Pirttimäen laajennus Liite 5 Ote rakennusinventoinnista Ote Janakkalan rakennusinventoinnista 2002-2004 Teija Ahola
Pirttimäen alueen täydennys Liite 6 Luontoselvitys 1 Janakkalan taajamien luontokohteet Kaava-alue sisältyy v. 2001 valmistuneeseen inventointiin Janakkalan taajamien luontokohteet, jonka tekijät ovat Esa Lammi, Aatto Ratia, Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ja Janakkalan kunta 2001 Inventoinnin perusteella kohde on osa Taajaman itäpuolista peltoaluetta. Alueella on useita maatiloja, mutta uutta asutusta on vain taajaman puoleisessa reunassa. Miltei koko alue on asuinrakennusten pihapiirejä lukuun ottamatta peltoa; pohjoispäässä on pieni peltojen ympäröimä metsäsaareke ja eteläpäässä Hakamäen alueella on metsäkuvio. Molemmat alueet ovat talousmetsää, joissa on viime vuosina tehty harvennushakkuita. Myllyojan yläjuoksu haarautuu pellolla kahdeksi uomaksi, jotka ovat enimmäkseen puuttomia. Peltoalueella ei ole luontokohteita. G.13 Yksi taajaman merkittävimmistä luontokohteista on Myllyojan lehto. Myllyoja on Turengin keskustassa sijaitseva tasaiseen hiesumaahan uurtunut vanha jokiuoma, jossa virtaa nykyisin kapea puro. Hausjärventien ja taajaman itäpuolisen peltoalueen välinen osuus on edustavaa puronvarsilehtoa, jolla on myös huomattava geologinen arvo. G.14 L.53 Myllyojan eteläpuolella ja purolaaksossa kulkee osan matkaa kävelytie. Myllyoja kiertää Pirttimäen alueen ja nyt käsillä oleva asemakaava rajoittuu itäosastaan Myllyojan latvaosiin. Tällä kohdalla myllyoja on kapea puro, mutta sen erottaa maisemassa paikoittain ojan varren kasvullisuuden ansiosta. Asutuksen keskellä sijaitsevalla Myllyojalla on huomattava virkistyskäyttöarvo. Alueeseen pääsee helposti tutustumaan länsipäätä pitkin kulkevaa ulkoilureittiä pitkin. Luonto ja maisema / selvityksen päivitys Kaava-alue jakaantuu luonnon ja maiseman osalta kolmeen osaan. 1. Rokkilan entisen maatilan talouskeskuksen pihapiiri 2. Pelto 3. Myllyojan varsi
Pirttimäen alueen täydennys Liite 6 Luontoselvitys 2 Maisema Rokkilan pihapiiri on puustoinen ja isot avoimen tilan reunassa kasvaneet kuuset ja männyt ovat leimallisia ympäristön maisemakuvassa. Lammintielle avautuu pitkä avoin peltonäkymä. Kuvassa näkymä Saarentieltä luoteeseen. Maaperä Rokkilan talo on sijoittunut moreenimäelle. Sitä ympäröivät pellot ovat savea. Alue rajautuu idässä Myllyojan purouomaan, joka on uurtanut väylänsä n. 4 m alueen perustasosta. Savikerroksen paksuus on jopa 12 m. Vesistö Myllyojan pohjoinen haara rajaa alueen idän puolella. Oja on kaava-alueen kohdalla kapea ja osittain kasvillisuuden peitossa. Kasvillisuus Rokkilan pihapiirissä on runsaasti varttunutta havupuu- ja sekametsää. Rakennuksen lounaispuolella ja Lammintiehen rajoittuen puusto on metsäistä ja luonnontilaisen oloista. Valtalajeina mänty ja kuusi. Lammintien varressa, tonttiliittymän kohdalla kasvaa iso tammi. Rakennuksen itäpuoli on puutarhana, pihatila rajautuu miellyttävästi korkean ja runsaan puuston ansiosta. Puimalan ympäristössä on runsaasti merkittävän isoja reunapuina kasvaneita mäntyjä ja kuusia sekä puuryhmiä. Merkittävimmät puut on viety pohjakartalle.
Pirttimäen alueen täydennys Liite 6 Luontoselvitys 3 Puimalan kaakkoispuolella, pellon reunassa on jonkin verran keto/niittylajeja: sarjakeltano, ruusuruoho, kurjenkello, Eläimistö Metsikön ala on pieni eikä sieltä ole yhteyksiä laajempiin metsäalueisiin, joten ei ole oletettavaa, että liito-orava pesisi alueella. Lepakoita ei ole havaittu eikä selvitetty detektorin avulla.
Liite 9 Pirttimäen laajennus Luonnosvaiheen kuuleminen Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavanlaatijan vastineet Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 24.6.2009. Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRL 62 tarkoituksessa 24.6.- 7.8.2009. Lausunnot Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen liitolta, Museovirastolta, Hämeen tiepiiriltä ja Vattenfall Verkko Oy:ltä. Ympäristökeskus esitti, että luontoselvitys on melko vanha ja se tulisi päivittää. Lisäksi ympäristökeskus esitti, että uusien tonttien rakentamistapaa tulisi ohjata tarkemmin, jotta syntyy mielenkiintoinen kokonaisuus. Luontoselvitystä on päivitetty kunnan omana työnä. Uusien tonttien rakentamistapaa ohjataan kaavaan sisältyvin sijoitusta ja massoittelua ohjaavin määräyksin sekä erillisin rakentamistapaohjein, joiden noudattaminen sidotaan tontin myyntiehtoihin. Museoviraston lausunnossa esitettiin, että Rokkilan talon sr-kaavamääräys muutetaan muotoon Suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt on tehtävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Otettu huomioon. Museovirasto esitti lisäksi harkittavaksi, että kaavaluonnoksen ratkaisu, jolla Rokkilan piharakennukset (puimala ja aitta) on kaavoitettu kahdeksi omakotitontiksi, vielä harkittaisiin uudelleen, jotta Rokkilan pihapiiri säilyisi ehjänä. Rokkilan pihapiiriin tulisi sallia rakennusala uudelle piharakennukselle. Uudisrakennuksen ulkoasua tulee ohjata kaavamääräyksin ympäristöön sopivaksi. Kaavoitustyössä katsottiin, että kaavassa rajattu alue muodostaa ehjän pihapiirin ja mahdollistaa pihapiiriä täydentävää lisärakentamista. Puimalan ja ladon ei katsottu luontevasti kytkeytyvän pihapiiriin. Rokkilan talo on kaavoituksella muuttumassa asuintontiksi ja sen maatilatalouteen liittyvien rakennusten merkitys ei ole entisensä. Uusien tonttien rakentamistapaa ohjataan kaavaan sisältyvin sijoitusta ja massoittelua ohjaavin määräyksin sekä erillisin rakentamistapaohjein, joiden noudattaminen sidotaan tontin myyntiehtoihin. Hämeen tiepiiri muistutti, että kaksi uutta Rokkilanpihan tonttia sijoittuvat Lammintien melualueelle. Niiden osalta kaavamääräyksien tulee olla samanlaiset, kuin Pirttimäen ensimmäisessä asemakaavassa. Otettu huomioon. Hämeen liiton ja Vattenfall Verkko Oy:n lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Mielipiteet Kaavaluonnoksesta saatiin 6 mielipidettä Saarentien asukkailta. Koska kaikissa mielipiteissä sisältö kohdistui pääasiassa kaavan mahdollistamien uusien katujen rakentamisen aikaiseen häiriöön, järjestettiin 8.9.2009 keskustelutilaisuus, jossa oli paikalla myös kunnan maanrakennuspäällikkö. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki Saarentien asukkaat. Paikalle saapui yksi henkilö.
Liite 9 Pirttimäen laajennus Mielipiteissä esitettiin mm., että uudet kadut rakennettaisiin Lammintien suunnalta, jotta melu- ja pölyhaitat olisivat mahdollisimman pienet. Lisäksi mielipiteissä pyydettiin Saarentielle asvaltointia ja katuvaloja. Nämä mielipiteet kohdistuivat katujen rakentamisaikaisiin järjestelyihin. Asia on saatettu katurakennuspäällikön tietoon. Haittoja pyritään minimoimaan mahdollisuuksien mukaan lähtien mm. urakkatarjouspyynnöistä. Kahdessa mielipiteessä tuotiin esille, että tilojen 24:6 ja 8:44 vesihuolto kulkee vanhastaan vanhaan liittymäpaikkaan. Asukkaat eivät halua osallistua kustannuksiin, joita syntyy, kun liittymäkohdat siirretään Saarentielle. Pirttimäen ensimmäisessä asemakaavassa (2005) lähdettiin siitä, että Saarentien olevat kiinteistöt liittyvät Saarentielle rakennettavaan vesihuoltoon. Liittymät ovat valmiit. Tällä asemakaavalla tilojen johdon päälle osoitetaan kaksi uutta omakotitonttia, joiden alueelle ei ole tarkoituksenmukaista jättää yksityistä vesihuoltorasitetta. Kustannusten kohdistuminen ratkaistaan erikseen Janakkalan veden ja asukkaiden kesken. Yhdessä mielipiteessä esitettiin, että Rokkalan tilan historiallista arvoa korostaisi parhaiten, mikäli tilan ympärillä oleva pelto jäisi maalaismaisemaksi. Toisessa mielipiteessä esitettiin, että Rokkilan aluetta ei tulisi rakentaa ja rikkoa kulttuurillisesti arvokasta aluetta. Rokkilan tilan päärakennuksen on katsottu säilyvän parhaiten kunnossa ja miljöön elinvoimaisena sillä, että asuminen rakennuksessa jatkuu. Ks. Museoviraston lausunto.
Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuun nitelma Pirttimäen laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE Kaavoitettava alue sijoittuu Pirttimäen asuntoalueen koilliskulmaan. Kaava-alueeseen rajoittuvilta osiltaan Pirttimäki on viime vuosina rakennettu valmiiksi voimassa olevan kaavan mukaisesti. Korttelissa 341 on vanhempaa omakotiasutusta. Kaavoitettavan alueen pääosa on vuokraviljelyssä olevaa peltoa. Aluetta rajaa idässä maastoon uomansa kovertanut Myllyoja. Vesihuoltolinja kulkee alueen poikki. Alue ei ole pohjavesialuetta. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen. KAAVAN TARKOITUS Kaavan tarkoitus on täydentää Pirttimäen asuntoalueen kaava lopulliseen muotoonsa. Samalla luodaan kaavalliset periaatteet, jotta kunnan omistama Rokkilan kiinteistö voidaan myydä. Alueen omistaa Janakkalan kunta. Rokkilan talo tuli kunnalle maakaupan yhteydessä v. 2005. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2008 lopun jälkeen. SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kaavoitettavaa aluetta: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön.
Pirttimäen laajennus MAAKUNTAKAAVOITUS Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuun nitelma YLEISKAAVA Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa nyt kaavoitettava alue on merkinnällä Ar, rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue. Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen aluetta, AP. Turengin itäosiin ollaan laatimassa yleiskaavaa. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 4.12.02-10.1.2003. Tämä asemakaava perustuu yleiskaavaprosessissa syntyneisiin tavoitteisiin ja pohjautuu sen perusselvityksiin. Kartta osoittaa yleiskaavan tavoitteellisen virkistysalueverkoston.
Pirttimäen laajennus Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuun nitelma ASEMAKAAVA Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Liite 1 Lähiympäristön asemakaava SELVITYKSET Perusselvitykset on tehty yleiskaavan yhteydessä ja asemakaavan laatimista varten ei tehdä uusia selvityksiä. Yleiskaava-alueen perusselvityksiin kuuluvat: Luontoselvitys: Janakkalan taajamien luontokohteet 2001 Arkeologinen täydennysinventointi 2002 Rakennusinventointi Teija Ahola 2002-04. Liite 2 Ote rakennusinventoinnista Rakennettavuusselvitys 2003 KAAVAN VAIKUTUKSET Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi koko Pirttimäen alueeseen, Saarentien asutukseen ja Lammintien vastakkaiselle puolelle. Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Ympäristövaikutukset Kokonaisrakenne, taajamakuva Maisema ja maisemakuva Luonnonympäristö: pohja- ja pintavedet, kasvillisuus ja eliöstö luonnonympäristön monimuotoisuus Melu, päästöt, estevaikutukset Kulkuyhteydet Liikenneverkko, toimivuus, turvallisuus, liittymät, liittyminen olevaan rakenteeseen Kevyt liikenne Yhdyskuntatekniikan järjestäminen Sosiaaliset vaikutukset Asuntoalueen viihtyisyys Suhde nykyiseen asutukseen Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus Palveluiden saavutettavuus Kulttuuriympäristö ja -maisema Rakennetun ympäristön ja maisemakuvan muutokset Muutoksen aikajänne Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus Kokonaisrakenne, yhdyskuntatekniset kustannukset, rakentamisen investoinnit, käyttökustannukset Vaikutukset kunnan talouteen Vaikutukset yksityistalouksiin OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:
Pirttimäen laajennus Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristötoimi, vapaa-aikatoimi Janakkalan vesi Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Liite 10 Osallistumis- ja arviointisuun nitelma Tiehallinto Museovirasto Vattenfall AinaCom Oy Posti Janakkalan luonto ja ympäristö KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituskatsauksessa on tiedotettu ns. Lassilan-Linnan alueen kaavoituksesta. Alue sijoittuu molemmin puolin Lammintietä. Rokkilan kiinteistön myynnin jouduttamiseksi tämä Lammintien eteläpuolinen alue irrotetaan omaksi kaavaksi. Kunnanhallitus on päättänyt Rokkilan myymisestä 1.6.2009 178. TAVOITEAIKATAULU Kesä-elokuu 2009 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla Lokakuu 2009 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla Joulukuu 2009 valtuusto hyväksyy kaavamuutoksen TIEDOTTAMINEN Kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2009. Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa sekä kirjeitse vaikutusalueen maanomistajille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineisto on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla Turengissa. Aineisto on lisäksi soveltuvin osin nähtävänä kunnan internet-sivulla. VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN: Osalliset LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03-6801 293, leena.turkka@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki