Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 82

Samankaltaiset tiedostot
Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 24

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite Toimintakertomus 2018 Kasvatus- ja opetuslautakunta

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 60

KOULUTUSLAUTAKUNTA 67

Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 3/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät

Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%)

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Liite 1 32

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Kasvatus- ja opetuslautakunta , liite 1

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 27

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite 1 41

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 9. Kasvatus- ja opetuslautakunta Käyttösuunnitelma 2018

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite 1 63

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

KOULUTUSLAUTAKUNTA 66

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintakertomus 2016

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

300 Sivistystoimen hallinto TA 2018 Tot Erotus Tot %

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Huhtikuu Huhtikuu Johdon ennuste /

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

ennuste / Käyttö % '14/15 TOTEUTUMISENNUSTE 2014 yhteensä TA 2015 TP

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Liite 1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus ja opetuslautakunta Käyttösuunnitelma 2017

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Toimintakate / Koulutuspalvelut (1 000 )

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/2010

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Sivistystoimiala opetus

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

ennuste / Käyttö % '14/15 TOTEUTUMISENNUSTE 2014 yhteensä TA 2015 TP

2.1. Hyvinvointipalvelut

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

ROVANIEMEN KAUPUNKI, KOULUTUSLAUTAKUNTA TALOSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA ROVANIEMEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNTA Talousraportti 2017

Sivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015

Strategia Koululautakunta

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

OSAVUOSIKATSAUS 2/2018 Sivistystoimiala

Toimintakate Vuosikate

OPS Minna Lintonen OPS

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

51 KÄYTTÖTALOUSOSA SVOL ,pöytäkirjan liite 1, Dno 339/ /2016

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta , liite 1

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Ilo kasvaa liikkuen. Nina Korhonen, Varhaiskasvattajien seminaari, Salo

Itsearviointi ja laadunhallinta

Sivistyslautakunta Siv.ltk LIITE 2

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Transkriptio:

Kasvatus- ja opetuslautakunta 30.8.2018 Liite 1 82 Kasvatus- ja opetuslautakunta Seuranta 7/2018

Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelma ja sen toteutuminen Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joilla on merkitystä ja vaikuttavuutta asukkaiden hyvinvointiin, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tullaan korostamaan. Toiminnassa turvataan laadukkaat, tasavertaiset ja pedagogisesti toimivat sekä kohtuullisesti saavutettavissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut sekä terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan hallinnon toiminta toteutuu suunnitelman mukaisesti. Hallinto on tuottanut kehittämis- ja hallintopalveluja sekä johtamisen tukea tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko palvelualueelle. Hallinnon alla oleva Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hanke on päättynyt 30.6.2018. Hanke on ollut toteuttamassa eri tapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa mm. Angry Birds Go Snow tapahtumaa, Hyvän mielen kävely tapahtumaa ja Vesisankarit 2018 tapahtumaa. Hanke on ollut ideoimassa ja kehittämässä toimintaa mm. verkostopalavereissa Essoten kanssa, liittyen lasten kipuperäisten sairauksien hoitoon, ollut aktiivinen toimija Lapsiperhe verkostossa, Voimaa vanhuuteen verkostossa ja Liikkuva koulu -ja Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmissa. Hanke on jatkanut toiminnan kehittämistä yhdessä jo meneillään olevien tuensiirtohankkeiden kanssa sekä ideoinut uusia hankkeita jatkohanketta varten. Hanke on myös tehnyt tiedottamista hanketoiminasta eri medioissa, valmistellut loppuraporttia ja tuensiirtohankkeiden arviota. Uusi ESR-rahoitteinen Meijän Mikkeli -hanke on käynnistynyt 1.7.2018. Hanke on heinäkuun loppuun mennessä tehnyt vanhan hankkeen loppuraporttia ja uuden hankkeen toimenpiteinä tehnyt toiminnan suunnittelua ja uusien tuensiirtohankkeiden kokoamista sekä viestinnän suunnittelua. Kaupunkirakennetyöryhmän suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2018. Siinä linjataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuleva palveluverkko ja rakennushankkeiden eteneminen. Vuoden 2018 alussa Mikkelin lukiokoulutuksessa on otettu käyttöön uudistettu organisaatio- ja johtamisjärjestelmä. Jotta Mikkelissä pystytään vastaamaan paremmin lukiokoulutuksessa tapahtuviin valtakunnallisiin uudistuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin valmistellaan päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Ristiinan lukio) hallinnollista yhdistämistä sekä Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavan Opiston Nettilukion hallinnollista yhdistämistä. Yhdistämiset olisi tavoite toteuttaa 1.1.2019. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintatulojen arvioidaan alittuvan noin 507 000 euroa ja toimintamenojen alittuvan noin 147 000 euroa, joten toimintakatteen arvioidaan heikkenevän lähes 360 000 talousarvioon nähden. Hallinnon tuloihin ja menoihin vaikuttavat hanketulojen tilitys kaupungille ja vastaavasti kaupungin maksut tuensiirtohankkeiden toteuttajille (järjestöt ja yhdistykset). Heinäkuun seurannan perusteelle tuottojen arvioidaan ylittyvän noin 25 000 euroa ja kulujen ylittyvän noin 20 000 euroa. EU-tukea ajanjaksolta hanke sai 120 800, joista hankkeen toteutuksessa mukana olleille yhdistyksille (tuensiirtohankkeet), siirrettiin 64 200. Uuden Meijän Mikkeli hankkeen kustannukset ovat syntyneet hankehenkilöstön palkoista. Uuden hankkeen toiminta käynnistyi 1.7., joten muita kustannuksia ei ole hankkeelle kertynyt. Heinäkuun seurannan perusteella varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueella on ylityspainetta henkilöstökuluissa noin 300 000 euron verran. Hanketuloja ennustetaan kertyvän noin 200 000 euroa ennustettua vähemmän. Lukiokoulutuksen tuottojen arvioidaan ylittyvän noin 16 000 euroa ja kulujen ylittyvän noin 13 000 euroa. Tulosalueen talouden arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus palvelualueella Toteuma 31.7. kaupunkistrategiasta syrjäytymisen ehkäiseminen: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %- vuorovaikutus ja ystävyyssuhteiden havainnointi, ohjaaminen ja Etsivä nuorisotyö, oppilasja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, Lasten vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita havainnoidaan ja ohjataan

