Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 27

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 27 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintakertomus 2017

2 1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopistotoiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia on kehitetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen toiminnan rakentamisen ja käynnistämisen yhteydessä. On osallistuttu aktiivisesti oppimisen ja opiskelun tuen sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tulosalueelle sijoittunut kansalaistoimijalähtöinen "Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä"-hanke on jatkunut ja vuoden lopussa 2017 oli käynnissä 18 erillistä tuensiirtohanketta (toimijoina ESLI ry, MAHL ry, Digimi ry, Pelastakaa Lapset ry, ESTERY, MiKV, Mikkelin Työttömät ry, Mimosa ry, DeSavo ry, Mikkelin valokuvataide ry, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry, Mikkelin Toimintakeskus ja Hattu ry). Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Varhaiskasvatus ja perusopetus kehittävät yhteistyössä mahdollisimman ehjää ja yhdensuuntaista kasvun ja oppimisen jatkumoa. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä toimintakulttuuria on uudistettu ja panostettu entistä enemmän pedagogiseen toimintaan mm. lastentarhanopettajien määrää lisäämällä eläköityneiden työntekijöiden tilalle. Avustajien määrää on lisätty sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa, koska lapsilla ja nuorilla on entistä vaativamman tuen tarvetta. Myös ammatillista täydennyskoulutusta on järjestetty mm. erilaisten oppijoiden kohtaamiseen, vertaissovitteluun, ict-taitojen edistämiseen ja erilaisiin opetusmenetelmiin. Lasten ja perheiden varhaista tukea ja oppilashuoltoa on kehitetty yhteistyössä Essoten kanssa ja kehittäminen jatkuu edelleen. Varhaiskasvatuksessa lasten määrän kasvun vuoksi on Launialan päiväkodin osapäiväinen lisäryhmä aloittanut lokakuussa Vuorohoidon lisääntyneen tarpeen vuoksi laajennettiin Orikon Helmen ja Naisvuoren päiväkotien aukioloaikaa. Varhaiskasvatukseen otettiin käyttöön palveluseteli alkaen, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluseteli on nyt ollut käytössä koko vuoden ajan ja sen käyttö on tullut hieman ennakoitua kalliimmaksi. Useissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä ilmeni vakavia sisäilmaongelmia, jotka ovat edellyttäneet välittömiä toimenpiteitä. Lukiokoulutuksessa kehitettiin edelleen digipedagogiikkaa (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset), uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja keväällä toteutettiin projektiviikko yhteistyössä kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi Mikkelin lukio on osllistunut opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeilun kokeiluohjelmaan ja sekä Mikkelin lukio että Otavan Opiston nettilukio ovat olleet mukana lukiokoulutukse kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi lukio Uskalla kokeilla kehittämisohjelmassa. Mikkelin kaupunki haki Mikkelin lukiolle erityistä koulutustehtävää, urheilulinjaa, mutta ei sitä saanut. Lukiokoulutuksen uusi hallinto- ja johtamisjärjestelmä valmistui ja uusi tulosaluejohtaja aloitti Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistystoimen muiden tulosalueiden ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Opisto toimii sivistystehtävänsä ohella merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä alueella. Vapaan sivistystyön koulutustehtävän ohella opisto harjoittaa myös palvelumyyntiä. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan toimintakate muodostui noin euroa talousarviota paremmaksi. Tuotot ylittyvät noin euroa. Toimintakulut alittuvat noin euroa. Johtamisen tukipalvelujen toimintakate alittui lähes euroa. Tulosalueelle henkilöstökuluihin siirrettiin noin euroa yhden henkilön siirryttyä henkilöstöpalveluista takaisin johtamisen tukipalveluihin. Toimintatuotot ylittyivät lähes euroa: hankerahoitus ylittyi noin euroa ja hankkeen toimijoiden (tuensiirtoja saaneet järjestöt ja yhdistykset) lyhytaikaista lainarahoitusta tuloutui takaisin noin euroa. Toimintakulut ylittyivät noin euroa: muut kuluerät alittivat talousarviomäärärahan, mutta avustukset ylittyivät noin euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on

3 2 sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueen toimintakate alittui noin euroa. Toimintamenot alittuivat noin euroa ja toimintatulot ylittyivät noin euroa. Menojen alittuminen johtui palveluiden ostoissa syntyneistä säästöistä (säästöä syntyi mm. oppilaskuljetuksissa, asiakaspalveluiden ostoissa sekä sovellus- ja ictpalveluissa). Tuloja saatiin kokoon ennakoitua enemmän mm. kotikuntakorvauksista ja varhaiskasvatuksen maksutuotoista. Maksutuotot kasvoivat, koska lapsimäärä lisääntyi noin 90 lapsella verrattuna tilinpäätökseen Perusopetuksen henkilöstökulut ylittyivät euroa. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden menot olivat yhteensä noin ja tulot noin Lukiokoulutuksen toimintakate alittui noin euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin euroa: maksutuotot ylittyivät lähes euroa ja muut toimintatuotot noin euroa. Toimintakulut alittuivat noin euroa: henkilöstökulut ylittyivät lähes euroa, palvelujen ostot alittuivat lähes euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat lähes euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin euroa. Kansalaisopiston toimintavuosi oli taloudellisesti ylijäämäinen. Henkilöstömenoissa tuli vakinaisen henkilökunnan osalta erilaisista osin odottamattomista syistä säästöä, vaikkakin tuntiopettajakustannuksia oli arvioitua enemmän. Toimintatuotot olivat kokonaisuutena hieman odotettua paremmat, vaikka kurssimaksutuotoissa jäätiinkin alle budjetin. Toisaalta vuosi sisälsi ennakoimattomia kustannuksia, kun sen aikana toteutettiin kaksi suurta muuttoa, jotka aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi opiston Lönnrotinkadun tiloissa jouduttiin tekemään tilamuutoksia, joihin ei ollut varauduttu talousarviossa. Palveluiden ostot jäivät kuitenkin kokonaisuutena hieman alle budjetin. Vuokrakulut olivat jotakuinkin talousarvion mukaiset. Opetustuntien määrää vähennettiin edelleen tavoitteellisesti, koska valtionosuuksia on supistettu. Toimintakate muodostui noin euroa talousarviota paremmaksi. Toimintatuotot ylittyivät yli euroa ja toimintakulut alittuivat noin euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kaupungin hallintosääntö ja sivistys- ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasääntö ohjaavat lautakunnan alaista toimintaa ja päätöksentekoa. Lautakunnan alaisessa toiminnassa noudatetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Sääntöjä ja päätöksiä noudatetaan ja toiminnan tavoitteita toteutetaan ja niitä seurataan säännöllisesti. Taloutta valvotaan ja seurataan vahvistettujen ohjeiden mukaisesti ja siitä raportoidaan lautakunnalle kuukausittain. Taloudelliset vastuut on jaettu siten, että asiantarkastuksesta ja hyväksynnästä vastaavat eri henkilöt. Järjestely on toiminut hyvin. Suurimmat hankinnat on kilpailutettu hankintapalveluiden avulla, ja muissa hankinnoissa on noudatettu hankintasääntöä. Sopimukset ovat ajan tasalla, ja sopimusseuranta on järjestetty. Sopimuksia on noudatettu. Henkilökunnan rekrytoinnissa on noudatettu kaupungin voimassa olevia ohjeita. Lakien ja sääntöjen mukaista toimintaa on tarkasteltu normaalin päätöksenteon yhteydessä. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %- osuus: tavoite 7,5 Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä myös lukioissa, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa Etsivä nuorisotyö, oppilasja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, kuraattorit, rehtorit Nuorisolain edellyttämiä ilmoituksia oppilaitoksista ja puolustusvoimilta tuli yhteensä 242 (syynä lähinnä opiskelupaikan vastaanottamisen laiminlyönti, opintojen keskeytys, ero tai erottaminen). Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa olevat opiskelijat. Ennaltaehkäisyä on toteutettu monialaisissa opiskeluhuoltoryhmissä ja kuraattorin palveluissa. Yhteistyötä on tehostettu

4 3 Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 5,8 tavoite: lukiolaiset 5 Vanhemmuuden puutetta %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta. Koulujen kerhotoiminta. KAMU-toiminta MLL:n kanssa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kaikilla kouluilla. Yläkoulujen Olkkari-yhteistyö. KiVa koulu-ohjelma kaikkien koulujen käytössä. Kasvatuskumppanuustoiminnan vakinaistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: vanhempainillat, huoltajatapaamiset. Neuvottelukunta- ja vanhempainneuvosto-toiminta. Kasvatus- ja opetushenkilöstö, oppilashuollon henkilöstö Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja, rehtorit sosiaali- ja terveystoimen kanssa yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Ei yhtään läheistä ystävää %- osuus: toteuma: 8-9 lk:t 7,2 toteuma: ammattikoululaiset 7,6 toteuma: lukiolaiset 8 Tukioppilas-, Kiva koulu-, verso- ja klubitoiminnan avulla on tuettu oppilaiden sosiaalisten suhteiden syntymistä. Vuorovaikutusja tunnetaitokasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa ja kouluilla monien eri menetelmien avulla. Seiskaluokkien ryhmäytymispäivien avulla tuetaan uusien ystävyyssuhteiden syntymistä yläkouluun siirryttäessä. Olkkariyhteistyö toimii, mutta pysyvien ja pitkäkestoisten tukimuotojen kehittämistä tarvitaan edelleen. Kouluterveystutkimuksen mukaan lk oppilaista 3,2 % on yksinäisiä välitunneilla eikä yhtään hyvää kaveria 0,6 %:lla ja vähintään yksi hyvä kaveri 99,4 %:lla. Lukioissa toimivat aktiiviset opiskelijakunnat, jotka ovat järjestäneet mm. erilaisia toimintapäiviä. Syksyllä toteutettiin useita lukiokohtaisia ryhmäyttämistilaisuuksia erityisesti lukion 1. vuoden opiskelijoille lukioiden tutoropiskelijoiden toimesta. Vanhemmuuden puutetta mittaria ei ollut vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet. Varhaiskasvatuksessa huoltajat kohdataan päivittäin. Iltapäivätoiminnalla ja kerhotoiminnalla tuetaan vanhemmuutta ja ehkäistään oppilaiden yksinäisiä iltapäiviä. Essoten kanssa yhteistyössä kehitetään aluetiimejä, joissa on mukana myös perheohjaaja ja psyykkarit

