VIROLAHDEN KUNTA Talousarvio 2013 ja Taloussuunnitelma 2013 2015 Kunnanvaltuusto 17.12.2012 48
VIROLAHDEN KUNTA - TALOUSARVIO 2013 S i s ä l l y s l u e t t e l o 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 1.2. Kunnanjohtajan katsaus 6 1.3. Virolahti -strategia 2012-2017 7 1.4. Toiminnan organisointi 9 1.5. Kuntakonserni 10 2. TALOUSARVION SITOVUUSTASOT 12 3. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA 3.1. Kuntastrategian 2012-2017 mukainen tavoitebudjetti 13 3.2. Yleishallinnon toimiala (10) 14 Keskusvaalilautakunta (10) 14 Tarkastuslautakunta (12) 15 Kunnanvaltuusto (14) 17 Kunnanhallitus (16) 18 Keskushallinto (130) 18 Maaseutupalvelut (140) 22 Elinkeino- ja matkailutoimi (160) 23 Museotoimi (170) 25 Tukipalvelut: taloushallinto, henkilöstöhallinto ja ruokapalvelut (200, 220 ja 250) 27 3.3. Sosiaali- ja terveystoimentoimiala (30) 36 Sosiaali- ja terveyslautakunta (30) 37 Sosiaalitoimi ja hallinto (300) 37 Päivähoito ja esiopetus (320) 40 Vanhustyö ja kotihoito (340) 42 Terveydenhuolto (350) 45 3.4. Sivistystoimen toimiala (40) 51 Sivistyslautakunta (40) 52 Sivistystoimen hallinto (400) 52 Peruskoulut (410) 53 Lukio (420) 53 Vapaa sivistystyö (430) 56 Joukkoliikenne (440) 57 Kirjasto (450) 58 Kulttuuritoimi (460), liikunta (470) ja nuoristoimi (480) 59 3.5. Teknisen toimen toimiala (50) 65 Tekninen lautakunta (50) 68 Teknisen toimen hallinto (500) 68 Maankäyttö (510) 69 Tilapalvelut (520) 70 Yhdyskuntatekniikka (530) 72 Jätehuolto (535) 74 Liikelaitokset (540) 75 Ympäristötoimi ja eläinlääkintähuolto (570) 76 Palo- ja pelastustoimi (580) 77 Rakennuslautakunta (59) 79 Rakennusvalvonta (590) 81 Maa-aines (592) 82 Yksityistietoimi (594) 83 3.6. Käyttötalouden budjettiyhteenveto 85 4. TULOSLASKELMA 86 5. RAHOITUSLASKELMA 87 6. INVESTOINTIOSA 88 LIITETIEDOT Henkilöstösuunnitelma ja kirjanpidon nimistö 89 2
1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. S u u n n i t e l m i e n y l e i s e t p e r u s t e e t j a k e h i t y s n ä k y m ä t Yleinen talouskehitys kansantalouden näkökulmasta Valtiovarainministeriö olettaa syksyllä 2012 antamassaan talousennusteessaan vuosille 2013 2015 euroalueen ongelmien jatkuvan. Samaan aikaan Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2013 kokonaistuotanto kasvaa myös 1 prosentin, mutta kasvun rakenne monipuolistuu. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 %. Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan noin 2,5 prosenttia ja palkkasumman noin 3 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavan suhteellisen maltillisesti, nimellisesti runsaat 4 prosenttia. Vuonna 2012 veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti yhteensä 263 milj. eurolla. Yhteisöverokannan alentaminen prosenttiyksiköllä vähentää kuntien yhteisöverotuottoa vuositasolla 46 milj. eurolla. Nämä verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Yhteisöverotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan yhteensä kehyskaudella kasvavan keskimäärin 3,4 prosenttia vuosittain. Tuloverotukseen tehdään vuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivat perustemuutokset, mikä alentaa kuntien verotuottoa vuosittain noin 100 milj. eurolla. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2½ prosenttia vuosittain. Väestökehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Kuntaliiton väestöennusteen mukaan sekä Miehikkälän että Virolahden kuntien väestökehitys on seuraavien 10 vuoden aikana aleneva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Virolahden väkiluku on 3411 ja Miehikkälän tasan 2000 henkilöä vuonna 2015. Tilastokeskuksen mukaan Miehikkälän väestö jakautui ikärakenteen mukaisesti seuraavasti vuonna 2011: 0 14 vuotiaiden osuus väestöstä oli 12,5 %, 15 64 vuotiaiden osuus väestöstä 58,0 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 29,6 %. 31.12.2010 tilanteen mukaan Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuodenvaihteessa 31.12.2010 oli 37,1 % väestöstä. Tilastokeskuksen mukaan Virolahden väestön ikärakenne muodostui vuonna 2011 seuraavasti: 0 14 vuotiaiden osuus väestöstä oli 14,0 %, 15 64 vuotiaiden osuus 61,2 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 24,8 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä vuodenvaihteessa 31.12.2010 oli 42,9 % väestöstä. Työllisyystilanne alueellisesti ja omassa kunnassa Maailmantalouden epävarmat näkymät ja eurokriisi ovat alkaneet heijastua myös työttömyystilastoihin. Ely-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,4 % verrattuna syyskuun lopun tilanteeseen vuonna 2011. Ely-keskuksen mukaan Kotkan-Haminan seutu on viime kuukausina ollut Kaakkois- 3
Suomen pahinta työttömyysaluetta. Työttömyyden nousu on kuitenkin ainakin toistaiseksi taittunut. Syyskuussa alueella oli työttömiä prosentin verran vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste on alueella edelleen kuitenkin Kaakkois-Suomen seutukuntien korkein. Kotkassa ja Miehikkälässä työttömien määrä on kasvanut, mutta Haminassa, Virolahdella ja Pyhtäällä määrät ovat vuoden takaista pienemmät. Virolahden luvut ovat Kaakkois-Suomen valoisimmat: työttömien määrä on pudonnut neljänneksen ja työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste) on Kaakkois-Suomen matalin: 6,0 %. Miehikkälässä työttömyysaste on niin ikään Kaakkois-Suomen pienimpiä: 7,2 % Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat edelleen hieman nopeampaa vauhtia kuin kokonaistyöttömyys. Nuoria, alle 25 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja pitkään, vähintään vuoden työttömänä olleita miltei kymmenen prosenttia enemmän. Kasvuvauhti ei ole kuitenkaan enää kiihtynyt vuoden aikaisemmista kuukausista. Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Loppukesällä vahvistunut maailmantalouden epävarmuus on vaikuttanut niin koko maan kuin Kaakkois-Suomenkin tilanteeseen heikentäen sitä. Kaakkois-Suomi on vientituotannon sekä satamatoiminnan ja muun kuljetuksen ja varastoinnin vuoksi varsin riippuvainen maailman yleisestä talouskehityksestä. Julkinen talous painii rahoituksen niukkuuden kanssa, mikä heikentää pitkäjänteisten kehittämistoimien suunnittelua ja toteuttamista. Kaakkois-Suomessakin useassa kunnassa rahoituksen epätasapaino heijastuu palveluihin, investointihankkeisiin ja myös kuntien henkilöstön määrään. Koko Kaakkois-Suomen alueella voimakkaimmin kasvussa oleva elinkeinoelämän vauhdittaja on Venäjältä tuleva matkailijavirta ja sen käyttämä raha. Työllistävä vaikutus on myös Etelä-Kymenlaaksossa käynnissä olevan E18 tien rakentamisella. Kotka-Haminan seutukunnan alueella haetaan jatkuvasti uusia tuotantosuuntia ja mm. tuulivoimateollisuus on eräs niistä. Virolahdella tulevien vuosien näkymät ovat varovaisen positiiviset. Rahaautomaattiyhdistyksen päätös perustaa Suomen toinen kasino Vaalimaalle sai valtakunnallista huomiota ja antaa uskoa alueen positiiviseen kehitykseen. Lisäksi loppukesästä varmistui kunnan talouden mittakaavassa huomattava Vaalimaan yritystontin myynti kauppakeskuksen rakentamista varten. Muun muassa näiden hankkeiden odotetaan synnyttävän lähivuosina Vaalimaan alueelle n. 400 uutta työpaikkaa ja kasvattavan Virolahden kunnan asukaslukua ja siten verotuloja. Suunnittelukaudelle ajoittuvat alueelliset ja oman kunnan kehittämishankkeet Virolahden kunnan tulevan suunnittelukauden investointiohjelman kustannukset ovat suuret. Bruttoinvestoinnit tarkastelujaksolla ovat yhteensä 7,9 milj. ja nettoinvestoinnit 4,0 milj.. Suunnittelukauden suurin investointi on kahden seuraavan vuoden aikana rakennettava Klamilan koulu, jonka nettoinvestointi valtionosuuden (755 t ) jälkeen on 2,7 M. Suunnittelukauden toinen suuri investointi on Vaalimaan alueen kehittäminen, johon suunnittelukaudelle on merkitty määrärahaa yhteensä 2,2 M. Suunnittelukaudelle on merkitty käyttöomaisuuden myyntejä Vaalimaan yritys- sekä mm. Pajulahden asuintonteista yhteensä n. 3,1 M. Talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2014-2015 Kunnanhallitus on kokouksessaan 27.8.2012 antanut talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet sekä hyväksynyt toimialakohtaisen raamibudjetin vuodelle 2013. Palkkoihin ja henkilösivukuluihin on laskettu 2,1 % korotus ja palvelujen ostoihin niin ikään 2,1 % korotus. Muut toimintamenot arvioidaan kuluvan vuoden budjetin mukaisesti. Henkilösivukulut on laskettu 21,87 % mukaan palkkasummasta Kuntien eläkevakuutuksen ja Kuntaliiton antamien ohjeiden mukaisesti. Opettajien osalta henkilösivukulut on laskettu 23,44 % mukaan Valtionkonttorin ja Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut on kaikkien toimialojen osalta kohdistettu yleishallintoon. Näitä menoja ei ole sisällytetty kuntien kesken jaettaviin toimintakustannuksiin. 4
Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviossa vertailutietoina esitetään vuoden 2011 tilinpäätöksen luvut sekä vuoden 2012 talousarvio. Vuoden 2012 vertailutiedoissa ei näy lisätalousarvioon kirjatut luvut. Talousarvion lukuihin on nyt ensimmäistä kertaa sisällytetty budjetoidut sisäiset erät. Sisäiset erät sisältävät ennalta sovituilla perusteilla lasketut sisäiset vuokrat sekä sisäiset toimistopalvelukustannukset. Taloushallinnon kustannukset on jaettu kirjanpidon eri kustannuspaikoille niille vuonna 2011 kirjattujen ostolaskujen lukumäärien suhteessa. Henkilöstöhallinnon kustannukset on vastaavasti kohdistettu eri kustannuspaikoille vuoden 2011 palkkahallinnon kustannuspaikkojen osoittamien henkilömäärien suhteessa siten, että ne on muutettu henkilötyövuosiksi. Sisäiset vuokrat (sis. lämmityskustannukset ym.) on kohdistettu kustannuspakoille käytettyjen tilojen neliöiden mukaan. Edellä mainitut sisäiset kustannukset on lisäksi eritelty kunkin tulosalueen kokonaisbudjetin yhteydessä. Vuonna 2012 suurin osa sisäisistä eristä tallennettiin vasta talousarviomuutosten yhteydessä lisätalousarvioon, minkä vuoksi ne eivät sisälly talouden suunnitteluohjelmassa vuoden 2012 vertailulukuihin. Tämän vuoksi myös alkuperäiseen vuoden 2012 talousarvioon sisältymättömät sisäiset erät on esitetty kunkin tulosalueen kohdalla liitetietona, jotta sisäiset erät ovat vertailukelpoisia talousarviossa. Sisäisten erien kirjaukset tehdään tilikauden lopussa, ennen tilinpäätöstä. Toimielinten määrärahojen lisäksi talousarviossa esitetään määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet siitä, mitä määrärahoilla tilivuoden aikana on tarkoitus saada aikaan. Talousarvion määrärahat on varattu sadan euron tarkkuudella. Valtuusto hyväksyy esitetyt tavoitteet ja määrärahat toimielin (lautakunta)-tasolla niin, että toimintatulojen ja menojen nettomäärä on sitova. Toimielimiä / lautakuntia sitovat katteet on esitetty yhteenvetona omassa kappaleessaan. Taloussuunnitelma 2014 2015 Taloussuunnitelmia vuosille 2014 ja 2015 ei ole budjetoitu erikseen, vaan niiden toimintatulot ja menot on arvioitu alustavasti olevan samat kuin vuonna 2013. Investointiohjelma on laadittu vuosittain koko suunnitelmakaudelle 2013 2015. Verotulot 2012 Maailman taloustaantuman laajeneminen on huomioitu Kuntaliitossa lokakuussa tehdyissä tulevien vuosien verotuloarvioissa. Virolahden kokonaisverotulokertymä alenee keskimäärin 0,8 % Kuntaliiton kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Kunnallisverokertymän Kuntaliitto arvioi kasvavan 1,3 % vuoden 2012 talousarvioon verrattu na. Yhteisöverojen tuoton Kuntaliitto ennustaa kuitenkin pienentyvän 23,1 %. Kiinteistöverojen kertymän kuntaliitto arvioi kasvavan 1,4 %. Vuosille 2012 2013 budjetoitujen verojen vertailutaulukko TA 2012 TA 2013 MUUTOS % Kunnallisvero 8 437 000 8 548 000 111 000 1,3 Yhteisövero 892 000 686 000-206 000-23,1 Kiinteistövero 875 000 887 000 12 000 1,4 Yhteensä 10 204 000 10 121 000-83 000-0,8 5
Valtionosuudet 2012 Valtionosuudet on varattu Kuntaliiton syyskuussa tekemien laskelmien mukaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 7,2 M pysyy vuoden 2012 ennusteen tasolla. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus kasvaa ensi vuodelle n. 10,3 % yhteensä 1,9 M :oon. Valtionosuuksia pienentävä opetus- ja kulttuuritoimen muun valtio-osuuden tasaus pienenee ennusteen mukaan n. 135 t yhteensä n. 520 t :oon. Käyttötalous, tuloslaskelma Talousarvion käyttötalousosaan merkityt, toimielinten ehdotusten mukaiset toimintatulot ovat 6,8 % suuremmat verrattuna kuluvan vuoden talousarviomuutokset sisältävään budjettiin. Toimintamenot on arvioitu 5,4 % suuremmiksi kuin kuluvana vuonna. Näillä toimintatuloissa ja menoilla toimintakate kasvaa 8,9 % kuluvaan vuoteen. Tuloslaskelmaosaan merkityt verotulot ovat pienentyneet 0,8 % kuluvan vuoden budjetoituihin verotuloihin verrattuna. Valtionosuudet ovat kasvaneet 3,0 % kuluvan vuoden budjetoituihin verrattuna. Tuloslaskelman budjetoitu vuosikate ennen poistoja on alijäämäinen 377 500 ja poistojen jälkeen tilikauden tulos on 1 298 600 alijäämäinen. Rahoituslaskelma ja lainamäärä Talousarvion investointiosaan on vuodelle 2013 merkitty investointimenoja 3 076 000. Näiden investointimenojen kattamiseen tarvitaan mahdollisesti tulorahoituksen lisäksi lainaa. Rahoituslaskelmaosaan on investointimenoja varten merkitty talousarviolainaa 1 000 000. 6
1.2. K u n n a n j o h t a j a n k a t s a u s Kaksijakoista kehitystä Niin eurotalouden kuin maailmantaloudenkin sumeat näkymät heijastuvat vahvasti myös viennistä riippuvaiseen Suomeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu jää meillä ensi vuonna 1,0 prosenttiin. Talousnäkymien epävarmuutta kuvaa osaltaan myös uusimpien talousennusteiden suuri vaihteluväli: kun esimerkiksi Handelsbanken ja Palkansaajien tutkimuslaitos ennakoivat Suomen talouden kasvavan vuonna 2013 tasan kahden prosentin tahtia niin Tapiola Pankin näkemyksen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jää ensi vuonna vaivaiseen puoleen prosenttiin. Niin maakunnan kuin Euroopan ja maailmankin laajuisiin näkymiin verrattuna Virolahti on viime aikoina päässyt kuitenkin myönteisessä mielessä talouskehityksen akanvirtaan. Yritysten kiinnostus etabloitua Vaalimaan alueelle on kasvanut räjähdysmäisesti sen jälkeen kun viime keväänä annetun valtion lisätalousarvion myötä saatiin varmuus Hamina Vaalimaamoottoritieosuuden toteutumisesta. Kesällä allekirjoitettiinkin vuosien odottelun jälkeen vuokra- ja osto-optiosopimus niin sanotusta Länsikeskuksen tontista, jolle ensi kesänä alkaa kohota noin 30.000 kerrosneliömetrin suuruinen kauppakeskus, johon on sijoittumassa myös Raha-automaattiyhdistyksen järjestyksessään toinen kasino. Kauppakeskus- ja kasinohankkeiden lisäksi Vaalimaalla on käynnistymässä myös muita mittavia kaupallisen rakentamisen projekteja. Toteutuessaan ne tuovat tietenkin kuntaan uutta elinvoimaa ja palveluja, jos kohta uusia haasteitakin. Rajan pinnassa työtä ja toimeentuloa isolle joukolle ihmisiä tuovat lähivuosina myös satojen miljoonien mittaluokkaa olevat liikenneinfran investoinnit. Vaalimaan rajanylityspaikalla ovat tänä syksynä käynnistyneet henkilö- ja tavaraliikenteen eriyttämiseen liittyvät järjestelyt ja vuosikymmenen puolivälissä starttaa Hamina Vaalimaa-moottoritieosuuden rakentaminen. Ja siinä välissä toteutuu toivon mukaan myös se paljon puhuttu rekkaparkki. Kaupallisten palvelujen ja liikenneyhteyksien lisäksi isoja rakennushankkeita on vireillä myös uusiutuvan energian tuotannossa. Oravakorven Vaahterikon alueella on kunnan maille tulossa näillä näkymin ensi keväänä luvitusvaiheeseen TuuliWatti Oy:n kuuden yksikön kokoinen tuulivoimapuisto ja samalle alueelle Haminan Energia Oy suunnittelee biokaasulaitoksen rakentamista. Samoin Haminan Energia Oy:llä on Virolahden alueella niin sanotusti työn alla myös oma tuulipuistohankkeensa yksityisille maille. +++ Virolahden kunnan talouteen toimintaympäristön myönteinen kehitys heijastuu kaksijakoisesti. Kasvun tukeminen lisää välittömästi kunnan menoja, mutta kunnan tuloja näköpiirissä oleva kasvu sen sijaan lisää vasta vuoden tai parin viipeellä. Kasvustrategian toteuttamista enemmän haastetta kuntatalouden hoitamiseen tuovat ensi vuonna ennen muuta niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin rutkat menopaineet. Niistä huolimatta vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014 2015 taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on ollut turvata virolahtelaisille vähintään nykyisen tasoiset ja laajuiset kunnalliset palvelut. Edellä esitettyjen parametrien pohjalta Virolahden kunnan vuosikatteen ennakoidaankin painuvan kolmen taloudellisesti hyvän vuoden jälkeen ensi vuonna 377 500 euron verran miinukselle. Tiukentuneen poistokäytännön jälkeen vuoden 2013 tappio nousisi näin ollen peräti 1 298 600 euroon. Tämä on toimialoille selkeä viesti siitä, että takavuosilta tuttua ja hyvin pitänyttä menokuria on syytä vaalia entistäkin tarkemmin, jotta Virolahden kunta voi tulevina vuosina yltää kesäkuussa 2012 hyväksytyssä palvelustrategiassa asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Tiukoista raameista huolimatta vuoden 2013 talousarvio ei jaa pelkkää niukkuutta. Investointipuolella isompia asioita ovat Klamilan koulun ja päiväkodin rakentaminen, Pajulahden alueen kunnallistekniikan toteutuminen sekä varautuminen Vaalimaan kehittämiseen. Palveluissa uusi päänavaus puolestaan on valmentavan luokan perustaminen maahanmuuttajaoppilaille. 7
1.3. V I r o l a h t i - s t r a t e g i a 2 0 1 2-2 0 1 7 Palvelustrategian työstäminen aloitettiin 18. tammikuuta 2012 järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Sen jälkeen strategian valmistelu jatkui virkamiestyönä ja kunnanhallituksen iltakouluissa. Prosessin tuloksena syntynyttä strategialuonnosta arvioitiin 23. toukokuuta 2012 pidetyssä valtuustoseminaarissa. Valtuusto hyväksyi Virolahti-strategian 18. kesäkuuta 2012 pitämässään kokouksessa. Palvelustrategian laatimisessa on kysymys kunnan palvelujen saatavuuden turvaamisessa pidemmällä, yli valtuustokauden yltävällä aikavälillä. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten ja millä resursseilla kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten mukanaan tuomista haasteista. Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan kuntien tulisi laatia linjaukset palvelujen järjestämisestä noin 10 vuodeksi eteenpäin. Virolahti-strategiassa tarkastelujaksoksi on kuitenkin otettu vuodet 2012 2017. Aikarajauksen perusteena on se, että strategiaa valmisteltaessa ei ole ollut käytettävissä tarkkoja tietoja Kataisen hallituksen käynnistämän, koko maan kattavan kuntauudistuksen kriteereistä, toteuttamistavasta ja aikataulusta. Tiedossa kuitenkin on, että hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lakiesitykset voimaan vuoden 2013 alusta lähtien niin, että rakenneratkaisujen toteuttamiseen päästäisiin vuoden 2015 alusta lähtien. Strategian toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja strategiaa on tarkoitus päivittää aina vuodella eteenpäin talousarvion valmisteluprosessin yhteydessä. Toiminta-ajatus, arvot ja visio Virolahden kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota asukkailleen kustannustehokkaasti hyvät peruspalvelut sekä turvallisen elämän puitteet viihtyisässä ympäristössä ja luoda edellytyksiä yritystoiminnan monipuoliselle kehittämiselle alueen historiaa, luonnonvaroja, merta ja rajanylitysliikennettä hyödyntäen. Keskeiset arvot ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasaarvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Virolahden kunnan visio kiteytyy seuraavaan sloganiin; Virolahti antoisa ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla. Siitä voidaan johtaa kunnan visio 2017: Virolahti on vireä, kasvava ja kansainvälistyvä rajakunta. Se tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvät palvelut ja houkuttelee alueelle koko ajan uutta yritystoimintaa. Nykytila, skenaario ja tavoitetila 2017 Visio on konkretisoitavissa selkeästi mitattavissa olevaksi tavoitetilaksi Virolahdesta vuonna 2017. Asetettuja tavoitteita on syytä suhteuttaa niin nykytilaan kuin historiatietoihin perustuviin skenaarioihinkin, jotta tuonnempana voidaan arvioida tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Seuraavassa tarkastelun kohteeksi on otettu muutamia selkeästi mitattavissa olevia, vision toteutumiseen olennaisesti liittyviä tekijöitä. 8
Väestöennuste ikäryhmittäin/v Ikärakenne 31.12.2010 Tilastokeskuks. ennuste 2015 TK:n ennuste (2010) v:lle 2020 Tavoite 2017 3487+0,4 %/v 0-19 664 646 654 675 20-64 2002 1845 1727 1950 65-74 420 502 547 516 yli 75 431 421 438 430 yhteensä 3516 3414 3366 3571 Väestön kielijakauma 31.12.2010 Tavoite 2017 Suomi 3331 (94,70 %) 3345 (93,67 %) Venäjä 122 (3,50 %) 156 (4,37 %) Muut 63 (1,80 %) 70 (1,96 %) Elinkeinorakenne 2009 2010 Tavoite 2017 Yritysten määrä 212 221 250 Työpaikkojen määrä 1337 1630 - alkutuotanto 179 140 - jalostus 127 140 - palvelut 1012 1330 - tuntematon toimiala 19 20 Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Tavoitetilaa kohti pyrittäessä tarvitaan konkreettisia osatavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Palvelustrategian näkökulmasta kokonaisuutta on silloin aiheellista tarkastella erikseen resurssien eli kuntatalouden ja tuotosten eli kunnallisten palvelujen näkökulmasta. Palvelutuotannon osalta on syytä tarkastella edelleen erikseen niitä seikkoja, joilla edistetään tavoitetilan saavuttamista ja niitä tekijöitä, joilla vastataan palvelukysynnän muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Kunnan talous Virolahden kunnan taloudenpidossa tavoitteena on vuosikatteen nouseva trendi niin, että tarkastelujakson lopussa vuosikate on 1,5 miljoonan euron tasoa. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat tiukan menokurin lisäksi aktiivinen elinkeinopolitiikka ja maanhankinta sekä tonttitarjonnan monipuolistaminen. Keskeisimmät elinkeinopoliittiset hankkeet on esitelty elinkeinotoimen kohdalla. Vero- ja taksapolitiikassa noudatetaan valtuuston aiempia linjauksia eli veroprosentti pidetään nykyisellään ja kiinteistöverotuksessa sekä taksoissa tavoitetasona on olla maakunnan keskiarvon tuntumassa. Kunnan verotulojen sekä toimintatuottojen ennakoidaan kehittyvän seuraavasti (vuoden 2012 rahassa): Tulokehitys 2013 2014 2015 2016 2017 Kunnallisverotulot 8,7 8,9 9,2 9,4 9,7 Kiinteistöverotulot 1,0 1,1 1,3 1,4 1,5 Yhteisöverotulot 0,9 1,1 1,2 1,4 1,5 Verotulot yht. 10,8 11,5 12,4 13,3 14,2 Toimintatuotot 7,3 7,5 7,6 7,8 7,8 Y h t e e n s ä 18,1 19,0 20,0 21,1 22,0 Valtionosuuksien osalta palvelustrategiaa laadittaessa lähtökohtaolettamuksena on, että ne säilyvät osapuilleen vuoden 2012 tasolla eli noin 8,4 miljoonassa eurossa. Laskelmissa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräksi arvioidaan 0 euroa, kun vuodelle 2012 budjetoitu nettomäärä on + 49.000 euroa. 9
1.4. T o i m i n n a n o r g a n i s o i n t i Virolahden kansalaiskunta Virolahden kunnan hallintotoiminnasta vastaa Virolahden kunnanvaltuusto ja -hallitus. Hallintosäännössä määrätään kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelyistä. Kunnan toimintaa ohjataan hallintosäännön lisäksi seuraavilla johtosäännöillä: Valtuuston työjärjestys Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sisäisen valvonnan ohje Hankintaohje Laskutus- ja perintäohje Itsenäinen kansalaiskunta keskittyy sille lain mukaan kuuluviin hallintotehtäviin, kunnan elinvoiman edistämiseen sekä palvelutuotannon kokonaisohjaukseen. Kaakon kaksikon palvelutuotanto isäntäkuntamallilla Virolahden ja Miehikkälän kuntien valtuustot ovat 18.6.2007 hyväksyneet yhteistyösopimuksen palvelutoiminnan järjestämisestä isäntäkuntamallilla. Sopimusta on päivitetty 19.12.2011 valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopimuksen irtisanomisajan osalta. Virolahden ja Miehikkälän kunnat järjestävät alueensa palvelutoiminnan siten, että - Miehikkälä järjestää molemmille kunnille sosiaali- ja terveystoimen palvelut - Virolahti järjestää molemmille kunnille sivistys- ja teknisen toimen palvelut sekä tukipalvelut (talous- ja henkilöstöhallinto sekä ruokapalvelut) Palvelutoiminnasta vastaavat molempien kuntien edustajista koostuvat toimielimet. Cursor Oy (elinkeinopalveluiden tuottaja) Miehikkälä KV KH Virolahti KV KH Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Talousarvion käyttötalousosassa kunnan omat toiminnot ovat yleishallinnossa ja yhteiset toimialoittain niin, että toiminnan järjestävä kunta budjetoi toimialan kaikki tulot ja menot. Tuloihin sisältyy toisen kunnan osuus nettomenoista. Toimialojen välisissä kustannuksissa jakoperusteena käytetään kuntien asukaslukuja, milloin helposti sovellettavaa muuta jakoperustetta ei ole. Kaakon kaksikon tukipalvelutoiminnan tulosalueiden 200-250 kaikki menot kohdistetaan kansalaiskunnille, muille toimialoille tai ulkopuolisille käyttäjille. 10
11 Organisaatiokaavio VALTUUSTO PALVELUOHJAUS TYÖRYHMÄ VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYS LTK SIVISTYS LTK KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- JOHTAJA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA SOSIAALI JA TERVEYS PALVELUT Sosiaalija terveysjohtaja HAMINAN YMPÄRISTÖ LTK RAKENNUS LTK TEKNINEN LTK KUNNAN- JOHTAJA HENKILÖSTÖ- JAOSTO KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA SIVISTYS PALVELUT Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi TEKNISET JA YMPÄRISTÖ PALVELUT Tekninen johtaja TUKI PALVELUT Hallintoja henkilöstöjohtaja KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI VALTUUSTO PALVELUOHJAUS TYÖRYHMÄ VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYS LTK SIVISTYS LTK KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- JOHTAJA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA SOSIAALI JA TERVEYS PALVELUT Sosiaalija terveysjohtaja HAMINAN YMPÄRISTÖ LTK RAKENNUS LTK TEKNINEN LTK KUNNAN- JOHTAJA HENKILÖSTÖ- JAOSTO KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA SIVISTYS PALVELUT Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi TEKNISET JA YMPÄRISTÖ PALVELUT Tekninen johtaja TUKI PALVELUT Hallintoja henkilöstöjohtaja KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI
1.5. K u n t a k o n s e r n i Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy konserniohjeen. Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti yhtenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöillä (emoyhteisö) on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Virolahden kunnalla on konsernisuhteen nojalla määräämisvalta kohdeyhteisöissä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: - kunnalla on enemmän, kuin puolet kohdeyhteisön kaikkien osakkaiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun sopimukseen; - kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin, kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu äänten enemmistö. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kuntakonsernin tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kunnan johtamista. Samalla tavoitteena on toteuttaa kunnan visio. Kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä antaa ohjeet kokouksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä. 12
2. TALOUSARVION SITOVUUSTASOT Käyttötalousosassa sitovana tavoitteena toimielimillä on budjetoitu toimintakate, joka sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimielimittäin (lautakunnittain) sitovat nettomäärärahat (toimintakate) ovat seuraavat: Kvalt. 18.6.2012 13 Budjettiyhteenveto 10 Keskusvaalilautakunta S I T O V U U S T A S O T Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ -5 276-10 200 MENOT YHTEENSÄ 9 915 23 300 NETTO 4 639 13 100 12 Tarkastuslautakunta Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ 15 744 13 400 18 200 135,8 NETTO 15 744 13 400 18 200 135,8 14 Kunnanvaltuusto Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ 27 877 22 300 28 300 126,9 NETTO 27 877 22 300 28 300 126,9 16 Kunnanhallitus Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ -2 173 410-1 719 500-1 784 900 103,8 MENOT YHTEENSÄ 3 598 278 3 162 200 3 496 650 110,6 NETTO 1 424 868 1 442 700 1 711 750 118,7 30 Sos ja terv ltk Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ -3 961 MENOT YHTEENSÄ 11 147 023 11 218 500 12 329 600 109,9 NETTO 11 143 062 11 218 500 12 329 600 109,9 40 Sivistyslautakunta Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ -2 401 301-2 322 600-2 393 000 103,0 MENOT YHTEENSÄ 6 255 665 5 883 500 6 606 700 112,3 NETTO 3 854 364 3 560 900 4 213 700 118,3 50 Tekninen lautakunta Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ -3 692 646-2 843 700 4 172 800 146,7 MENOT YHTEENSÄ 4 745 158 4 497 900 4 990 250 111,0 NETTO 1 052 512 1 654 200 817 450 49,4 59 Rakennuslautakunta Selite TP 2011 TA 2012 TA2013 ed.budj. TULOT YHTEENSÄ -211 744-282 900-227 100 80,3 MENOT YHTEENSÄ 352 282 430 700 369 100 85,7 NETTO 140 538 147 800 142 000 96,1 Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. Investointien osalta sitovuustasot on esitetty talousarvion investointiosassa sivulla 89. 13
3. KÄYTTÖTALOUS-OSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA 3.1. K u n t a s t r a t e g i a n 2 0 1 2-2 0 1 7 t a v o I t e b u d j e t t i TAVOITEBUDJETTI 2013 2017 (1.000 ) TA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5322 5420 5520 5615 5730 5830 Maksutuotot 90 90 95 95 100 100 Tuet ja avustukset 107 110 115 115 120 120 Muut toimintatuotot 1659 1700 1730 1765 1810 1780 Toimintatuotot yhteensä 7178 7320 7460 7590 7760 7830 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -5464-5600 -5710-5825 -6000-6220 Henkilösivukulut -1798-1850 -1880-1920 -1980-2050 Palvelujen ostot -14591-14865 -15250-15800 -16300-16610 Aineet ja tarvikkeet -1651-1695 -1720-1750 -1800-1850 Avustukset -469-500 -540-590 -650-700 Muut toimintakulut -1279-1290 -1310-1355 -1450-1500 Toimintakulut yhteensä -25252-25800 -26410-27240 -28180-28930 TOIMINTAKATE -18074-18480 -18950-19650 -20420-21100 Verotulot 10204 10800 11500 12400 13300 14200 Valtionosuudet 8357 8400 8400 8400 8400 8400 Rahoitustuotot ja - kulut 49 0 0 0 0 0 VUOSIKATE 536 720 950 1150 1280 1500 14
3.2. Y l e I s h a l l I n n o n t o I m I a l a (1 0 ) Toimialajohtaja on kunnanjohtaja Osmo Havuaho Toimielimet sitovuustasolla ovat: 10 Keskusvaalilautakunta 12 Tarkastuslautakunta 14 Kunnanvaltuusto 16 Kunnanhallitus Yleishallinto vastaa Virolahden kansalaiskunnan hyvän hallinnon toteuttamisesta, elinkeinoelämän edistämisestä, palvelutuotannon ohjauksesta ja strategiatyöstä sekä rakentavasta yhteistyöstä sidosryhmiin. 10 Keskusvaalilautakunta Toimielimen esittelijänä toimii keskusvaalilautakunnan sihteeri Anita Takasuo. Tehtävät Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on Vaalilain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen kunnassa. Kustannuspaikkoja ovat Eduskuntavaalit 1000, EU-vaalit 1010, Kunnallisvaalit 1020, Presidentinvaalit 1030 ja Kansanäänestys 1040. Toiminta ja tavoitteet Vuonna 2013 ei ole lakisääteisiä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat 6/2014 järjestettävät Europarlamenttivaalit. Oikeusministeriön suosittelee kunnille äänestysaktiivisuuteen panostamista perustuslain 14 :n mukaisen osallistumisoikeuden optimoimiseksi. Invalidiliitto ry on antanut ohjeet esteettömyyden vähentämiseksi äänestyspaikoilla. Kriittinen menestystekijä: Asukkaiden äänioikeuden käyttö Kymen piirin tasolla Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tav. Mittarit Tot.2011 TA2012 Tot.2012 TA2013 Äänestysaktiivisuus % vaalipiirin tasolla - Eduskuntavaalit 2011 (Kymen vp. 67,4 %) (äänioikeutetut 2873 Vi) - Presidentivaalit 2012 (äänioikeutetut 2859) - Kunnallisvaalit 2012 (äänioikeutetut 2840) 68,9 % Vaalikustannukset /äänestäjä/netto 1,60 Kymen vaalipiiri 66,7 % Kymen vaalipiiri 57,2 % PRV 0,38 KV 3,37 65,9 % 60,8 % ei vaaleja ei kuluja 15
10 Keskusvaalilautakunta Selite TP 2011 TA 2012 TOIMIELIN Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset -5 276-10 200 Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ -5 276-10 200 Palkat ja palkkiot 6 532 15 600 Eläkemenot 470 1 100 Muut sosiaalivakuutusmaksut 165 400 Henkilöstömenot yhteensä 7 167 17 100 Palvelujen ostot 2 049 4 700 Aineet ja tarvikkeet 481 1 000 Avustukset Muut toimintakulut 218 500 Toimintakulut yht, ei henk men 2 748 6 200 MENOT YHTEENSÄ 9 915 23 300 NETTO 4 639 13 100 12 Tarkastuslautakunta Vastuullinen tilintarkastaja on JHTT Juhani Liski/Oy Audiator Ab. Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalain 9. luvussa ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. Se arvioi valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, sen on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Toimielimen kustannuspaikka on Tarkastustoimi 1100. Toiminta Tarkastustoiminnan painopiste on työohjelman 2012/2013 mukainen. Tarkastuslautakunnan ja JHTT -tilintarkastajan hyvä yhteistyö, riittävä ohjeistus ja toiminnan suunnitelmallisuus varmistaa asianmukaisen ja laadukkaan tarkastustoimen hoidon kustannustehokkaasti. Tilintarkastuspalvelujen hintoja on korotettu 1.8.2012 alkaen 1,5 %:lla ja uuden valtuustokauden alkaessa on tilintarkastuspalvelut kilpailutettu Seutuhankinnan kautta syksyllä 2012 vanhan tarkastuslautakunnan toimesta. Toiminnalliset tavoitteet Mittarit Tot.2011 TA2012 Tot.2012 TA2013 Hallinnon ja talouden tarkastuspäivät kpl/v (ltk+tark.) 8 kpl 8+2 kpl 9 + 2 16
12 Tarkastuslautakunta Selite TP 2011 TA 2012 TOIMIELIN Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot 2 665 3 000 3 500 116,7 3 500 3 500 3 500 Eläkemenot 97 Muut sosiaalivakuutusmaksut 13 Henkilöstömenot yhteensä 2 775 3 000 3 500 116,7 3 500 3 500 3 500 Palvelujen ostot 12 610 10 000 14 400 144,0 14 400 14 400 14 400 Aineet ja tarvikkeet 100 Avustukset Muut toimintakulut 359 300 300 100,0 300 300 300 Toimintakulut yht, ei henk men 12 969 10 400 14 700 141,3 14 700 14 700 14 700 MENOT YHTEENSÄ 15 744 13 400 18 200 135,8 18 200 18 200 18 200 NETTO 15 744 13 400 18 200 135,8 18 200 18 200 18 200 110 Tarkastustoimi Sisäinen budjettiyhteenveto TP 2011 TA 2012 TOIMIELIN 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut 24 4442 Sisäiset henkilöstöpalvelut 83 100 100 100 100 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 500 500 500 500 4471 Sisäiset muut palvelut 405 Lisätalousarvio 2012 4442 Sisäiset henkilöstöpalvelut 100 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 400 MENOT YHTEENSÄ 500 600 120,0 600 600 600 NETTO 500 600 120,0 600 600 600 17
14 Kunnanvaltuusto Toimielimen esittelijänä toimii kunnanjohtaja Osmo Havuaho. Tehtävät Kunnanvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa kuntalain 13 :n mukaisesti eli vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuustossa on 21 valtuutettua, jotka aloittavat uuden valtuustokauden 2013-2016. Valtuuston toimintaa ohjaa työjärjestys (KuntaL 15 ). Toimielimen kustannuspaikka on Kunnanvaltuusto 1200. Toiminta ja mittarit Valtuusto järjestäytyy 1.1.2013 alkaen ja kokoontuu hoitamaan kuntalaissa sille säädetyt tehtävät. Valtuusto järjestään 2+1 seminaaripäivää vuonna 2013. Kriittinen menestystekijä: Valtuutettujen osallistuminen itsehallinnon hoitoon Toiminnalliset tavoitteet Taloudell.tav. Mittarit Tot.2011 TA2012 Tot.2012 TA2013 -Päättäjien osallistumisaste % kokouksiin -Seminaarit kpl/v 97 % 3 kpl 100 % 3 kpl 100 % 3 kpl Kokouspäivän hinta/ 3097,46 2787,50 2830,00 (3 + 7) 14 Kunnanvaltuusto Selite TP 2011 TA 2012 TOIMIELIN Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot 15 098 14 500 16 700 115,2 16 700 16 700 16 700 Eläkemenot 299 200 300 150,0 300 300 300 Muut sosiaalivakuutusmaksut 57 Henkilöstömenot yhteensä 15 454 14 700 17 000 115,6 17 000 17 000 17 000 Palvelujen ostot 10 556 7 000 10 800 154,3 10 800 10 800 10 800 Aineet ja tarvikkeet 100 100 Avustukset 1 760 Muut toimintakulut 7 500 500 100,0 500 500 500 Toimintakulut yht, ei henk men 12 423 7 600 11 300 148,7 11 300 11 300 11 300 MENOT YHTEENSÄ 27 877 22 300 28 300 126,9 28 300 28 300 28 300 NETTO 27 877 22 300 28 300 126,9 28 300 28 300 28 300 120 Kunnanvaltuusto Sisäinen budjettiyhteenveto TP 2011 TA 2012 TOIMIELIN 4442 Sisäiset henkilöstöpalvelut 472 300 300 300 300 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 600 600 600 600 4471 Sisäiset muut palvelut 428 Lisätalousarvio 2012 4442 Sisäiset henkilöstöpalvelut 300 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 400 MENOT YHTEENSÄ 700 900 128,6 900 900 900 NETTO 700 900 128,6 900 900 900 18
16 Kunnanhallitus Toimielimen esittelijänä ja esimiehenä toimii kunnanjohtaja Osmo Havuaho. Toimielimen tulosalueet: 130 Keskushallinto 140 Maaseutupalvelut 160 Elinkeino- ja matkailutoimi 170 Museotoiminta 200-250 T u k I p a l v e l u t : talous- ja henkilöstöhallinto sekä ruokapalvelut Tehtävät Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kunnan etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Toimielimen kustannuspaikkoja ovat kunnanhallitus 1300, yleishallinto 1310, hankintatoimi 1320, vammaisneuvosto 1330, vanhusneuvosto 1335 ja Kaakon kaksikon palveluyhteistyö 1350. 1 3 0 K e s k u s h a l l i n n o n t u l o s a l u e Tavoitteet ja toiminta Kunnanvaltuuston/hallituksen asettamien tavoitteiden mukainen hallinto- ja palvelutoiminnan johtaminen, päätöksenteko, tietopalvelut sekä elinkeinoelämän kehittäminen. Kunnanhallitus (1300) Kunnanhallitus järjestää kokouksia joka kuukauden toinen ja neljäs maanantai. Uusi kunnanhallitus 2013-2016 nimetään valtuuston tammikuun kokouksessa. Hallinnon ja talouden sisäisestä valvonnasta sekä talous- ja hallintoasioiden valmistelusta huolehtivat kunnanjohtaja Osmo Havuaho ja talouspäällikkö Olli Vilen. Kriittiset menestystekijät: Julkisen vallankäytön/päätöksenteon lainmukaisuus Toiminnalliset tavoitteet Mittarit Tot.2011 TA2012 Tot.2012 TA2013 Hallintoasioiden käsittelymäärät /v 205 kpl 200 kpl 230 kpl Ripeä asiakohtainen käsittelyaika/kk päätöksenteossa enint. 1,5 kk/asia enint. 1,5 kk/asia enint. 1, 5 kk/asia Taloudelliset tav. Valituksia päätöksistä kpl/v (lainmuk.per.) Hallintokustannukset /as./v as.luvut - 2011 oli 3515-1.1.2012 oli 3488-10/2012 on 3463 VRK:n mukaan 42,21 41,80 0 kpl 43,00 Päätöksenteon hinta/ /kokous (kok.plk:t/kok:n määrä) 1198,69 1000,00 1125,00 19
Yleishallinto (1310) Yleishallinto hoitaa Virolahden kansalaiskunnan hallinto- ja tietopalvelut, sisäisen ja ulkoisen asiakaspalvelun sekä palvelujen oston muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä.hallintoasioiden valmistelijana/toimeenpanijana sekä keskusarkistonhoitajana toimii toimistosihteeri ja asiakaspalvelusta vastaa palvelusihteeri (85 %) Tavoitteet ja toiminta Tavoitteena on hyvän hallinnon mukainen asiakaspalvelu ja tietohallinto; neuvonta ja KELA:n yhteispalvelupiste, kassapalvelut ja kirjaamon sekä keskitetyt postituspalvelut organisaatiolle. Kaakon kaksikon arkistotiimi jatkaa arkistonmuodostussuunnitelmien/tiedonhallintasuunnitelmien (THS) laadintaa ja vanhojen arkistojen seulontaa sekä tietopalvelua. Asiahallintajärjes telmänä toimii Dynasty -ohjelmisto, jonka päivitysversion hankinta ja siihen liittyvät koulutus kustannukset on budjetoitu vuoden 2013 talousarvioon. 3 000 Sopimusta Kelan yhteispalvelupisteen ja Kaakon kaksikon puhelinvaihdepalveluista Miehikkälän kunnan kanssa jatketaan ja yhteistyösopimuksen mukaiseen rahoitukseen varaudutaan. Lakisääteiset korvaukset ja jäsenmaksut: - Verohallinnon verotuskustannukset as.luvun mukaan (1310 4450) 80 000 - KEVA:n eläkemenoperusteiset maksut ennusteen mukaan (1310 4101) 556 000 - Kuluttaja- ja velkaneuvonta - Löytöeläintarha - Vastuuvakuutukset - Ammattilehdet 3 000 - Asiakirjalunastukset ja maanmittaukset - Tekijänoikeusmaksut Gramex, Kopiosto ja Teosto - Jäsenmaksut yhteisöille ja yhdistyksille (pl. elinkeinolliset yhteisöt) Kuntaliitto, seutuhallinto ym. 30 000 Kriittinen menestystekijä: Hyvän hallintotavan mukainen hallinto- ja palvelutoiminta Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Kriittinen menestystekijä Asiakaspalvelun määrä (sis.+ulk.) asiakkaat hlöä/v - joista puhelut - joista KELAn yhteispalvelukäyntejä Tietohallinta - Arkistotiimi/ kehittämiskokoukset kpl/v Asiakaspalvelun hinta /asiakas (henk.menot-kuel) Tot.2011 TA2012 Tot. 2012 2150 2000 602 90 2 600 70 2 TA2013 2000 600 70 56,87 64,55 68,40 2 20