OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS INARINTIE 15 57210 SAVONLINNA LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli 30.1.1968 käyttöönotettu yksi kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu tasaiselle tontille. Siinä on käytetty rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä rakenteita ja materiaaleja. Alapohjarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta, jonka päällä on kuivissa tiloissa puukorokelattiat. Puukorokelattia luokitellaan tänä päivänä ns. riskirakenteeksi. Kellarin kohdalla on betoniholvi, jonka päällä on puukorokelattia. Puukorokelattiaa ei avattu tässä tarkastuksessa. Rakenteen kuntoa ei saa selvitettyä kuin avaamalla rakennetta. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on lautaverhous (uusittu). Ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella (alkuperäiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia (alkuperäiset). Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena muotopeltikate(uusittu).. Lämmitysmuotona on vesikeskuslämmitys, jossa on lämmöntuottona öljypoltin. Lisälämmönlähteenä on varaavatakka ja ilmalämpöpumppu. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä ovat mm: rännikaivojen puhdistus, sokkelin maalaus ja ikkunoiden ulkopuitteiden maalaus. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän laajuuden ja toiminnan tarkastus, puukorokelattioiden kunnon tarkastus, pesuhuoneen ja saunatilojen wc:ssä kosteusvaurioiden laajuuden selvitys, lämmitysjärjestelmän kunnon selvitys, öljysäiliön kunnon selvitys, vesi- ja viemärilaitteiden toiminnan selvitys, valurautaviemäreiden ja käyttövesijohtojen kunnon selvitys, ja savuhormien viimeisen nuohousajankohdan selvitys. Korjaustarpeita ovat mm: maanpinnat tulisi olla muotoiltu rakennuksen vierustalla poispäin viettäviksi. Autotallin/kuistin kohdalle sadevesijärjestelmän uusiminen ja kattovesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta, kuistin ulko-oven lukon korjaus, avokuistin perustuksien korjaus, viemärintuuletusputken läpiviennin korjaus, yläpohjaan sivuräystäille tuuletusrakojen tekeminen, yläpohjassa lämmöneristeiden päältä muovien ja papereiden poistaminen ja vaurioituneiden lämmöneristeiden poistaminen, märkätilojen ja saunatilan wc:n remontointi. Kiinteistölle joudutaan ottamaan uusi sähköliittymä. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Maanpinta on paikoitellen rakennuksen vierustalla x tasaista. 4.1 Salaojajärjestelmän toimintaa ja laajuutta ei voitu x tarkastaa. 4.1 Rännikaivot ovat tukossa. x 4.1 Autotallin/kuistin osalla kattovedet valuvat x rakennuksen vierustalle. 4.1 Sokkelissa on maalivaurioita. x 4.1 Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, x jonka päällä on kuivissa tiloissa puukorokelattia. 4.3 Kellarin betoniholvissa on kohonnutta kosteutta ja x sen päällä on puukorokelattiat. 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita. x 4.4 Kuistin ulko-oven lukitus ei toiminut. x 4.5 Avokuistin perustukset olivat painuneet. x 4.6 Yläpohjaan vuoti vettä viemärintuuletusputken x liittymästä. 4.6 Sivuräystäällä ei ollut yläpohjan tuuletusrakoja. x 4.6 Yläpohjan lämmöneristeiden päällä on muoveja ja x papereita. Niiden alla on mineraalivillan pinnalla mikrobikasvustoja. 4.7 Märkätiloissa on kohonnutta kosteutta ja kosteus on x x levinnyt wc:n puolelle. 4.8 Saunatilan wc:n pesuhuoneen väliseinässä ja x x lattiassa väliseinän vierellä on kohonnutta kosteutta. 4.9 Lämmitysjärjestelmä ei ollut käytössä ja x järjestelmän paine oli nollassa. 4.9 Öljysäiliön sijainnista ja tarkastuksesta ei ole tietoa. x 4.10 Vesi- ja viemärilaitteiden toimintaa ei voitu x tarkastaa. 4.10 Viemäriputket ovat osittain valurautaa (alkuperäiset) x 4.10 Käyttövesijohtojen iästä ei ole tietoa. Saunatilan x wc:ssä on galvanoituteräsputki. 4.12 Tulisijojen toiminnasta ja nuohouksesta ei ole tietoa. x 4.13 Kiinteistön sähköliittymä on purettu. Riskirakenne x x 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 23.6.2015. Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Inarintie 15, 57210 Savonlinna Laskutusosoite - Omistaja - Omistusaika Ei ole tiedossa. Käyttöönottovuosi 30.1.1968. Pinta-alat Huoneistoala 94 m 2 ja kerrosala 137 m 2 Tilavuus 490 m 3 Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus 1+kellari osittain Asuinrakennus Kiinteistökauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto Savonlinnan toimipaikka Olavinkatu 24, 57130 Savonlinna Jaana Puustinen/Kihlakunnan ulosottomies Asuntokaupan kuntotarkastus Käytettävissä olleet Pääpiirustukset v. 1984. asiakirjat Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Piirustukseen on merkitty loppukatselmus suoritetuksi 5.11.1987. Ulkoilma sadesää Sisäilma RH 70,2 % / 18,1 C/ 10,9 g/m 3 Omistajan alkuhaastattelua ei tehty. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Merkkisavu. 5

Rajaukset ja epävarmuustekijät Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Puukorokelattiaa ei avattu tarkastuksessa. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Vesikate Kattomuoto Betonirakenteinen. Maanpinnalla oli näkyvillä perusmuurilevy. Ei ole tiedossa (ei voitu havainnoida) Lattiarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta, jonka päällä on kuivissa tiloissa puukorokelattia. Yksi tarkastuskaivo on näkyvillä vasemmalla takakulmalla. Puurakenteiset ja kellarissa betonirakenteiset. Lautaverhous Palomuurit ovat kivirakenteiset, muut väliseinät ovat levyrakenteiset. Kellarin seinät ovat kivirakenteiset. Betoniholvi, jonka päällä on puukorokelattiat. Ikkunat ovat 2-lasiset puu-ulkopuitteella ja kuistilla on ikkunoissa umpiolasielementit. Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Puupalkistot Muotopeltikate Harjakatto 6

Märkätilojen runkorakenne ja Pesuhuoneen seinät ovat tiili-/levyrakenteiset ja lattiat ovat vedeneristys betonirakenteiset. Märkätilan vedeneristyksestä ei ole tietoa, eikä vedeneristystä havaittu. Kh-kortin 90-00403 mukaan kosteussivellyn laatoitetun betonilattian normaali tekninen käyttöikä on 15 vuotta ja kosteussivellyn kiviainesrakenteisen laatoitetun seinän 18 vuotta ja levyrakenteisen seinän 15 vuotta. Märkätilojen tekninen käyttöikä on saavutettu. Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Öljysäiliö Lämmönjako Lämpöisen vedentuotto Kunnallistekniikka Vesi- ja viemäri laitteet Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Vesikeskuslämmitys Keskuslämmityskattila/öljypoltin ja ilmalämpöpumppu. Öljysäiliön sijainnista ei ole tietoa. Patterit. Keskuslämmityskattilassa Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat kuparia ja galvanoitua ja viemäriputket ovat valurautaa ja muovia. Painovoimainen Sähköliittymä on purettu. Ei ole Varaavatakka ja kiuas. Erityistilat(esim. kylmiöt) - Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset Vesikate on uusittu. Julkisivuverhous on uusittu. Varaavatakka on asennettu. Ilmalämpöpumppu on asennettu. Sisällä on tehty pintaremonttia. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 7

Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu tasaiselle tontille. Sokkelin vierellä on kiveys. Maanpinta viettää autotallin kohdalla ja takapihan puolella poispäin rakennuksesta, muilla osin on tasamaata (kuva 1). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Takapihan puolella olevan uima-altaan reunoilla ei ole suojakaiteita. Altaaseen tulisi asentaa suojakaiteet. Kuva 1 Kuva 2, yleiskuva takapihan puolelta 8

Vasemmalla takakulmalla oli näkyvillä tarkastuskaivo. Salaojajärjestelmä on uusittu tarkastuskaivosta päätellen. Kh-kortin 90-00403 mukaan salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Tarkastuskaivo oli puhdas, eikä salaojaputkien sisällä ollut näkyvillä roskia (kuva 3). Tarkastuskaivossa on salaojaputket noin 2000 mm:ä maanpinnan tasoa alempana. Sokkelin korkeudesta ei ole tietoa. Salaojaputket tulevat olla anturan alapinnan alapuolella. Kuivatusvesien poistopaikasta ei ole tietoa. Kuivatusvesien poistopaikka tulisi selvittää lisätutkimuksin. Kuivatusvedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Sokkelin yläreunassa oli näkyvillä kosteuseristys. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Maan alla oleviin rakenteisiin voi kuitenkin nousta kosteutta maaperästä kapillaarisesti salaojajärjestelmästä ja ulkopuolisesta kosteudeneristyksestä huolimatta. Sisäpuolisia rakenteita ja pinnoitteita valittaessa on huomioitava maasta mahdollisesti rakenteisiin nouseva kosteus. Liiallinen kosteus maanvaraisessa alapohjassa ja maanvastaisissa seinissä saattaa haitata pinnoitteiden kiinni pysymistä ja puuverhotut maanvastaiset seinärakenteet voivat vaurioitua. Kuva 3 Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet. Sadevesijärjestelmä on uusittu osittain. Autotallin ja kuistin osalla on alkuperäiset räystäskourut. Niistä puuttuvat syöksytorvet. Kh-kortin 90-00403 mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien tekninen käyttöikä on 25 45 vuotta. Autotallin ja kuistin osalle tulisi räystäskourut uusia ja asentaa niihin syöksytorvet. 9

Korkeammalla osalla on syöksytorvien alla rännikaivot, mutta autotallin/kuistin kohdalla kattovedet valuvat sokkelin vierelle (kuva 4). Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Rännikaivot ovat tukkeutuneet niissä olevien puunlehtien takia (kuva 5). Rännikaivot tulisi puhdistaa. Kuva 4 Kuva 5 Sokkeli on maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 200 600 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Sokkelissa on paikoitellen maalivaurioita (kuva 6). Sokkelista tulisi poistaa irtonainen maali ja rapautunut pinta ja tasoittaa se ja maalata. 1-kerroksessa on osittain alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on kuivissa tiloissa ns. puukorokelattia. Kh-kortin 90-00394 mukaan tällainen rakenne luokitellaan ns. riskirakenteeksi. Rakenne voi vaurioitua maasta kapillaarisesti tulevasta kosteudesta ja/tai sisäilman kosteuden tiivistymisestä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapinnalle. Kh-kortin 9000403 mukaan puukorokelattian tekninen käyttöikä on 40 60 vuotta, kun betonilaatan alla ei ole lämmöneristystä ja 50 70 vuotta, kun betonilaatan alla on lämmöneristys. Lämmöneristeen olemassa olosta ei ole varmuutta. Puukorokelattian eristetilan kosteus mitattiin kellarin kohdalta kuvaan 6 merkitystä kohdasta. Kosteusarvo oli 67,5 Rh %/ 16,4 C/ 9,4 g/m 3. Mittauskohdassa ei ollut kohonnutta kosteutta. Rakenteen kunnosta ei saa varmuutta, kuin avaamalla rakennetta. Puurakenteen katsotaan olevan kuiva kun kosteus on alle 19 paino- %. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. 10

Mittapiste 1 Kuva 6 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseiniin on asennettu ulkopuolelle tuulensuojavilla ja uusi ulkoverhous. Ulkoverhous on uusittu. Kh-kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. 11

