TOHOLAMMIN KUNTA Talousarvio 2015 ja Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 01.12.2014 277 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 43
Sisällysluettelo 1. TOHOLAMMIN KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET... 3 2. YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Väestökehitys... 5 2.2 Työllisyys ja työpaikat... 6 2.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 8 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset tavoitteet ja laadintaperusteet... 11 3. KÄYTTÖTALOUS 2015... 20 3.1 Hallinto-osasto... 22 3.2 Lomatoimen osasto... 23 3.3 Tekninen osasto... 25 3.4 Sivistysosasto... 27 3.5 Käyttötalous yhteensä... 30 4. TULOSLASKELMA 2015... 31 5. INVESTOINTIOHJELMA 2015 2017... 32 6. RAHOITUSLASKELMA 2015 2017... 33 7. KUNNAN LIIKELAITOKSET JA VAIKUTUS TALOUTEEN... 34 7.1 Viemäriliikelaitos... 34 7.2 Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 37 8. KUNNAN KONSERNIYHTIÖT... 39 8.1 Kiinteistö Oy Toholammin vuokratalot (100 %)... 39 8.2 Toholammin Energia Oy (96,66 %)... 41 8.3 Toholammin kehitys Oy (100 %)... 43
1. TOHOLAMMIN KUNNAN STRATEGISET TAVOITTEET Visio Toholampi on maatalousvaltainen, virkeiden, yrittävien ja teollistuvien kyläkeskusten muodostama kunta, jonka kuntakeskus tarjoaa sekä korkeatasoiset koulutus-, perusturva- ja kaupalliset palvelut että viihtyisän, kulttuuririkkaan asuinympäristön. Arvot Toholammin arvot perustuvat kestävän kehityksen ylläpitämiseen, elämän hallintaan, omatoimisuuden ylläpitämiseen ja innovatiivisen, kannustavan ilmapiirin vaalimiseen. Strategia Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa elinkelpoisen kunnan olemassaolo. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvuun tulevina vuosikymmeninä. Lapsi- ja oppilasmäärien vähentyminen edelleen vaatii päivähoito- ja koulupalvelujen ja -verkoston tarkastelua. Jotta kunta voi tarjota hyvätasoisia palveluita myös jatkossa, kunnan talouden täytyy olla kunnossa. Keskeisiä rahoituslähteitä ovat verotulot. Verotuloihin voidaan ensisijaisesti vaikuttaa työikäisten ihmisten muuttamisella kuntaan sekä jo kunnassa asuvien kuntalaisten pysyvyyden varmistamisella. Myös konserniin kuuluvien organisaatioiden tuotot voivat tuoda helpotusta pitkällä aikavälillä. Kuntastrategia pyrkii erityisesti parantamaan kunnan vetovoimaisuutta asuinkuntana. Strategiassa panostetaan seuraaviin kokonaisuuksiin: Viihtyisä asuminen Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä Toholampi asua ja elää. Palveleva kunta vauvasta vaariin Tasapuolisten, tasokkaiden ja asiakaslähtöisten palvelujen tarjonta kuntalaisille elämäntilanteen mukaan. Virikkeellinen vapaa-aika Kunta luo kuntalaisille mahdollisuudet harrastaa henkistä ja fyysistä ruumiin sekä mielen kulttuuria luontoa ja ympäristöä hyödyntäen. Houkutteleva ikääntyminen Itsenäisen elämisen kunnioittaminen. Työ tuo ja pitää asukkaat leivässä 3
Kunta innostaa ja rohkaisee yrittäjyyteen. Tässä strategiatyössä onnistuminen tarkoittaa jatkuvaa ja arvostavaa vuoropuhelua kunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden sekä asukkaiden ja alueen toimijoiden kesken. Tarvitaan malttia kannatella uusia ajatuksia ja rohkeutta olla tyrmäämättä villejäkään ideoita. Muutoksen mahdollistajana nähdään kyky katsoa lamppilaisia pelikortteja uudelleen. Missä pelissä nyt kädessä olevat kortit toimivat hyvin? Mahdollistajana nähdään myös kyky katsoa olemassa olevia rakenteita ja työkaluja uudelleen. Jos kädessä on vasara, maailma nähdään naputeltavana. Millaisia rakenteita synnytettäisiin, jos voitaisiin aloittaa tyhjältä pöydältä? Miten silloin toimittaisiin? Tässä ajassa maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Yhtä aikaa kuitenkin ihmisen perustarpeet pysyvät samoina. Strategia vastaa kysymykseen: Miten ihmisten ikiaikaisiin tarpeisiin vastataan hyödyntämällä tehokkaasti uusia ja tulevia työkaluja sekä prosesseja. Strategian voima syntyy uskalluksesta priorisoida ja keskittyä asioihin, joihin toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuksia tai joihin liittyy lisääntyviä tarpeita. Tämän strategian ei ole tarkoitus luetella kaikkea hyvää työtä, jota tehdään. Sen sijaan esille nostetaan asioita, joissa halutaan muutosta, myönteistä kehitystä. Henkilöresursseiltaan ohut organisaatio ei voi säästämällä ratkaista tulevia haasteitaan. Suurin osa organisaation kustannuksista koostuu henkilöstömenoista ja yksittäisiä henkilöitä ei voi vähentää tai palvelu loppuu kokonaan tai huononee radikaalisti. Elinkeinostrategia Vetovoimainen, yrittäjä- ja asukasystävällinen kunta, jossa on alueelle luonnollisesti kuuluvien toimialojen yrityksiä, jotka toimivat kestävän kehityksen periaatteella. Yritykset soveltavat uusinta teknologiaa, toimivat innovatiivisesti ja kannattavasti. Kunnan päätökset tukevat yritystoiminnan kehittämistä ja kuntalaisten hyvinvointia. Kunnalla on tarjota kaavoitettuja, tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä tontteja, joiden kunnallistekniikka on kunnossa. Toholammin Kehitys Oy on aktiivisesti mukana yritysten kehittämisessä, ammatillisen- ja lisäkoulutuksen mahdollistajana sekä verkostojen koordinoijana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhtiöllä on merkittävä rooli elinkeinoelämän kehittymisessä. 4
2. YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Väestökehitys Toholammin väestökehitys on tilastokeskuksen ennusteen mukaan lähivuosina tasaisesti laskeva. Positiivista moniin muihin kuntiin verrattuna on syntyvyyden enemmyys, joka näyttää säilyvän hyvällä tasolla. Muuttotappiosta johtuen väestömäärä kuitenkin vähenee vuosittain, ellei kunta saa toimillaan tätä kehitystä muutettua. Toholammin väestöennuste 2013 2040 (lähde: tilastokeskus) 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 2035 2040 Syntyneet 47 47 45 45 45 43 43 41 41 43 Kuolleet 37 37 36 36 36 36 35 36 38 38 Luonnollinen väestönlisäys 10 10 9 9 9 7 8 5 3 5 Kuntaan muuttaneet 122 122 122 122 121 119 119 120 122 123 Kunnasta muuttaneet 164 160 158 156 153 144 140 139 138 137 Kokonaisnettomuutto -42-38 -36-34 -32-25 -21-19 -16-14 Väestönlisäys -32-28 -27-25 -23-18 -13-14 -13-9 Väkiluku 3453 3424 3398 3373 3351 3280 3203 3138 3080 3028 Toholammin väestöennuste 2012 2040 (lähde: tilastokeskus) Huoltosuhde: Huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäisten 15-64 -vuotiaiden määrään. Toholammilla huoltosuhde kasvaa erittäin jyrkästi Keski-Pohjanmaan muihin kuntiin verrattuna tulevien taloussuunnitelmavuosien aikana. Tämä tulee vaikuttamaan erittäin negatiivisesti verotulojen kehitykseen. 5
Väestöennuste 2012 Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2015 2040 (lähde: tilastokeskus) 2.2 Työllisyys ja työpaikat Yritystoiminta: Toholammin yritystoiminta on virkeää ja asukasluku huomioiden seutukunnallisesti verrattuna hyvällä tasolla. Yritysten määrässä on jonkin verran vuosittaista vaihtelua, mutta pitkällä aikavälillä määrä on pysynyt kohtuullisen hyvänä. Viimeisten vuosien laskeva suuntaus on kuitenkin saatava käännettyä. Yritystoiminnan haasteena on yrittäjien ikääntyminen ja lisääntyvä sukupolvenvaihdosten tarve, mihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Yritysten toimipaikkamäärä Toholammilla 2008 2012. Sisältää myös maatalousalan. (lähde: tilastokeskus) 6
Yritysten henkilöstön määrä Toholammilla 2008 2012. Sisältää myös maatalousalan. (lähde: tilastokeskus) Toholampisten yritysten tarjoama työpaikkojen määrä on ollut viimeisten vuosien aikana hitaasti aleneva. Kehitys on huolestuttava ja sen suunta on saatava muutettua parempaan, jotta kunnan verotulokertymä saadaan säilytettyä vähintään aiemmalla tasolla ja kunnan tarjoamat palvelut säilytettyä. Työpaikat Toholammin alueella 2008 2012 (lähde: tilastokeskus). Vuonna 2008-2009 ja 2012 tilastoinnissa on huomioitu peruspalveluliikelaitos Jytan henkilöstö. Työpaikkamäärän lisäksi on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota myös kunnan houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Tilaston mukaan yli kaksisataa Toholammilla töissä käyvää henkilöä asuu muussa kunnassa. 7
Työpaikat ja töihin pendelöinti 2007 2012 (lähde: tilastokeskus). Vuonna 2008-2009 ja 2012 tilastoinnissa on huomioitu peruspalveluliikelaitos Jytan Toholammilla asuva henkilöstö. Jytan kotipaikka on Kokkolassa. Työllisyys: Työllisyys on säilynyt Toholammilla sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti katsoen kohtuullisen hyvällä tasolla. Työttömyysprosentti on työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vaihdellut vuosittain reilusta neljästä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Alhaisesta työttömyydestä huolimatta kunnan tulee pyrkiä edelleen toimimaan työttömyyden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, määrän vähentämiseksi. 2009 2010 2011 2012 2013 Työvoima 1560 1542 1521 1469 1490 Työttömien osuus työvoimasta 5,6 4,9 5,4 6,6 6,5 Työnhakijat yhteensä 88 76 82 97 97 Pitkäaikaistyöttömät 10 6 10 19 20 Työvoima ja työttömyys 2009 2013 (lähde: työ- ja elinkeinoministeriö) 2.3 Yleinen taloudellinen kehitys Julkinen talous Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. 8
Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2014 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Työmarkkinoiden tilanne pysyy vuonna 2015 edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Lähde: valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2014. Kuntatalous ja toimintaympäristön muutokset Kuntaliitto pitää kuntatalouden näkymiä huolestuttavina. Merkittävä selittävä tekijä kuntien nykyiseen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on hallituksen viime vuosina päättämät, poikkeuksellisen suuret, valtionosuuksien leikkaukset sekä kuntien tehtävien lisäykset. Valtion säästötoimet ovat paljolti kohdistuneet kunnille peruspalveluihin maksettaviin valtionosuuksiin. Tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset ylittävät ensi vuonna jo 1,5 miljardia euroa, mikä laskennallisesti vastaa keskimäärin 1,6 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroon maan kaikissa kunnissa. Kuntatalous olisi kestänyt tähän mennessä toteutetut tehtävien lisäykset ja palveluiden kysynnän kasvun, mikäli näitä leikkauksia ei olisi tehty. Tätä kautta valtion verotuksesta on siirretty huomattavasti korotuspaineita kunnallisveroon. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2015 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Valtion vetäytyminen kuntapalveluiden rahoituksesta uhkaa kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalvelut kansalaisille sekä lisää merkittävästi kuntien veronkorotuspaineita. Ensi vuonna kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät varovasti arvioiden yli 300 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät muutokset ovat työmarkkinatuen ja työttömien aktivoinnin kuntavastuun kasvattaminen, sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus ja kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken. 9