osuus lähtötaso: Mli 6,4 ( 8,3 koko maa) tavoite: 5,5 Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus 8.-9. lk lähtötaso: Mli 7,2 (koko maa 8,5), tavoite: 5 % amm. opp. lähtötaso: 7,6 (kokoa maa 7,4) tavoite: 5 % lukio lähtötaso: Mli 8 (koko maa 7,2) tavoite: 5 % Koulukiusattuna väh. kerran viikossa, % lähtötaso: 8.-9. lk Mli 6,6 (koko maa 5,8) amm. opp. Mli 3 (koko maa 3,3) lukio Mli 1 (koko maa 1,1) tavoite: nollatoleranssi tukeminen kerhotoiminta, vertaissovittelu, Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä, yhteistyö Essoten sekä ammatillisen koulutuksen kanssa kuraattorit, rehtorit päivittäin. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta on osa koulujen arkea. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen on käytössä useita eri menetelmiä (KiVakoulu-, miniverso- ja versomenetelmät jne.). Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä toimii kaikilla peruskouluilla ja esiopetuksessa kokoontuvat alueelliset Aluevarput, jotka tukevat moniammatillista yhteisöllistä oppilashuoltoa. Yläkoulut tekevät yhteistyötä Olkkarin kanssa. Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla. My space, not yours hanke on edelleen menossa. perheiden osallisuuden vahvistaminen: Kokee olevansa tärkeä osa perhettä, % lähtötaso: 8.-9. lk Mli 90,3 (koko maa 90,6) amm. opp. Mli 91,4 (koko maa 91,3) lukio Mli 91,4 (koko maa 92,7), tavoite 93 lasten ja huoltajien kuuleminen ja osallistaminen palvelujen kehittämiseen, vanhempainillat, vakiinnutetaan yhteistyössä Essoten kanssa suunnitellut alueelliset koulutiimit päiväkotien johtajat ja koulujen rehtorit sekä yksiköiden henkilöstö Lähtötaso THL:n Kouluterveyskysely 2017, uusi kysely vuonna 2019, eli ei vielä uusia tuloksia. Kasvatus- ja arviointikeskustelut yhteistyössä huoltajien kanssa ovat käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Lapset puheeksi menetelmän käyttöönottoa tukevaa täydennyskoulutusta on lisätty. Alueelliset Essoten kanssa suunnitellut koulutiimit ovat aloittaneet toimintansa, mutta niissä on ollut vielä jonkin verran henkilöstövajetta, josta on annettu palautetta Essotelle. Iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa järjestetään. terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen: päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Humalajuominen, %-osuus 8.-9. lk lähtötaso: Mli 8,3 (koko maa 10,2) tavoite: 7 % amm. opp. lähtötaso: Mli 29,2 (koko maa 28,1) tavoite: oppilas- ja opiskeluhuollon ohjaus ja yhteistyö Essoten kanssa terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset toimitilat varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sivistysjohtaja, kehittämispäällikkö, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, tulosaluejohtajat sivistysjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja ja lukiokoulutuksen johtava rehtori yhteistyössä asumisen ja Lähtötaso THL:n Kouluterveyskysely 2017, uusi kysely vuonna 2019, eli ei vielä uusia tuloksia Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkirakennetyöryhmän suunnitelman, jossa tullaan jatkossa panostamaan jatkossa uusiin päiväkoti- ja koulurakennuksiin. Tällä hetkellä on käytössä vielä useita väistötiloja sisäilmaongelmien takia. Ilo kasvaa liikkuen-hanke

20 % lukio lähtötaso: Mli 17,1 (koko maa 18,3) tavoite: 10 % Tupakointi päivittäin, %- osuus 8.-9. lk lähtötaso: Mli 7 (koko maa 6,9) tavoite: 3 % amm. opp. lähtötaso: Mli 26,1 (koko maa 23,2) tavoite: 20 % lukio lähtötaso: Mli 2,6 (koko maa 3,4) tavoite: 0 % Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet 8.-9. lk lähtötaso: Mli 7,9 (koko maa7,5) tavoite: 5 % amm. opp. lähtötaso: Mli 19,6 (koko maa 20,6) tavoite: 15 % lukio lähtötaso: Mli 8,1 (koko maa 11,6) tavoite: 4 % Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen jatkuminen ja uuden hankkeen käynnistäminen Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Digitaalisten palveluiden kehittäminen kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa sivistysjohtaja, projektipäällikkö sivistysjohtaja ja tulosalueiden esimiehet menossa varhaiskasvatuksessa ja Liikkuva koulu-hanke perusopetuksessa. Kulttuurikameli ja kulttuurikameli toimii yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa. Kouluterveyskyselyn mukaan päihteiden käyttö on Mikkelissä lisääntynyt, joten edelleen on tärkeää löytää uusia keinoja ja verkostoja tilanteen korjaamiseksi. Henkilöstön hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Lähtötaso THL:n Kouluterveyskysely 2017, uusi kysely vuonna 2019, eli ei vielä uusia tuloksia Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät 500.000 tavoite: museoiden kävijät 25.000 tavoite: orkesterin kuulijamäärä 12.000 Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 30 000 tavoite: kävijämäärät tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 10 000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 tavoite: kansalaisopiston opiskelijamäärä 6 000 Kirjastoissa kävijöitä 31.7.2018 mennessä yhteensä 292 026 (348 000 vuonna 2017 samaan ajankohtaan mennessä) Omatoimiajan mahdollistavia hankintoja ja valmisteluja on tehty neljään kirjastoon syyskuussa (Ristiina, Haukivuori, Puumala, Hirvensalmi). Omatoimiaika alkaa syyskuussa Museoiden näyttelyissä kävijöitä 31.7.2018 mennessä yhteensä 20 614. Päämajamuseon vaihtuvissa näyttelyissä on käytetty uusia digitaalisia mahdollisuuksia näyttelytekniikan osalta esim. yleisön käytössä olevia kosketusnäyttöjä. Kaupunginorkesterilla 31.7.2018 mennessä 46 tapahtumaa, joissa 6263 kävijää. 20 800 kävijää omissa ja yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa. Avustettujen tapahtumien kävijämäärässäkin noin 50 % tavoitteesta. Säännöllistä toiminta-avustusta saavien

kävijämäärä noin 50 % tavoitteesta. Rantakeitaassa 68 785 käyntiä, josta uimahallissa 54 828 ja kuntosalissa 13 957. Naisvuoren uimahallissa 38 198 käyntiä (vuonna 2016 samaan aikaan 28 045, kevään 2017 kiinni). Uimahallit yhteensä 93 026, Rantakeitaan kuntosali mukaan luettuna 106 983. Naisvuoren kuntosaliin mennään uimalipulla, ei erillistä tilastointia. pedagogisen laadun varmistaminen: kelpoinen henkilöstö, koulutukseen osallistuvan henkilöstön määrä uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan ja toimintaympäristön turvaaminen, henkilöstön koulutus sivistysjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, lukiokoulutuksen johtava rehtori Uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönottoa on tuettu täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja materiaalihankinnoilla. Lastentarhanopettajien suhteellista osuutta on lisätty, mutta kelpoisia lastentarhanopettajia on entistä vaikeampi saada. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan kehitys Verkkopalvelujen ajan tasalla pitäminen, tiedottamisen oikeaaikaisuus, asiakaspalvelun sujuvuus Vastuutus palvelualueella koko henkilöstö Lasten ja perheiden yksilölliseen kohtaamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota ja asiasta on saatu perheiltä myönteistä palautetta erityisesti varhaiskasvatuksessa. Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt ovat osa Mikkelin vetovoimaa ja mainekuvaa ja tätä edistetään kaupunkirakennetyöryhmän linjausten mukaisesti. Kelpoisten hakijoiden määrä varhaiskasvatuksen tehtäviin on vähentynyt (valtakunnallinen ongelma). Täydennuskoulutussuunnitel ma on tehty ja täydennetään toimintakauden aikana. Asukkaiden koulutustason nostaminen, osaavat ja oppivat asukkaat Rekrytointiprosessi houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, lukiokoulutuksen johtava MiniMikkeli on paikallisesti kehitetty yrittäjyyskasvatusmenetelmä,

kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % yhteistyön vahvistaminen alueen oppilaitosten kanssa osaamistarpeen määrittelyssä rehtori, sivistysjohtaja joka on käytössä kaikilla 6. luokkalaisilla. Varhaiskasvatuksessa yrittäjyyteen tutustutaan roolileikkien ja vanhempien työpaikkakäyntien avulla. Tetharjoittelu on osa opetussuunnitelman toteuttamista. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Ekologinen jalanjäljen paperin käytön pienentäminen vähentäminen, sähköisten oppimateriaalien käytön lisääminen Terveet, turvalliset ja toiminnalliset kiinteistöt Sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikeaaikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) Vastuutus palvelualueella koko henkilöstö Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistysjohtaja, lukiokoulutuksen johtava rehtori yhteistyössä asumisen ja kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa Suunnitelmat käytössä. Terveet ja modernit oppimisympäristöt ovat tavoite, jota kohti edetään vaiheittain (vrt. kaupunkirakenneselvitys).

Kasvatus ja opetus, hallinto Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% 7/2017 2018 7/2018 7/2017-7/2018 7/2018 - TA2018 Sivistystoimen hallinto Kustannukset 255 060 393 925 197 841-22,4 50,2 Tuotot 0-1 100-600 54,5 Netto 255 060 392 825 197 241-22,7 50,2 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto Kokousten määrä yhteensä kpl 6 11 5-16,7 45,5 Kustannukset 12 683 38 969 18 518 46,0 47,5 Tuotot 0 0 0 Netto 12 683 38 969 18 518 46,0 47,5 Projektit Projektien kustannukset yhteensä 273 864 318 752 136 747-50,1 42,9 Projektien tuotot yhteensä -206 028-264 000-91 745-55,5 34,8 Projektien netto yhteensä 67 836 54 752 45 002-33,7 82,2 Hallinto yhteensä Hallinto, kustannukset yhteensä 541 606 751 645 353 106-34,8 47,0 Hallinto, tuotot yhteensä -206 028-265 100-92 345-55,2 34,8 Hallinto, netto 335 578 486 545 260 761-22,3 53,6

Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelma ja sen toteutuminen Mikkelissä toimii tällä hetkellä kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio. Lisäksi lukiokoulutusta annetaan Otavan Opistossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Tätä tavoitetta kohti mennään toteuttamalla lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka kärkenä on opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristöt, joilla mahdollistetaan maakunnan kärkenä toimiminen. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2018 kehittämisen painopisteet ovat edelleen digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset), uuden opetussuunnitelman käyttöönotto ja projektiviikon toteuttaminen yhteistyössä kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Mikkelin lukio osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeilun kokeiluohjelmaan ja sekä Mikkelin lukio että Otavan Opiston nettilukio osallistuvat lukiokoulutuksen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi lukio Uskalla kokeilla kehittämisohjelmassa. Vuoden 2018 alussa Mikkelin lukiokoulutuksessa on otettu käyttöön uudistettu organisaatio- ja johtamisjärjestelmä. Jotta pystyisimme paremmin vastaamaan lukiokoulutuksessa tapahtuviin valtakunnallisiin uudistuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin Mikkelin lukiokoulutuksessa valmistellaan päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Ristiinan lukio) hallinnollista yhdistämistä sekä Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavan Opiston Nettilukion hallinnollista yhdistämistä. Yhdistämiset olisi tavoite toteuttaa 1.1.2019. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Heinäkuun seurannan perusteella tulosalueen toimintatuottoja arvioidaan kertyvänä noin 16 000 euroa talousarviota enemmän ja toimintakuluja noin 13 000 euroa talousarviota enemmän. Tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisena. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma 31.7. kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Ei yhtään läheistä ystävää Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä myös lukioissa, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, kuraattorit, rehtorit opiskelijakunta, tutortoiminnasta vastaava opettaja Tajua Mut!-toimintamalli on hyvin vakiintunut osaksi lukioiden toimintaa. Tajua Mut yhteydenottopyyntöjä 7 kpl. OPOt ilmoittaneet etsivälle nuorisotyölle eronneet ja ilman opiskelupaikkaa olevat opiskelijat. Nuorisolain mukaisia ilmoituksia 82 kpl, luku sisältää puolustusvoimien ilmoittamat palveluksesta vapautetut (alle 5). Nuorisolain ilmoituksen syynä ollut lähinnä opiskelupaikan vastaanottamisen laiminlyönti, opintojen keskeytys, ero tai erottaminen. Perusopetuksen päättäjistä, joille ei olisi löytynyt opiskelupaikkaa, ei ole vielä tullut ilmoituksia. Opiskelijakunnan toimintaa on edelleen kehitetty Mikkelin lukiossa. Lukioon tulevien ryhmäyttämistä toteutetaan yhteisesti Mikkelin lukion ja Ristiinan lukion uusille opiskelijoille. Tutor-toiminta jatkunut 1-vuosikurssilla.