5 4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa %-osuus: tavoite: nollatoleranssi Suunnitelmat lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat ajan tasalla koko tulosalueella. Lasten vuorovaikutussuhteiden sensitiivinen havainnointi ja välitön puuttuminen. Kiusaamiskyselyt KiVa-koulutoiminta Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille My space, not yours hanke (seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ehkäisevä hanke) Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit perheiden ja koulujen tukena. Kouluterveystutkimuksen mukaan keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa oli 4.-5 lk oppilailla 1,9 % ja 7,3 %:lla perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista (v ,2 %. Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa oli lk 58,6 %:lla ja lk 36,4 %:lla, kun vastaava luku oli v ,9 %. Kiusattuna vähintään kerran viikossa %-osuus: toteuma: lk 6,7 toteuma: lk 6,6 toteuma: ammattikoululaiset 3 toteuma: lukiolaiset 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitoja on edistetty eri menetelmien avulla. Kiva koulu-, Verso- ja My space, not yours-hankkeet ja menetelmät ovat käytössä kouluilla. Omaa oppimateriaalia on myös valmistunut hankkeen tuella. Kouluttautuminen jatkuu edelleen. Ei ole kiusattu koulussa lainkaan lukukauden aikana lk 64,4 % lk 71,4 % ( ,1) Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kouluterveyskyselyillä on seurattu tilannetta. Välitön, varhainen puuttuminen on toteutettu, jos koulukiusaustilanne on todettu. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla (alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, laittomat huumeet - %-osuus) Kasvatus- ja opetushenkilöstö, oppilashuolto, ulkopuoliset asiantuntijat Aikuisten esimerkki ja ohjaus. Varhainen puuttuminen ja huolen puheeksi otto. Nollatoleranssi koulujen arjessa. Selvästi Paras-tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille Teemavanhempainillat (Örebro-malli). Oppiaineiden sisällä Humalajuominen, %-osuus: toteuma: 8-9 lk:t 8,3 toteuma: ammattikoululaiset 29,2 toteuma: lukiolaiset 17,1. Tupakointi päivittäin, %- osuus: toteuma: 8-9 lk:t 10,3 toteuma: ammattikoululaiset 26,1 toteuma: lukiolaiset 2,6

6 5 tapahtuva päihdekasvatus/ terveyskasvatus. Verkostoituminen ja aktiivinen yhteistyö poliisin, nuorisotoimen, kouluterveydenhuollon, Olkkarin ja huoltajien kanssa. Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet toteuma: 8-9 lk:t 7,9 toteuma: ammattikoululaiset 19,6 toteuma: lukiolaiset 8,1 Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori aloitti Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori/ päihteetön pupu on kohdannut alkuvuoden aikana yhteensä noin henkilöä. Ennaltaehkäisevä päihdekasvatustyö on huomioitu myös varhaiskasvatustoiminnassa. Kuudesluokkalaisille suunniteltu Selvästi parastapahtuma on koettu kouluilla toimivaksi. Päihteiden käyttöä seurataan mm. kouluterveyskyselyn avulla. Koulupoliisi tekee hyvää työtä kouluilla myös päihdekasvatuksen eteen. Muiden päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt. Ennaltaehkäisevä päihdekasvatustyö on huomioitu myös varhaiskasvatustoiminnassa. Kuudesluokkalaisille suunniteltu Selvästi parastapahtuma on koettu kouluilla toimivaksi. Päihteiden käyttöä seurataan mm. kouluterveyskyselyn avulla. Koulupoliisi tekee hyvää työtä kouluilla myös päihdekasvatuksen eteen. Muiden päihteiden käyttö on vähentynyt, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt. Kouluterveystutkimus: 4.-5 lk - käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran 5,4 % - yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut 30,5 % lk - tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa lk 8,3 % ( ,2 %)

