LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus (LUONNOS) Kunnanvaltuusto: Kunnanhallitus: Ehdotus nähtävillä: Luonnos nähtävillä: Vireille tulosta kuulutettu: 25.10.2012 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.5.2013 P15872

Kaavaselostus (LUONNOS) I (III) Reinikainen Kuisma / Partanen Jussi 14.5.2013 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 2 Tiivistelmä... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 3 Lähtökohdat... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Maisema... 7 3.1.4 Muinaisjäännökset... 8 3.1.5 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.6 Palvelut... 11 3.1.7 Tekninen huolto ja liikenne... 11 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 11 3.1.9 Maanomistus... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Maakuntakaava... 12 3.2.2 Yleiskaava... 15 3.2.3 Asemakaava... 16 3.2.4 Rakennusjärjestys... 17 3.2.5 Pohjakartta... 17 3.2.6 Rakennuskiellot... 17 3.2.7 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset... 18 3.2.8 Maanomistus... 18 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 19 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 19 4.2.1 Osalliset... 19 4.2.2 Tiedottaminen, osallistuminen ja viranomaisyhteistyö... 20 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 20 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet... 20 4.3.2 Maanomistajien tavoitteet... 20

Kaavaselostus (LUONNOS) II (III) Reinikainen Kuisma / Partanen Jussi 14.5.2013 4.3.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 20 4.3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet... 23 4.3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 24 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 24 4.4.1 Vireilletulo... 24 4.4.2 Ranta-asemakaavaluonnos... 25 4.4.3 Ranta-asemakaavaehdotus... 25 4.4.4 Ranta-asemakaavan hyväksyminen... 25 5 Ranta-asemakaavan kuvaus... 26 5.1 Mitoitus... 26 5.2 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 26 5.2.1 Korttelialueet... 26 5.2.2 Muut alueet... 27 5.2.3 Osa-alueet... 27 5.2.4 Yleiset määräykset... 28 5.3 Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan... 29 5.4 Kaavan vaikutukset... 29 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 30 5.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon... 30 5.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 31 5.4.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 31 5.4.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 31 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 31 5.6 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavaan... 32 6 Asemakaavan toteutus... 34

Kaavaselostus (LUONNOS) III (III) Reinikainen Kuisma / Partanen Jussi 14.5.2013 Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (FCG Finnish Consulting Group Oy 25.10.2011, tarkastettu 3.9.2012) 2. Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle, Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava (FCG Finnish Consulting Group Oy 21.11.2011) a. Maisemaraportti b. Maisemakartta 3. Luontoselvitys, (FCG Finnish Consulting Group Oy 29.11.2011) a. Luontoselvitysraportti b. Luontoselvityskartta 4. Rakennetun kulttuuriympäristön maastokäynti (FCG Finnish Consulting Group Oy 26.10.2011). 5. Arkeologinen maastokäynti (FCG Finnish Consulting Group Oy 26.10.2011) 6. Mitoitusraportti (FCG Finnish Consulting Group Oy 13.2.2012, tarkastettu 14.5.2013)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 1 (34) LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vesilahti Kylä: Narva Kaavan nimi: Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava Kaavan laatija: Kuisma Reinikainen, DI YKS-503 Jussi Partanen, arkkitehti Vireilletulosta ilmoitettu: 25.10.2012 RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE: Narvan kylän tilaa 1:68 RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT: Korttelit 001-004 sekä hautausmaa-aluetta, katualuetta, maa- ja metsätalousaluetta jolla ympäristö säilytetään ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Selostus koskee 14.5.2013 päivättyä ranta-asemakaavaluonnoskarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Pirkanmaan maakunnan Vesilahden kunnan Narvan kylässä, Pyhäjärven ranta-alueella, noin 17 km Vesilahden kirkonkylästä Vesilahdentietä Nokian suuntaan. Kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan tilan Laukko 1:68 alueella. Kaava-alueella sijaitsee Laukon kartano, joka talouskeskuksineen ja peltoalueineen käsittää kaavaalueen keskeiset osat. Kaava-alue on länsi- ja itäosiltaan rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Etelässä kaava-aluetta rajaavat Pyhäjärven Laukonselkä ja tilan 1:68 eteläraja, lännessä Piitta-Suvivalkama-Pajalahti -linja, Pohjoisessa Pajalahti- Hinsalantie-Laukonhaka -linja ja idässä tilan 1:68 itäraja. Suunnittelualueen laajuus on noin 103 ha.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 2 (34) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla ( Logica/MML) 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia suunnittelualueelle maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ranta-asemakaava, jossa on määritelty kaava-alueen rakennuspaikat ja -oikeudet, kartanoon liittyvä talouskeskusalue sekä luontoarvot ja muu maankäyttö. Ranta-asemakaavoituksessa otetaan huomioon maakuntakaavoitukselliset tavoitteet sekä suunnittelualueella voimassa oleva yleiskaava ja suunnittelualueen luoteisosan osalta voimassa oleva ranta-asemakaava.