Uusia leikkauksia ovat kehysriihen päätös leikata kuntien valtionosuuksista kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista kertyvä tuotto sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotus. Nämä ovat toimenpiteinä erittäin poikkeuksellisia. Yhteensä nämä uudet valtionosuusleikkaukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. Kun kuitenkin samaan aikaan kuntien on hoidettava lakisääteiset palvelut, kasautuu sekä omia että valtion säästötavoitteita kuntien hoidettaviksi. Kunta-alan kustannustason arvioidaan hidastuvan tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna prosentin tuntumaan, kun se oli edellisenä vuonna 1,8 % prosenttia. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Hallituksen esitysluonnoksessa työttömyysturvalain muuttamisesta Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos organisoisivat yhdessä monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi esitykseen liittyy kiinteästi työttömyysturvalakiin tehtävien muutosten lakiehdotus, jonka mukaan kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1000 päivää. Valtio kompensoi uudistuksesta kunnille aiheutuvia kustannuksia 75 miljoonalla eurolla muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta kuntien eduksi. Kompensaatio kanavoitaneen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta työmarkkinatuen maksuosuuksia vastaavassa suhteessa. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista kunnille aiheutuvia kustannuksia kasvattaa myös vireillä oleva palkkatukiuudistus. Siinä palkkatuessa siirrytään yritysten ja kuntien osalta prosenttiperusteiseen palkkatukeen. Yli 2 vuotta työttömänä olleiden palkkatuki olisi esityksen mukaan korkeintaan 50 % palkkauskustannuksista (ilman lomarahoja). Esityksessä kaavaillut tukitasot vähentäisivät merkittävästi erityisesti pitkään työmarkkinatuen varassa työttömänä olleiden mahdollisuuksia työllistyä palkkatuella. Kunnille muutoksesta aiheutuisi useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, kun yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden keski-määräinen palkkatukiprosentti työllistämiskustannuksista laskisi 61 prosentista 50 prosenttiin. Lähde: kuntaliitto 10
2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset tavoitteet ja laadintaperusteet Toholammin talouden tilanne ja kehitystarkastelu Toholammin kunnan talouden tilanne vaikuttaa edelleen muodostuvan suunnittelukaudella varsin kireäksi. Verotulojen osuuksiin kohdistuu suurta epävarmuutta. Kunnallisverotulot ovat vuonna 2014 pysyneet kohtuullisina, mutta 2015 verotulot saattavat vähentyä merkittävästi johtuen maatalouteen kohdistuvista tulomenetyksistä ja tukien maksatusten siirtymisestä vuodelle 2016. Kiinteistöverotulot tulevat kasvamaan veroprosenttien muutosten ja kiinteistöjen verotusarvojen kohoamisen myötä. Suunnittelukauden lopulla mahdollisten tuulivoimalaitosten kiinteistöverot nostavat verotuottoa merkittävästi. Valtionosuudet tulevat ennakkotietojen mukaan olemaan vuonna 2015 jopa hieman vuotta 2014 suuremmat. Kuitenkin ne tulevat pienenemään huomattavasti seuraavina suunnitelmavuosina. Tämä tulee vaikuttamaan kunnan palveluntarjonnan mahdollisuuksiin. Keski-Pohjanmaan kunnat Kannusta lukuun ottamatta ovat tehneet kuluvana vuonna kuntarakenneselvitystä. Talouden lisäksi suunnittelukauden yhtenä merkittävänä asiana on maakunnan alueella tapahtuvat mahdolliset kuntaliitokset ja erilaiset uudet yhteistyörakenteet sekä niihin valmistautuminen. Kunnan talouden voimakkaan heikkenemisen yhtenä tekijänä on erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveystoimen verrattain suuri menokehitys. Näiden sektoreiden menojen kasvu on ollut niin suurta, että lyhyellä aikavälillä muut sektorit eivät ole kyenneet supistamaan toimintojaan vastaavasti. Kunta pyrkiikin vaikuttamaan erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja terveystoimen menokehitykseen suoraan ja ennaltaehkäisevästi taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi. Uusia kustannuksia säästäviä toimintamalleja pyritään etsimään ja ottamaan käyttöön. Kuntalaisten omatoimisuutta ja vastuuta pyritään myös lisäämään taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi. Toholammin kunta on myös hakenut valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1 000 000 euroa tilapäiseksi avuksi. Kunta on kuluvana vuonna hakenut aktiivisesti säästöjä virkamiestyönä eri sektoreilta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 25.8.2014 talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2014-2017, jonka avulla pyritään vakauttamaan kunnan taloutta. Toholammin kunnan tulevien vuosien talouteen voi olla vaikutusta useilla vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla. 11
Toimintakate ja vuosikate Käyttötaloustuottojen ja -kulujen erotus on toimintakate. Se osoittaa kuinka paljon toimintakuluista jää verorahoituksella katettavaksi. Toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa -18.049.727 euroa. Kunnan ja viemäriliikelaitoksen yhdistetty toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa -18.047.585 euroa. 12
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, mikä jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikate on vuoden 2015 talousarviossa +853.273 euroa. Kunnan ja viemäriliikelaitoksen yhdistetty vuosikate on vuoden 2015 talousarviossa +795.065 euroa. 13
Tulorahoituksen riittävyys Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen. Tavoitetaso on kuitenkin nettoinvestointien määrä, joka yleensä on poistojen määrää huomattavasti suurempi. Tilikauden yli- / alijäämä 14
Omarahoituksen riittävyys ja lainamäärä Kunnan vuosikate / nettoinvestoinnit 2008 2017. Kunta on joutunut investoimaan huomattavasti muun muassa rakennusten kunnostuksiin, mistä johtuen vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Lainamäärän kehitys Vuosikatetta huomattavasti suuremmista investoinneista johtuen kunnan lainamäärä on noussut viime vuosina huomattavasti. 15