Ulkoseinärakenteet ovat riittävällä korkeudella maasta, eikä niissä havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista. Ulkoverhouksessa ei havaittu maalivaurioita, mutta autotallin kulmalla on kattovesi kastellut seinän alaosaa (kuva 7). Vauriokohta tulisi puhdistaa ja maalata räystäskourun uusimisen jälkeen. Ulkoverhouksen takana ei ole pystysuuntaista tuuletusrakoa. Ulkoverhouksen takana tulisi olla pystysuuntainen tuuletusrako alhaalta ylös. Kuva 7 4.3 Väliseinät ja välipohjat Saunatilan wc:n pesuhuoneen vastaisessa väliseinässä oli kohonnutta kosteutta. Toimenpiteet ovat esitetty tilan yhteydessä. Muissa väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä halkeamia tai painumia. Välipohjassa ei havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista. Saunatilan wc:n puukorokelattiassa oli kohonnutta kosteutta pesuhuoneen väliseinän vierellä. Toimenpiteet ovat esitetty tilan yhteydessä. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu-ikkunoiden normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Ikkunoiden uusimiseen tulee varautua. Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita (kuva 8). Ikkunat tulisivat huoltomaalata. Ikkunoiden vesipeltien liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja niiden kallistus on riittävä. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. 12

Kuva 8 Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia ja autotallissa on metallirunkoiset pariovet. Kuistin ulko-oven lukko ei toiminut. Lukko tulisi uusia. Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh- kortin 90-00403 mukaan puu-ulko-ovien normaali tekninen käyttöikä on 30 vuotta. Ulko-ovien uusimiseen tulee varautua. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Terassin näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista eikä painumista tai vesikattovuodoista. Avokuistin lattia ja vesikatto on painunut etureunasta, koska sen pilarit ovat painuneet (kuva 9). Kuistin perustukset tulisi korjata ja puurakenteet oikaista. Kuva 9 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on vesikatolla. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukun läheisyydestä käsin, koska yläpohjassa ei ole kulkusiltaa. 13

Yläpohjassa näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivilla. Sivuräystäällä ei ole tuuletusrakoa. Sivuräystäällä tulisi olla noin 20 mm:n tuuletusrako, jotta yläpohja tuulettuisi. Päätykolmioissa tulee olla tuuletusaukot tai harjalla ns. tuulettuvaharja. Näkyvillä olevassa savupiipussa ei havaittu halkeamia. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Vesikatteen uusimisen yhteydessä tulee vesikatteen alle asentaa aluskate. Lämmöneristeiden päällä olevissa papereissa oli kosteusjälkiä (kuva 10). Ne johtuvat ilmeisesti pellin alapintaan kondensoituneen kosteuden tippumisesta paperille. Lämmöneristeiden päällä on muoveja ja papereita. Niiden alla on mineraalivillan pinnalla värimuutoksia (kuva 11). Paperit ja muovit tulisi poistaa, koska niiden alle tiivistyy kosteutta. Vaurioituneet lämmöneristeet olisi hyvä poistaa. Viemärintuuletusputken läpiviennistä vuoti vettä yläpohjaan (kuva 12). Läpivienti tulisi korjata ja kastuneet lämmöneristeet uusia ja tarkastaa rakenteiden kunto. Kuva 10 Kuva 11 Vettä Kuva 12 Vesikatteena on muotopeltikate joka on kiinnitetty harjan päältä katenauloilla. Vesikate on uusittu. Vesikatteessa on ruttuja ja vesiurien pohjalta on räystäällä irronnut pinnoitetta (kuvat 13 ja 14). Vauriokohdat tulisi puhdistaa ja paikkamaalata. 14