Koulukiusatut, nollatoleranssi opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, puuttuminen varhaisessa vaiheessa opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö Molempien lukioiden tutoroppilaat osallistuivat muun muassa ryhmäyttämiseen ja lukioon tutustuttamiseen Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Humalajuominen, tupakointi, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet päihteettömyys kaikessa lukiokoulutukseen liittyvässä toiminnassa, vanhempainillat, vuotuiset teemapäivät rehtori, koko henkilöstö, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Olkkari-toiminta, opiskeluhuolto, yhteistyön vahvistaminen; etsivän nuorisotyön/nuorisotoimen kanssa ohjaustaitojen ja osallistamismenetelmien oppiminen ja hyödyntäminen, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä Olkkari-toimijoiden kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Etsivä nuorisotyön henkilöresurssien turvaaminen riippumattomuus vuosittaisesta hanke- /avustusmäärärahasta yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-7/2018, matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukset. Etsivän nuorisotyön edustajat kuuluvat lukioiden opiskelijahuoltoryhmään. Tajua Mut!-toimintamallin käytön koulutusta on jatkettu. Etsivän nuorisotoimi ja nuorisotoimi ovat osallistuneet opiskelijoiden ryhmäyttämiseen sekä ovat osallistuneet oppilashuoltoryhmän toimintaan ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma 31.7. kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoima ja mainekuvan kehitys Asukkaiden koulutustaso pätevä ja osaavaa henkilöstö, laadukas, terveellinen, turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (huom. sisä-liikuntatilat), menestyminen yokirjoituksissa sähköisen opetusympäristön resurssien turvaaminen huolehditaan ja tuetaan opiskelujen edistymistä ja läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset) opettajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja, lautakunta opinto-ohjaus, opettajat, rehtori Uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä on otettu käyttöön 1.1.2018. Mikkelin lukiossa kaksi luokkaa ja Ristiinan lukiossa yksi luokka on varustettu sähköisiä kokeita varten. Opiskelijoiden edistymistä seurataan aktiivisesti. Kevään 2018 yo-kirjoitusten tulokset on analysoitu. Ristiinan lukiossa aloitti 47 % alueen ikäluokasta syksyllä 2017 ja 35 % alueen

Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen rekrytointiprosessit rehtori, hallintopäällikkö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi viestinnän kehittäminen verkkopalvelun uudet mahdollisuudet koulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten ylioppilaskirjoitusten ICT-toimintaympäristön ja osaamisen turvaaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan ict-osaaminen ja sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen. Lukioiden ict-laitteiston hankintaan varattava riittävä määräraha. ikäluokasta syksyllä 2018. Ristiinan lukiossa ylioppilaaksi kirjoitti 100 % kirjoittajista kevään 2018 kirjoituksissa. Arvosanojen keskiarvo keväällä 2018 oli 3,84 asteikolla 0-7 (valtakunnallinen luku 4,13). Ristiinan lukiossa tukitoimet ovat toimivia, resurssien sallimissa rajoissa. Mikkelin lukion osalta kevään 2018 tiedot vielä puuttuvat, ne tuodaan lautakunnan kokoukseen. Rekrytointiin käytetään Kuntarekryä. Kaikki lukion opettajat ovat päteviä. Wilman ja pedanetin käyttöä on tehostettu. Microsoft365 käytöstä ollaan siirtymässä Google Driven käyttöön Toimintaympäristö on kunnossa syksyn 2018 tarvetta varten. Saimaa Stadiumin käyttö ylioppilaskirjoituksiin keväästä 2019 eteenpäin valmistellaan Kaupungin lukiotoimella on atk-tukihenkilö. Lukioiden atklaitteistoa on lisätty niin, että sähköisiä kokeita voidaan suorittaa. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma 31.7. kaupunkistrategiasta Ekologisuus ja ekotehokkuuden lisääminen: kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun ja poltettavaksi lähetetyn jätteen määrä asukasta kohti laskettuna paperin käytön vähentäminen, sähköisten oppimateriaalien käytön lisääminen rehtori, opettajat On osallistuttu sähköisten oppimateriaalien esittelytilaisuuksin. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön ja digimateriaalin käyttöä on lisätty. Myös kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköistä materiaalia. Rakennetun ympäristön laatu: terveet, turvalliset ja toimivat tilat turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt tekninen toimi, kaupunginvaltuusto, sivistystoimen johto Mikkelin lukion liikunnan opetus ja ilmaisutaidon opetus on edelleen haasteellista tilaongelmien takia. Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen ja yläkoulun

Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveet ja toimivat toimitilat käyttäjäpalaute, peruskorjausja ylläpito ajan tasalla yhteistyö käyttäjien, terveydenhuollon ja tilakeskuksen kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen ja materiaalien sekä osaamisen kehittäminen. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä rahallinen resurssi terveellisten, turvallisten ja riittävien toimitilojen turvaamiseksi (mm. Mikkelin lukion sisäliikuntatilat, Runebergin aukion urheilutalon kunto). luokkien sisäilmaongelmia on pyritty korjaamaan. Sisäliikuntatilojen remontti valmistuu syyskuussa 2018. Sisäilmaongelmiin on etsitty ratkaisuja työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun ja tilakeskuksen neuvonpidoissa. Henkilöstölle on järjestetty työnohjausta. Oppimisalustana, koulun kotisivualustana ja tiedotusvälineenä on Pedanetalusta. Mikkelin lukioissa on lisäksi käytössä viestinnässä ja opetuksessa Wilma, Outlook, ja Facebook sekä hallinnossa Populus ja SAP. Office365 käytöstä ollaan siirtymässä Google Driven käyttöön. Opettajien täydennyskoulutusta on järjestetty opettajien kokeman tarpeen mukaisesti. Mikkelin lukion sisäliikuntatilat ovat edelleen hyvin epätyydyttävät.

Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% 7/2017 2018 7/2018 7/2017-7/2018 7/2018 - TA2018 Lukio Varsinaiset opiskelijat kpl 802 820 725-9,6 88,4 / varsinainen opiskelija /opiskelija 4 255 7 149 4 691 10,2 65,6 Aineopiskelijoiden lukumäärä kpl 160 171 157-1,9 91,8 Opetuskurssien lukumäärä kpl 514 903 442-14,0 48,9 / opetuskurssi /kurssi 6 640 6 492 7 694 15,9 118,5 opetuskurssit (ka.opetusryhmäkoko) 21 0 25 18,3 Opetuskurssit / opiskelija kpl/opiskelija 0,6 1,1 0,6-4,9 55,4 Yhteensä 3 412 790 5 862 403 3 400 630-0,4 58,0 Tuotot -82 683-134 000-79 815-3,5 59,6 Lukio yhteensä Toiminnan kulut yhteensä 3 437 207 5 951 522 3 464 894 0,8 58,2 Tuotot -86 628-136 000-104 685 20,8 77,0 Tuotot % kuluista % 2,5 2,3 3,0 19,9 130,4 Netto 3 350 578 5 815 522 3 360 209 0,3 57,8 Tuottajan viesti tilaajalle Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2018 kehittämisen painopisteet ovat edelleen digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset), uuden opetussuunnitelman käyttöönotto ja projektiviikon toteuttaminen yhteistyössä kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Mikkelin lukio osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeilun kokeiluohjelmaan ja sekä Mikkelin lukio että Otavan Opiston nettilukio osallistuvat lukiokoulutuksen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi lukio Uskalla kokeilla kehittämisohjelmassa. Vuoden 2018 alussa Mikkelin lukiokoulutuksessa on otettu käyttöön uudistettu organisaatio- ja johtamisjärjestelmä. Jotta pystyisimme paremmin vastaamaan lukiokoulutuksessa tapahtuviin valtakunnallisiin uudistuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin Mikkelin lukiokoulutuksessa valmistellaan päivälukioiden (Mikkelin lukio ja Ristiinan lukio) hallinnollista yhdistämistä sekä Mikkelin etä- ja aikuislukio ja Otavan Opiston Nettilukion hallinnollista yhdistämistä. Yhdistämiset olisi tavoite toteuttaa 1.1.2019.

Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalue vastaa varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Tulosalue luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Palvelusuunnitelma ja sen toteutuminen Varhaiskasvatus ja perusopetus kehittävät yhteistyössä mahdollisimman ehjää ja yhdensuuntaista kasvun ja oppimisen jatkumoa. Kaupunkirakennetyöryhmän suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.6.2018. Siinä linjataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuleva palveluverkko ja rakennushankkeiden eteneminen. Palvelusuunnitelman ja talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Heinäkuun seurannan perusteella tulosalueella on ylityspainetta henkilöstökuluissa noin 300 000 euron verran. Hanketuloja ennustetaan kertyvän noin 200 000 euroa ennustettua vähemmän. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Pedagoginen laatu Uuden varhaiskasvatussuunnitelm an ja esi- ja perusopetuksen opetussunnitelman mukainen tavoitteellinen toiminta. Lastentarhanopettajien suhteellista osuutta varhaiskasvatuksessa lisätään. Tuki ja koulutus henkilöstölle. Hankitaan kasvatus- ja opetussuunnitemien edellyttämiä materiaaleja ja laitteita sekä kehitetään oppimisympäristöjä. Vastuutus palvelualueella Esimiehet, kasvatus- ja opetushenkilöstö Uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönottoa on tuettu täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja materiaalihankinnoilla. Lastentarhanopettajien suhteellista osuutta on lisätty, mutta kelpoisia lastentarhanopettajia on entistä vaikeampi saada. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Toiminnan ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen lapsen ja nuoren osallisuutta edistäväksi - lasta kuullaan ja lapsen ja huoltajien osallisuuteen kiinnitetään huomiota - toimintakulttuuri - neuvottelukunta osallistuu aktiivisesti koulun yhteisöllisen oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin - kummiluokka-, oppilaskunta- ja tukioppilastoimin nan Esimiehet, kasvatus- ja opetushenkilöstö Tunne- ja vuorovaikutuskasvatusta on kehitetty sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Perheiden ja lasten osallistamiseen on myös kiinnitetty huomiota. Perusopetuksessa arviointikeskusteluja (perhe/oppilas/opettaja) entistä enemmän. Lapset puheeksi menetelmä otettu käyttöön ja siihen liittyvää täydennyskoulutusta järjestetään syksyllä 2018. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintakauden ja osallisuuden arvioinnit valmistuvat elo-syyskuussa. Kerhotoimintaa on järjestetty Opetushallitukselta saadun avustuksen tuella.

Yhteisöllisyyden edistäminen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy vahvistaminen edelleen, - oppilaiden ideoiden hyödyntäminen opiskelussa ja koulun toiminnassa - varhaiskasvatukse ssa arvioidaan lasten osallisuutta keväällä 2018 - perusopetuksessa arviointi tapahtuu lukuvuosisuunnite lmien arvioinnin yhteydessä keväällä 2018 Koulun kerhotoiminta Tuetaan ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyyttä lapsiryhmissä, luokissa ja yksiköissä. Varhaiskasvatuksessa havainnoidaan ja ohjataan systemaattisesti lasten vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta. Koulujen kerhotoiminta. KAMU-toiminta MLL:n kanssa. Vertaissovittelu (mini-verso ja verso) Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kaikilla kouluilla. Yläkoulujen Olkkariyhteistyö. KiVa koulu-ohjelma kaikkien koulujen käytössä. Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla koko tulosalueella. Lasten vuorovaikutussuhteiden sensitiivinen havainnointi ja välitön puuttuminen. Kiusaamiskyselyt Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille My space, not yours hanke (seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ehkäisevä hanke) Kasvatus- ja opetushenkilöstö, oppilashuollon henkilöstö Lasten vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita havainnoidaan ja ohjataan päivittäin. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta on osa koulujen arkea. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen on käytössä useita eri menetelmiä (KiVakoulu-, miniverso- ja versomenetelmät jne.). Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä toimii kaikilla peruskouluilla ja esiopetuksessa kokoontuvat alueelliset Aluevarput, jotka tukevat moniammatillista yhteisöllistä oppilashuoltoa. Yläkoulut tekevät yhteistyötä Olkkarin kanssa. Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla. My space, not yours hanke on edelleen menossa Vanhemmuuden tukeminen Kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa ja Kasvatus- ja opetushenkilöstö Kasvatus- ja arviointikeskustelut

Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen monialainen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä huolen ilmaisu/ puheeksi otto. Vanhemmuutta tukevia vanhempainiltoja. Vuosittaiset luokkakohtaiset vanhempainillat. Vuosittaiset henkilökohtaiset huoltajatapaamiset (luokanopettaja/ -ohjaaja vanhemmat) Neuvottelukuntatoiminta Lapset puheeksi koulutusta henkilöstölle jatketaan ja menetelmän käytön laajentaminen. Iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Vakiinnutetaan yhteistyössä Essoten kanssa suunnitellut alueelliset koulutiimit, joissa on mukana myös perheohjaajat ja psyykkarit perheiden ja koulujen tukena. Terveelliset, turvalliset, kasvatus- ja opetustyötä tukevat tilat sekä lapsille että aikuisille. Päiväkotien ja koulujen pihat kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi Riittävä ja monipuolinen ruoka, uni ja liikunta. Liikkuva koulu-hanke ja varhaiskasvatuksessa liikkuva päiväkoti- sekä kummitoiminta seurojen ja järjestöjen kanssa. Varhaiskasvatuksen Ilo kasvaa liikkuen-työryhmä kehittää ja ylläpitää liikuntakulttuuria varhaiskasvatuksessa. Tunnetaitokasvatusmenetelmien käytön laajentaminen. Kulttuurikameli ja kulttuuripolku Päihdekasvatuksessa aikuisten esimerkki ja ohjaus. Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksiotto. Nollatoleranssi päihteiden käytössä koulujen arjessa. Teemavanhempainillat (esim. Örebro-malli). Oppilashuolto Kasvatus- ja opetushenkilöstö, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue Tilojen ja pihojen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä asumisen ja kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. yhteistyössä huoltajien kanssa ovat käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Lapset puheeksi menetelmän käyttöönottoa tukevaa täydennyskoulutusta on lisätty. Alueelliset Essoten kanssa suunnitellut koulutiimit ovat aloittaneet toimintansa, mutta niissä on ollut vielä jonkin verran henkilöstövajetta, josta on annettu palautetta Essotelle. Iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa järjestetään. Kaupunginvaltuusto on hvyäksynyt kaupunkirakennetyöryhmän suunnitelman, jossa tullaan jatkossa panostamaan jatkossa uusiin päiväkoti- ja koulurakennuksiin. Tällä hetkellä on käytössä vielä useita väistötiloja sisäilmaongelmien takia. Ilo kasvaa liikkuen-hanke menossa varhaiskasvatuksessa ja Liikkuva koulu-hanke perusopetuksessa. Kulttuurikameli ja kulttuurikameli toimii yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa. Kouluterveyskyselyn mukaan päihteiden käyttö on Mikkelissä lisääntynyt, joten edelleen on tärkeää löytää uusia keinoja ja verkostoja tilanteen korjaamiseksi. Henkilöstön hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti.