Verotulot ja valtionosuudet Toholammin kunnan tuloveroprosentti pidetään vuonna 2015 21,50 %:ssa. Verotulokertymä lisääntyi vuosina 2012-2013 yli 700.000 euroa. Toteutuneen verovuoden 2013 verotuksen mukaan maksuunpantuja kunnallisverotuloja oli 8.876.812 euroa. Vuoden 2014 kunnallisverotulokertymän arvioidaan kasvavan vielä hieman tästä. Ennuste vuodelle 2015 on kuitenkin huomattavasti alhaisempi. Yhteisöverotulo kunnalle oli vuoden 2013 verotuksessa 437.870 euroa. Vuonna 2014 kertymän arvioidaan olevan 550.000 euroa ja 2015 laskevan tästä hieman. Kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 ovat: - yleinen veroprosentti 0,80 % - vakituiset asuinrakennukset 0,65 % - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % - rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 2,10 % - yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0,00 % Kiinteistöverotulo kunnalle oli vuoden 2013 verotuksessa 568.343 euroa. Vuonna 2014 kertymän arvioidaan olevan 616.000 euroa ja 2015 nousevan 750.000 euroon. 16
Verorahoitus = verotulot + valtionosuudet talousarviossa on 19.123.000 euroa. Verotulot ja valtionosuudet vuosina 2012 2017 TP2012 TP2013 TA2014 SU2015 SU2016 SU2017 Verotulot Kunnallisvero 8 199 793 8 876 812 8 600 000 8 700 000 8 650 000 8 550 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 406 262 437 870 550 000 500 000 450 000 450 000 Kiinteistövero 550 765 568 343 616 000 750 000 750 000 1 016 000 Yhteensä 9 156 820 9 883 025 9 766 000 9 950 000 9 850 000 10 016 000 %-muutos -1,1 7,9-1,2 1,9-1,0 1,7 /asukas 2 671 2 920 2 885 2 950 2 939 3 006 Asukkaita 3 428 3 385 3 385 3 373 3 351 3 332 Vero-% 20,50 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 Valtionosouudet Yhden putken valtionosuus 9 255 159 9 537 643 9 400 000 9 600 000 9 500 000 9 400 000 Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -126 389-148 412-150 000-327 000-350 000-350 000 Yleinen valtiono0suus 450 000 Yhteensä 9 578 770 9 389 231 9 250 000 9 273 000 9 150 000 9 050 000 %-muutos 8,8-2,0-1,5 0,2-1,3-1,1 /asukas 2 794 2 774 2 733 2 749 2 731 2 716 Verorahoitus yhteensä 18 735 590 19 272 256 19 016 000 19 223 000 19 000 000 19 066 000 %-muutos 3,8 2,9-1,3 1,1-1,2 0,3 /asukas 5 465 5 693 5 618 5 699 5 670 5 722 17
Valtionosuudet vuoteen 2014 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät -sosiaali- ja terveydenhuolto -esi- ja perusopetus -kirjastot -yleinen kulttuuritoimi ja -asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus -lukiokoulutukseen -ammatilliseen koulutukseen ja -ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Valtionosuudet vuonna 2015 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015. Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2015 valtionosuusrahoituksesta kesäkuussa 2014. Laskelmia on päivitetty syyskuussa ja marraskuussa 2014. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehdään joulukuussa 2014. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: - terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto) 18
- vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto - lasten päivähoito - esiopetus ja perusopetus - kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus: - lukiokoulutukseen ja - ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Lähde: Kuntaliitto Talousarvion rakenne Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kunnan palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kunnan maksuvalmiuteen vuoden aikana. 19
3. KÄYTTÖTALOUS 2015 Talousarvio sisältää osastoille kohdistetut käyttötalouden sisäiset erät: vuokrat ja ateriapalvelun suoritteilla kohdistettuna sekä it-yksikön kustannusten ja kunnan yhteispalvelupisteen kustannusten vyörytyksenä osastoille. Historiatiedot sisältävät kyseisinä vuosina käytössä olleet sisäiset erät. Talousarvioluvut ja tavoitteet on laskettu tässä asiakirjassa hallintosäännön osastojaon mukaisesti: hallinto, lomitus, tekninen ja sivistys. Viemäriliikelaitos ei sisälly käyttötalouden raamiin eikä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sisältävät kunnan toiminnan ulkoiset luvut. Kunnan ja viemäriliikelaitoksen yhdistelmä on ulkoisin luvuin. Talousarvio on laadittu Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma v. 2011 julkaistun suosituksen edeltävää versiota noudattaen. 20
TP 2012 TP 2013 TA2014 RAAMI2015 SU2015 SU2016 SU2017 Hallinto-osasto -796 526-727 559-270 225 Kunnanhallitus -715 000-600 000-715 000-715 000-7 145 611-6 844 041-6 850 000 +JYTA -6 700 000-6 750 000-6 625 000-6 550 000-3 863 646-3 946 010-3 900 000 + Erikoissairaanhoito -3 900 000-3 950 000-3 900 000-3 900 000-246 490-261 902-267 200 + Eläkevastuut -260 000-245 200-260 000-260 000-243 14 750 + Muu perusterv.huolto ja ersh -27 710-12 052 516-11 764 762-11 287 425 Hallinto yhteensä -11 575 000-11 572 910-11 500 000-11 425 000 40 003 47 689 0 Lomatoimen osasto 0 22 729 0 0 Tekninen osasto -420 707-607 661-181 916 Hallinto ja toimisto -301 954 1 139 749 1 549 798 1 146 861 Tilapalvelut 1 099 724-273 182-248 208-340 436 Palo- ja pelastustoimi -316 654-54 341-53 904-55 635 Maaseutu- ja ympäristöltk -55 965-85 474-53 533-60 973 Maaseututoimi -66 074-221 518-257 108-252 118 Ympäristöterveydenhuolto -257 246 84 528 329 384 255 783 Tekninen yhteensä 400 000 101 831 475 000 475 000 Sivistysosasto -548 235-556 986-570 370 Sivistys -578 335-1 083 867-977 666-1 116 655 Päivähoito -1 047 750-4 581 620-4 651 682-4 897 059 Koulutus -4 731 357-305 133-257 572-278 688 Vapaa-aikalautakunta -243 935-6 518 855-6 443 907-6 862 772 Sivistys yhteensä -6 660 000-6 601 377-6 460 000-6 310 000-18 446 840-17 831 596-17 894 414 TOIMINTAKATE -17 835 000-18 049 727-17 485 000-17 260 000 Verotulot 8 199 793 8 876 812 8 600 000 - kunnallisvero 8 600 000 8 700 000 8 650 000 8 550 000 406 262 437 870 550 000 - yhteisövero 450 000 500 000 450 000 450 000 550 765 568 343 616 000 - kiinteistövero 616 000 750 000 750 000 1 016 000 9 156 820 9 883 025 9 766 000 Yhteensä 9 666 000 9 950 000 9 850 000 10 016 000 Valtionosuudet 9 255 159 9 537 643 9 400 000 - yhdenputken valtionosuus 9 400 000 9 600 000 9 500 000 9 400 000-126 389-148 412-150 000 - opetus- ja kulttuuritoimi -230 000-327 000-350 000-350 000 450 000 - harkinnanvarainen vos 9 578 770 9 389 231 9 250 000 Yhteensä 9 170 000 9 273 000 9 150 000 9 050 000-195 900-273 360-302 700 Rahoituserät netto -320 000-320 000-320 000-320 000 92 850 1 167 300 818 886 VUOSIKATE 681 000 853 273 1 195 000 1 486 000-732 560-738 228-835 770 Poistot ja arvonalennukset -840 000-839 100-840 000-900 000-639 710 429 072-16 884 TILIKAUDEN TULOS -159 000 14 173 355 000 586 000-91 472-187 509-32 830 Viemärilaitos tulos -35 812-219 908-250 000-250 000-731 182 241 562-49 714 Tulos kunta + VLL -194 812-205 735 105 000 336 000 Tulos sisältää viemäriliikelaitoksen peruspääoman koron viemäriliikelaitoksen esityksen mukaisena 1,0 %. 21
SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET, TUNNUSLUVUT JA TALOUSARVIO Talousarvio on sitova käyttötalouden osalta talousarvion toiminnalle asetetut tuloarviot ja määrärahat menot tulot ja sitovana nettomääräraha osastoittain. Sitova määräraha esitetään tummennettuna. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut esitetään sitovina osastoittain. 3.1 Hallinto-osasto Vastuutoimielin: Vastuuhenkilö: Kunnanhallitus Hallintojohtaja Toiminta-ajatus: Hallinto vastaa kunnanhallituksen asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä koko konsernin palvelutoiminnan toimivuudesta. Keskitetysti hoidettu hallinto- ja talousosasto vastaa kunnan talous- ja henkilöstöpalvelujen järjestämisestä, asiointija tietohallintopalveluista, hankintapalveluista, kopiointipalveluista sekä muista yleisistä koko organisaatiota koskevista tehtävistä ja näihin palveluihin liittyvien ohjeiden antamisesta. TAVOITTEET 2015 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Yritysten toiminnan kehittäminen ja edellytysten parantuminen Toholammin kehitys Oy:n toiminta ja uusien toimialojen löytyminen Uusien yritysten lisääntyminen Kunnan talouden seuranta Taloushallinnon toiminnan tehostaminen Kunnan talousarvion tasapainottaminen ja kunnan maksuvalmiuden seuranta Taloushallinnon kustannukset Tiedotetaan kunnanhallitukselle noin kerran kuukaudessa sekä valtuustolle joka kokouksessa Kustannusten vähentyminen Jytan toiminnan tehostaminen Jytan kustannukset Talousarviossa pysyminen ja palvelusopimuksen toteutuminen sovitusti TUNNUSLUVUT Henkilöstö TP 2013 TA 2014 TA 2015 Vakinaiset viranhaltijat 5 4,5 4,5 Määräaikaiset viranhaltijat 1 1 Vakinaiset työsuhteiset Määräaikaiset työsuhteiset Muut tilapäiset Yhteensä 5 5,5 5,5 22
TALOUSARVIO Muutos 14>15 Muutos- % TP2013 TA2014 RAAMI SU2015 HALLINTO-OSASTO Tulot yht 556 618 1 039 620 537 765-501 855 Menot yht -12 321 374-12 327 045-12 110 675 216 370 Netto ennen poistoja -11 764 756-11 287 425-11 575 000-11 572 910-285 485-2,53 % Poistot yht. -55 487-52 075-57 000 Netto -11 820 243-11 339 500-11 629 910 Mistä: Keskushallinto -727 559-270 225-600 000-329 775 JYTA -6 844 041-6 850 000-6 750 000 100 000 Erikoissairaanhoito -3 946 010-3 900 000-3 950 000-50 000 Eläkevastuut ym. -247 152-267 200-272 910-5 710 3.2 Lomatoimen osasto Vastuuhenkilö: Lomituspalvelujohtaja Toiminta-ajatus: Lomituspalvelujen tarkoituksena on turvata paikallisyksikön alueella olevien maatalousyritysten toiminta yrittäjien vuosilomien ja sijaisapujen aikana sekä turkistilojen toiminta yrittäjien vuosilomien aikana. TAVOITTEET 2015 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Vuosilomat järjestetään tasaisesti Toteutuneet lomitukset VL -päivät toteutuvat tasaisesti lomavuoden aikana molemmilla vuosipuoliskoilla Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittaja-apua Huolehditaan, että palvelusuunnitelmat tarkistetaan: vähintään joka 3. vuosi tehtävän tilakäynnin yhteydessä kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia Asiakkaat tyytyväisiä lomittajien ammattitaitoon vuosiloma- ja sijaisapulomituksissa Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat Asiakastyytyväisyyskysely (arviointiasteikko 1-5) Tuetun maksullisen lomittajaavun käyttäjien määrä (prosentteina vuosilomaan oikeutetuista) lisääntyy vuodesta 2014 Yhdelläkään tilalla ei ole 3 v. vanhempaa palvelusuunnitelmaa Tilakäynti tehty ja palvelusuunnitelma tarkistettu 2 kk:n kuluessa siitä, kun uudet yrittäjät ovat aloittaneet Lomittajien ammattitaito vuosilomalomituksessa: vähintään 4,0 sijaisapulomituksessa: vähintään 4,0 23
Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen ja tiedonsaannin riittävyyteen sekä sijaisapujen ja vuosilomien toteutumiseen Lomituspäivän kesto on mitoitettu lain mukaisesti ja lomittajan työaika pohjautuu lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaavaan työaikaan Lomitusnetissä on ajantasaiset tiedot (kokonaistyöaika, tehtäväosuudet, karjatalouskellonajat) ja tietoja käytetään lomitusten suunnittelussa Lomittajien työtapaturmat vähenevät Lomituspäivän nettohinta Tapaturmat ja niiden aiheuttamat sairauspoissaolot Lomahallinnon asiakaspalvelu: vähintään 4,2 tavoitettavuus: vähintään 4,0 tiedonsaannin riittävyys: vähintään 4,0 Lomitusten toteutuminen sijaisapu: vähintään 4,0 vuosiloma: vähintään 4,2 Lomituspäivän nettohinta ilman matkakuluja poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10 % Tapaturmat ja niiden aiheuttamat sairauspoissaolot vähenevät vuodesta 2014 SUUNNITELMAVUOSIEN TAVOITTEET 2016-2017 Sähköisten palveluiden (Lomitusnetti ja Mobiilijärjestelmä) käytön lisääminen. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toteutuneet maatalousyrittäjien 32.435 32.000 31.500 lomapäivät Nettopäiväkustannus e/pv 155,72 162,93 165,91 Lomaan oikeutetut maatalousyrittäjät 656 650 635 Lomaan oikeutetut turkistilat 21 23 18 Lomaan oikeutetut turkistuottajat 28 28 25 Toteutuneet turkistarhaajien lomapäivät vuosiloma 389 pv, lisävapaa1.138 h vuosiloma 450 pv, lisävapaa 1.300 h vuosiloma 450 pv lisävapaa 1.100 h HENKILÖSTÖ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Vakinaiset viranhaltijat 1,0 2 2 Määräaikaiset viranhaltijat 0,9 Vakinaiset työsuhteiset 102 hlöä 110 115 Määräaikaiset työsuhteiset 22 hlöä 25 25 Tilapäiset 53* 250** 250** * 31.12.2013 työsuhteessa olleet tilapäiset maatalouslomittajat **Tilapäisiä maatalouslomittajia vuoden aikana n. 250. Luku ilmoitettu henkilöinä ei henkilötyövuosina. 24