Savupiipun pellityksen liittymiä on tiivistetty tiivistysmassalla. Savupiippu on pellitetty vesikaton yläpuolelta, mutta sen päältä puuttuu sadesuoja. Sen päälle olisi hyvä asentaa sadesuoja. Vesikatolla ei ole lapetikkaita. Katolle tulisi asentaa lapetikkaat. Pinnoitevaurio Kuva 13 Kuva 14 4.7 Märkätilat Sauna Saunassa on laatoitettu lattia ja sisäkatossa sekä seinissä on paneelit. Palomuuri on maalattu. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattiakaivo oli kuiva. Laatat ovat kiinni alustassa. Seinäpaneelin takana on tuuletusväli. Kuva 15, yleiskuva saunasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa ja seinissä havaittiin kohonnutta kosteutta kuvaan 16 merkityllä alueella. 15

Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita. Lattiakaivon vierelle on lätäköitynyt vettä, koska lattiakaivon vierellä oli lattialaatoissa kalkkihärmää. Lattian kallistus tulisi korjata tilan remontoinnin yhteydessä. Takapihan puoleisessa tiiliseinässä ja lattiassa oli laattoja irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja niiden saumat ovat ehjät. Silikoneissa ja sauma-aineessa oli tummentumia ja suihkukulmassa on seinälaatassa halkeamia (kuva 17). Kuva 16, yleiskuva tilasta Kuva 17 Saunatilat ovat tulleet elinkaarensa päähän, koska kosteus on levinnyt myös suihkuseinän takana olevaan wc:n. Tilat tulisi remontoida. 4.8 Muut sisätilat Wc (saunatila) Tilan lattiassa on muovimatto ja seinät on maalattu. Tilan pesuhuoneen väliseinässä ja lattiassa väliseinän vierellä oli kohonnutta kosteutta ja lattian vanerilevy oli turvonnut. Seinä ja lattia tulisi aukaista ja kastuneet ja vaurioituneet materiaalit poistaa ja korvata uusilla. Märät rakenteet joita ei voi poistaa tulee kuivata. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Allaskaapin alla näkyvillä rakenteissa ei ollut merkkejä vuodoista. Kosteutta Kuva 18. 16

Wc (eteinen) Tilan lattiassa on muovimatto ja seinät ovat tapetoitu. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei ollut kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Allaskaapin alla näkyvillä rakenteissa ei ollut merkkejä vuodoista. Kuva 19. Yleiskuva tilasta. Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kalusteiden välitilassa ei havaittu alustasta irronneita laattoja. Allaskaapin alla näkyvillä rakenteissa ei ollut merkkejä vuodoista. Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Yhden patterin putkien juuressa oli lattiassa tummentumia ja seinätapetissa kosteusjäljet (kuva 20). Kosteusjäljet johtuvat ilmeisesti patteriputkien vuotamisesta. Rakenteiden kunto olisi hyvä tarkastaa vuotokohdasta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 20. 17

Autotalli Tilassa on betonilattia ja kipsilevyseinät ja katto. Tila tarkastettiin aistinvaraisesti. Tilassa oli paljon tavaraa, joten se tarkastettiin näkyviltä osin. Ulko-oven vierellä oli seinän kipsilevyissä kosteusjälkiä (kuva 21), mutta niiden kohdalla ei ollut kosteutta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Kuva 21 4.8 Muut sisätilat Kattilahuone KELLARIKERROS Tilassa on betonilattia ja kiviseinät. Tilan lattiassa ja seinissä ja katossa havaittiin kohonnutta kosteutta ja ilma oli hyvin kosteaa. Kosteus on ilmeisesti tullut ulkopuolelta. Salaojien olemassa olo kellarin kohdalla tulisi selvittää ja sen toiminta tarkastaa. Tilan tuuletusta tulisi parantaa. Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Seinistä oli irtoillut maalia (kuva 22). Maali on irronnut kosteudesta johtuen. Kuva 22. 18