Selvästi Paras-tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille Oppiaineiden sisällä tapahtuva päihdekasvatus/ terveyskasvatus. Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö poliisin, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon, Olkkarin ja huoltajien kanssa. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen. Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Riittävä ja oikea-aikainen tuki jokaiselle silloin, kun sitä tarvitaan Nivelvaiheyhteistyö varhaiskasvatuksesta kouluun ja koulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Yhteisten toimintamallien rakentaminen Essoten kanssa. Olkkari-toiminta. Kolmiportainen tuki. Yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto. Aluevarpun käsikirja, oppilaan tuen käsikirja sekä Mikkelin ohjaussuunnitelma oppilashuollon tukena. Työnohjaus ja täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Oppilaitosten ja varhaiskasvatusyksiköiden verkkoyhteydet, ohjelmistot ja ICT-laitekanta kuntoon. Sekä lasten että henkilöstön ICT-taitojen kehittäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimintaa ohjaavilla ohjelmistoilla haetaan myös taloudellista tehokkuutta. Varhaiskasvatusyksiköiden ja oppilaitosten käyttöön hankittavilla laitteilla ja verkkoyhteyksillä edistetään oppimista ja osaamista. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Yhteistyö Essoten kanssa vaatii edelleen tiivistämistä, yhteistyörakenteita, käytänteistä sopimista ja asioiden etenemistä. Nivelvaihetyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä toimii alueellisesti. Aluevarpun, oppilaan tuen ja ohjaussuunnitelma ovat käytössä. ICT-laitekantaa on lisätty ja henkilöstön osaamista on kehitetty ja tätä työtä jatketaan. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä Daisy on tehostanut toimintaa. Sekä lasten että henkilöstön tvt-taidot ovat parantuneet. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja Myönteinen palveluasenne mainekuvan kehittäminen ja toimintakulttuuri sekä sekä osaavan työvoiman hyvin toimivat palvelut. saatavuuden edistäminen. Pätevä ja monipuolisesti osaava henkilöstö Terve ja turvallinen Vastuutus toimialalla Koko henkilöstö, esimiehet ja tulosalueen johto. Tilakeskus Lasten ja perheiden yksilölliseen kohtaamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota ja asiasta on saatu perheiltä myönteistä palautetta erityisesti

Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu toiminta- ja oppimisympäristö ICT-laitteet, järjestelmät ja verkot ajan tasalle. Osallisuuden painotus toimintakulttuurien ja opetussuunnitelman eri osa-alueilla. Rekrytointiprosessi. Rekrytointitilaisuuksiin osallistuminen. Täydennyskoulutussuunnite lmat. Oman yrittäjyyskasvatushankkeen kehittäminen 6. luokkalaisille (MiniMikkeli) ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa roolileikit ja vierailut vanhempien työpaikoille. TET-harjoittelun kehittäminen osana opetussuunnitelmatyötä. Esimiehet Koulut ja eri yhteistyötahot Varhaiskasvatus, huoltajat varhaiskasvatuksessa. Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt ovat osa Mikkelin vetovoimaa ja mainekuvaa ja tätä edistetään kaupunkirakennetyöryhmän linjausten mukaisesti. Kelpoisten hakijoiden määrä varhaiskasvatuksen tehtäviin on vähentynyt (valtakunnallinen ongelma). Täydennuskoulutussuunnitel ma on tehty ja täydennetään toimintakauden aikana. MiniMikkeli on paikallisesti kehitetty yrittäjyyskasvatusmenetelm ä, joka on käytössä kaikilla 6. luokkalaisilla. Varhaiskasvatuksessa yrittäjyyteen tutustutaan roolileikkien ja vanhempien työpaikkakäyntien avulla. Tet-harjoittelu on osa opetussuunnitelman toteuttamista. Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut Modernit, toimivat ja terveet kasvu- ja oppimisympäristöt Modernit, toimivat ja terveet kasvu- ja oppimisympäristöt ICT-kehittämishankkeet. Täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen ICT-laitteet, verkot ja järjestelmät ajan tasalle. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Terveet ja modernit oppimisympäristöt ovat tavoite, jota kohti edetään vaiheittain (vrt. kaupunkirakenneselvitys). LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide kaupunkistrategiasta Puhtaan luonnon Luonnossa liikkuminen, vetovoimaisuuden toimiminen ja luontoretket hyödyntäminen Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen koulujen yhteyteen ja niiden hyödyntäminen. Vastuutus palvelualueella Kasvatus- ja opetushenkilöstö Liikuntapalvelut Lähiluontoa hyödynnetään opetus- ja kasvatustyössä. Ekologisuuden lisääminen Kestävä kehitys toimintatapana Suunnitelmat käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa Kasvatus- ja opetushenkilöstö Suunnitelmat käytössä.

Rakennetun ympäristön laatu Turvalliset ja pedagogisesti toimivat sisä- ja ulkotilat Koko henkilöstö Asumisen ja kaupunkiympäristön palvelualue Päiväkotien ja koulujen rakennuksia ja pihoja on edelleen kunnostettava ja uusittava turvalliseksi ja opetussuunnitelmien mukaisiksi. Lautakunnan palvelualueen palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?

Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% 7/2017 2018 7/2018 7/2017-7/2018 7/2018 - TA2018 Omat päiväkodit, asiakkaat Päiväkoti, asiakkaat kpl 1 088 1 063 1 170 7,5 110,1 Alle 3-vuotiaita % 13 17 14 5,7 80,2 Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsev% 11 10 16 36,5 156,0 / asiakas /asiakas 5 881 11 099 5 901 0,3 53,2 Kulut 6 398 828 11 798 497 6 904 541 7,9 58,5 Tuotot -826 661-1 614 700-754 281-8,8 46,7 Netto 5 572 167 10 183 797 6 150 261 10,4 60,4 Esiopetus, päiväkoti- ja esiopetusasiakkaat 3-6v kpl 444 494 492 10,8 99,6 pelkässä esiopetuksessa kpl 134 128 125-6,7 97,7 / asiakas /asiakas 3 534 7 136 3 120-11,7 43,7 Kulut 1 569 001 3 524 950 1 534 985-2,2 43,5 Tuotot 0 0-6 Netto 1 569 001 3 524 950 1 534 979-2,2 43,5 Ostopalvelupäiväkodit, asiakkaat Päiväkoti, asiakkaat kpl 4 9 12 200,0 133,3 Alle 3-vuotiaita % 0 22 17 75,0 Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsev% 0 0 0 / asiakas /asiakas 4 345 3 689 4 781 10,0 129,6 Kulut 17 379 33 200 57 367 230,1 172,8 Tuotot 0 0 0 Netto 17 379 33 200 57 367 230,1 172,8 Päiväkoti Päiväkoti, asiakkaat kpl 1 092 1 072 1 182 8,2 110,3 Alle 3-vuotiaita % 13 17 14 6,3 80,2 Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsev% 11 10 15 35,6 155,7 / asiakas /asiakas 5 876 11 037 5 890 0,2 53,4 Kulut 6 416 207 11 831 697 6 961 908 8,5 58,8 Tuotot -826 661-1 614 700-754 281-8,8 46,7 Netto 5 589 546 10 216 997 6 207 628 11,1 60,8 Esiopetus, päiväkoti- ja esiopetusasiakkaat 3-6v kpl 444 494 492 10,8 99,6 pelkässä esiopetuksessa kpl 134 128 125-6,7 97,7 / asiakas /asiakas 3 534 7 136 3 120-11,7 43,7 Kulut 1 569 001 3 524 950 1 534 985-2,2 43,5 Tuotot 0 0-6 Netto 1 569 001 3 524 950 1 534 979-2,2 43,5 Vuorohoito Vuorohoito, asiakkaat kpl 387 359 387 0,0 107,8 / asiakas /asiakas 7 555 13 101 7 708 2,0 58,8 Kulut 2 923 889 4 703 377 2 983 103 2,0 63,4 Tuotot -308 480-586 000-240 475-22,0 41,0 Netto 2 615 410 4 117 377 2 742 629 4,9 66,6 Päivähoito yhteensä Päivähoitoasiakkaat (sis. pv. koti, erityis ja vuorohoito) kpl 1 613 1 559 1 694 5,0 108,7 / asiakas /asiakas 6 763 12 867 6 777 0,2 52,7 Läsnäolopäivien määrä kpl 147 216 290 124 180 007 22,3 62,0 Läsnäolopäivät / tavoitepäivät % 2 768 2 904 3 335 20,5 114,8 / läsnäolopäivä /pvä 74 69 64-13,9 92,2 Kulut 10 909 097 20 060 025 11 479 997 5,2 57,2 Tuotot -1 135 141-2 200 700-994 761-12,4 45,2 Netto 9 773 956 17 859 325 10 485 235 7,3 58,7 Ryhmis Ryhmis, asiakkaat kpl 84 69 82-2,4 118,8 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas 8 173 16 040 7 644-6,5 47,7 Kulut 686 525 1 106 756 626 780-8,7 56,6 Tuotot -73 483-123 600-59 134-19,5 47,8 Netto 613 042 983 156 567 647-7,4 57,7 Perhepäivähoito hoitajan kodissa Perhepäivähoito hoitajan kodissa, asiakkaat kpl 130 124 108-16,9 87,1 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas 6 860 12 122 7 311 6,6 60,3 Kulut 891 762 1 503 116 789 591-11,5 52,5 Tuotot -109 497-186 000-80 575-26,4 43,3 Netto 782 265 1 317 116 709 015-9,4 53,8 Perhepäivähoito yhteensä Perhepäivähoitopaikat yhteensä kpl 214 193 190-11,2 98,4 Alle 3-vuotiaita % 49 52 45-7,7 87,4 Erityisasiakkaita (kahdenpaikalla ja erityistä tukea tarvitsev% 3 1 3-3,5 609,5 Asiakaskysely ka. / hoitopaikka (asiakas) /asiakas 7 375 13 523 7 455 1,1 55,1 Kulut 1 578 288 2 609 872 1 416 371-10,3 54,3 Tuotot -182 980-309 600-139 709-23,6 45,1

Netto 1 395 308 2 300 272 1 276 662-8,5 55,5 Kotihoidontuki Kotihoidontuella hoidettavat lapset kpl 621 619 606-2,4 97,9 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas 2 239 3 818 2 206-1,5 57,8 Kulut 1 390 428 2 363 200 1 336 588-3,9 56,6 Tuotot 0 0 0 Netto 1 390 428 2 363 200 1 336 588-3,9 56,6 Yksityinen tuki Yksityisen hoidon tukilapset kpl 626 601 636 1,6 105,8 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas 2 957 5 154 3 218 8,8 62,4 Kulut 1 850 774 3 097 500 2 046 559 10,6 66,1 Tuotot 0 0 0 Netto 1 850 774 3 097 500 2 046 559 10,6 66,1 Muu kuntakohtainen tuki Muu kuntakohtainen tuki, asiakas kpl 70 69 70 0,0 101,4 / asiakas (tai muu suorite) /asiakas 1 937 4 662 1 555-19,7 33,3 Kulut 135 574 321 679 108 831-19,7 33,8 Tuotot -6 627-12 400-5 855-11,7 47,2 Netto 128 947 309 279 102 977-20,1 33,3 Yhteensä hoidon tuki Yhteensä hoidon tuella kpl 1 317 1 289 1 312-0,4 101,8 / hoitopaikka (asiakas) /asiakas 2 564 4 486 2 662 3,8 59,3 Kulut 3 376 775 5 782 379 3 491 978 3,4 60,4 Tuotot -6 627-12 400-5 855-11,7 47,2 Netto 3 370 148 5 769 979 3 486 124 3,4 60,4 Hallinto ja muut yhteiset erät Kulut 1 028 867 2 031 601 1 128 294 9,7 55,5 / asiakas /asiakas 327 668 353 7,9 52,8 Tuotot -22 366-80 800-37 207 66,4 46,0 Netto 1 006 500 1 950 801 1 091 087 8,4 55,9 Varhaiskasvatus yhteensä Kulut yhteensä 16 893 027 30 483 876 17 516 640 3,7 57,5 / asiakas /asiakas 5 185 9 925 5 063-2,4 51,0 Tuotot yhteensä -1 347 114-2 603 500-1 177 532-12,6 45,2 Yhteensä lapsia kpl 3 074 2 972 3 126 1,7 105,2 Päivähoito netto 15 545 912 27 880 376 16 339 108 5,1 58,6 Peruskoulut Peruskoulut, oppilaita kpl 4 828 4 808 4 826 0,0 100,4 joista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kpl 431 403 443 2,8 109,9 Tuntia, koulut h 8 983 8 987 8 948-0,4 99,6 /oppilas 5 350 9 350 5 348 0,0 57,2 Tuntiresurssit per oppilas h/oppilas 2 2 2-0,4 99,2 Luokkien keskikoko hlö 19 21 21 10,8 99,9 Koulut yhteensä 25 830 603 44 954 050 25 810 828-0,1 57,4 Tuotot -537 679-1 257 800-557 409 3,7 44,3 Netto 25 292 924 43 696 250 25 253 419-0,2 57,8 11-v oppivelvollisuus 11-v oppivelvollisuus, oppilaita kpl 109 104 103-5,5 99,0 /oppilas /oppilas 12 338 21 942 12 019-2,6 54,8 11-v oppivelvollisuus yhteensä 1 344 844 2 281 985 1 237 969-7,9 54,2 Tuotot 0 0 0 Netto 1 344 844 2 281 985 1 237 969-7,9 54,2 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta, osallistujia kpl 398 416 416 4,5 100,0 / osallistuja /osallistu 649 1 787 740 14,0 41,4 Aamu- ja iltapäivätoiminta, yhteensä 258 287 743 324 307 749 19,2 41,4 Tuotot -37 134-75 000-42 878 15,5 57,2 Netto 221 153 668 324 264 871 19,8 39,6 Perusopetus yhteensä Perusopetus yhteensä, oppilaita kpl 4 937 4 912 4 929-0,2 100,3 Tuntia, perusopetus h 9 274 9 331 9 292 0,2 99,6 /oppilas /oppilas 5 681 10 039 5 679 0,0 56,6 Perusopetus yhteensä 27 433 734 47 979 359 27 356 546-0,3 57,0 Tuotot -574 813-1 332 800-600 286 4,4 45,0 Netto 26 858 921 46 646 559 26 756 260-0,4 57,4 Toiminnan kulut yhteensä 28 046 461 49 312 256 27 993 866-0,2 56,8 Tuotot -1 023 846-2 370 589-848 797-17,1 35,8 Netto 27 022 615 46 941 667 27 145 069 0,5 57,8 Toimintakulut 44 985 591 79 848 122 45 533 483 1,2 57,0 Tuotot -2 377 974-4 974 089-2 035 597-14,4 40,9 Netto 42 607 617 74 874 033 43 497 886 2,1 58,1 Tuottajan viesti tilaajalle

