Kulttuuriympäristön maastokäynti

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Laukon historia Nykyinen rakennuskanta Inventoinnit ja kirjallisuus Inventointitarve ja kaavan muutosalueet... 3 Kuvaliite: Laukon rakennuskantaa Kannen kuva: Laukon kartanon rakennuskannan laajuudesta ja monipuolisuudesta kertoo kartanon puistoon sijoittuva leikkimökki. Kuvaaja: Jari Heiskanen, 2011, FCG.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti 1 ( ) LAUKON KARTANO LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 Johdanto 1.1 Laukon historia Maastoraportti liittyy lokakuussa 2011 aloitettuun Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavaan. Alueen kaavoitukseen liittyvä alustava maastokäynti tehtiin Maastokäynnillä tarkastettiin pintapuolisesti koko kaava-alueen rakennuskanta ja niihin liittyvät kulttuuriympäristöt. Erityistä huomioita kiinnitettiin etukäteen suunniteltuihin muutosalueisiin eli Laukon sahan kahteen asuinrakennukseen ja Laukohakaan. Raportissa tuodaan esiin lyhyesti ympäristön ominaispiirteet, historia, kulttuuriarvot sekä inventointitilanne. Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan Laukon kartano -nimiseen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin (RKY-1993 ja RKY-2009). Lisäksi alue on osa laajempaa Vesilahden kulttuurimaisemat -nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kartanon päärakennuksen pihapiiri sijoittuu Pyhäjärven Laukonselän ja Pajalahden välisellä kapealla kannaksella sijaitsevalle harjanteelle. Kartanon laajaa pihapiiriä rajaavat kahden vesialueen ohella viljelymaisemat sekä osin rantametsiköt. Varsinainen kartanon päärakennuksen pihapiiri, johon päärakennuksen ohella kuuluvat puisto, patsaat, leikkimökki, keskiaikainen kellari ja rantasauna. Kartanon talouspiha, johon talousrakennusten ohella liittyy useita asuinrakennuksia, sijoittuu kartanon päärakennuksen länsipuolella jatkuvalle harjanteelle. Tiilirunkoisia, valkoiseksi rapattuja rakennuksia on alueella n. 10 kpl. Laukon kartanon alueella on lukuisia rautakautisia kalmistoja, joista yksi liittyy myös kartanon pihapiiriin. Pihapiirin ulkopuolelle, rantamaisemaan sijoittuu lisäksi 1930-luvulla rakennettu kartanon saha ja 1800-luvun omistajan sukuhautamuistomerkki Hautaniemessä. Kartanon historiaan liittyviä rakenteita ovat mm. lähiseudun lukuisat torpat ja mm. maankäyttöön viittaava Laukonhaka. Kaava-alueelle ei sijoitu yhtään entistä torppaa. Esihistorian ohella Laukon maisemahistoriaan ja paikkaan liittyy keskiaikainen kylä, kartano ja kivinen asuinlinna. Maantieteellisesti Laukon kartano sijoittuu Pyhäjärveen, joka on keskeinen osa rannikkoa ja sisämaata yhdistänyttä Kokemäenjoen laajaa vesistöä, jonka merkitys on ollut asutuksen, seurakuntien ja hallinnon leviämisen kannalta keskeinen aina esihistoriasta alkaen. Laukko mainitaan ensimmäisen kerran kylänä vuonna Kurki suvun säterikartanoksi kylä muodostui jo 1400-luvulla. Keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Laukosta kehittyi yksi Suomen merkittävimmistä aateliskartanoista, johon liittyi tällöin mahdollisesti kivinen asuinlinna ja parhaimmillaan noin hehtaaria maata. Suuraatelia edustaneelta Kurki suvulta kartano siirtyi myöhemmin Takon ja Tampellan perustajina tunnettujen Törngrenien omistukseen vuonna Näin perinnöllisen suuraatelin omistuksesta Laukko siirtyi vähitellen uuden aikakauden, teollistuvan Suomen kartanoksi. Uuden teollisuusaatelin kuva vahvistui vielä 1920-luvulla jolloin vuonna 1918 perusteellisesti tuhottu Laukko siirtyi 1920-luvulla Tamperelaisen kauppaneuvos Rafael Haarlan omistukseen. Rafael Haarlan aikana ( ) Laukosta rakennettiin Suomen uuden, teollisuudella ja kaupalla omaisuuden luoneen yläluokan edustustila.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti 2 ( ) 1.2 Nykyinen rakennuskanta 1.3 Inventoinnit ja kirjallisuus Laukon kartanon henkiseen perintöön ja vaikutukseen liittyvät myös kansanballadi Elinan surma, Elias Lönnrotin Kanteletar, vuoden 1906 torpparihäädöt ja Laukon peurat. Törngrenin ja Haarlan kautta Laukko liittyy keskeisesti myös Tampereen teollistumisen historiaan. Tampereen nimistössä Laukosta kertoo lisäksi keskustaan sijoittuva Laukontori. Kartanon pitkästä historiasta huolimatta nykyinen rakennuskanta on historiaan nähden varsin nuorta, muodostaen kuitenkin hyvin yhtenäisen, tiettyä aikakautta ja ilmiötä hyvin edustavan kokonaisuuden. Laukon pitkä historia näkyy lähinnä pihapiirin sijaintina, jonka historia ulottuu nykyajasta historiallisen kartanon, kylän ja rautakauden löytöjen kautta aina esihistorialliseen aikaan. Vanhinta rakennusperintöä edustaa keskiajalla rakennettu kivinen kellari. Kartano tuhoutui vuonna 1704 tulipalossa ja toisen kerran, hyvin perusteellisesti vuoden 1918 sisällissodan tapahtumissa. Nykyinen rakennuskanta onkin rakennettu pääosin 1930-luvulla, jolloin valmistuivat mm. päärakennus sekä lukuisat talous- ja asuinrakennukset. Tällöin Laukosta tuli aikakauden teollisuudella ja kaupalla omaisuutensa rakentaneen suurporvariston edustuskartano, jossa tyylilaji oli luonnollisesti klassismi, ei jo 1920-luvun lopulla läpimurtonsa tehnyt funktionalismi. Haarlan toimesta, arkkitehti Kallion suunnitelmin rakennettiin merkittävä uusklassistinen kartanokokonaisuus, johon kuului vanhaan puutarhaan sijoitettu päärakennus ja kymmenkunta valkoiseksi rapattua asuin- tai talousrakennusta. Haarlan vaikutusta ovat myös lukuisat kartanon puistoon sijoittuvat tunnettujen suomalaisten kuvanveistäjien pronssipatsaat. Laukon nykyiset rakennukset liittyvätkin vahvasti rakennusaikakautensa ajankuvaan ja Haarlan sukuun, johon edustavan Laukon kartanon kanssa kuuluivat mm. Virkaniemen huvila Pirkkalassa ja asuinpalatsi Tammerkosken partaalla. Laukon kartanon 1930-lukua vanhempaa rakennuskerrostumaa edustavat meijeri, navetta, kivikellari ja Hautanimessä oman merkittävän kokonaisuutensa muodostava Standersköld-Nordenstam suvun hautakappeli. Laukon kartanon rakennuksista ei ole aikaisemmin tehty varsinaista rakennusinventointia. Valtakunnallisia ja maakunnallisia inventointeja edustavat RKY-2009 ja Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet ovat yleispiirteisiä ja niihin ei liity rakennuskohtaisia tietoja. Laukon kartanolla on tehty arkeologisia kaivauksia, jotka ovat kohdistuneet pääosin kivikellarin ympäristöön. Kaivauksissa on saatu runsaasti yksityiskohtaista tietoa Laukon historiallisista rakennusjäänteistä. Näissä yhteyksissä on käsitelty Laukon historiallista, jo kadonnutta rakennuskantaa. Pajalahden rannalla sijaitsevista kahdesta autioina olevasta asuinrakennuksesta on tehty rakennusta ja rakenteita koskeva dokumentointi, vauriokartoitus ja konservointisuunnitelma. (Annamari Karttunen) Laukkoa koskevalla historiantutkimuksella on pitkät perinteet ja tietoja Laukosta on julkaistu useissa kirjoissa ja julkaisuissa. Varsinaisia Laukkoa koskevia historiankirjoitusta edustavat Yrjö Raevuoren 1930-luvulla Haarlan toimesta kirjoittama Laukon omistajia ja vaiheita. Uudempaa, nykyisen omistajasuvun tutkimusta edustavat Liisa Lagerstamin väitöskirja ja artikkelit.