TILINPÄÄTÖS 2011 TASEKIRJA

TILINPÄÄTÖS 2011 TASEKIRJA Khall 29.3.2012 45

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 2 Kunnanjohtajan katsaus 2 Katsaus vuoden 2010 toimintaan ja talouteen 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 9 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu 10 Tuloslaskelmaosa 10 Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu 11 Rahoitusosa 12 Rahoitusasema ja sen muutokset 13 Tase erittely 14 Kuntakonsernin toiminta ja talous 15 Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta 15 Talousarvion toteutumisvertailu 16 Käyttötalouden toteutumisvertailu 16 Ylin päätöksenteko ja valvonta 18 Hallinto ja elinkeinotoimi 19 Päävastuualueen päällikön katsaus 19 Kunnanhallitus 21 Tulevaisuuslautakunta 30 Sivistystoimi 32 Päävastuualueen päällikön katsaus 32 Varhaiskasvatus ja koulutuslautakunta 34 Vapaa ajanlautakunta 47 Tekninen toimi 49 Päävastuualueen päällikön katsaus 51 Tekninen lautakunta 54 Jätelautakunta 65 Rakennuslautakunta 65 Tilinpäätöslaskelmat 67 Tuloslaskelma 67 Rahoituslaskelma 67 Tase 69 Talousarvion investointiosan toteutumisvertailu 2011 70 Liitetiedot 71 83 Konsernitilinpäätös 83 91 Liitetiedot 92 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 2011 93 Teuvan kunnan tilikauden 2011 tilinpäätöksen allekirjoitus 94

TEUVAN KUNTA 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Vuonna 2011 elettiin epävarmuuden aikaa. Kansainvälistä taloutta leimasi Euromaiden talouskriisi, jota Euroopan johtajien dramaattisesti uutisoidut kokoontumiset rytmittivät. Talouskasvu hyytyi, mutta varsinaiseen taantumaan ei ajauduttu. Edessä lienee pitempi matalan kasvun aika. Eduskuntavaalien jälkeen valtakunnan hallituksen muodostaminen kesti totuttua pidempään. Uusi hallitusohjelma toi kunnille vyön kiristyksen ja aiempaa radikaalimman kuntarakenneuudistuksen valmistelun. Talousarviovuoden aluksi tammikuussa valtuusto hyväksyi hyvää hallinto ja johtamistapaa kuntakonsernissa koskevan ohjeen. Kesäkuussa hyväksyttiin Suupohjan kuntien yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2011 2012. Elinkeinostrategiaa terästettiin yrityskauppoihin kannustavalla korkotuella. Lajissaan se lienee Suomessa ainutlaatuinen. Lokakuussa tarkistettiin kuntastrategia ajan tasalle. Isojen investointien valmistelu sävytti vuotta. Terveystalo hanke kohtasi uusia mutkia, kun tontin liukulujuus osoittautui riittämättömäksi. Yhteiskoulu tyhjennettiin oppilaista suunniteltua aiemmin sisäilmaongelmien pahenemisen vuoksi. Lukiolaiset siirtyivät opiskelemaan TEAK OY:n toimitiloihin. Koulukeskukseen hankittiin väistötila keittiölle, ruokasalille ja kotitalousluokille. Peruskorjauksen rahoitukseen saatiin helpotusta, kun valtio hyväksyi rahoitussuunnitelmaansa jatkorahoitusta. Äystölle suunniteltiin päiväkotia niin ikään nykyisten tilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Terveyskeskuksen vuodeosasto I:n peruskorjaus alkoi isoista hankkeistamme ensimmäisenä. Syksyn kuluessa Teuvalla mietittiin, pitäisikö kuntarakenteiden uudistamisessa ottaa aloite omiin käsiin vai jäädä odottelemaan valtiovallan toimenpiteitä. Asia ratkesi, kun valtuusto päätti lokakuun lopulla äänin 15 12 oman kuntarakenneselvityksen toteuttamisesta. Vertailevaan selvitykseen vaihtoehtoja tuli kolme: itsenäisyys, liitos Kauhajokeen ja liitos Kurikkaan. Työ käynnistyi ripeästi ja hyvässä hengessä. Tätä kirjoitettaessa selvitys on valmistunut, jopa hieman aikataulusta edellä. Jo puolen vuoden talousraportti osoitti, että Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän menoja oli lisätty huomattavasti yli budjetoidun. Jäsenkunnista tilanne oli haasteellisin Teuvan kohdalla. Lopullisessa tilinpäätöksessä ylitystä kertyi Teuvan osalle 2,2 miljoonaa euroa. Kun verotulot ja valtionosuudet jäivät puolestaan tavoitteestaan, kertyi Teuvan kunnan tilinpäätökseen alijäämää ennätykselliset 2,4 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää talouden näkökulmasta synkältä. Sosiaali ja terveystoimen viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet kustannukset kumuloituvat tuleville vuosille. Kuntatalouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin miljoonasäästöjä. Niiden nopea toteuttaminen palvelu ja henkilöstövaltaisella alalla on hyvin vaikeaa. Myös päätösten aikaansaaminen välttämättömistä säästötoimista on vaikeaa yhteisössä, jossa olemme vähemmistöosakkaana. Samaan aikaan talouttamme alkavat kuormittaa isojen investointien rahoituskustannukset.

TEUVAN KUNTA 3 Katsaus vuoden 2011 toimintaan ja talouteen Luottamushenkilöelimet 2011 Kunnanvaltuusto Lehtimäki Esko, puheenjohtaja Kiviluoma Jarmo, 1. varapuheenjohtaja Kangas Jussi Pekka, 2. varapuheenjohtaja Anttila Paula Harju Leila Harjula Irma Heinola Arto Kaleva Paula Koski Sauli Laitila Merja Latva Välkkilä Mauri Leppäniemi Jukka Lilja Jukka Luhtala Anne Luhtala Markku Mäntylä Anu Mäntysaari Matti Nevala Aulis Nevanperä Yrjö Ollikkala Ari Ranta Muotio Aulis Rinta Uppa Simo Ristiluoma Osmo Syväluoma Saija Toivonen Teijo Uusitalo Kari Åkerblad Irma Kunnanhallitus varsinainen jäsen Toivonen Teijo, puheenjohtaja Kaleva Paula, 1. varapuheenjohtaja Mäntysaari Matti, 2. varapuheenjohtaja Haavisto Hannes Harju Leila Harjula Irma Luhtala Anne Ollikkala Ari Ranta Muotio Aulis henkilökohtainen varajäsen Leppäniemi Jukka Åkerblad Irma Hakala Tiina Ûidik Heidi Laitila Merja Aho Hannu Jaronen Ulla Koski Sauli Uusitalo Kari Keskusvaalilautakunta varsinainen jäsen Tanner Markku, puheenjohtaja Haapamäki Katri, varapuheenjohtaja Tuovila Ulla Honkilahti Katri Luhtala Jorma varajäsenet varsinaisten jäsenten sijaan tulevassa järjestyksessä 1. Heikkilä Juhani 2. Laitila Pirkko 3. Birling Päivi 4. Törmä Risto 5. Honkilahti Matti 6. Koivisto Arja