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 3 (34) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Ranta-asemakaava on tullut vireille maanomistajan pyynnöstä ja Vesilahden kunnan toimesta. Asemakaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin 25.10.2012 kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla sekä Lempäälän-Vesilahden Sanomat -sanomalehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 26.10-26.11.2012 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnos laadittiin syksyn 2012 - kevään 2013 aikana. Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella tullaan laatimaan ranta-asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus tullaan asettamaan nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta kaavasta muistutuksena. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella tullaan ranta-asemakaavaa tarvittaessa tarkentamaan, jonka jälkeen kaava toimitetaan Vesilahden kunnan hyväksyttäväksi. Ranta-asemakaavalla muodostetaan erillispientalojen, maatilan talouskeskuksen ja loma-asuntojen korttelialueet, hautausmaa-alue sekä liikennealuetta, maisemallisesti arvokasta peltoaluetta ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Ranta-asemakaavalla osoitetaan rakennusoikeutta 11420 k-m 2, josta 990 k- m² on uudisrakentamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 4 (34) 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Pirkanmaan maakunnan Vesilahden kunnan Narvan kylässä, Pyhäjärven ranta-alueella, noin 17 km Vesilahden kirkonkylästä Vesilahdentietä Nokian suuntaan. Kaava-alueella sijaitsee Laukon kartano, joka talouskeskuksineen ja peltoalueineen käsittää kaava-alueen keskeiset osat. Kaava-alue on länsi- ja itäosiltaan rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Kaava-alueen laajuus on noin 103 ha. Kuva 2: Kaava-alueen rajaus ja sijainti ( Logica/MML) 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.2.1 Maaperä ja rakennettavuus Selvitysalueen kallioperä on alueen länsiosassa fylliittiä ja kiilleliusketta, jossa on granodioriittijuonia ja graniittisuonia. Alueen itäosassa kallioperä on dioriittia ja gabroa sekä granodioriittia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 5 (34) Selvitysalueen maaperä on maaston alavilla, pelloiksi raivatuilla osuuksilla savea ja alueen länsiosassa myös saraturvetta. Kalliomaita esiintyy Laukonhaan sekä kartanon kohdilla sekä pienempinä esiintyminä selvitysalueen länsiosassa. Kallioalueita reunustavat moreenimaat; moreenia on myös ranta-alueilla. Hautaniemen pohjois- ja eteläpuolilla rannat ovat saraturvetta. Kuva 3. Selvitysalueen maaperä (GTK). Sininen väri maa-alueella on savea, harmaa saraturvetta, vaaleanruskea moreenia ja punainen kalliomaata. 3.1.2.2 Vesistöt Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Pyhäjärven Vakkalanselän Pajalahteen ja etelässä Pyhäjärven Laukonselkään. Pyhäjärven eteläinen osa on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Selvitysalueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä. Alueen pintavesien valumauomia ovat voimakkaasti muokatut pelto-ojat sekä tienvarsiojat. Selvitysalueen itäosassa pintavedet valuvat etelään Laukonselkään, alueen keskiosista vesiä valuu sekä pohjoiseen Pajalahteen että etelään Laukonselkään ja eteläosassa pintavedet valuvat Laukonselän rannan kosteikkoon. 3.1.2.3 Kasvillisuus Kaava-alue kuuluu Eteläboreaaliseen vuokkovyöhykkeeseen eli Lounaismaan kasvillisuusvyöhykkeeseen. Vesilahti sijoittuu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 6 (34) Selvitysalueen luonnonympäristö on luonteeltaan perinteisen maatalouden vaikutuspiirissä pitkään ollutta monimuotoista elinympäristöä sekä osittain myös tavanomaista voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää. Vesistön läheisyys vaikuttaa osaltaan alueen pienilmastoon ja lajistoon. Alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Laukonhaan perinnebiotoopin alueelle sekä selvitysalueen eteläosassa sijiatsevalle kosteikkoalueelle. Laukonhaan perinnebiotoopin pinta-ala on vähentynyt alueella suoritetuissa hakkuissa. Laukonhaan koillisosa sekä koko selvitysalueen koillisnurkka on avohakkuualuetta, jolle on jätetty harvakseltaan vanhoja mäntyjä siemenpuiksi. Hakkuualalla kasvaa nykyisellään valtalajeina tyypillisiä pioneerivaiheen lajeja kuten heinää, maitohorsmaa ja vadelmaa. Jäljellä olevan Laukonhaan arvot ovat perinnebiotooppina heikentyneet laidunnuksen loputtua, mutta alue on muilta luonnonarvoiltaan vähintään paikallista arvoluokkaa: Alueen monipuolinen luonnontilaltaan hyvä - erinomainen vanha puusto on arvokasta sekä linnuston että hyönteistön kannalta ja alueella saattaa esiintyä arvolajeja, joita lokakuisella maastokäynnillä ei kyetty havaitsemaan. Vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat lukeutuvat silmälläpidettäväksi luontotyypiksi ja havumetsälaitumet lukeutuvat erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi; lehti- ja sekapuuhaat lukeutuvat puolestaan äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Laukonhaan ympäristössä rantavyöhykkeessä kasvaa lehtomaista seka- ja lehtipuukangasta. Lehtomaisilla kankailla kasvaa vanhahkoa kuusi-, koivu-, haapa- ja mäntysekametsää, joka aivan vesirajan tuntumassa vaihettuu kivikkoiseksi ja lehtipuuvaltaiseksi. Paikoin puustossa ovat vallalla lehtipuut myös kauempana rannasta. Pensaskerroksen erikoisuus on pähkinäpensas, jota esiintyy sekä yksittäin että paikoin pieninä ryhminä. Pensaston muita lajeja ovat kataja sekä em. puiden taimet. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali, mustikka, kivikkoalvejuuri ja metsäalvejuuri. Rakennetun ympäristön pihapiirien liepeillä kasvaa iäkästä sekapuustoa, joka on luontotyypiltään kulttuurivaikutteista tuoretta ja lehtomaista pellonreunusmetsää sekä rantametsää. Selvitysalueen pohjoisosassa Pajalahden moreenipohjaisella jyrkällä rantavyöhykkeellä kasvaa iäkkäitä kuusia sekä haapoja. Laukonselän puolella alavat savi- ja turvepohjaiset rantametsät ovat valtaosin lehtipuustoisia. Kartanon ympäristössä rantametsiä on hoidettu osin puistomaisina. Hautaniemen alue on sekapuustoista; niemessä kasvaa kuusta, mäntyä, koivua sekä lehtikuusta. Selostuksen liitteenä olevan luontoselvityksen yhteydessä todetaan kaavaalueen arvokkaat luontokohteet ja niiden luokitus: Laukonhaka, maakunntallisesti arvokas perinnebiotooppi Lehtipuuluhta, Laukonselän rannan paikallisesti arvokas kosteikko Arvokkaiden luontokohteiden rajausta ja lajistoa inventoidaan tarkemmin huhtikuun-toukokuun 2013 aikana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 7 (34) 3.1.2.4 Eläimistö Kaava-alue kuuluu Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Laukonhaassa ja sen ympäristön hakkaamattomissa metsän osissa on liitooravalle hyvin soveltuvaa vanhaa kuusimetsää. Rantavyöhykkeen vanha puusto sekä lahopuusto voi olla myös linnuston sekä hyönteistön kanalta tärkeää. Selvitysalueen eteläosan kosteikolla on mahdollisesti linnustollisia arvoja. Tämän lisäksi selvitysalueen rakennetun ympäristön vanha puusto tarjoaa elinympäristön vanhaa lehtipuustoa tarvitsevalle linnustolla ja hyönteistölle. Kaava-alueen eläimistöä inventoidaan tarkemmin huhtikuun-toukokuun 2013 aikana. 3.1.2.5 Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 suojelualueverkostoon kuuluvia alueita eikä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Alueella ei ole myöskään luonnonsuojelualueita. Alueelta ei ole tiedossa eikä alueella havaittu luonnonsuojelulain mukaisia (LSL 29 15) suojeltuja luontotyyppejä. Maakunnalliseksi arvokkaaksi luokiteltu Laukonhaan perinnebiotooppi on sekä kuusivaltaista metsälaidunta että lehtipuuvaltaista hakaa. Alueen monipuolinen luonnontilaltaan hyvä - erinomainen vanha puusto on arvokasta sekä linnuston että hyönteistön kannalta ja alueella saattaa esiintyä arvolajeja, joita lokakuisella maastokäynnillä ei kyetty havaitsemaan. Vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat lukeutuvat silmälläpidettäväksi luontotyypiksi ja havumetsälaitumet lukeutuvat erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi; lehti- ja sekapuuhaat lukeutuvat puolestaan äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi (Raunio ym. 2008). Selvitysalueen eteläosassa, Laukonselän rannalla, sijaitsee monimuotoinen kosteikkoalue. Puustoa kasvava osuus on koivuluhtaa, joka on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi (Raunio ym. 2008) ja mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö (rantaluhta). Kosteikolla voi olla myös linnustollisia arvoja. Alue on paikallisesti arvokas. Kaava-alueen arvokkaat luontokohteet inventoidaan tarkemmin huhtikuuntoukokuun 2013 aikana. 3.1.3 Maisema Laukon kartanoympäristö ympäröivine laidun- ja peltoalueineen kuuluu osana laajempaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, Vesilahden kulttuurimaisemiin (www.ymparisto.fi). Vesilahden ja Lempäälän kulttuurimaisemat ovat Keski-Hämeen loivasti kumpuilevaa viljely- ja järvimaisemaa, jossa on asuttu ja viljelty pitkään. Alueet kuuluvat Suomen vanhimpiin asutusalueisiin. Laukon kartanon seutu on tunnettu luonnonkauneudestaan. Vesi hallitsee maisemaa, alueella on laajoja selkiä, pienipiirteisiä lahtia ja pitkiä niemiä, kuten Laukonniemi. Laajat hedelmälliset savialueet ovat tarjonneet viljelyyn soveltuvat olosuhteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 8 (34) 3.1.4 Muinaisjäännökset Vesilahden maisemakuvassa näkyy maanviljelyn vuosisatainen vaikutus. Laukon kartano on rautakaudelta asti hallinnut vesilahtelaista elämää. Kartanon kerrotaan alunperin olleen lappalaisten heimolinnoitus. Kurkien 500 vuotta kestäneen jakson aikana Laukko oli tärkeä tekijät koko silloisessa valtakunnassa. Vesien ympäröimä Laukon kartanomiljöö on puistoineen, viljelyksineen ja laidunmaineen maisemallisesti erittäin edustava. Laukon kartanon miljöö, jota ei riko sen paremmin uusi tiestö kuin asutuskaan, kuuluu merkittäviin suomalaisiin kulttuurimaisemakohteisiin. Laukon kartano on rajattu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin (RKY 2009, www.rky.fi ). Maantieteellisesti Laukon kartano sijoittuu Pyhäjärveen, joka on keskeinen osa rannikkoa ja sisämaata yhdistänyttä Kokemäenjoen laajaa vesistöä, jonka merkitys on ollut asutuksen, seurakuntien ja hallinnon leviämisen kannalta keskeinen aina esihistorialliselta ajalta alkaen. Laukon kartanon alueella on lukuisia rautakautisia kalmistoja, joista yksi liittyy myös kartanon pihapiiriin. Esihistorian ohella Laukon maisemahistoriaan liittyy keskiaikainen kylä, kartano ja kivinen asuinlinna. Kartanon päärakennuksen pihapiiri sijoittuu Pyhäjärven Laukonselän ja Pajalahden välisellä kapealla kannaksella sijaitsevalle harjanteelle. Tarunhohtoisen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen kerrotaan saaneen Laukon