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti 3 ( ) 1.4 Inventointitarve ja kaavan muutosalueet Rakennetun ympäristön arvot tulisi osoittaa kaavoituksen yhteydessä. Sen taustaksi alueesta olisi hyvä laatia rakennusinventointi, jossa tuotaisiin esiin rakennuskannan ominaispiirteet ja arvot. Laukon kartanosta on laadittu lukuisia sen esihistoriaa ja historiaa käsitteleviä selvityksiä, tutkimuksia ja artikkeleita, joskin rakennuskannan ja kulttuuriympäristön kokonaisesitystä ei ole tehty. Tämän hetken ranta-asemakaavan laatimiseen johtaneet maankäytön paineet eivät kuitenkaan kohdistu rakennetun ympäristön keskeisiin arvoihin, Laukon kartanon pihapiiriin, joten inventoinnin rajaamista vain muutosalueille, sahan asuinrakennuksiin ja Laukonhakaan voisi harkita. Tavoitteissa on kuitenkin tuotu esiin myös kartanon pihapiirin ja talouskeskuksen kehittämistarve, johon ei kuitenkaan alustavasti liity uutta rakennusoikeutta. Kehittämisen näkökulmasta rakennuskanta olisi hyvä inventoida ja määrittää sen arvot. Ranta-asemakaavan alustavat muutosalueet: 1. Laukonhaka: Asumaton ja rakentamaton metsäalue sijoittuu kartanon pihapiirin koillispuolelle, yhdistyen kartanoalueen maisemaan peltojen ja vesistön kautta. Alueella on kiinteiden muinaisjäännösten ohella lähinnä ajoittamattomia maakellareiden ja vanhan kyläpolun jäänteitä sekä kasvillisuuteen liittyviä luontoarvoja. Vanha haka-alue on säilynyt osittain alueen länsiosassa, jossa se liittyy luontevasti viljelymaisemaan. Metsäselänteen yläosa on hakattu 2000-luvulla. Laukon haka-alueen rakentamattomalla ranta-alueella on merkitystä historiallisessa kulttuurimaisemassa, jossa kiinteästi toisiinsa liittyvä asutusta ja viljelymaisemaa rajasivat vesistöt ja metsäalueet. Rantarakentaminen vaikuttaa kulttuurimaisemaan, jossa Laukon kartano on muodostanut aina maisemaa hallitsevan elementin, jonka luonnollinen tarkastelusuunta oli aina 1900-luvun alkupuolelle saakka kartanoa rajaavat kaksi lahtea, joiden kautta, Laukon pihapiirin ohi kulki mm. tärkeä talvitie. 2. Sahan asuinrakennukset: Laukon saha rakennettiin 1930-luvulla kartanon talouspihaan liittyvän lahdelman etelärannalle. Sen lähelle rakennettiin samaan aikaan kaksi tiilirunkoista, rapattua kahden perheen asuinrakennusta. Kokonaisuuteen kuuluu aumakattoinen talousrakennus ja rantasauna. Hyvin säilyneet, aikakauden niukkaa klassismia edustavat rakennukset liittyvät maisemallisesti ja historiallisesti Laukon 1930-luvun rakennusvaiheeseen. Asuinrakennuksista on laadittu dokumentointi, vauriokartoitus ja konservointisuunnitelma opinnäytetyönä luvulla autioituneet rakennukset on tarkoitus ottaa uudelleen asuinkäyttöön. Rakennuksista olisi hyvä laatia inventointikortti, jonka pohjatiedoiksi on käytettävissä opinnäytetyö, maastokäynti ja 1950-luvun muutospiirustukset.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti 4 ( ) Lähteet: Maastokäynti Kirjallisuus: Annemari Karttunen, Laukon kartanon työväen asuinrakennuksen dokumentointi, vauriokartoitus ja konservointisuunnitelma, Opinnäytetyö Kulttuurialan ja muotoilun yksikkö, Seinäjoki Laukko Historicum internet sivut Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY-2009: Laukon kartano. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Vesilahden Laukko, Linna, kartano, koti, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV.

7 e FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti 5 ( ) Kuvaliite: Kartanon rakennuskantaa Kuvat: Jari Heiskanen FCG Finnish Consulting Group Oy 2011.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön maastokäynti 6 ( ) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: [nimen_selvennys] [asema_koulutus] Laatinut: Jari Heiskanen Tutkija, FM