TEUVAN KUNTA 4 Tarkastuslautakunta varsinainen jäsen Heinola Arto, puheenjohtaja Mäntylä Anu, varapuheenjohtaja Anttila Paula Filppula Mauri henkilökohtainen varajäsen Nevala Aulis Vainioranta Päivi Johanna Riippi Saarikoski Jorma Rakennuslautakunta varsinainen jäsen Nevanperä Yrjö, puheenjohtaja Latva Välkkilä Mauri, varapuheenjohtaja Penttilä Pekka Varamäki Anne Marie Snellman Helena Ranta Eija Törmä Risto Eteläpää Risto Üidik Heidi henkilökohtainen varajäsen Murto Koivisto Pekka Rantala Jari Muotio Antti Kiili Hilkka Uusitalo Tarja Tuovila Ulla Hakamäki Seija Kohtala Martti Koivisto Arja Tekninen lautakunta varsinainen jäsen Heikkilä Juhani, puheenjohtaja Uusitalo Kari, varapuheenjohtaja Järvi Laturi Heikki Muotio Paula Ojanperä Marja Leena Leppäniemi Jukka Hakamäki Seija Nieminen Väinö Rinta Kurikka Sari henkilökohtainen varajäsen Filppula Mauri Penttilä Pekka Nevala Aulis Yli Mannila Terttu Hopiavuori Eija Tamsi Satu Törmä Risto Mäntysaari Riikka Tapanainen Erkki Tulevaisuuslautakunta varsinainen jäsen Åkerblad Irma, puheenjohtaja Luhtala Markku, varapuheenjohtaja Koski Sauli Sievi Korte Tero Hietikko Annina Luopa Kalevi Pihlajaniemi Leena Aho Hannu Koivisto Arja henkilökohtainen varajäsen Sippola Eija Mäntysaari Riikka Ollikkala Ari Lehtola Kalevi Alanko Tarja Rintala Eija Saarikoski Jorma Metsäranta Esa Niemi Kristian

TEUVAN KUNTA 5 Vapaa ajanlautakunta varsinainen jäsen Nevala Pauli, puheenjohtaja Viljanmaa Veikko, varapuheenjohtaja Hakala Tiina Halkola Jari Harjunpää Markku Korkeamäki Jaana Leppälä Sami Mäntylä Anu Yli Mannila Terttu henkilökohtainen varajäsen Nisula Hannu Hirviniemi Soinila Susanna Nieminen Väinö Lilja Jukka Nisula Harri Kytölä Päivi Saarela Mäkynen Eija Harju Jani Riippi Johanna Varhaiskasvatus ja koulutuslautakunta varsinainen jäsen Kari Simpura, puheenjohtaja Laitila Merja, varapuheenjohtaja Kentta Antti Leppäniemi Tiina Sievi Korte Tero Riippi Johanna Kiviluoma Jarmo Metsäranta Esa Ojala Susanna henkilökohtainen varajäsen Luopa Kalevi Snellman Helena Korpela Reijo Hirviniemi Soinila Susanna Rintakomsi Matti Panttila Eliisa Aho Hannu Saarela Mäkynen Eija Luhtala Markku Väkiluku vuoden alussa 2007 2008 2009 2010 2011 6158 6158 6077 5962 5923 Väestö osa alueittain 1.1.2011 miehet naiset yhteensä Kirkonkylä 1574 1670 3244 Kk, taajama alue 1288 1391 2679 Kk, haja asutusalueet 286 279 565 Kk, haja asutus (ilman Luovankylää) 234 240 474 Kk, Luovankylä 52 39 91 Talouskylät (ilman Kirkonkylää) 1402 1243 2645 Horo 163 147 310 Kauppila 214 188 402 Norinkylä 186 156 342 Perälä 364 328 692 Riippi 227 187 414 Äystö 248 237 485 Muut 17 17 34 Yhteensä 2993 2930 5923

TEUVAN KUNTA 6 NETTOMUUTTO Tammi joulukuu 2010 ja 2011 Tammikuu 2010 + 11 Helmikuu + 8 Maaliskuu + 5 Huhtikuu + 2 Toukokuu + 13 Kesäkuu ± 0 Heinäkuu 3 Elokuu 25 Syyskuu 26 Lokakuu 6 Marraskuu + 8 Joulukuu 12 Yhteensä 2010 25 Tammikuu 2011 3 Helmikuu + 7 Maaliskuu 11 Huhtikuu 1 Toukokuu + 24 Kesäkuu 9 Heinäkuu 17 Elokuu 30 Syyskuu + 5 Lokakuu 10 Marraskuu 15 Joulukuu 3 Yhteensä 2011 63 Väestön ikärakenne 0 6 v. 7 64 v. 65 74 v. 75 v. 2006 387 4246 733 792 2007 385 4239 720 814 2008 385 4175 703 814 2009 363 4098 686 815 2010 375 4010 710 828 Työttömyysprosentit Etelä Teuva Pohjanmaa Koko maa 2007 6,0 6,8 8,2 2008 5,7 6,6 7,6 2009 9,4 9,4 9,8 2010 9,3 8,7 10,0 2011 8,0 7,4 9,1

TEUVAN KUNTA 7 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu joulukuu 2010 ja 2011 (Lähde: ELY-keskus) Kuukausi Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Miehiä Naisia Alle 25 v. työttömät Yli 50 v. työttömät Avoimia työpaikkoja Yli vuoden työttömänä Työttömyysaste Tammikuu 2010 316 195 121 35 126 22 8 11,9 Helmikuu 303 188 115 34 127 25 13 11,4 Maaliskuu 283 180 103 36 118 24 65 10,7 Huhtikuu 257 168 89 33 102 22 39 9,7 Toukokuu 236 150 86 31 98 22 6 8,9 Kesäkuu 226 129 97 36 89 23 4 8,5 Heinäkuu 243 138 105 38 96 27 26 9,2 Elokuu 213 126 87 30 90 28 7 8,0 Syyskuu 181 106 75 20 84 33 6 6,8 Lokakuu 210 126 84 23 93 35 10 7,9 Marraskuu 230 142 88 24 104 30 8 8,6 Joulukuu 258 166 92 26 117 31 12 9,7 Tammikuu 2011 242 153 89 31 112 35 16 9,4 Helmikuu 251 161 90 29 115 36 16 9,8 Maaliskuu 220 152 68 25 107 34 35 8,6 Huhtikuu 195 132 63 19 97 35 15 7,6 Toukokuu 174 110 64 19 77 34 17 6,8 Kesäkuu 187 110 77 32 77 33 7 7,3 Heinäkuu 205 117 88 29 91 34 8 8,0 Elokuu 181 102 79 22 86 29 7 7,0 Syyskuu 183 100 83 23 89 29 11 7,1 Lokakuu 196 120 76 22 96 34 8 7,6 Marraskuu 198 125 73 21 97 31 10 7,7 Joulukuu 245 154 91 22 115 32 4 9,5 Kunnan toimintaympäristön kehitys Parin vuoden takaisen talouskriisin jälkeinen elpyminen oli alkuvuoden 2011 aikana ripeää, vuoden puolivälissä Suomen kasvu oli jopa Euroopan nopeinta. Vuoden loppupuolella Suomen vientivetoinen talous alkoi yskiä niin, että esim. vaihtotase muodostui poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Syynä tähän on kärsivä maailmantalous ja sen myötä lopahtanut kysyntä. Edessä on pahimpien arvioiden mukaan uusi taantuma, mutta joka tapauksessa hitaan kasvun aika. Vuonna 2011 Suomen bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia ja vastaavasti kotitalouksien reaalitulo kasvoi 1,4 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 3,3 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksi nousi keskimäärin 3,4 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste nousi hieman vuonna 2011. 15 64 vuotiaiden työllisyysaste oli 68,6 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 työttömiä oli 16 000 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömänä oli keskimäärin 209 000 henkeä. Työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,8 prosenttia, vuonna 2010 se oli 8,4 prosenttia. Vuonna 2011 nuorten 15 24 vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 20,1 %. Nuorten työttömyysaste oli 1,3 prosent