lahjaksi Ruotsin kuninkaalta joskus 1200-luvun alussa. Keskiajan lopulla Laukossa oli kivilinna ja kartanokappeli, joiden rakennuttajaksi arvellaan Arvid Kurkea. Kartanon pihassa oleva ns. pirunkellari on arveltu olleen osa suurehkoa kivilinnaa. Kaivauksissa kellarista on löytynyt keskiaikaista esineistöä, ja kartanoa ympäröivällä alueella on havaittu jälkiä keskiaikaisesta kulttuurikerroksesta. Merkittävimpiä löytöjä on 80 hopearahaa sisältänyt rahakätkö noin vuodelta 1500. Nykyiseen Laukon kartanon pihapiiriin kuuluu puisto, patsaita, leikkimökki, keskiaikainen kellari ja rantasauna. Kartanon talouspiha sijoittuu nykyisen päärakennuksen länsipuoliselle harjanteelle, johon talousrakennusten ohella liittyy useita asuinrakennuksia. Pihapiirin ulkopuolella on 1930-luvulla rakennettu kartanon saha sekä 1800-luvulle ajoittuva hautamuistomerkki Hautaniemessä. Kartanon historiaan liittyviä rakenteita ovat mm. lähiseudun torpat ja mm. maankäyttöön viittaava Laukonhaka. Vaikka aluetta on pitkään tutkittu, mutta varsinaisesti Laukon nykyaikaiset arkeologiset tutkimukset aloitettiin vasta vuonna 1989. Tutkimusten intressi on ollut lähinnä tieteellinen. Alueen kaavoituksen kannalta oleelliset muinaisjäännösrajaukset on osittain tulkinnallisia. Muinaisjäännösten suojelun ja kaavoituksen kannalta olisikin yleensä tärkeää selvittää muinaisjäännösten rajausta sekä jäännösten merkitystä alueen maankäytön kuten rakentamisen ja kaavoituksen kannalta. Alueen maankäytön historia on kuitenkin monipuolinen ja monessa mielessä arvokas, joten sen yksinkertainen rajaaminen on haasteellinen tehtävä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 9 (34) 3.1.5 Rakennettu ympäristö Kuva 4. Hautaniemessä sijaitsee 1800-luvun lopulla rakennettu hautapyramidi, joka on suunniteltu Standertskjöld-Nordenstam -suvun sukuhaudaksi. Laukon alueelta on merkitty muinaisjäännösrekisteriin neljä kohdetta: Laukon kartano, Laukon puisto, Laukonhaka sekä Pajalahdenranta ja Riihimäki. Näistä kohteista Laukonhaka, Laukonpuisto sekä Pajalahdenranta ja Riihimäki on rajattu alueena. Muinaisjäännöskohde Laukon kartano on ilman rajausta. Kaava-alueelle laaditaan muinaismuistoinventointi kesän 2013 aikana. Alue sijoittuu Pyhäjärven Laukonselän ja Pajalahden välisellä kapealle kannakselle. Aluetta halkoo itä-länsi -suunnassa kannasta seuraava harjanne sekä Hinsalantie. Kartanon laajaa pihapiiriä rajaavat kahden vesialueen ohella viljelymaisemat sekä osin rantametsiköt. Alueen itäosassa on metsävaltaista aluetta. 3.1.5.1 Historia Laukko mainitaan ensimmäisen kerran kylänä vuonna 1416. Kurki suvun säterikartanoksi kylä muodostui jo 1400-luvulla. Keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Laukosta kehittyi yksi Suomen merkittävimmistä aateliskartanoista, johon liittyi tällöin mahdollisesti kivinen asuinlinna ja parhaimmillaan noin 37 000 hehtaaria maata. Suuraatelia edustaneelta Kurki suvulta kartano siirtyi myöhemmin Takon ja Tampellan perustajina tunnettujen Törngrenien omistukseen vuonna 1817. Näin perinnöllisen suuraatelin omistuksesta Laukko siirtyi vähitellen uuden aikakauden, teollistuvan Suomen kartanoksi. Uuden teollisuusaatelin kuva vahvistui vielä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 10 (34) 1920-luvulla jolloin vuonna 1918 perusteellisesti tuhottu Laukko siirtyi 1920- luvulla Tamperelaisen kauppaneuvos Rafael Haarlan omistukseen. Rafael Haarlan aikana (1929-1938) Laukosta rakennettiin Suomen uuden, teollisuudella ja kaupalla omaisuuden luoneen yläluokan edustustila. Laukon kartanon henkiseen perintöön ja vaikutukseen liittyvät myös kansanballadi Elinan surma, Elias Lönnrotin Kanteletar, vuoden 1906 torpparihäädöt ja Laukon peurat. Törngrenin ja Haarlan kautta Laukko liittyy keskeisesti myös Tampereen teollistumisen historiaan. Tampereen nimistössä Laukosta kertoo lisäksi keskustaan sijoittuva Laukontori. 3.1.5.2 Rakennettu kulttuuriympäristö Kartanon pitkästä historiasta huolimatta nykyinen rakennuskanta on historiaan nähden varsin nuorta, muodostaen kuitenkin hyvin yhtenäisen, tiettyä aikakautta ja ilmiötä hyvin edustavan kokonaisuuden. Laukon pitkä historia näkyy lähinnä pihapiirin sijaintina, jonka historia ulottuu nykyajasta historiallisen kartanon, kylän ja rautakauden löytöjen kautta aina esihistorialliseen aikaan. Vanhinta rakennusperintöä edustaa keskiajalla rakennettu kivinen kellari. Kartano tuhoutui vuonna 1704 tulipalossa ja toisen kerran, hyvin perusteellisesti vuoden 1918 sisällissodan tapahtumissa. Nykyinen rakennuskanta onkin rakennettu pääosin 1930-luvulla, jolloin valmistuivat mm. päärakennus sekä lukuisat talous- ja asuinrakennukset. Tällöin Laukosta tuli aikakauden teollisuudella ja kaupalla omaisuutensa rakentaneen suurporvariston edustuskartano, jossa tyylilaji oli luonnollisesti klassismi, ei jo 1920-luvun lopulla läpimurtonsa tehnyt funktionalismi. Haarlan toimesta, arkkitehti Kallion suunnitelmin rakennettiin merkittävä uusklassistinen kartanokokonaisuus, johon kuului vanhaan puutarhaan sijoitettu päärakennus ja kymmenkunta valkoiseksi rapattua asuin- tai talousrakennusta. Haarlan vaikutusta ovat myös lukuisat kartanon puistoon sijoittuvat tunnettujen suomalaisten kuvanveistäjien pronssipatsaat. Laukon nykyiset rakennukset liittyvätkin vahvasti rakennusaikakautensa ajankuvaan ja Haarlan sukuun, johon edustavan Laukon kartanon kanssa kuuluivat mm. Virkaniemen huvila Pirkkalassa ja