Heinäkuun seurannan perusteella tulosalueella on ylityspainetta henkilöstökuluissa noin 300 000 euron verran. Hanketuloja ennustetaan kertyvän noin 200 000 euroa ennustettua vähemmän.

Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 7/2018, ulkoiset ja sisäiset erät Johdon Johdon Johdon TULOSLASKELMA JA TP 2017 TA Heinäkuu Heinäkuu ennuste ennuste ennuste Käyttö % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2018 yhteensä 2018 2017 2018 2018 TA 2018 TP 2017 17/18 31.7. Toimintatuotot Myyntituotot 1 223 832 1 032 500 547 885 539 283 1 054 259 102,1 % 86,1 % 52,23-1,57 493 217 Maksutuotot 2 580 533 2 585 400 1 388 962 1 216 902 2 462 500 95,2 % 95,4 % 47,07-12,39 1 368 498 Tuet ja avustukset 1 481 365 1 269 000 671 612 424 915 1 181 955 93,1 % 79,8 % 33,48-36,73 844 085 Muut toimintatuotot 232 757 488 289 62 171 51 529 169 376 34,7 % 72,8 % 10,55-17,12 436 760 Toimintatuotot yhteensä 5 518 487 5 375 189 2 670 630 2 232 627 4 868 090 90,6 % 88,2 % 41,54-16,40 3 142 562 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 46 338 956 45 919 728 26 274 477 27 154 863 46 314 130 100,9 % 99,9 % 59,14 3,35 18 764 865 Palkat ja palkkiot 36 978 199 36 819 035 20 988 017 21 913 588 37 139 200 100,9 % 100,4 % 59,52 4,41 14 905 447 Henkilöstösivukulut 9 360 757 9 100 693 5 286 460 5 241 275 9 174 930 100,8 % 98,0 % 57,59-0,85 3 859 418 Eläkekulut 7 552 908 7 469 215 4 340 454 4 461 381 7 529 177 100,8 % 99,7 % 59,73 2,79 3 007 834 Muut henkilöstösivukulut 1 807 849 1 631 478 946 006 779 894 1 645 753 100,9 % 91,0 % 47,80-17,56 851 584 Palvelujen ostot 17 346 406 18 119 128 9 562 751 9 058 337 17 624 728 97,3 % 101,6 % 49,99-5,27 9 060 791 josta ulkoiset 6 824 454 7 773 200 3 586 694 3 358 093 7 278 800 93,6 % 106,7 % 43,20-6,37 4 415 107 josta sisäiset 10 521 952 10 345 928 5 976 057 5 700 244 10 345 928 100,0 % 98,3 % 55,10-4,62 4 645 684 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 811 815 1 879 599 1 001 605 995 864 1 879 599 100,0 % 103,7 % 52,98-0,57 883 735 Avustukset 5 769 308 5 804 100 3 446 686 3 494 031 5 756 400 99,2 % 99,8 % 60,20 1,37 2 310 069 Muut toimintakulut 14 942 288 14 881 200 8 682 140 8 684 920 14 881 200 100,0 % 99,6 % 58,36 0,03 6 196 280 Toimintakulut yhteensä 86 208 773 86 603 755 48 967 659 49 388 015 86 456 057 99,8 % 100,3 % 57,03 0,86 37 215 740 Toimintakate -80 690 286-81 228 566-46 297 029-47 155 388-81 587 967 100,4 % 101,1 % 58,05 1,85-34 073 178

NETTOENNUSTE TP 2017 TA 2018 Tot. 2017 Toteutuma 2018 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA 2018 Toimintatuotot + omavalm. 5 518 487 5 375 189 2 670 630 2 232 627 4 868 090-507 099 Toimintakulut 86 208 773 86 603 755 48 967 659 49 388 015 86 456 057-147 698 Toimintakate -80 690 286-81 228 566-46 297 029-47 155 388-81 587 967-359 401 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 7/2017 Toteuma 7/2018 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % 17/18 TA 2018 Kasvu % Henkilöstömenot 26 274 477 27 154 863 880 386 103,35 % 99,10 % Palkat ja palkkiot 20 988 017 21 913 588 925 571 104,41 % 99,57 % Henkilöstösivukulut 5 286 460 5 241 275-45 185 99,15 % 97,22 % Eläkekulut 4 340 454 4 461 381 120 927 102,79 % 98,89 % Muut henkilöstösivukulut 946 006 779 894-166 112 82,44 % 90,24 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 7/2017 Toteuma 7/2018 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2018 Kasvu % Palvelujen ostot 9 562 751 9 058 337-504 414 94,73 % 104,45 % josta ulkoiset 3 586 694 3 358 093-228 601 93,63 % 113,90 % josta sisäiset 5 976 057 5 700 244-275 813 95,38 % 98,33 %