TEUVAN KUNTA 8 tiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Teuvan kunnan työttömyysaste oli vuoden alussa 9,4 ja joulukuussa 9,5. Vuoden mittaan käytiin kuitenkin niinkin alhaalla kuin 6,8 prosentissa. Vaikuttavina tekijöinä vuoden 2011 kuntatalouden kehitykseen tulee huomioida valtion leikkaukset valtionosuuksiin, joka oli yli 600 milj.euroa. Lisäksi kiinteistövero siirrettiin verotulotasauksen ulkopuolelle, mikä hyödyttää isoja kaupunkikeskuksia, mutta rokottaa pikkukuntia. Hallitus leikkasi myös kuntien jako osuutta verotuloista viidellä prosenttiyksiköllä. Tästä huolimatta kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin 3,5 %, keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0.2 prosenttiyksiköllä, ollen vuoden 2011 osalta 19,17%.. Valtionosuudet puolestaan lisääntyivät indeksikorotuksen ja veronkevennysten kompensaation seurauksena myös 3,5 %. Kuntien henkilöstömäärä kääntyi vuonna 2011 lievään kasvuun. Kuntien velkamäärä puolestaan jatkoi kasvuaan ja asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner Suomen kunnissa oli 2 085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. Peruspalvelujen kustannustason nousu pysyi v. 2011 edellisen vuoden tasolla noin 2½ prosentissa. Kunta alan ansiotaso nousi 2,2 % ja nousussa olivat myös kaikki sosiaalivakuutusmaksut. Teuvan kunnan talous ja toiminta Vuoden 2011 talousarvion laadinnassa otettiin lähtökohdaksi toimia ennakoivasti, huomioiden koko suunnitelmakauden kehitysnäkymät ja siksi kunnallisveroprosenttia päätettiin nostaa peräti 0,75 %. Taustalla oli kunnan lähivuosien investointisuma, jonka hoitamisessa nähtiin olevan iso, mutta hallittavissa oleva haaste. Talouden toteutuma 2011 muuttui oleellisesti suunnitellusta, sillä sosiaali ja terveystoimen menot ylittyivät n. 2,2 milj. euroa ollen 19 990 179 euroa. Nousua edelliseen tilinpäätökseen on peräti 16,6 %. Kun kyseessä on kunnan suurin palvelualue, ei tuollainen kustannusheilahdus voi olla vaikuttamatta koko kunnan talouteen. Kunnan oma toiminta toteutui kokonaisuutena nettomääräisesti alle talousarvion. Teuvan päävastuualueittaiset toteumat on esitetty erikseen toteutumisvertailuosiossa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kunnan verotulot nousivat vuoden 2010 tilinpäätöksestä 3,5 %, mutta talousarviosta verotulokertymä jäi n. 650 000 euroa vajaaksi. Valtionosuudet lisääntyivät vuoden 2010 tilinpäätöksestä 1,9 % ja talousarviosta jäätiin n. 450 000 euroa. Kunnan vuosikate on n. 1,2 milj.euroa, mikä on yli 2 milj. euroa heikompi kuin vuonna 2010. Tulos vuoden 2011 tilinpäätöksessä on 2 462 118 euroa, kun se vuonna 2010 oli 237 603 euroa. Vuoden 2011 talousarviossa tulokseksi arvioitiin 358 427 milj.euroa. Taseeseen kertynyt ylijäämä on, vuoden 2011 tulos huomioiden 1 299 554 euroa. Palkat, palkkiot ja henkilöstö Teuvan kunnan maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2011 olivat 7 790 870 euroa. Henkilöstökulut kaikkiaan olivat 10 714 450 euroa. Palkkasumma muodosti 20,6 prosenttia toimintakuluista. Teuvan kunta on laatinut erillisen henkilöstöraportin, josta selviää tarkemmin henkilöstöön liittyvät kysymykset.

TEUVAN KUNTA 9 Investoinnit Vuoden 2011 talousarvion keskeisiä investointeja olivat talonrakennuksen, yleisten alueiden ja viemärilaitoksen toteutuneet hankkeet. Talonrakennuksen investoinnit (1 504 947 ) olivat terveyskeskuksen saneeraus, terveystalon suunnittelu, koulu keskuksen peruskorjauksen suunnittelu ja rakentamisen aloitus sekä koulukeskuksen väliaikais ja väistötilaratkaisut. Lisäksi Henriikkakodin laajennus saatiin valmiiksi ja pienempiä investointeja tehtiin Lehtiharjussa sekä kesäparrassa. Yleisten alueiden investoinneista (280 099 ) mittavimpia olivat Parran lammen laajennus, kaavateiden rakentaminen, päällystys sekä valaistushankkeet. Liiketoiminnan investointeja (515 656 ) merkittävimpiä olivat viemäriverkoston runkolinjojen saneeraus ja muut viemäröintihankkeet sekä kaukolämmön vanhan verkoston osan uudistus sekä liittymäjohtojen rakentaminen. Talonrakennuksen investointiohjelman 5 268 000 :n mukaisista investoinneista toteutui vuoden aikana 28,57 %. Yleisten alueiden investoinneista toteutui 40,89 % ja liiketoiminnan investointien toteuma oli 38,63 %. Kokonaisuudessaan kunnan investointiohjelman toteuma oli 32,41 %. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009) mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten kunnan sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty sekä miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko niissä havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Teuvan kunnan hallintosäännön 74 :n mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntakonsernin tarkastuksesta ja valvonnasta säädetään Teuvan kunnan konserniohjeessa (Kvalt 16.12.2007). Teuvan kunnan sisäinen valvonta on sisällöllisesti ohjeistettu kunnanvaltuuston 17.12.2008 hyväksymällä sisäisen valvonnan yleisohjeella. Pyrkimyksenä on sisällyttää ohjeen tavoitteet osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa laaja alaista riskitietoisuutta, tavoitteiden tuntemista ja niihin sitoutumista. Päätöksellään kunnanvaltuusto on sitoutunut kaikkiin kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin. Samoin toimialojen johto ja kunnan johto seuraavat lainsäädännön ja asetusten muutoksia, hankkeiden toteutumista ja määrärahojen riittävyyttä. Lisäksi toimialojen toimintaa ohjeistetaan kunnan sisäisillä ohjeilla. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnalla on oikeus tutustua tytäryhteisöjen toimintaan ja saada tarvittaessa selvityksiä toiminnasta. Asioiden käsittelyvastuu kuuluu johtavien viranhaltijoiden toimivaltaan. Vireillä olevista ja päättyneistä prosesseista raportoidaan säännöllisesti. Sopimukset on viety diaariin ja niiden eräpäiviä ja voimassaoloaikoja seurataan. Valvontavastuu on esimiehillä. Diarisointia kehitetään ja tehostetaan, arkistonmuodostussuunnitelmaa on päivitetty uuden asianhallintaohjelmiston käyttöönoton yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan pääsääntöisesti toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailun avulla. Lisäksi raportoidaan muutoksista tarvittaessa viranhaltijatasolle.