7 6 - käyttää alkoholia viikoittain 3,8 % (2013 5,5 %) - tupakoi päivittäin 7 % (17,7 %) - nuuskaa päivittäin 4 % (2013 2,8 %). Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite Museoiden kävijät tavoite Orkesterin kuulijamäärä tavoite Uimahallikäynnit tavoite Teatterin kävijämäärät tavoite Mahdollistetaan kohdeikäluokkien osallistuminen toimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu hanke, kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen jatkuminen Hyvien toimintamallien rakentaminen yhteistyössä ESSOTEn kanssa Sivistystoimenjohtaja, ko. tulosaluejohtajat hankkeen projektipäällikkö kehittämispäällikkö Lukiolaisten matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa ovat allekirjoittaneet päihteettömyyssopimukset. Päihteettömyyttä on korostettu korostaminen ja valvontaa on tehty tilaisuuksissa. Kulttuuripalvelut: Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa: kävijää. Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta: kävijää Säännöllistä toimintaavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä: kirjasto: käyntiä museot: kävijää orkesteri: kuulijaa uimahallikäynnit: käyntiä teatteri: ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite imagotutkimuksessa 4.sija tavoite Yleinen yritysilmasto 3,5 Verkkopalvelujen ajan tasalla pitäminen, tiedottamisen oikeaaikaisuus Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Mikkelin mainekuvan kehitys: toteuma imagotutkimuksessa 29.sija. Kelpoista henkilöstöä on saatu melko hyvin. Ictlaitteita on hankittu lisää kaikille kouluille. Myös varhaiskasvatukseen on hankittu ict-laitteistoa ja päiväkotien verkkoyhteyksiä on parannettu. Sisäilmaongelmia on edelleen monessa toimipisteessä ja korjaustoimenpiteitä ja väistötiloja tarvitaan

8 7 Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %- osuus: tavoite 75 Rekrytointiprosessi houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja edelleen. Lukiossa henkilöstön osaamistaso on parantunut jatkuvan kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen myötä. ICT-laitteistoa on hankittu lisää sähköisiä kokeita varten. Uuden organisaatioja johtamisjärjestelmä valmisteltiin ja otettiin käyttöön alkaen. Lukioiden opettajat ovat kaikki päteviä. Rekrytoinnit onnistuneet pääsääntöisesti hyvin. Lyhyempiin sijaisuuksiin on hankalampaa saada kelpoista henkilöstöä. Osaava-hanke on päättymässä, mutta monipuolinen täydennyskoulutussuunnitelma on valmisteltu opetushenkilöstölle. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi: tavoite 3,5 Luonnossa liikkuminen, toimiminen ja luontoretket Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Toteutunut Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohde laskettuna: tavoite 75 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. paperin käytön vähentäminen, sähköisten oppimateriaalien käytön lisääminen Sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikeaaikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) koko henkilöstö Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Keskitetty turvatulostus on otettu käyttöön (tulostimien määrä vähentynyt merkittävästi), tilakäyttöä on tehostettu. Kestävä kehitys ja ekologisuus on huomioitu opetussuunnitelmassa ja varhaiskasvatussuunnitelmassa. Sähköisten oppimateriaalien (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) käyttöä on lisätty. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköistä materiaalia. Lukioiden paperinkulutus on edelleen laskeva. Rakennetun ympäristön laatu vaatii edelleen toimenpiteitä. Mikkelin lukiossa on alkamassa ruokalaremontti sisäilmaongelmien vuoksi keväällä Joissakin tiloissa on esiintynyt satunnaista oireilua opettajilla ja opiskelijoilla (ilmoitettu työterveyteen). Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen sisäilma-

9 8 ongelmat jäivät korjaamatta vuonna 2017 tilakeskuksen resurssipulan takia. Korjaus tehdään vuoden 2018 aikana. Virastotalon sivistyspalvelujen työhuoneiden vanhojen lattiamattojen vaihto on tehty. Talous Tp 2016 Ta 2017 Ta lmr Tp 2017 Toteutuma % Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,0 %

10 9 Kasvatus- ja opetuslautakunta tulosalueittain tp 2017 Toimintatuotot Tp 2016 Ta 2017 Ta Tp 2017 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut ,3 % Lukiokoulutus ,4 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv ,4 % Kansalaisopisto ,3 % Yhteensä ,7 % Toimintamenot Tp 2016 Ta 2017 Ta Tp 2017 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut ,4 % Lukiokoulutus ,2 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv ,0 % Kansalaisopisto ,0 % Yhteensä ,0 % Toimintakate Tp 2016 Ta 2017 Ta Tp 2017 Poikkeama Toteuma % lmr Johtamisen tukipalvelut ,1 % Lukiokoulutus ,6 % Varhaiskasvatus- ja perusopetus ,4 % Kansalaisopisto ,3 % Yhteensä ,0 %

11 10 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintatuotot tulosalueittain Kansalaisopisto Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut Tp 2017 Ta lmr Ta 2017 Tp

12 11 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintakulut tulosalueittain Kansalaisopisto Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut Tp 2017 Ta mrs Ta 2017 Tp

13 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta, toimintakate tulosalueittain Kansalaisopisto Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Lukiokoulutus Johtamisen tukipalvelut Tp 2017 Ta mrs Ta 2017 Tp

14 13 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2017, ulkoiset ja sisäiset erät Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2016 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2017/ TP 2017/ Käyttö % 16/17 Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2017 yhteensä TA 2017 TP Toimintatuotot Myyntituotot ,9 % 88,5 % 125,88-11, Maksutuotot ,8 % 98,1 % 100,78-1, Tuet ja avustukset ,8 % 106,0 % 118,81 5, Muut toimintatuotot ,5 % 206,9 % 488,49 106, Toimintatuotot yhteensä ,7 % 99,8 % 113,74-0, Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,1 % 94,6 % 101,07-5, Palkat ja palkkiot ,3 % 96,6 % 101,27-3, Henkilöstösivukulut ,3 % 87,4 % 100,29-12, Eläkekulut ,3 % 91,4 % 99,34-8, Muut henkilöstösivukulut ,5 % 73,5 % 104,50-26, Palvelujen ostot ,0 % 113,0 % 92,04 13, josta ulkoiset ,0 % 92,6 % 86,00-7, josta sisäiset ,5 % 132,4 % 96,54 32, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 114,4 % 96,52 14, Avustukset ,6 % 105,6 % 101,64 5, Muut toimintakulut ,6 % 99,9 % 100,56-0, Toimintakulut yhteensä ,0 % 99,8 % 98,96-0, Toimintakate ,0 % 99,8 % 98,02-0,

15 14 NETTOENNUSTE TP 2016 TA 2017 Tot Toteutuma 2017 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA 2017 Toimintatuotot + omavalm Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % 16/17 TA 2017 Kasvu % Henkilöstömenot ,59 % 93,59 % Palkat ja palkkiot ,62 % 95,41 % Henkilöstösivukulut ,36 % 87,10 % Eläkekulut ,43 % 92,04 % Muut henkilöstösivukulut ,55 % 70,38 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2017 Kasvu % Palvelujen ostot ,01 % 122,78 % josta ulkoiset ,63 % 107,70 % josta sisäiset ,36 % 137,10 %

16 15 Johtamisen tukipalvelut Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis- ja hallintopalveluja sekä johtamisen tukea tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia on kehitetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen toiminnan rakentamisen ja käynnistämisen yhteydessä. On osallistuttu aktiivisesti oppimisen ja opiskelun tuen ja opiskeluhuollon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Tulosalueelle sijoittunut kansalaistoimijalähtöinen "Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä"-hanke on jatkunut ja vuoden lopussa 2017 oli käynnissä 18 erillistä tuensiirtohanketta (toimijoina ESLI ry, MAHL ry, Digimi ry, Pelastakaa Lapset ry, ESTERY, MiKV, Mikkelin Työttömät ry, Mimosa ry, DeSavo ry, Mikkelin valokuvataide ry, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry, Mikkelin Toimintakeskus ja Hattu ry). Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen toimintakate alittui lähes euroa. Tulosalueen henkilöstökuluihin siirrettiin noin euroa yhden henkilön siirryttyä henkilöstöpalveluista takaisin johtamisen tukipalveluihin. Toimintatuotot ylittyivät lähes euroa: hankerahoitus ylittyi noin euroa ja hankkeen toimijoiden (tuensiirtoja saaneet järjestöt ja yhdistykset) lainarahoitusta tuloutui takaisin noin euroa. Toimintakulut ylittyivät noin euroa: henkilöstökulut alittuivat noin euroa, palvelujen ostot alittuivat noin euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat noin euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin euroa. Avustukset ylittyivät noin euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Johtamisen tukipalveluissa noudatetaan sisäisen valvonnan ohjeistusta. Toimintaa koskevien sääntöjen ja päätösten noudattamista sekä toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta on tarkkailtu tavanomaisen päätöksenteon yhteydessä. Talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan jatkuvasti, ja niistä raportoidaan kuukausittain (talous) ja puolivuosittain (toiminnalliset tavoitteet). Taloussuunnittelija vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu työpisteissä, joissa muutos on ollut mahdollista. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen resurssien tasapuolinen kohdentaminen sivistystoimenjohtaja, lautakunta Päihteiden käytön vähentäminen tärkeitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. hyvien toimintamallien rakentaminen yhteistyössä ESSOTEn kanssa oppilas- ja opiskeluhuollon ohjaus kehittämis- ja hanketoiminnan koordinointi ja ohjaus Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen jatkuminen sivistystoimenjohtaja, kehittämispäällikkö, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori kehittämispäällikkö kehittämispäällikkö hankkeen projektipäällikkö LAPE-muutosohjelma eteni yhdessä Essoten kanssa. Yhdyspintatyötä ja yhteen sovittavan johtamisen rakenteita vahvistettiin ja kehitettiin edelleen Essoten kanssa. Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori aloitti Ehkäisevässä päihdetyössä toteutettiin asioita, joita kuntalaiset olivat toivoneet vuoden 2016 päihdetilannekyselyssä (mm. lapsille, nuorille ja perheille suunnatut päihdekasvatustapahtumat: Selvästi paras! kuutosille, ja Selvästi seiska!, Puistorieha ja lasten kesätapahtuma Mikkelipuistossa sekä Vesisankarit). Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori/päihteetön

17 16 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi sisäiset ja ulkoiset palvelut palvelujen tasapuolisuus, oikea-aikaisuus, jatkuva itsearviointi; hallintopalvelukeskuksen ja uusien toimintatapojen rakentaminen; rajapintatyön kehittäminen yhteistyössä ESSOTEn kanssa tarpeiden ja tavoitteiden määrittely kehityskeskusteluissa: uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto hallintopalvelukeskuksen kanssa; täydennyskoulutus henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaan Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? pupu on kohdannut vuoden 2017 aikana yhteensä noin henkilöä. Lisäksi toimintaa on ollut somessa, ja näkyvyyttä on tullut mm. radiossa, lehdissä ja televisiossa. Hanke- ja avustustoimintaa useilla tulosalueilla. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa on mukana 18 erillistä tuensiirtohanketta. Edelleen on kerätty palautetta tulosalueiden ja hallintopalvelukeskuksen välisestä yhteistyöstä ja sovittu kehittämiskohteet. Yhdyspintatyötä Essoten kanssa jatkettiin ja jatketaan edelleen. Osallistumista sähköisiin kokouksiin on lisätty mahdollisuuksien mukaan. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja mainekuvan kehitys henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen positiivinen palveluilmapiiri ja toimivat palvelut, pätevä ja osaava henkilöstö, ajanmukainen ja toimiva toimintaympäristö rekrytointiprosessit, hallintopalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen sivistystoimenjohtaja, esimiehet Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut, digitaalinen Mikkeli, kohtuullinen palveluaika henkilöstön määrätietoinen ja tavoitteellinen kehittäminen osaamisen varmistaminen, kohtuullinen työtaakka, kehityskeskustelut, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ensin resursoidaan ja kehitetään, koulutetaan henkilöstö ja muutetaan toimintatapoja -> taloudellinen hyöty tulee viiveellä. Toimittiin asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Rekrytointu henkilöstö on kelpoista. Lähes kaikki kehityskeskustelut pidettiin (10/11).

18 17 LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Rakennetun ympäristön laatu sähköisten palveluiden kehittäminen ja jo olemassa olevien palveluiden mahdollisimman täysimääräinen käyttö, paperinkäytön vähentäminen, tilankäytön tehostaminen terveellisten, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen turvaaminen sivistystoimenjohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi terveet, turvalliset ja toimivat tilat seuranta, oikea-aikaiset ylläpito- ja korjaustyöt yhteistyö teknisen toimen ja työterveyshuollon kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet, terveelliset toimitilat Keskitetty turvatulostus otettiin käyttöön (tulostimien määrä vähentyi merkittävästi). Virastotalon sivistyspalvelujen työhuoneiden vanhojen lattiamattojen vaihto on tehty. Yhteistyö Tilakeskuksen ja työterveyshuollon kanssa on ollut säännöllistä.

19 18 Kasvatus ja opetus, hallinto TP2016 TA2017 TA lmr TP2017 Toteuma % Sivistystoimen hallinto Kustannukset ,9 Tuotot ,3 Netto ,0 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto Kokousten määrä yhteensä kpl ,0 Kustannukset ,1 Tuotot Netto ,1 Projektit Projektien kustannukset yhteensä ,2 Projektien tuotot yhteensä ,9 Projektien netto yhteensä ,7 Hallinto yhteensä Hallinto, kustannukset yhteensä ,4 Hallinto, tuotot yhteensä ,3 Hallinto, netto ,1 Tuottajan viesti tilaajalle Tulosalueen toimintakate alittui lähes euroa. Tulosalueen henkilöstökuluihin siirrettiin noin euroa yhden henkilön siirryttyä henkilöstöpalveluista takaisin johtamisen tukipalveluihin. Toimintatuotot ylittyivät lähes euroa: hankerahoitus ylittyi noin euroa ja hankkeen toimijoiden (tuensiirtoja saaneet järjestöt ja yhdistykset) lainarahoitusta tuloutui takaisin noin euroa. Toimintakulut ylittyivät noin euroa: henkilöstökulut alittuivat noin euroa, palvelujen ostot alittuivat noin euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat noin euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin euroa. Avustukset (maksut hanketoimijoille) ylittyivät noin euroa. Tulosalueelle sijoittuu kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeessa oli mukana 13 toimijaa, jotka toteuttivat 18 erillistä tuensiirtohanketta.

