENÄISTYMISEN TUKEMINEN

20 Nuorten kanssa kohdataan Työn merkityksen ymmärtämiseen liittyviä asioita Koulutuksen merkityksellisyyden pohdintaa Elämänhallintaan liittyviä haasteita Toimeentulon monimutkaisuutta Sosiaalisten suhteiden harjoittelua

21 Työllistämispalvelut nuoren tukena Työllistämispalveluiden tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään lähemmäksi omia tavoitteitaan ja avoimia työmarkkinoita. Erilaiset työllistämisyksiköt tai työpajat tarjoavat työtä, kuntouttavaa toimintaa ja ohjausta tuen tarpeessa oleville. Paikkakunnasta riippuen palvelujen tarjoajina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, säätiöt, järjestöt tai yksityiset yritykset. Palveluiden kirjo on laaja. Työllistämispalveluita ovat mm. työhönvalmennus, työharjoittelu, palkkatuettu työ, työtoiminta ja erilaiset valmentavat ja ohjaavat koulutukset.

22 Nuorisotakuu alkaen Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.