TEUVAN KUNTA 10 Toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen, talouden toteutumaraporttien, välitilinpäätöksen ja tilinpäätöksen avulla. Lisäksi käytetään maakunnallisia ja valtakunnallisia vertailuja arvioinnin pohjana. Kunnan vakuutukset kattavat henkilöriskit tapaturmien osalta, omaisuusriskit kiinteän ja irtaimen omaisuuden osalta, toiminnan riskit on vakuutettu keskeytysvakuutuksella sekä vastuuvakuutuksella. Ajoneuvoille on omat vakuutukset. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toteutumisvertailu Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelma palvelee kunnan oman johtamisen lisäksi eri sidosryhmiä, jotka varojen käyttöä valvoessaan ja tulonsiirtoihin perustuvan rahoituksen tarvetta arvioidessaan joutuvat muodostamaan käsityksen kunnan taloudesta. TEUVAN KUNTA TULOSLASKELMA 2011 Tilinpäätös Budjetti+ Tilinpäätös Käyttö 2 010 muutos 2 011 % 3 001 Myyntituotot 1 426 570 1 389 450 1 415 237 101,9 3 200 Maksutuotot 1 387 807 1 389 300 1 302 655 93,8 3 300 Tuet ja avustukset 346 666 265 180 497 596 187,6 3 400 Muut toimintatuotot 1 718 469 1 665 760 1 930 956 115,9 3 000 TOIMINTATUOTOT 4 879 512 4 709 690 5 146 444 109,3 4 001 Henkilöstökulut 10 092 141 10 669 622 10 714 451 100,4 4 300 Palvelujen ostot 21 182 945 23 426 699 23 893 235 102 4 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 120 264 2 211 070 2 121 257 95,9 4 700 Avustukset 641 472 647 068 665 787 102,9 4 800 Muut toimintakulut 284 064 479 721 372 134 77,6 4 000 TOIMINTAKULUT 34 320 887 37 434 180 37 766 863 100,9 4 999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 29 441 376 32 724 490 32 620 419 99,7 5 000 Verotulot 14 928 647 16 103 211 15 447 077 95,99 5 500 Valtionosuudet 15 552 531 16 311 255 15 853 464 97,2 6 000 Rahoitustuotot ja kulut 61 155 73 929 100 6 999 VUOSIKATE 1 100 957 310 024 1 245 949 401,9 7 000 Poistot ja arvonalentumiset 1 386 967 1 300 000 1 216 169 93,6 8 000 Satunnaiset tuotot ja kulut 48406 8 499 TILIKAUDEN TULOS 237 604 1 610 024 2 462 119 152,9 Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuodelta 2011 toimintakate on 32,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa katteen heikkenemistä 10,8 %:lla. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista 13,63 %. Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta (86,37 %) osoittaa taas, paljonko toimintakuluista rahoitetaan verotuloina ja valtionosuuksina.

TEUVAN KUNTA 11 Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan toimintamenojen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeen käyttökatteen tulisi olla ylijäämäinen. Vuoden 2011 käyttökate osoittaa 1 319 877 euroa alijäämää. Vuosikatetta eli kunnan rahoitustulosta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot eli pitkävaikutteisten tuotantotekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Vuoden 2011 vuosikate osoittaa 1,2 milj. euron alijämää ja poistojen määrä on 1,2 milj. euroa. Vuosikate asukasta (5932) kohti on 210 euroa. Vuosikate oli 102,4 % poistoista. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksen käsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli tai alijäämään. Toiminnan rahoitus ja rahoitusosan toteutumisvertailu Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelma samoin kuin tuloslaskelma on kunnan kokonaistaloutta kuvaava laskelma. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksessä pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista, pääomarahoituksesta sekä rahoitusaseman muutoksista. Kunnan rahoituslaskelma esitetään ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Rahoituslaskelmasta käy erikseen ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Kunnan rahoituslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti.

TEUVAN KUNTA 12 TEUVAN KUNTA Toteutuma Toteutuma RAHOITUSLASKELMA 2011 2010 9320 VUOSIKATE 1 245 949 1 100 957 9325 SATUNNAISET ERÄT 48 406 9330 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 10 889 35 679 9315 TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 256 838 1 113 684 9350 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 9355 INVESTOINTIMENOT 2 391 115 1 718 501 9360 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 9365 PYSYVIEN VAST. HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 16 465 61 760 9350 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2 374 650 1 656 740 9310 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 3 631 487 543 056 9411 ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET 777 000 550 000 9415 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 1 110 9410 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 777 000 548 890 9465 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 57 466 158 385 9460 LAINAKANNAN MUUTOKSET 57 466 158 385 9481 TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS 12 12 9482 VAIHTO OMAISUUDEN MUUTOS 4908 17 104 9483 SAAMISTEN MUUTOS 98 212 722 043 9486 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 1 380 699 48 443 9480 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 1 483 831 787 602 9400 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 649 365 80 327 9500 RAHAVARAT 31.12. 413 021 3 395 144 9501 RAHAVARAT 1.1. 3 395 144 3 857 873 9502 RAHAVAROJEN MUUTOS 2 982 122 462 729 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitusprosentti oli 52,10 %. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden (152,10%), mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus oli 38,96 % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla negatiivinen, mikäli lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainan lyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä.

TEUVAN KUNTA 13 Lainanhoitokate oli 18,85, kun vuonna 2010 se oli 6,54 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Maksuvalmius Kassavarat 31.12. olivat 0,4 milj. euroa (3,4 milj. euroa v. 2010). Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut olivat 41,5 milj. euroa. Kassan riittävyys oli 4 päivää. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Rahoitusasema ja sen muutokset Tasetarkastelu Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Toimintakertomuksessa tasetiedot tulee esittää siten eriteltynä, että niistä voidaan laskea taseen tunnusluvut. Kuntajaoston tasetarkastelusta antaman yleisohjeen mukaisesti tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tasekirjan tilinpäätöslaskelmat osassa.

TEUVAN KUNTA 14 TEUVAN KUNNAN TASE 2011 V A S T A A V A A 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT 28 141 040 26 194 671 Aineettomat hyödykkeet 24 118 61 157 Aineelliset hyödykkeet 17 603 276 16 468 053 Sijoitukset 10 513 646 9 665 461 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 278 338 327 029 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 914 340 4 999 582 Vaihto omaisuus 101 180 106 088 Saamiset 1 400 139 1 498 351 Rahat ja pankkisaamiset 413 021 3 395 144 VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 333 718 31 521 282 V A S T A T T A V A A 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA 24 180 829 26 642 947 Peruspääoma 22 881 275 22 881 275 Edellisten tilikausien yli /alijäämä 3 761 673 3 999 276 Tilikauden yli /alijäämä 2 462 118 237 604 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 279 573 328 252 Valtion toimeksiannot 5 039 26 047 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 230 015 228 527 Muut toimeksiantojen pääomat 44 519 73 678 VIERAS PÄÄOMA 5 873 317 4 550 083 Pitkäaikainen vieras pääoma 221 427 278 893 Lyhytaikainen vieras pääoma 5 651 890 4 271 191 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 333 718 31 521 282 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus % 79,71 =100x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas 684,45 = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot)/ asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun.

TEUVAN KUNTA 15 Suhteellinen velkaantuneisuus % 16,11 =100x (vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Lainakanta 31.12 278 892,74 euroa =vieras pääoma (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12 1 814 113,86 euroa =Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :n perusteella kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitetietoineen. Konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan konsernirakenne selviää liitteenä olevasta taulukosta. Konsernitase ja sen tunnusluvut esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Teuvan kuntakonserniin kuuluu 6 tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat Teak Oy ja Teuvan Vuokratalot Oy. Kuntakonsernin taseen loppusumma on yhteensä 44 925 704 euroa. Toimintakulut olivat 77 498 115 euroa ja toimintatuotot 45 981 186 euroa. Konsernin toimintakate oli 31,5 milj. euroa, kun se kunnan osalta oli 32,6 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli 306 201 euroa ja poistot 2 231 609 euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 2 540 776 euroa ylijäämäinen. Tase heikkeni vuoteen 2010 verrattuna 635 792 euroa. Konsernin lainat euroa/asukas ovat 1 074 euroa (1 064 euroa vuonna 2010). Toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen poistoeron tai rahaston lisäystä. Yksityiskohtaisia säännöksiä tai kuntajaoston ohjeita tulok

TEUVAN KUNTA 16 sen käsittelystä ei ole. Lisäysten käsittelemistä nettomääräisesti siten, että lisäyksiä vähentäviä eriä ovat varausten, kertyneen poistoeron ja rahaston vähennykset, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna. Tilikauden tulos osoittaa 2 462 118,51 euroa alijäämää. Kunnanhallitus esittää, että vuoden 2011 tilikauden tulos 2 462 118,51 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli /alijäämäerään. Taseen ylijäämä muodostuu edellä esitetyn kirjauksen seurauksena 1 299 554,09 euroksi. Kuntalain 69.2 :n mukaan Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Teuvan kunnassa ei tilikauden tulos ja taseen yhteenlaskettu ylijäämä huomioon ottaen ole velvoitetta esittää kuntalain 69 :ssä tarkoitettuja toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi eikä 65 :ssä tarkoitettuja toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Kunnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi suunnittelukaudella, on kuitenkin tarve käynnistää talouden tasapainottamistoimet ennen seuraavan tilinpäätöksen laatimista. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutumisvertailu TEUVAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toteutuma Ylin päätöksenteko ja valvonta toimintatulot 10 155 9 131 toimintakulut 66 122 44 145 50 000 54 393 55 967 44 145 50 000 45261 90,5 % Hallinto ja elinkeinotoimi toimintatulot 566 002 305 457 349 500 438 075 toimintakulut 19 204 653 19 660 421 20 051 369 22 719 054 18 638 655 19 354 964 19 701 869 22 280 978 113,1 % Sivistystoimi toimintatulot 460 010 550 365 425 400 628 319 toimintakulut 7 942 671 8 112 869 8 410 000 8 643 549 7 482 660 7 562 504 7 984 600 8 015 229 100,4 % Tekninentoimi ja rakennuslautakunta toimintatulot 3 598 567 4 023 690 3 934 790 4 070 919 toimintakulut 6 088 377 6 503 452 6 954 360 6 349 868 2 489 810 2 479 762 3 019 570 2 278 949 75,5 % Yhteensä toimintatulot 4 634 735 4 879 511 4 709 690 5 146 444 toimintakulut 33 301 827 34 320 887 35 465 729 37 766 864 toimintakate 28 667 092 29 441 376 30 756 039 32 620 419 106,1 %

TEUVAN KUNTA 17 Lisätietona selvitys käyttötalouden sisäisistä eristä TEUVAN KUNTA SISÄISET ERÄT 1 12/2011 Ylin päät. Hall&Elink Sivistys Tekninen Yhteensä 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3006 Sisäiset vesi ja jätevesimaksut 69 141 3007 Sisäiset vesihuollon perusmaksut 19 128 3012 Sisäiset kaukolämmön myyntituotot 348 692 3013 Sisäiset kaukolämmön perusmaksut 73 915 3010 Liiketoiminnan myyntituotot 3141 Sisäiset muut myyntituotot 1394 718 3001 Myyntituotot 1394 511 594 512 988 3207 Sisäiset kopiointimaksut 436 2 942 3237 Sisäinen Keittiöpalvelusten myynti 75 332 53 064 3296 Sisäiset ateriamaksut 2480 3270 Opetus ja kulttuuritoimen maksut 3276 Sisäiset pääsymaksut 3 644 3270 Opetus ja kulttuuritoimen maksut 3200 Maksutuotot 75 4 412 58 485 62 972 3277 Sisäiset tilojen käyttökorvaukset 187 3421 Sisäiset muiden tilojen vuokrat 8920 1956 3531 Sisäiset tuotot/taloushallinto 114 750 3532 Sisäiset tuotot/henkilöstöhallinto 59 717 3533 Sisäiset tuotot/ tietohallinto 140 550 3534 Sisäiset tuotot/ liikunta alueet 69 089 3535 Sisäiset tuotot/kiinteistö 1 955 659 3536 Ruokapalvelujen vyörytystulot 766 984 3537 Sisäiset tuotot/poistot 1173 353 772 3538 Puhelinpalvelut vyörytys 12 760 3400 Muut toimintatuotot 336 697 1173 3 147 648 3 485 518 3000 TOIMINTATUOTOT 338 166 5 585 3 717 727 4 061 479 4341 Sisäiset toimistopalvelut 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut 3 200 2 390 399 4441 Sisäiset koulutus ja kulttuuripalvelut 1 503 4471 Sisäiset muut palvelut 679 3 336 4839 4340 Muiden palvelujen ostot 4300 Palvelujen ostot 3 879 7 229 5 238 16 346 4521 Sisäiset elintarvikkeet 305 48 150 215 4573 Sisäinen kaukolämpö 422 606 4574 Sisäiset vesimaksut 88 269 4601 Sisäinen muu materiaali 899 98 67 4501 Ostot tilikauden aikana 1204 48 248 510 728 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1204 48 248 510 728 560 180 4800 Muut toimintakulut 4821 Sisäiset rakenn. ja huoneistojen vuokrat 208 891 9040 357 4941 Taloushallinnon kust. vyörytys 64 260 27 540 22 950 4942 Muut sisäiset/ Henkilöstöhallinto 2 090 40 607 21 747 4943 Tietohallinnon kust. vyörytys 68 698 30 264 36 860 4944 Liikunta alueiden kust. vyörytys 69 089 4945 Kiinteistökust. vyörytys 116 795 1 340 714 498 150 4946 Ruokapalvelujen vyörytys 659 576 107 408 4947 Muut sisäiset/poistot 21 342 294 322 39 281 4948 Puhelinpalvelujen vyörytys 370 9 774 2 616 4800 Muut toimintakulut 208 274 448 2 480 927 729 370 3 484 952 4000 TOIMINTAKULUT 208 279 531 2 536 404 1 245 336 4 061 479

TEUVAN KUNTA 18 Ylin päätöksenteko ja valvonta TEUVAN KUNNAN TOIMINTA AJATUS Palvelut järjestetään laadukkaasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti yhteistyössä naapurikuntien, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Paikkakunnan elinvoimaisuutta vahvistetaan luomalla hyvät edellytykset yrittäjyydelle, viihtyisälle asumiselle ja hyvälle elämälle. VISIO 2020 Teuva on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Teuva on kulttuurimyönteinen ja yhteistyöhakuinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkaasti toteutetuilla ja monipuolisilla palveluilla. ARVOT Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Asukas ja asiakastyytyväisyys Yrittäjyys Kokonaistaloudellisuus STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Toimintaympäristömuutosten ennakointi Kuntatalous Yhteistyö ja kumppanuus Toimiva ja ohjattavissa oleva palvelujärjestelmä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yrittäjyyden vahvistaminen Vetovoima työikäisten ja nuorten keskuudessa Kiinteistöt KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Asiakasnäkökulma Päätöksenteon toimivuus Asiakastyytyväisyys ja viihtyisyys Viestintä ja kuntamarkkinointi Maankäyttö ja asuntopolitiikka Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Prosessit Palveluketjun kokonaisoptimointi Kunnan lähipalvelujen kehittäminen Seudullisten palvelujen kehittäminen Kiinteistöjen hallinta Omistajat/henkilöstö/osaaminen Strategisen johtamisen kehittäminen Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava henkilöstöjohtaminen Työvoiman saatavuus Talous Uudistettu elinkeinopoliittinen ohjelma Työllisyys Toimiva talouden suunnittelu ja seurantajärjestelmä

TEUVAN KUNTA 19 Ylin päätöksenteko ja valvonta Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimintatulot 9 131 Sisäiset tuotot Yht. 9 131 Toimintamenot 44 146 50 000 54 393 Sisäiset menot 104 208 Yht. 44 250 50 000 54 601 Toimintakate 44250 50 000 45 470 Poistot Tulos 44 250 50 000 45 470 Tavoitteet ja painotukset Ylimmän päätöksenteon ja valvonnan toimielimet asettavat tarvittaessa tavoitteensa ja painotuksensa itsenäisesti. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston päämääränä on lainsäädäntö (erityisesti kuntalain 1, 13, 32 :n 2 mom. ja 65 ) sekä kunnan toiminta ajatus huomioon ottaen huolehtia ja vastata päätöksenteollaan, että kunnan ja sen päävastuualueiden toiminnalliset sekä taloudelliset päämäärät ja tavoitteet voidaan toteuttaa ja kaikki kunnalle säädetyt tai päätetyt tehtävät hoitaa. Valtuustolla oli kokouksia 5 kpl ja valtuustoseminaareja 1 kpl. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin yksi valtuuston kyselytunti ja yksi valtuuston teemakeskustelu. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan osalta päämääränä on kunnanvaltuuston valtuuttamana ja puolesta edistää laillisuutta ja kunnan edun mukaista tarkoituksenmukaisuutta kunnan toiminnassa, hallinnossa ja talouden hoidossa. Tarkastuslautakunta kokoontui 6 kertaa. Hallinto ja elinkeinotoimi Päävastuualueen päällikön katsaus Talous Hallinto ja elinkeinotoimen päävastuualueen vuoden 2010 käyttötalousosan ulkoisten toimintakulujen toteutuma oli 22 719 054 euroa. Summa sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä tilattavat sosiaali, terveys ja ympäristöpalvelut, jotka muodostavat 88 % hallinto ja elinkeinotoimen päävastuualueen menotaloudesta. Ennen LLKY:n siirtymistä syntyneet sosiaali ja terveyspalveluhenkilöstön eläkevastuut muodostavat yli 2 % hallinto ja

TEUVAN KUNTA 20 elinkeinotoimen menoista. Myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän ja Suupohjan seutupalvelukeskuksen maksuosuudet sisältyvät vastuualueelle. Hallinto ja elinkeinotoimen käyttötalouden toimintakatteen toteuma oli 113,1 %. Tulorahoituksen osalta ei tapahtunut oleellisia muutoksia, ainoastaan yhteispalvelun rooli vähän kasvoi. Hallinto ja henkilöstö Kunnanhallituksella oli 25 varsinaista kokousta, joissa käsiteltäviä asioita on ollut yhteensä 268 kpl. Kunnanhallituksen kokouksen jälkeen on pidetty iltakouluja 10 kertaa. Strategiatyöhön liittyviä kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteisiä palavereita pidettiin neljä. Yhteispalvelupisteen hoitoon on palkattuna yksi määräaikainen henkilö, joka on myös toiminut pitkäaikaisen sairausajan sijaisena. Päävastuualueella työskenteli kesätyöntekijä yhden kuukauden ajan. Hallinto ja elinkeinotoimessa työskenteli vuoden lopussa 2011 yhdeksän viranhaltijaa ja työntekijää. Kunnan tuet perheille ja yrityksille. Lapsiperheiden etuudet Vaipparahoja (150 e) ja pirttilahjoja (500 e) luovutettu seuraavasti: v. 2007 47 vauvaa x 650 euroa = 30 550 euroa v. 2008 59 vauvaa x 650 euroa = 38 350 euroa v. 2009 44 vauvaa x 650 euroa = 28 600 euroa v. 2010 54 vauvaa x 650 euroa = 35 100 euroa v. 2011 56 vauvaa x 650 euroa = 36 400 euroa Kynnysrahoja (2000 e) myönnetty seuraavasti: v. 2007 18 perhettä x 2000 euroa = 36 000 euroa v. 2008 19 perhettä x 2000 euroa = 38 000 euroa v. 2009 17 perhettä x 2000 euroa = 34 000 euroa v. 2010 22 perhettä x 2000 euroa = 44 000 euroa v. 2011 31 perhettä x 2000 euroa = 62 000 euroa Yritysten korkotukea maksettiin vuonna 2011 yhteensä 65 896 euroa ja suoraa investointitukea yrityksille maksettiin 22 140 euroa. Ikäihmisille suunnattua siivouspalvelusetelikorvausta maksettiin vuonna 2011 yhteensä 20 025 euroa. Tuen piirissä oli vuoden 2011 lopussa 44 kotitaloutta.

TEUVAN KUNTA 21 Kunnanhallitus Toiminta ajatus Valtuuston päättämien strategioiden mukaisesti kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa, taloutta ja palvelutuotantoa sekä ohjaa konserniyhtiöiden toimintaa. Suunnitelmallisella asunto, maankäyttö ja elinkeinopolitiikalla sekä laaja alaisella yhteistyöllä kunnanhallitus edistää paikkakunnan elinvoimaisuutta. Kunnanhallitus Näkökulma ja kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet 2012 2014 Avainmittarit ja tavoitetaso Operatiiviset toimenpiteet / keinot A s i a k a s 1. Päätöksenteon toimivuus 2. Asiakastyytyväisyys ja viihtyisyys 3. Viestintä ja kuntamarkkinointi 1.1. Luottamus 2.1. Asiakastyytyväisyyden määrä 3.1.Työpaikkojen ja asukasmäärän kehitys 3.2. Myönteinen näkyvyys mediassa 3.3. Avoin ja selkeä tiedottaminen 3.4. Hyvät mediasuhteet 1.1.1. Valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä enintään 3 kpl vuodessa (koko kunta) 1.1.2. Aloitteiden määrä vähintään 10 kpl vuodessa 2.1.1. Asteikolla 1 5 sijoitumme vähintään 3,5 kaikissa palveluissa 3.1.1. Nettokehitys työpaikkaa / vuosi, asukkaita/vuosi 3.2.1., 3.3.1., 3.4.1. Oma arvio 1.1.1.1. Valmistelun läpinäkyvyys 1.1.1.2. Avoin tiedottaminen 2.1.1.1 Asiakastyytyväisyyskyselyt ja muut palautejärjestelmät 3.1.1.1., 3.2.1.1. Markkinointikampanjat 3.3.1.1., 3.4.1.1. Aktiivinen tiedottaminen 3.3.1.2.Työnjako ja tiedonkulku yhteisten palvelujen tiedottamisessa selvitettävä (LLKY, SPK, SEK, Yhteispalvelu) 4. Maankäyttö ja asuntopolitiikka 4.1. Viihtyisät asunto ja vapaa ajanalueet 4.2. Riittävästi tontteja ja toimitiloja yritysten kasvulle ja uusille yrityksille 4.3. Kulttuuriperinnön säilyttäminen 4.1.1. Rakennettujen asuntojen määrä 4.1.2. Tyytyväisyys asunto ja vapaaajanalueisiin 4.2.1. Käyttökelpoiset toimitilat tarvittaessa ja riittävä tonttivaranto 4.3.1. Kulttuurimaiseman ja rakennuskannan säilyttäminen 4.1.1.1 Tonttimarkkinointi esim. suurten yleisötapahtumien yhteydessä 4.1.2.1. Vapaa ajanalueiden ja Parran alueen kokonaisvaltainen kehittäminen. Yritystoiminnan hankkiminen. 4.1.1.2., 4.1.2.2. Viihtyisän ympäristön rakentaminen, kysyntää vastaavien tonttien tarjonta maaseutukylillä ja keskustassa 4.2.1.3. Pitkäjänteinen maapolitiikka 4.3.1.1. Yhdistystoiminnan aktivointi 4.3.1.2. Kunta palkitsee ansioituneita

TEUVAN KUNTA 22 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5.1. Hyvinvointitilinpito 5.2. Terveyden edistämisen johtamisjärjestelmä 5.1.1. Seudullisesti yhtenäinen järjestelmä valmis v. 2012 5.2.1. Vuoden 2011 aikana seudullinen ja kuntakohtainen järjestelmä 5.1.1.1. Käynnistetään seudullinen hanke 5.2.1.1. Nimetään terveyden edistämisen johtoryhmä 5.2.1.2. Aloitetaan terveysvaikutusten arviointi 5.3. Panostukset valituille painopistealueille 5.3.1. Painopisteitä vuoden 2012 budjettiin 5.3.1.1. Liikunnan edistämisen toimenpideohjelma 5.3.1.2. Valmistellaan vuoden 2012 budjettiin linjauksia P r o s e s s i t 1. Palveluketjun kokonaisoptimointi 1.1. Laadukkaat, oikeaaikaiset ja kustannustehokkaat palvelut 1.2. Keskeisten palveluprosessien kehittäminen 1.1.1. Oma arvio, kuntien väliset vertailut 1.2.1. Palveluprosessien tunnistus 1.2.2. Palveluprosessien läpikäynti 10 kpl 1.1.1.1. Yhteistyön lisääminen yli sektorirajojen 1.1.1.2 Ostopalvelut ja yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 1.2.1.1. Prosessiryhmien työn käynnistys 2. Kunnan lähipalvelujen kehittäminen 2.1. Lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen 2.1.1. Palvelujen kustannusseuranta ja tyytyväisyys palveluihin 2.1.1.1. Lähipalvelujen panostuotossuhteen kehittäminen 3. Seudullisten palvelujen kehittäminen 3.1. Liikelaitoskuntayhtymän tehokas toiminta ja Teuvan ostajaroolin vahvistaminen 3.2. Seutupalvelukeskuksen palvelujen kehittäminen 3.3. Seudullinen yhteistyö sivistystoimen palveluissa 3.4. Seudullinen yhteistyö jäteveden puhdistuksessa 3.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän palvelujen taso ja kustannustehokkuus 3.2.1. Kustannussäästö 25 % hallinnon tukipalveluissa 3.2.2. Sähköisten palvelujen kehittäminen 3.3.1.Voimavarojen joustava kohdentaminen yli kuntarajojen 3.4.1. Sopimus vuonna 2011 3.1.1.1., 3.1.2.1. Aktiivinen vaikuttaminen yhteistoiminnallisten elinten kautta, oman seurantajärjestelmän luominen 3.2.1.1. Aktiivinen omistajaohjaus 3.3.1.1. Yhteistyön monipuolistaminen, kulttuuriyhteistyön alueellinen laajentaminen 3.3.1.2. Kannanotto Suupohjan toisen asteen koulutusjärjestelmään Panula opiston toimintaalueen laajentamiseen ja kansalaisopistoyhteistyöhön v.2011 3.4.1.1. Eri vaihtoehtojen kartoitus 3.4.1.2. Sopimusneuvottelut 4. Kiinteistöjen hallinta 4.1. Lähivuosien tarpeita toiminnallisesti vastaavat tilat 4.2. Elinkaarikustannuksiltaan taloudelliset tilat 4.3. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys 4.1.1. Käyttösuunnitelmat kiinteistöittäin 4.1.2. Kiinteistöjen kuntoarviot 4.2.1. Elinkaarikustannusten seuranta 4.3.1. Monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden arviointi 4.1.1.1. Kiinteistöjen käyttösuunnitelmien laatiminen 4.1.1.2. Peruskorjaus/ investointisuunnitelma 4.1.1.3. Investointien hallittu toteutus 4.2.1.1. Elinkaarimallin käyttöönoton valmistelu 4.3.1.1. Tilojen muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden arviointimallin valmistelu