TALOUSARVIO TP2013 TA2014 RAAMI SU2015 Muutos 14>15 LOMATOIMEN OSASTO Tulot yht 6 425 890 6 544 565 6 552 119 7 554 Menot yht -6 378 202-6 544 565-6 529 390 15 175 Netto ennen poistoja 47 688 0 0 22 729 22 729 Netto 47 688 0 22 729 22 729 Muutos- % 3.3 Tekninen osasto Vastuutoimielin: Vastuuhenkilö: Kunnanhallitus, maaseutu- ja ympäristölautakunta Tekninen johtaja Toiminta-ajatus: Tuottaa taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja eri hallintokunnille sekä osittain kuntalaisille, kuten kunnallistekniikan, tilapalvelun, it-palvelujen, ruokahuollon ja siivoustoimen osalta. Teknisen osaston vastuulla on myös maaseutu- ja ympäristölautakunta. Lautakunnan tulosalue jakaantuu rakennustarkastukseen, ympäristönsuojeluun. Lautakunta päättää myös yksityistielain mukaan tielautakunnalle kuuluvat asiat. Palotoimi, ympäristöterveydenhuolto ja maaseututoimi hoidetaan ostopalveluna. TAVOITTEET 2015 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Viihtyisä elinympäristö (kunnan strategia) Rakennetun ympäristön viihtyisyys myös tulevaisuudessa Kuntalaisten tyytyväisyys Katujen ja puistojen hyvä taso Kuntalaisten aktiivinen osallistuminen/ sähköisen tiedon lisääminen/ tiedot oikeaan aikaan ja riittävän laajasti esillä Tasapainoinen talous Käyttötalous Palveluiden hinnoittelu on kohdallaan Kaksi kertaa kuukaudessa Osaston talousarvion netto Jälkilaskenta Päivitystiheys Menot ja tulot tasapainossa siten, että teknisen toimen netto vaatimus täyttyy Taksat ja maksut vastaavat kustannuksia 25
Palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Oman palvelutuotannon ja ulkoisten toimijoiden tasapainoinen käyttö palvelutuotannon hankinnassa Pitkäjänteinen ja hallittu omaisuuden hoito Toimenpiteiden toteutuminen Oman tuotannon kustannusten vertailu ostopalvelujen ja vertailukelpoisten kunnan kustannusten välillä Riittävät kunnossapitomäärärahat Oman palvelutuotannon henkilöstöresurssien joustava käyttö konsernin sisällä Toimenpide-ehdotus kustannusten optimointi Kiinteistöjen ja infraomaisuuden onnistunut ylläpito siten, että niiden omaisuuden arvo säilyy SUUNNITELMAVUOSIEN TAVOITTEET 2016 2017 Taloudellisempien toimintatapojen tavoittelu Toimintatapojen yksinkertaistaminen TUNNUSLUVUT HENKILÖSTÖ TP2013 TA2014 TA2015 Vakinaiset viranhaltijat 3 3 3 Määräaikaiset viranhaltijat 1 1 0 Vakinaiset työsuhteiset 31,5 35 31 Määräaikaiset työsuhteiset 8 1 6,5 Muut tilapäiset 1 1 0 Yhteensä 44,5 41 40,5 TALOUSARVIO Muutos 14>15 Muutos- % TP2013 TA2014 RAAMI SU2015 TEKNINEN OSASTO Tulot yht 5 381 881 5 343 067 5 010 530-332 537 Menot yht -5 052 501-5 087 284-4 908 699 178 585 Netto ennen poistoja 329 380 255 783 400 000 101 831-153 952-60,19 % Poistot yht. -647 904-731 580-729 300 Netto -318 524-475 797-627 469-153 952 26
3.4 Sivistysosasto Vastuutoimielin: Vastuuhenkilö: Sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta Sivistysjohtaja Toiminta-ajatukset: Sivistyslautakunta vastaa kirjasto-, päivähoito- ja opetuspalvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä (aamu- ja iltapäivätoiminta, esi- ja perusopetus, lukio, ostopalveluna taiteen perusopetus ja kansalaisopisto). Vapaa-aikalautakunta vastaa kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluista. Lautakunta luo edellytyksiä ja innostaa kuntalaisia kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin sekä näiden palveluiden käyttämiseen. Vapaa-aikalautakunnan tulosalue sisältää kulttuuritoimen sekä liikunta- ja nuorisotyön. TAVOITTEET 2015 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Toimintaa koululaisille Aamu- ja iltapäivätoimintaa, kerhoja Toimintaryhmä aamuisin ja iltapäivisin. Kerhot joka koulussa avustusmäärärahalla. Varhaisen tuen edistäminen, poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen kunnan ja JYTA:n välillä Laadukas perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhot Lukio-opetuksen järjestäminen Hankerahoituksen hakeminen ja kehitystyö Opetussuunnitelmien uudistaminen Erityislastentarhanopettajan ennaltaehkäisevä työ yhteistyössä neuvolan kanssa, koulukuraattorin ennaltaehkäisevä työ Laatukriteerit käytössä esi- ja perusopetuksessa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, kerhoissa ja lukiossa Lukio-opiskelu omassa kunnassa Kunnan omat ja kuntien yhteiset hankkeet Paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen Erityislastentarhanopettaja valittu, osa työajasta neuvolassa, koulukuraattori tapaa esikoulun aloittavat. Arviointi maakunnallisesti vuosittain sovittujen kriteerien mukaan, jonka perusteella koulukohtaiset kehittämisen painopisteet seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaan Haettu järjestämislupaa omalle lukiolle tai yhteistyö toisen järjestäjän kanssa Tavoite 1 2 hanketta Opetussuunnitelmatyöryhmät asetettu ja työskentely alkanut maakunnallisesti, seutukunnallisesti tai kunnallisesti 27
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukainen toiminta Kirjaston e-aineistojen näkyvyyden parantaminen ja e-aineistojen käytön lisääntyminen Kulttuuripalvelujen saavutettavuus turvataan. Tuetaan kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan, omaehtoiseen taiteen tekemiseen ja harrastamiseen. Liikuntatilojen ja ulkoalueiden tehokas käyttöaste Yhdistysten ja järjestöjen toiminnan tukeminen Haetaan hankerahoitusta etsivän nuorisotyön toteuttamiseen Lapsipositiivisemman kuntakuvan muodostaminen Lain työyhteisöllisyys ja ennaltaehkäisevyys käytössä E-kirjojen lainausluvut, e-press ja zinio-lehtipalvelujen käyttöaste Kunnan sitoutuminen kulttuuripalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen. Tilaisuuksien määrä. Pääsymaksujen kohtuullisena säilyttäminen. Varatut vuorot + kävijätilastot Yhteistyö tapahtumajärjestelyissä ja edulliset juniorivuorot Hankerahoitus saatu Kotihoidontuen kuntalisän tai muun vastaavan vauvarahan selvittäminen Koulujen työkulttuurin arviointi ja ennaltaehkäisevä toiminta näkyvät koulujen työsuunnitelmissa seuraavan lukuvuoden painopisteinä E-kirjojen lainauslukujen kasvu edellisvuoteen verrattuna, lehtisalin e-lehtien lukemiseen tarkoitetun tietokoneen käyttöaste Määrärahat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Yhteistyössä yhdistysten ja seurakuntien kanssa järjestetty n. 100 tilaisuutta. Kulttuuritilaisuuksien pääsymaksut pääsääntöisesti 10-15. Urheiluhallin max. käyttöaste koulupäivinä ja iltakäytössä Yhteiset tapahtumat 5-10 vuodessa ja uuden hallin osalta vuorohintojen säilyttäminen järkevänä Etsivää nuorisotyötä voitu jatkaa Kotona 0-3-vuotiaita lapsiaan hoitavien lapsiperheiden ja syntyvien lasten määrä 28
TUNNUSLUVUT Suorite TP2013 TA2014 TA2015 Päivähoitopaikat 77,5 99 99 Esikoulun oppilaat 20.9. 56 45 41 Aamu- ja iltapäivätoiminta 20.9. 12 19 19 1-6 lk oppilaat 20.9. 267 281 274 Pikku Hermanni 20.9. 8 8 6 7-9 lk oppilaat 20.9. 147 150 146 Perusopetus yhteensä 20.9. 422 439 426 Päivälukion oppilaat 20.9. 87 75 58 Etälukion oppilaat 20.9. 0 0 0 Kulttuurisalissa järjestetyt tilaisuudet 278 200 200 Kulttuurisalin kävijämäärä 6924 7000 7000 Henkilöstö TP 2013 TA 2014 TA 2015 Vakinaiset viranhaltijat 51,8 51,8 51 Määräaikaiset viranhaltijat 2 2 1 Vakinaiset työsuhteiset 25,3 27,2 25,1 Määräaikaiset työsuhteiset 2,8 2 3,3 Muut tilapäiset 0 0 0 Yhteensä 81,9 83 80,4 TALOUSARVIO Muutos 14>15 Muutos- % TP2013 TA2014 RAAMI SU2015 SIVISTYSOSASTO Tulot yht 862 376 639 171 556 448-82 723 Menot yht -7 306 282-7 501 943-7 157 825 344 118 Netto ennen poistoja -6 443 906-6 862 772-6 660 000-6 601 377 261 395 3,81 % Poistot yht. -52 560-52 115-52 800 Netto -6 496 466-6 914 887-6 654 177 261 395 29
3.5 Käyttötalous yhteensä Muutos 14>15 Muutos- % TP2013 TA2014 RAAMI SU2015 HALLINTO-OSASTO Tulot yht 556 618 1 039 620 537 765-501 855 Menot yht -12 321 374-12 327 045-12 110 675 216 370 Netto ennen poistoja -11 764 756-11 287 425-11 575 000-11 572 910-285 485-2,53 % Poistot yht. -55 487-52 075-57 000 Netto -11 820 243-11 339 500-11 629 910 Mistä: Keskushallinto -727 559-270 225-600 000-329 775 JYTA -6 844 041-6 850 000-6 750 000 100 000 Erikoissairaanhoito -3 946 010-3 900 000-3 950 000-50 000 Eläkevastuut ym. -247 152-267 200-272 910-5 710 LOMATOIMEN OSASTO Tulot yht 6 425 890 6 544 565 6 552 119 7 554 Menot yht -6 378 202-6 544 565-6 529 390 15 175 Netto ennen poistoja 47 688 0 0 22 729 22 729 Netto 47 688 0 22 729 22 729 TEKNINEN OSASTO Tulot yht 5 381 881 5 343 067 5 010 530-332 537 Menot yht -5 052 501-5 087 284-4 908 699 178 585 Netto ennen poistoja 329 380 255 783 400 000 101 831-153 952-60,19 % Poistot yht. -647 904-731 580-729 300 Netto -318 524-475 797-627 469-153 952 SIVISTYSOSASTO Tulot yht 862 376 639 171 556 448-82 723 Menot yht -7 306 282-7 501 943-7 157 825 344 118 Netto ennen poistoja -6 443 906-6 862 772-6 660 000-6 601 377 261 395 3,81 % Poistot yht. -52 560-52 115-52 800 Netto -6 496 466-6 914 887-6 654 177 261 395 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Tulot yht 13 226 765 13 566 423 0 12 656 862-909 561 Menot yht -31 058 359-31 460 837 0-30 706 589 754 248 Netto ennen poistoja -17 831 594-17 894 414-17 835 000-18 049 727-155 313-0,87 % Poistot yht. -755 951-835 770 0-839 100 0 Netto -18 587 545-18 730 184-17 835 000-18 888 827-155 313 30
4. TULOSLASKELMA 2015 Toholammin kunta TP2013 TA2014 SU2015 TULOSLASKELMA Muutos 2014>2015 Muutos -% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 7 105 631 7 346 813 6 978 615-368 198-5,01 Maksutuotot 1 027 934 909 100 924 800 15 700 1,73 Tuet ja avustukset 282 980 120 000 127 200 7 200 6,00 Muut toimintatuotot 1 344 900 1 735 277 1 338 562-396 715-22,86 9 761 444 10 111 190 9 369 177-742 013-7,34 Valmistus omaan käyttöön 7 582 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 963 841-9 233 556-8 900 977 332 579 3,60 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 324 631-2 344 630-2 400 800-56 170-2,40 Muut henkilösivukulut -723 472-703 750-638 360 65 390 9,29 Palvelujen ostot -13 840 942-13 944 979-13 690 428 254 551 1,83 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 315 865-1 354 357-1 319 056 35 301 2,61 Avustukset -371 696-372 500-387 500-15 000-4,03 Muut toimintakulut -60 175-51 832-81 783-29 951-57,78 TOIMINTAKATE -17 831 596-17 894 414-18 049 727-155 313-0,87 Verotulot 9 883 025 9 766 000 9 950 000 184 000 1,88 Valtionosuudet 9 389 231 9 250 000 9 273 000 23 000 0,25 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 32 531 28 700 27 000-1 700-5,92 Muut rahoitustuotot 28 827 9 600 9 600 0 0,00 Korkokulut -327 950-336 000-340 000-4 000-1,19 Muut rahoituskulut -6 768-5 000-16 600-11 600-232,00 VUOSIKATE 1 167 300 818 886 853 273 34 387 4,20 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -755 949-835 770-839 100-3 330 0,40 TILIKAUDEN TULOS 411 351-16 884 14 173 31 057 183,94 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 17 721 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 429 072-16 884 14 173 31 057 183,94 31
5. INVESTOINTIOHJELMA 2015 2017 HANKERYHMÄ Kokonais kustannus arvio euroa TA2015 SU2016 SU2017 Valtion osuus % Valtion osuus euroa HALLINTO Osakkeet ja osuudet 750 000 Maa-alueet 50 000 50 000 Seutuverkko 30 000 TEKNINEN Atk-investoinnit 15 000 15 000 Kaavateiden rakentaminen yht. 50 000 50 000 50 000 KV-halli lastaustasku 25 000 Terminaali 5 000 5 000 5 000 Hautakankaan kaatopaikan kunnostaminen 5 000 5 000 5 000 Kiinteistöjen korjaus 70 000 100 000 Kerttulanrivin LVI-saneeraus 50 000 Sulolan saneeraus 10 000 Energiansäästöohjelma 100 000 100 000 Pelastuslautakunnan investoinnit 5 000 26 000 SIVISTYS Urheiluhallin/monitoimihallin muutos- ja peruskorjaus 2 025 800 1 925 800 31 595 000 Kunta yhteensä 2 975 800 351 000 175 000 Tulot, myyntituotot Tulot, valtionosuudet 595 000 KUNTA netto 2 380 800 VIEMÄRILIIKELAITOS netto 50 000 Kunta ja liikelaitos netto yhteensä 2 430 800 0 0 32
6. RAHOITUSLASKELMA 2015 2017 TP 2012 TP 2013 TA2014 RAAMI2015 SU2015 SU2016 SU2017 Toiminnan rahavirta 92 850 1 167 300 818 886 Vuosikate 681 000 853 273 1 195 000 1 486 000 Satunnaiset erät +/- -4 500 Tulorahoituksen korjauserät +/- 88 350 1 167 300 818 886 Toiminnan rahavirta yhteensä 681 000 853 273 1 195 000 1 486 000 Investoinnit -2 698 997-1 163 807-1 576 500 Käyttöomaisuusinvestoinnit (-) -2 000 000-2 975 800-351 000-175 000 166 284 175 808 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 595 000 4 500 16 400 515 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot (+) -2 528 214-971 599-1 061 500 Investoinnit netto -2 000 000-2 380 800-351 000-175 000-2 439 864 195 702-242 614 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 319 000-1 527 527 844 000 1 311 000 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 5 000 Antolainasaamisen vähennykset 5 000 0 Antolainauksen muutokset yht 0 0 0 Lainakannan muutokset 4 541 293 300 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 350 000 1 600 000 2 200 000 0-11 109-11 875-23 545 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -23 545-23 545-3 033 280-1 283 280-3 100 000 2 000 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 430 184 1 988 125 276 455 Lainakannan muutokset yht 1 326 455 1 576 455-833 280-1 283 280-1 004 680 2 183 827 33 841 Vaikutus maksuvalmiuteen 7 455 48 928 10 720 27 720 33
7. KUNNAN LIIKELAITOKSET JA VAIKUTUS TALOUTEEN 7.1 Viemäriliikelaitos Toiminta-ajatus: Viemärilaitos huolehtii asiakkaiden viemärivesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Palvelua tuotetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Ydintehtävien lisäksi toimintoja kehitetään jatkuvasti. Tavoitteet 2015 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Jätevesipuhdistamon toiminta < 0,4 mg / l 95 %1/4a ka täyttää lupaehdot Fosforin määrä puhdistetussa jätevedessä BOD 7atu (orgaaninen aine) NH4-N Kok-N COD Cr (kemiallinen hapen kulutus) Kiintoaine < 10 mg / l 95 % 1/4a ka < 6 mg / l 1/1a ka > 60 % 1/1 a ka < 80 mg / l, 85 % 1/4a ka < 35mg/ l >90% Vna 888/2006 Prosentti 1,0 % Korvaus kunnan sijoittamalle peruspääomalle Vuotovesien vähentäminen Prosentti Vähennetään 30% vuotovesien määrästä SUUNNITELMAVUOSIEN TAVOITTEET 2016 2017 Vuotovesien poistaminen on osoittautunut onnistuneeksi ja töitä niiden eteen jatketaan kirkonkylän alueella. Kulku- ja hoitotasot ovat pääpuhdistamon vanhassa osassa vaarallisessa kunnossa ja niitä on uusittava. Kompostointia on kehitettävä siten, että linkouksen työllistävä osa vähenee ja kustannus per lietetonni saadaan pienemmäksi. Lietteen kuljetuksesta kompostointiin halutaan eroon ja saada liete hyötykäyttöön nopeammin. TUNNUSLUVUT Henkilöstö TP 2013 TA 2014 TA 2015 Vakinaiset virkasuhteiset 0,1 0,2 Vakinaiset työsuhteiset 1 1 1 Määräaikaiset 1 1 34
INVESTOINTIOHJELMA Kohde Kirkonkylän puhdistamon kulku- ja hoitotasojen uusiminen Kk:n verkoston vuotovedet yms Kirkonkylän puhdistamon lietteenkäsittelyn suunnittelu Esitys 2015 ilman alv Kokonaiskustannus-arvio euroa Avustushakemus euroa Huom 15000 15000 - Vanhat kulkutasot eivät täytä työturvallisuusvaatimuksia 20000 20000 - Käytetään tarpeen mukaan 15 000 15 000 - Lietteenkäsittely on suunniteltava taloudelllisemmaksi ja hyötykäyttöä parantavaksi Yhteensä 50000 50000-35
VIEMÄRILIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 2015 KUNNAN LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA TP2013 TA2014 SU2015 Muutos-% 2014>2015 LIIKEVAIHTO 444 875 512 800 366 700-28,5 % Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilik.aikana -140 033-132 900-136 150-2,4 % Palvelujen ostot -128 948-93 240-99 743-7,0 % -268 981-226 140-235 893-4,3 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -88 871-73 500-103 000-40,1 % Henkilösivukulut Eläkekulut -15 982-14 920-18 680-25,2 % Muut henkilösivukulut -4 963-4 770-6 735-41,2 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -152 243-166 400-161 700 2,8 % Liiketoiminnan muut kulut -25 172-200 -250-25,0 % LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) -111 337 26 870-159 558-693,8 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 147 0 0 Muut rahoitustuotot 43 0 0 Muille maks.korkokulut -57 198-52 000-52 600-1,2 % Muut rahoituskulut -19 163-7 700-7 750-0,6 % YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) en.sat.er. -187 508-32 830-219 908-569,8 % RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate -35 265 133 570-58 208-143,6 % Toiminnan rahavirta yht -35 265 133 570-58 208-143,6 % Investoinnit Investointimenot -18 987-180 000-50 000 72,2 % Rahoitusosuudet 12 296 Investoinnin netto -6 691-180 000-50 000 72,2 % Toiminnan ja investointien rahavirta -41 956-46 430-108 208-133,1 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -55 555-111 110-171 110-54,0 % Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yht -55 555-111 110-171 110-54,0 % Vaikutus maksuvalmiuteen -97 511-157 540-279 318-77,3 % 36