asuinpalatsi Tammerkosken partaalla. Laukon kartanon 1930-lukua vanhempaa rakennuskerrostumaa edustavat meijeri, navetta, kivikellari ja Hautanimessä oman merkittävän kokonaisuutensa muodostava Standersköld-Nordenstam suvun hautakappeli. Kartanon päärakennuksen pihapiiri sijoittuu Pyhäjärven Laukonselän ja Pajalahden välisellä kapealla kannaksella sijaitsevalle harjanteelle. Kartanon laajaa pihapiiriä rajaavat kahden vesialueen ohella viljelymaisemat sekä osin rantametsiköt. Varsinaiseen kartanon päärakennuksen pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen ohella kuuluvat puisto, patsaat, leikkimökki, keskiaikainen kellari ja rantasauna. Kartanon talouspiha, johon talousrakennusten ohella liittyy useita asuinrakennuksia, sijoittuu kartanon päärakennuksen länsipuolella jatkuvalle harjanteelle. Tiilirunkoisia, valkoiseksi rapattuja rakennuksia on alueella n. 10 kpl. Laukon kartanon alueella on lukuisia rautakautisia kalmistoja, joista yksi liittyy myös kartanon pihapiiriin. Pihapiirin ulkopuolelle, rantamaisemaan sijoittuu lisäksi 1930-luvulla rakennettu kartanon saha ja 1800-luvun omistajan sukuhautamuistomerkki Hautaniemessä. Kartanon historiaan liittyviä rakenteita ovat mm. lähiseudun lukuisat torpat ja mm. maankäyttöön viittaava Laukonhaka. Kaava-alueelle ei sijoitu yhtään entistä torppaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 11 (34) Kaava-alueelle laaditaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi kesän 2013 aikana. Kuva 5. Laukon kartano. Jari Heiskanen, 2011 3.1.6 Palvelut 3.1.7 Tekninen huolto ja liikenne Kaava-alue tukeutuu Vesilahden kunnan ja Tampereen kaupungin palvelutarjontaan. Alue kuuluu viemäri- ja vesijohtoverkoston piiriin. Kaava-alue tukeutuu pääsääntöisesti yksityisautoiluun. Ajoaika Tampereelta Laukonkartanolle Turuntien ja Vesilahdentien kautta on noin 42min ja etäisyys noin 44km. Julkisen liikenteen saavutettavuus on heikko. Lähialueen merkittävimmät väylät ovat Vesilahdentie (yhdystie 2992) ja Hinsalantie (yhdystie 13761), joka kulkee kaava-alueen läpi. Hinsalantien nopeusrajoitus on 80 km/h. Suunnittelualueen kohdalla Hinsalantien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (kavl) vuonna 2012 oli 91 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vesilahdentien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (kavl) vuonna 2012 oli 520 ajoneuvoa. Suunnittelualueella ei sijaitse olemassa olevia katuja. 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella toimii maatilan talouskeskus. Maatalouteen liittyvät, ympäristölle mahdollisesti häiriötä aiheuttavat toiminnot ja toimenpiteet käsitellään erillisten lupaprosessien kautta. Ranta-asemakaava-alueella ei ole merkittävää liikenteellistä meluhäiriötä. Liikennemelu kohdistuu pääsääntöisesti Hinsalantielle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 12 (34) 3.1.9 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kaavamuutosalueen maat ovat yksityisessä omistuksessa. Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 9.3.2005 Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Kuva 6: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (Pirkanmaan liitto 2007) Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa esitetyt merkinnät suunnittelualueella: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, MAv 021 Alueen nimi: Vesilahden kulttuurimaisema Suunnittelumääräys: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityspiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 13 (34) Suunnittelusuositus: Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, akv 226 Alueen nimi: Laukon kartano Varausperuste: Rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittävät kulttuuriympäristö ja maisemakokonaisuus, RKY 1993 (Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa aluerajaus on esitetty RKY 1993 inventoinnit mukaisesti. Voimassa oleva, kuvassa 4 esitetty, RKY 2009 inventoinnin mukainen aluerajaus on suurempi.) Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Suunnittelusuositus: Valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Kuva 7: Laukon kartanon valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus RKY 2009 inventoinnin mukaisesti (Museovirasto 2009)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 14 (34) Maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, Pbm 058 Kohteen nimi: Laukonhaka Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää perinnemaisemalle luonteenomaista kulttuuri- ja luonnonarvojen säilymistä. Suunnittelusuositus: Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua, kasvillisuutta ja maisemaa. Arvokkaisiin perinnemaisemiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Muinaisjäännösalue tai kohde, SM 654 Kohteen nimi: Laukon puisto Varausperuste: Hautapaikat, rautakautinen Suunnittelumääräys: Muinaisjäännösalueiden ja -kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Muinaisjäännösalue tai kohde, SM 655 Kohteen nimi: Laukonhaka Varausperuste: Kivirakenteet, ajoittamaton Muinaisjäännösalue tai kohde, SM 674 Alueen nimi: Pajalahdenranta ja riihimäki Varausperuste: Muinaisjäännösryhmät, rautakautinen Muinaisjäännösalue tai kohde, SM 852 Kohteen nimi: Laukon kartanon alue Varausperuste: Asuinpaikat, historiallinen Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, MY Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 15 (34) 3.2.2 Yleiskaava Suunnittelusuositus: Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 