20 19 Kasvatus- ja opetuslautakunta Johtamisen tukipalvelut toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2017, ulkoiset ja sisäiset erät Käyttö Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2016 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2017/ TP 2017/ % 16/17 Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2017 yhteensä TA 2017 TP Toimintatuotot Myyntituotot ,0 % #JAKO/0! 0, Maksutuotot % #JAKO/0! 0, Tuet ja avustukset ,5 % 158,9 % 152, Muut toimintatuotot ,0 % Toimintatuotot yhteensä ,3 % 171,0 % 170, Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,00 Toimintakulut Henkilöstömenot ,6 % 92,2 % 97,62-7, Palkat ja palkkiot ,6 % 94,8 % 98,60-5, Henkilöstösivukulut ,1 % 83,7 % 94,06-16, Eläkekulut ,3 % 88,0 % 100,29-11, Muut henkilöstösivukulut ,6 % 66,2 % 70,58-33, Palvelujen ostot ,5 % 232,4 % 85,47 132, josta ulkoiset ,3 % 75,2 % 80,34-24, josta sisäiset ,6 % 1206,6 % 87, , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % 92,6 % 74,82-7, Avustukset ,0 % Muut toimintakulut ,6 % 72,2 % 75,59-27, Toimintakulut yhteensä ,4 % 134,0 % 113,45 34, Toimintakate ,1 % 109,3 % 84,10 9,

21 20 NETTOENNUSTE TP 2016 TA 2017 Tot Tot Johdon ennuste Johdon Enn. - TA 2017 Toimintatuotot + omavalm Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2017 Kasvu % Henkilöstömenot ,23 % 94,48 % Palkat ja palkkiot ,78 % 96,13 % Henkilöstösivukulut ,66 % 88,94 % Eläkekulut ,01 % 87,75 % Muut henkilöstösivukulut ,17 % 93,75 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2016 Toteuma 12/2017 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2017 Kasvu Palvelujen ostot ,43 % 271,94 % josta ulkoiset ,15 % 93,54 % josta sisäiset ,55 % 1376,86 %

22 21 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelissä toimi vuonna 2017 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio. Lisäksi lukiokoulutusta annettiin nettilukiossa. Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan lukiokoulutuksen kärkenä. Tätä tavoitetta kohti mennään toteuttamalla lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka kärkenä on opetuksen kehittäminen. Kehittämistyön avulla luodaan ja turvataan Mikkelin lukiokoulutukselle toimintaedellytykset ja oppimisympäristöt, joilla mahdollistetaan maakunnan kärkenä toimiminen. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat ovat valmistuneet, on uusittu lukioiden ict-kalustoa ja varustettu Päämajakoulun iso liikuntasali sähköisten yo-kirjoitusten edellyttämällä ict-infralla. Mikkelin lukio on ollut mukana kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä kehittämishankkeessa: Nuorten lukiokoulutuksen tuntijakokokeiluohjelma ja Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämisverkosto. Tässä jälkimmäisessä kehittämisverkostossa on ollut mukana myös nettilukio. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja keväällä toteutettiin projektiviikon yhteistyössä kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuonna 2017 valmisteltiin Mikkelin lukiokoulutuksessa uudistettu organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, joka otettiin käyttöön alkaen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen toimintakate alittui noin euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin euroa: maksutuotot ylittyivät lähes euroa ja muut toimintatuotot noin euroa. Toimintakulut alittuivat noin euroa: henkilöstökulut ylittyivät lähes euroa, palvelujen ostot alittuivat lähes euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet alittuivat lähes euroa ja muut toimintakulut alittuivat noin euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Määrärahojen käyttöä on seurattu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn tulosaluekohtaisen seurannan avulla. Lukioiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Lukiot seuraavat määrärahojensa käyttöä lukiokohtaisista raporteista. Alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiantarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Ei yhtään läheistä ystävää Tajua Mut!-toimintamalli osaksi etsivää nuorisotyötä myös lukioissa, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opinto-ohjaajat, kuraattorit, rehtorit opiskelijakunta, tutortoiminnasta vastaava opettaja Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa olevat opiskelijat. Ennaltaehkäisyä on toteutettu monialaisissa opiskeluhuoltoryhmissä ja kuraattorin palveluissa. Yhteistyötä on tehostettu sosiaali- ja terveystoimen kanssa yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Lukioissa toimivat aktiiviset opiskelijakunnat, jotka ovat järjestäneet mm. erilaisia toimintapäiviä. Syksyllä toteutettiin useita lukiokohtaisia ryhmäyttämistilaisuuksia erityisesti lukion 1. vuoden

23 22 Koulukiusatut, nollatoleranssi Humalajuominen, tupakointi, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, puuttuminen varhaisessa vaiheessa päihteettömyys kaikessa lukiokoulutukseen liittyvässä toiminnassa, vanhempainillat, vuotuiset teemapäivät opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö rehtori, koko henkilöstö, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Olkkari-toiminta, opiskeluhuolto, yhteistyön vahvistaminen; etsivän nuorisotyön/nuorisotoimen kanssa ohjaustaitojen ja osallistamismenetelmien oppiminen ja hyödyntäminen, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä Olkkari-toimijoiden kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Etsivä nuorisotyön henkilöresurssien turvaaminen riippumattomuus vuosittaisesta hanke- /avustusmäärärahasta yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. opiskelijoille lukioiden tutoropiskelijoiden toimesta. Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kouluterveyskyselyillä on seurattu tilannetta. Välitön, varhainen puuttuminen on toteutettu, jos koulukiusaustilanne on todettu. Matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa ovat allekirjoittaneet päihteettömyyssopimukset. Päihteettömyyttä on korostettu korostaminen ja valvontaa on tehty tilaisuuksissa. Tiivis yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa on toiminut hyvin. Etsivän nuorisotyön edustajat kuuluvat lukioiden opiskelijahuoltoryhmään. Opiskelijoiden yksilöllistä ohjausta on tehostettu. Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Opettajia on koulutettu Tajua Muy! toimintanalliin. Toimintamallin käyttö on kuitenkin jäänyt aika vähäiseksi, koska tukitoimenpiteisiin on ryhdytty yleensä koulun opiskelijahuoltojärjestelmän kautta. Toisen asteen koulutuksella on ollut yhteinen koulupsykologi. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoima ja mainekuvan kehitys pätevä ja osaavaa henkilöstö, laadukas, terveellinen, turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (huom. sisä-liikuntatilat), opettajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Henkilöstön osaamistaso on parantunut jatkuvan kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen myötä. ICT-laitteistoa on hankittu

24 23 Asukkaiden koulutustaso Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen menestyminen yokirjoituksissa sähköisen opetusympäristön resurssien turvaaminen huolehditaan ja tuetaan opiskelujen edistymistä ja läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset) rekrytointiprosessit opinto-ohjaus, opettajat, rehtori rehtori, hallintopäällikkö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi viestinnän kehittäminen verkkopalvelun uudet mahdollisuudet koulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten ylioppilaskirjoitusten ICT-toimintaympäristön ja osaamisen turvaaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan ict-osaaminen ja sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen. Lukioiden ict-laitteiston hankintaan varattava riittävä määräraha. lisää sähköisiä kokeita varten. Uuden organisaatio- ja johtamisjärjestelmä valmisteltiin ja otettiin käyttöön alkaen. Lukioiden opettajat ovat kaikki päteviä. Kuntarekryä on käytetty tehokkaasti muun muassa sijaisten hankkimiseen. Wilmaa, pedanetia ja google drivea on käytetty tiedottamiseen. Koulun tapahtumista on tiedotettu myös facebookissa, youtubessa ja instagramissa. Yleisluontoinen koulutus on toteutunut, mutta rehtoritason täsmäkoulutusta tarvitaan. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset pidetään Päämajakoulun ja Mikkelin lukion tiloissa. Tiettyjä tiloja ja luokkia on varustettu sähköisten kokeiden harjoittelemista varten. Toteutunut hyvin. Resurssien taso on turvattava jatkossakin. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteuma kaupunkistrategiasta Ekologisuus ja ekotehokkuuden lisääminen: kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun ja poltettavaksi lähetetyn jätteen määrä asukasta kohti laskettuna paperin käytön vähentäminen, sähköisten oppimateriaalien käytön lisääminen rehtori, opettajat Sähköisten oppimateriaalien (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) käyttöä on lisätty. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköistä materiaalia. Lukioiden paperinkulutus on edelleen laskeva. Rakennetun ympäristön laatu: terveet, turvalliset ja toimivat tilat turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt tekninen toimi, kaupunginvaltuusto, sivistystoimen johto Mikkelin lukiossa on alkamassa ruokalaremontti sisäilmaongelmien vuoksi keväällä Joissakin tiloissa on esiintynyt satunnaista oireilua opettajilla ja opiskelijoilla (ilmoitettu työterveyteen). Ristiinan koulukeskuksen