TEUVAN KUNTA 23 1. Strategisen johtamisen kehittäminen 2. Työhyvinvoinnin edistäminen 3. Kannustava henkilöstöjohtaminen 4. Työvoiman saatavuus 1. Uudistettu elinkeinopoliittinen ohjelma 2. Työllisyys 3. Toimiva talouden suunnittelu ja seurantajärjestelmä O m i s t a j a t / h e n k i l ö s t ö / o s a a m i n e n 1.1. Kunnanhallituksen ja 1.1.1. Säännöllinen oma arviointi johtoryhmän välisen yhteistyön tiivistäminen ja selkeyttäminen 1.2. Strategiaan ja tuloskorttiin perustuva johtaminen 1.3. Kunnanhallituksen ja johtoryhmän johtamisvalmiuksien kehittäminen 1.4. Kunnanhallituksen ja lautakuntien välisen työnjaon ja vastuiden selkeyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen 2.1. Henkilöstöstrategian päivittäminen 2.2. Henkilöstöjaoston roolin terävöittäminen 3.1. Positiivinen, rakentava kahdensuuntainen palaute 3.2. Asenteeksi yhteen hiileen puhaltaminen 4.1. Pätevät, osaavat ja innostuneet työntekijät 1.1.Toimiva yhteistyö elinkeinoelämän kanssa 1.2. Olemassa olevien yritysten kehittyminen ja uudet yritykset 2.1. Markkinaehtoisten työpaikkojen synnyttäminen 2.2. Tehokkaat työllistämistoimet 3.1. Kustannuslaskentajärjestelmä 3.2. Selkeä ja oikea aikainen raportointi 3.3. Kokonaisuuksien hallinta päävastuualueiden kesken 3.4. Tasapainoinen talous 1.2.1. Tuloskortit aktiivisessa käytössä 1.3.1. Koulutus ja valmennuspäivät 1.4.1. Sujuva, laadukas päätöksenteko (oma arvio) 2.1.1. Päivitetään strategia yhteistyössä henkilöstön kanssa 2.1.2. Kartoitus ja suunnitelma tehtynä 2.2.1. Roolijaot: jaosto, ytr, työterveyshuolto, esimiehet 3.1.1., 3.2.1. Joryn ja kunnanhallituksen yhteinen arviointi 4.1.1. 90% työvoimasta muodollisesti päteviä T a l o u s 1.1.1.Yhteisten kokoontumisten määrä 1.2.1. Investointien määrä milj.euroa 1.2.2.Työpaikkojen määrä 1.2.3. Yrityskauppojen määrä 2.1.1.Työllisten määrä 2.2.1. Kuntasektorin työllistämät lkm 2.2.2. Työttömien määrä (nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja kaikki yht.) 3.1.1. Järjestelmä käytössä soveltuvissa toiminnoissa v.2012 3.2.1.Oma arvio 3.3.1.Kustannustehokkuuden lisääntyminen 3.4.1.Tulorahoituksen riittävyys 3.4.2. Menojen hallinta 1.1.1.1. Kunnanhallituksen ja johtoryhmän yhteiset kokoukset 1.1.1.2. Työkokousten valmistelu ajankohtaisista aiheista 1.2.1.1. Päätöksiä ja niiden vaikutuksia verrataan valittuun strategiaan 1.2.1.2. BSC kehityskeskustelun työvälineeksi 1.4.1.1. Koulutus ja yhteiset teematapaamiset 1.4.1.2. Muutokset hallintosääntöön ja yhteiset pelisäännöt 2.1.1.1. Johdon ja henkilöstöjärjestöjen aktiivinen toiminta YTR:ssä 2.1.2.1. Osaamiskartoitus ja suunnitelma osaamistarpeista ja rekrytoinnista 2.2.1.1. Henkilöstöjaoston toimintasuunnitelma 2.2.1.2. Henkilöstöjaoston työseminaarit 3.1.1.1., 3.2.1.1. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen 4.1.1.1. Seudullinen rekrytointiyhteistyö (kunnat ja elinkeinoelämä) 4.1.1.2. Oppilaitosyhteistyö 1.1.1.1. Elinkeinopoliittisen toimikunnan aktiivinen toiminta 1.1.1.2. Elinkeinopoliittisen ohjelman uudistaminen ja täytäntöönpano 1.2.2.1.Teakin teknologiakeskuksen hyödyntäminen yrityselämän tarpeisiin 2.1.1.1. Työpaikkojen syntymisen edesauttaminen 2.2.1.1. Työllistämisvelvoitteen täyttäminen 2.2.1.2. Työpajatoiminnan tehostaminen 3.1.1.1. Valmistellaan käyttöönottoa v.2011 3.2.1.1. Raportointimallin kehittäminen 3.3.1.1. Taloustyöryhmän aktiivinen toiminta 3.4.1.1. ja 3.4.2.1. Kehysmenettely käyttöön palvelualueittain

TEUVAN KUNTA 24 Arvio tavoitteiden toteutumisesta 2011: - TeuvaOn sivusto avattiin - Kunnan työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua sosiaalisen median koulutukseen - Luonto Parrassa aloitti uusi yrittäjä ja alueella oli vilkas vuosi tapahtumien osalta - Parran lammen laajennus toteutettiin - Valtuuston kyselytuntia kehitettiin toimivampaan suuntaan - Lossanmäen tonttikampanja uudistettiin - Liikunnan toimenpideohjelmaa valmisteltiin ja ensimmäisen vaiheen tuloksena jaettiin jokaiseen talouteen Teuva liikkuu julkaisu, jossa on ensimmäistä kertaa kootusti kunnan liikuntatoiminta - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen nimettiin johtoryhmä sekä hyvinvointityöryhmä, joiden kautta pyritään toteuttamaan terveydenhuoltolain mukaista kunnan vastuuta ennakoivasta hyvinvointityötä - Lähipalvelujen turvaamisessa on kiinnitetty huomiota mm. Teuvan röntgenpalvelujen tulevaisuuteen ja Lehtiharjun sairaalan kehittämiseen - Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tehostaminen ei ole täyttänyt tavoitteita - Seutupalvelukeskuksen säästötavoitteet eivät ole toteutuneet - Asianhallintaohjelmisto on otettu käyttöön, henkilökuntaa on koulutettu ja käyttöä opetellaan - Kuntastrategia on päivitetty - Henkilöstöstrategia on päivitetty - Elinkeinostrategia on päivitetty - Kunnanhallituksen talousseurantaa saatiin vakiinnutettua - Työpajatoiminnan käynnistyminen viivästyi HALLINTO JA ELINKEINOTOIMI (sis. kunnanhallituksen ja tulevaisuuslautakunnan) Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimintatulot 305 457 349 500 438 075 Sisäiset tuotot 343 706 338 166 Yht. 649 163 776241 Toimintamenot 19 660 421 20 051 369 (lisätal.arv) 22 019 820 22 719 054 Sisäiset menot 267 805 279 531 Yht. 19 928 226 22 998 585 Toimintakate 19 279 063 21 670 320 22 222 344 Poistot 39 613 61 800 31 387 Tulos 19 318 676 21 732 120 22 253 731