Muut tilat Tiloissa on betonilattiat ja kiviseinät. Tilan lattiassa ja seinissä ja katossa havaittiin kohonnutta kosteutta ja ilma oli hyvin kosteaa. Kosteus on ilmeisesti tullut ulkopuolelta. Salaojien olemassa olo kellarin kohdalla tulisi selvittää ja sen toiminta tarkastaa. Tilan tuuletusta tulisi parantaa. Kellarin kohdalla tulisi tarkastaa puukorokelattian kunto. Seinistä oli irtoillut maalia (kuva 23) ja oven pinnalla oli mikrobikasvustoja (kuva 24). Vauriot johtuvat tilan liiallisesta kosteudesta. Vaurioituneet puurakenteet tulisi poistaa. Kuva 23. Kuva 24. 4.9 Lämmitys 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Lämmitysputket ovat terästä. Öljypoltin on uusittu näöstä päätellen myöhemmin, muilta osin lämmitysjärjestelmä vaikutti olevan alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan lämmityskattilan normaali tekninen käyttöikä on 30 40 vuotta. Lämmitysputkiston ja pattereiden käyttöikä on järjestelmän tai rakennuksen ikä, kun niihin ei pääse kohdistumaan ulkopuolista kosteusrasitusta. Patteriventtiileiden ja- termostaattien normaali tekninen käyttöikä on 15 20 vuotta. Lämmitysjärjestelmä ei ollut käytössä ja järjestelmän paine oli 0 bar. Lämmitysjärjestelmän kunto tulisi tarkastuttaa lvi-alan ammattimaisella. Öljysäiliötä ei paikallistettu. Täyttöyhteet ovat kuistin ulkoseinässä. Öljysäiliö tulisi paikallistaa ja selvittää sen kunto lisätarkastuksin. Öljysäilöt tulisi tarkastuttaa 10 vuoden välein. Näkyvillä olevat viemärit ovat muovia ja valurautaa (alkuperäiset). Kh-kortin 90-00403 mukaan valurautaviemäreiden normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Valurautaviemäreiden tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden kunto tulisi tarkastuttaa. Niiden uusimiseen tai pinnoittamiseen tulee varautua. 19

Käyttövesijohdot ovat kuparia ja galvanoitu teräsputkea. Kh-kortin 90-00403 mukaan kupariputkien normaali tekninen käyttöikä on 40 50 vuotta ja galvanoitujen vesiputkien käyttöikä on saavutettu. Vesi- ja viemärikalusteet ovat näöstä päätellen 1980-luvulta. Kh-kortin 90-00403 mukaan yksiotesekoittimien normaali tekninen käyttöikä on 15 25 vuotta ja termostaattisekoittimien 10 15 vuotta ja wc-laitteiden sekä pesualtaiden 50 vuotta. Sekoittajien vedenvirtaamia ei mitattu, koska vedenpaine ei ollut päällä. Käyttövesijohdot tulisi koepaineistaa ennen niiden käyttöön ottoa, koska kiinteistön sähköt ovat katkaistu 4/2015. Vesi- ja viemärilaitteiden toimintaa ei voitu tarkastaa, koska vedenpaine ei ollut päällä. Vesi- ja viemärilaitteiden toiminta tulisi tarkastaa. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei mitattu. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesuhuoneessa ja saunatilan wc:ssä. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuloilmaventtiileitä olisi hyvä olla, jotta korvausilma tulisi hallitusti, eikä rakenteista ilmavuodon mukana. Korvausilmaventtiili on saunassa. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna oikeansuuntainen. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.10 15 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtohormien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on keskuslämmityskattila, varaavatakka ja puulämmitteinen kiuas. Keskuslämmityskattilan hormissa ei ole sisäpiippua. Hormiin olisi hyvä asentaa sisäpiippu. Hormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormit tulisivat nuohota kerran vuodessa. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu. Kiukaan takaseinässä on halkeama (kuva 25). Kiuas tulisi uusia. 20

Halkeama Kuva 25. 4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Kiinteistön sähköliittymä on purettu. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 27.6.2015 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 21

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi rakenteet, tilat ja rakennusosat. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 22

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 23

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 24