24.10.2002 vahvistama Vesilahden kunnan rantayleiskaava. Kuva 8: Ote Vesilahden kunnan rantayleiskaavasta (Vesilahden kunta 2002) Vesilahden kunnan rantayleiskaavassa esitetyt merkinnät suunnittelualueella: AM/s, Maatilojen talouskeskusten alue, jolla ympäristö säilytetään Merkinnällä on osoitettu Laukon kartanon ympäristö. Kartano on rakennushistoriallisesti ja historiallisesti arvokas ja se muodostaa ympäristöineen merkittävän kulttuurimaiseman. Lisäksi merkinnällä on osoitettu Palhon kartanon rakennusten alueet sekä Jaanu. Palhon kartano muodostettiin 1790-luvulla Palhon kylän kolmesta talosta. Vuonna 1956 kartano jaettiin Ala- ja Ylä-Palhoon. Jaanu on entinen kappalaisen virkatalo, jonka päärakennus on vuodelta 1852. Alueet on suunniteltava siten, että olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön luonteen säilymiselle luodaan edellytykset. Uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutoksien maisemaan sopeutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavamääräyksen mukaan talouskeskukseen liittyvän maatilan rantasaunan saa rakentaa tilan maa- ja metsätalousalueelle, kun talouskeskuksen ja saunan välillä on toiminnallinen yhteys.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 16 (34) 3.2.3 Asemakaava M, Maa- ja metsätalousvaltainen alue Merkinnällä on osoitettu tavanomaisia maa- ja metsätalousalueita. Alueille on annettu rakennuslain 31 :n nojalla määräys, jonka mukaan alueella on 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä talousrakennuksia ja maatilan talouskeskukseen liittyvää rantasaunaa. Määräys perustuu siihen, että rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä on maanomistajakohtaisesti tutkittu ja siirretty RA-alueille. MT, Maa- ja metsätalousalue Merkinnällä on osoitettu etenkin avoimia peltoalueita. Kaavamääräyksen mukaan alueen avoimet pellot ovat merkittävä osa Vesilahden rantamaisemaa. Rakentamisella tai muilla toimenpiteillä ei saa aiheuttaa haitallisia muutoksia rantamaisemaan. Lisäksi alueelle on annettu rakennuslain 31 :n nojalla määräys, jonka mukaan alueella on 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä talousrakennuksia ja maatilan talouskeskukseen liittyvää rantasaunaa. Määräys on yhdenmukainen M-alueen määräyksen kanssa ja perustuu samoin rakennusoikeuden maanomistajakohtaiseen siirtoon. MU-1, Maa- ja metsätalousvaltainen alue. ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja Laukon kartanon läheisyydessä oleva alue kaavamääräyksiltään kuten MUalueet, mutta alueelle sallitaan yhden erillispientalon rakentaminen, kuitenkin siten, että alueen arvokkaat luonnonolosuhteet ja kulttuuripiirteet eivät heikkene. (MU-alueen määräys: Merkinnällä on varattu maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä maisemallisia arvoja tai luonnonarvoja. Alueilla on voimassa rakennuslain 124 a :ssä tarkoitettu toimenpidekielto. Lisäksi rakennuslain 31 :n nojalla on määrätty, että alueella rakentaminen on kokonaan kielletty. Alueet ovat pääsääntöisesti melko pienialaisia. Useat niistä sijoittuvat saariin tai ovat arvokkaita luontokohteita.) EH, Hautausmaa-alue Merkinnällä on varattu Laukon kartanon yksityinen hautausmaa-alue, jonka pinta-ala on noin 0,5 ha. W, Vesialue sm, muinaisjäännös Suunnittelualueen luoteisosassa, Pajalahden ranta-alueella, on voimassa Vesilahden kunnanvaltuuston 22.4.1991 hyväksymä ja Hämeen lääninhallituksen 3.12.1991 vahvistama Laukon ranta-asemakaava.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 17 (34) Kuva 9: Ote Laukon ranta-asemakaavasta nykyisen suunnittelualueen osalta. 3.2.4 Rakennusjärjestys 3.2.5 Pohjakartta 3.2.6 Rakennuskiellot Laukon ranta-asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lisäksi alueelle on osoitettu muinaismuistokohde (SM). Vesilahden rakennusjärjestys on hyväksytty Vesilahden kunnanvaltuustossa 27.9.2004. Kaavaluonnoksessa on käytetty pohjakartta-aineistona maastotietokantaa. Kaavoitusmittausasetuksen 23.12.1999/1284 asettamat vaatimukset täyttävät pohjakartta laaditaan kesän 2013 aikana ja lisätään kaavaehdotukseen. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 18 (34) 3.2.7 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset Kaavatyössä on hyödynnetty olemassa olevia selvityksiä ja aineistoja, kuten Laukon ranta-alueiden kantatilaselvitystä (Maankäyttötoimisto Simo Järvenpää 14.2.2011). Kaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle, Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava ( 21.11.2011) Mitoitusraportti ( 13.2.2012) Kaavatyön yhteydessä tullaan laatimaan seuraavat selvitykset: Luontoselvitys, Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013, syksyn 2012 selvitystä täydennetään kevään 2013 aikana). Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaava ( 2013, suoritetaan kesän 2013 aikana). Arkeologinen selvitys, Laukonselän ja kartanoalueen rantaasemakaava ( Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2013, suoritetaan kesän 2013 aikana). 3.2.8 Maanomistus Ranta-asemakaavoitukseen liittyen on tehty kaavoitussopimus Vesilahden kunnan ja kaavoitettavan alueen maanomistajan kanssa. Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisen maanomistajan omistuksessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 19 (34) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen maankäytön muuttaminen edellyttää ranta-asemakaavan laatimista alueelle. Suunnittelun tavoitteita ovat: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Laukon kartanoalueen kokonaisuuden säilyttäminen ja turvaaminen, Alueen ominaislaatua ja maisemaa toimillaan ylläpitävien elinkeinojen tukeminen, Laukon ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalueella sijaitsevien ja rakennuspaikkoina osoittamattomien kahden erillistalon osoittaminen vakituisen asunnon tai loma-asunnon rakennuspaikkoina, Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitustarkastelun mukaisten rakennusoikeuksien osoittaminen rakennuspaikkoina 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavoituksessa ovat: Kaava-alueen ja siihen välittömästi rajautuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen aluepelastuslaitos Vesilahden kunnan ao. lautakunnat Vattenfall

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 20 (34) 4.2.2 Tiedottaminen, osallistuminen ja viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet 4.3.2 Maanomistajien tavoitteet Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomat - sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä www.vesilahti.fi. Vieraspaikkakunnilla asuvia maanomistajia kuullaan kirjeitse viimeistään ehdotusvaiheessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n 2 mom. sekä MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 30.11.2011. Kunnanhallitus kuulutti kaavan vireille 25.10.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.10.-26.11.2012. Osallisilta pyydettiin mielipiteet ja lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin yksi lausunto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan. Kunnan hallintokunnilta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan liitolta, Museovirastolta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta. Ranta-asemakaavoituksen tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Laukon kartanoalueen kokonaisuuden säilyttäminen ja turvaaminen sekä alueen ominaislaatua ja maisemaa toimillaan ylläpitävien elinkeinojen tukeminen. Ranta-asemakaavoituksen tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Laukon kartanoalueen kokonaisuuden säilyttäminen ja turvaaminen sekä alueen ominaislaatua ja maisemaa toimillaan ylläpitävien elinkeinojen tukeminen. Lisäksi tavoitteen on Laukon ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalueella sijaitsevien ja rakennuspaikkoina osoittamattomien kahden erillistalon osoittaminen vakituisen asunnon tai loma-asunnon rakennuspaikkoina ja Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitustarkastelun mukaisten rakennus-oikeuksien osoittaminen rakennuspaikkoina. 4.3.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 21 (34) valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Suunnittelun lähtökohtana ovat erityisesti seuraavat valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ja niiden 1.3.2009 voimaan tulleet tarkistukset: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen. Tarkistetun kohdan 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu mukaisina erityistavoitteina ovat: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaaraalueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Tarkistetun kohdan 4.4 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat mukaisina yleistavoitteina ovat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 22 (34) Suojelualueverkoston ja arvokkaidenmaisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Tarkistetun kohdan 4.4 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat mukaisina erityistavoitteina ovat: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden rantaalueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu maatalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Koko suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisemaalueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityspiirteiden ja luonnonja kulttuuriperinnön säilymistä. Koko suunnittelualue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Suunnittelualueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää perinnemaisemalle luonteenomaista kulttuuri- ja luonnonarvojen säilymistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 23 (34) Lisäksi alueella on muinaisjäännösalueita tai/ja kohteita. Muinaisjäännösalueiden ja -kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Yleiskaavassa varsinainen kartanoalue on osoitettu maatilojen talouskeskusten alue, jolla ympäristö säilytetään (AM/s). Alue on suunniteltava siten, että olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön luonteen säilymiselle luodaan edellytykset. Uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutoksien maisemaan sopeutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Muilta osin suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueen, maa- ja metsätalousalueena ja maa- ja metsätalousvaltainen alue. ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU-1). MU-1 -merkinnällä on varattu maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä maisemallisia arvoja tai luonnonarvoja. Alueilla on voimassa rakennuslain perusteella määrätyt toimenpide- ja rakennuskiellot. MU-1 -alueelle sallitaan yhden erillispientalon rakentaminen, kuitenkin siten, että alueen arvokkaat luonnonolosuhteet ja kulttuuripiirteet eivät heikkene. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 4.3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet MAISEMA: Laukon kartanomiljööseen ei suositella uudisrakentamista. Korjausrakentamiseen sekä tilan elinkeinoja tukevaan talous- ym. rakentamiseen suositellaan rakennustapaohjeita, joissa otetaan huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman arvot. Kartanoa ympäröiville avoimille laidun- ja peltoalueille ei suositella uudisrakentamista, koska muutokset näkyvät avoimessa maisemassa ja avoimella maisemalla on myös historiallista merkitystä. Sahan työväenasunnot suositellaan kunnostettaviksi. Pihapiiriin ei tulisi ohjata uudisrakentamista. Jyrkkä rantavyöhyke tulisi myös jättää rakentamatta. Rantasauna suositellaan kunnostettavaksi. Laidunalueita rajaaville reunametsäalueille ei suositella rakentamista. Jos reunametsiin halutaan osoittaa uudisrakentamista, tulisi rakentaminen sijoittaa reunametsän sisään reunapuustoa säästäen tai uutta istuttaen. Tällöin muutos kaukomaisemassa ei olisi niin merkittävä. Järvimaisemaa rajaaviin itäisiin rantametsiin voidaan osoittaa uudisrakentamista, jos rakentaminen ohjataan riittävän kauas rantaviivasta ja rantapuustoa säilytetään maiseman reunassa. Tällöin muutos järvimaisemassa ja kartanon rantapuiston saunalaiturin näkymässä ei olisi niin merkittävä. Uudisrakentamisen yhteydessä tulisi rantapuuston lisäksi säilyttää pähkinäpensasta ja vanhoja mänty-yksilöitä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 24 (34) Läntiselle rantavyöhykkeelle ei tule ohjata uudisrakentamista sen alavuuden ja kosteuden vuoksi sekä Haudanniemen historiallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi. LUONTO: Taulukossa 1 on annettu suositukset arvokkaiden luontokohteiden huomioon ottamisessa maankäytön suunnittelussa. Taulukko 1. Maankäyttösuositukset kohteittain. Kohde ja arvoluokka 1. Laukonhaka. Maakunnallisesti / paikallisesti arvokas 2. Lehtipuuluhta, kosteikko. Paikallisesti arvokas. Maankäyttösuositus Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Laidunnuksen uudelleen aloittaminen suositeltavaa perinnebiotoopin arvojen ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Puusto ja muu kasvillisuus suositellaan säilytettäväksi mahdollisimman luonnontilaisena. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana ja puustoltaan sekä muulta kasvillisuudeltaan mahdollisimman luonnontilaisena. Aluetta ei tulisi ruopata tai muutoin voimakkaasti muokata. 4.3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen 4.3.5.1 Kunnan tavoitteet Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 4.3.5.2 Viranomaisten tavoitteet Ranta-asemakaavoituksen tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Laukon kartanoalueen kokonaisuuden säilyttäminen ja turvaaminen sekä alueen ominaislaatua ja maisemaa toimillaan ylläpitävien elinkeinojen tukeminen. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää varsinkin alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet sekä alueen muinaismuistokohteet. Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 4.4.1 Vireilletulo Ranta-asemakaava on tullut vireille 25.10.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 26.10.-26.11.2012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 25 (34) 4.4.2 Ranta-asemakaavaluonnos Kohtaa täydennetään prosessin edetessä. 4.4.3 Ranta-asemakaavaehdotus Kohtaa täydennetään prosessin edetessä. 4.4.4 Ranta-asemakaavan hyväksyminen Kohtaa täydennetään prosessin edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus (LUONNOS) 26 (34) 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Mitoitus Ranta-asemakaavan mitoitus vastaa Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitusta. Mitoitusraportti on kaavaselostuksen liitteenä 6. 5.2 Kaavan rakenne ja aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Ranta-asemakaava koskee Vesilahden kunnan Laukon kylän tilaa Laukko 1:68. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 001, 002, 003 sekä 004. Asemakaavan osittainen tonttijako laaditaan sitovana. Ranta-asemakaavalla muodostuvat erillispientalojen korttelialue (AO), maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AM/s), loma-asuntojen korttelialue (RA). Ranta-asemakaavalla muodostuu myös yleisen tien aluetta (LT), hautausmaaaluetta (EH), maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA), sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 5.2.1.1 Erillispientalojen korttelialue (AO) Ranta-asemakaavalla muodostetaan erillispientalojen korttelialue, kortteli 001, kaava-alueen luoteisnurkassa. Pientalotontteja osoitetaan yhteensä 2kpl. Tonttien sijainti ja numerointi on osoitettu kaavakartassa. Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. 5.2.1.2 Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AM/s) Laukon kartanon valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön lukeutuva rakennettu kartanoalue on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueena, jolla ympäristö säilytetään. 5.2.1.3 Loma-asuntojen korttelialue (RA) Harvianlahden rannalle muodostetaan loma-asuntojen korttelialue, kortteli 004. Loma-asuntotontteja osoitetaan yhteensä 6kpl. Tonttien sijainti ja numerointi on osoitettu kaavakartassa. RA-aluetta koskevat yleiset määräykset: Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden, enintään 105m² suuruisen lomarakennuksen sekä yhden enintään 20m² suuruisen talousrakennuksen. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 15m² suuruisen kevyen vajan tai katoksen. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä.