ASEMAKAAVAN SELOSTUS 21.3.2013

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 21.3.2013 Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Diaarinumero: 1546/2009 Kaavatunnus: 220009 Vireilletulosta ilmoittaminen 14.12.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2011 Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm x Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm x

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Lepola III (Maatalousnormaalikoulun alue) Diaarinumero: 1546/2009 Kaavatunnus: 220009 Asemakaava koskee: Asemakaava koskee 22. kaupunginosan Lepolan tiloja 1:246 ja 1:2765 ja osaa tilasta 1:2773 sekä osaa Poikkitien maantiestä. Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan Lepolan korttelin 2206 tontteja 1,2, 5 ja 6 ja osaa Poikkitien tie- ja suojaviheraluetta sekä osaa 1. kaupunginosan tie- ja puistoaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: 22. eli Lepolan kaupunginosan korttelit 2206, 2219-2236, katu- ja yleistä pysäköintialuetta sekä suojaviher-, leikkipuisto-, urheilu- ja virkistysalueita. Kortteleihin 2206 sekä 2219 2236 liittyy erilliset rakentamistapaohjeet. Kortteleihin 2206 sekä 2219 2236 on laadittava erillinen sitova tonttijako. Kaavan laatija: Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, asemakaavoitus Yhteyshenkilöt: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, puhelin 040 315 2353 Arkkitehti Heli Vauhkonen, puhelin 040 315 2291, Osoite: Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lepolan kaupunginosassa keskustan eteläpuolella. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Sipoontiehen, itäpuolella rakenteilla olevan Lepolan I:n uusiin asuin- ja virkistysalueisiin ja Kyrölän peltoalueisiin, ja lännessä Sibeliuksenväylään. Etelässä kaava-alueeseen sisältyy osa Poikkitien maantiealueesta. kartta: kaava-alueen likimääräinen sijainti opaskartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lepola III Asemakaava on kolmas Lepolan osayleiskaavan pohjalta laadittava asemakaava, joka liittyy jo lainvoimaisiin Lepola I ja Lepola II-asemakaavoihin. Alue kattaa entisen Järvenpään maatalousnormaalikoulun ja sen eteläpuoliset alueet. Koko kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan. Asemakaavassa on erikseen suojeltu merkittävimmät vanhat rakennukset ja miljööt. Kaava-alueen pinta-ala on noin 45 ha, josta on uutta asemakaava-aluetta noin 12

ha. Asemakaavalla osoitetaan asuinrakentamista 17 kortteliin yhteensä noin 30 000 k-m 2. Rakennusoikeudesta on asuinrakentamista noin 32.700 k-m2, josta noin 9.300 k-m 2 pientaloja. Alueelle arvioidaan tulevan noin 600 700 uutta asukasta. Lisäksi kaavassa osoitetaan palvelurakennusten korttelialueita alueen monipuolisiin toimintoihin sekä julkisen rakentamisen korttelialueita päiväkotia sekä mahdollista Sibelius-vierailukeskusta varten osoittamalla uusille rakennuksille rakennusoikeudet ja -alat. Asemakaavan yhteydessä suunnitellaan osasta Poikkitietä, joka on valtion tiealuetta (Vt145), Ainolanväylä-katu. Siihen liittyvät uudet kokoojakadut: Maanmiehenkatu ja uudelle asuinalueelle johtava Haravanvarsi. Kaavassa osoitetaan uuden pääkadun, Ainolanväylän kevyenliikenteen alikulut (3) ja yksi ylikulku. Sipoontien ja Sibeliuksenväylän sekä Ainolanväylän ja Sibeliuksenväylän risteyksiin on suunnitteilla liikenneympyrät. Sipoontieltä alueen pohjoisosiin osoitetaan uusi Verstaspihankatu- ja lännestä Sibeliuksenväylältä maatalousnormaalikoululle vievä kokoojakatu nimetään Lepolan Puistokaduksi.

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 TIIVISTELMÄ 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.3 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireilletulo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.4.1 Asemakaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi... 11 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4.4.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 17 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 5.4.3 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset... 25 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 27 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 27 5.7 Nimistö... 34 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 34 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 34 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 34 6.3 Toteutuksen seuranta... 34

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta ja määräykset (lisätään myöhemmin) 3. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet (lisätään myöhemmin) 4. Rakentamistapaohjeet (lisätään myöhemmin) 5. Tonttikorkokartta 6. Katu- ja yleisten alueiden yleissuunnitelma 7. Asemakaavan seurantalomake (lisätään myöhemmin) 8. Pysäköintipaikkalaskelma 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Lepolan alueen maaperätutkimus (Ramboll Finland Oy 2008) 2. Lepola3 jatko, kaavarungon maaperätutkimus (Ramboll Finland Oy 2012) 3. Lepolan osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys (Ramboll Finland Oy 2008) 4. Sibeliuksenväylän katusuunnitelma, melutarkastelut (Ramboll Finland Oy 2012) 5. Poikkitien (Mt 145) parantaminen, Tiesuunnitelma, Melutarkastelu Ramboll Finland Oy 2012) 6. Järvenpään Lepolan Ristinummen yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun aineisto (Järvenpään kaupunki 2006-2007) 7. Järvenpään yleiskaava 2020, Yleiskaavaselostus (Järvenpään kaupunki 2004) 8. Lepolan osayleiskaava, Osayleiskaavaselostus (Järvenpään kaupunki 2010) 9. Järvenpään maisemaselvitys (Järvenpään kaupunki, MA-arkkitehdit 2000) 10. Maatalousnormaalikoulu, Rakennushistoriallinen selvitys (ark-byroo 2012) 11. Lepola, Karjanhoitokoulu, maatalousnormaalikoulun päärakennus, rehtorintalo, yliopettajan talo ja lehtorien talo, inventoinnit, (ark-byroo 2012) 12. Lepola III asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnitelma (kaupunkitekniikka, Ramboll Oy, 2012) 13. Sibeliuksenväylän simulointiraportti (Sito 2012) 14. Poikkitien meluselvitys (Ramboll 2012) 15. Kyrölänpelto RNo:186-401-1-2765 Haitta-ainetutkimusraportti(16.10.2012) 16. Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO)-tutkimusraportti (VTT 2010) 17. Energia yhdyskuntasuunnittelussa-kurssin raportti (Aalto Pro 2013) 18. Kuuma-kuntien esimerkkiasuinalueiden ekotehokkuus- ja laatuarviointi (Eriksson architects ltd- Eriarc Forum 2012) 19. Hevostallityöryhmän raportti (Ympäristöministeriö 2008) 20. Ympäristöohje hevostalleille (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2010) 21. Hevostilojen ympäristöasioiden ohjeistus kunnissa, tilannekatsaus (Proagria Uusimaa 2009) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vaihe Päiväys Kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2011 14.12.2011 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 16.2.-19.3.2012 12.2.2012 Sivu 1

Yleisötilaisuus 16.2.2012 12.2.2012 Lepolan kyläkävely 29.8.2012 Kaupunginhallituksen iltakoulu 7.1.2013 Kaupunkikehityslautakunta 21.3.2013 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä 2.4-2.5.2013 27.3.2013 MRL 65 ja MRA 27 Kaupunkikehityslautakunta 21.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava on Lepolan osayleiskaava-alueen kolmas asemakaava. Asemakaavan muutos koskee maatalousnormaalikoulun alueen korttelia 2206, joka on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien ja julkisen rakentamisen korttelialueiksi sekä asemakaava, joka koskee Navetanmäkeä ja sen eteläpuolisia peltoalueita, jotka rajautuvat idässä pääosiltaan Lepola I- asemakaava-alueeseen. Asemakaavalla osoitetaan pienkerrostalo-, rivitalo- ja pientalorakentamista 15 kortteliin, palvelurakentamista kolmeen kortteliin, julkista rakentamista kahteen kortteliin, erityyppisiä virkistysalueita, kolme autopaikkojen korttelialuetta sekä neljä kokoojakatua, viisi tonttikatua ja kaksi pihakatua. Osa Poikkitiestä Vt145 muutetaan asemakaavan yhteydessä Ainolanväylä- nimiseksi kaduksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen käynnistetään katujen ja kunnallistekniikan rakentamisella, kun kaava saa lainvoiman. Ensi vaiheessa rakennetaan alueen pohjoisosan nk Verstaspihan alueen kunnallistekniikka sekä sinne johtavaverstaspihankatu. Päiväkoti- ja palvelurakennusten kortteliin 2236 ja asuinkortteliin 2235 liittyvän kadun rakentaminen on edellytys tonttien luovutukselle ja rakennustöiden aloittamiselle päiväkoti- ja asuinkorttelissa. Poikkitien ensimmäisen osuuden rakentaminen Ainolanväylä- kaduksi aloitetaan samana vuonna. Pohjoisosan kosteikkoalue, Kylänalunen, rakennetaan alustavan aikataulun mukaisesti v uonna 2015. Seuraavana vuonna on vuorossa Ainolanväylän pohjoispuolisten kortteleiden 2219 2222 kunnallistekniikan rakentaminen. Alueen keskiosan kunnallistekniikka rakennetaan viimeiseksi, arviolta vuonna 2017. Alueen muu rakentaminen voidaan aloittaa kunkin osa-alueen kunnallistekniikan valmistuttua. Sivu 2

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.12.2004) taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen länsipuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä Tuusulanjärven maisema-alue ja itäpuolella päärata. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) maatalousnormaalikoulun alue sekä alue kaava-alueen eteläosassa Poikkitien yläpuolella on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P/kh). Alueen lounaisosa, jossa sijaitsevat Kyrölän mallitila, Notkon koulu ja Mökki, on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön nojalla suojelluksi alueeksi (SR/kh), jonka arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Suunnittelualueen kaakkoisosaan on osoitettu asuntoalueet. Maatalousnormaalikoulun ympäröivät peltoalueet sekä navetanmäki on osoitettu virkistysalueeksi (V/kh). Merkinnällä /kh on osoitettu alueet, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvot. Lisäksi alueelle on osoitettu yleiskaavassa ulkoilureittejä. Sivu 3

Lepolan osayleiskaava Lepolan osayleiskaava on tullut voimaan 11.4.2010. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu korttelialueita asuinpientaloille (AP), asuinkerrostaloille ja/tai rivitaloille (ARP). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousnormaalikoulun rakennukset ympäristöineen on osoitettu asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus-rakennusten alueeksi, jolle on varattava suunnittelussa riittävästi puistoja ja muita virkis-tysalueita ja jonka asemakaavaa laadittaessa on alueen kulttuurihistorialliset arvot on otettava huomioon (AYTY/s). Kyrölän mallitilan, Notkon koulun ja Mökin merkintä on kuten edellä mainitulla, lisäyksenä sr-merkintä, alue, jonka ympäristö ja rakennukset ovat suojeltuja (AYTY/sr-1). Navetanmäki on osoitettu palvelujen ja liikerakennusten alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (PK/s). Mahdolliselle Sibelius-keskukselle on varattu korttelialue, joka on osoitettu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi (YY). Osayleiskaavassa on osoitettu erilaisia viher- ja virkistysalueita. kartta: ote Lepolan osayleiskaavasta Sivu 4

Asemakaava Suurinta osaa suunnittelualueesta koskee vuonna 1982 vahvistettu asemakaava. Navetanmäki ja sen eteläpuolella olevat peltoalueet ovat ilman asemakaavaa. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 2206 tontit 1, 5 ja 6 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Yo7). Korttelin 2206 tontti 2 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y4). Suurin osa Poikkitiestä on osoitettu kauttakulku- tai sisääntulotieksi suoja- ja näkemäalueineen (LT). Asemakaavassa on osoitettu rakennusten rakennusalat ja suurimmat sallitut kerrosluvut sekä rakennusalalle sallittavan enimmäiskerrosalan. Asemakaavalla suojeltuja rakennuksia (sr) ovat Kyrölän mallitilan kaksi rakennusta, Notkon koulu, Mäyrylä ja Mökki. Suunnittelualuetta ympäröivät alueet on suurimmaksi osaksi asemakaavoitettu. Sipoontien pohjoispuoli sekä suunnittelualueen itäpuolen Lepola I -alue on asemakaavoitettu mm. rivitalo- ja asuinkerrostaloille sekä puisto-, lähivirkistys- ja liikunta-alueiksi. Poikkitien eteläpuolelle on syksyllä 2012 vahvistettu Lepola II -alueen asemakaavan muutos, jossa alueelle osoitettiin uusia asuinkortteleita. Eteläpuolella on myös Sibeliuksen Ainolan museokorttelialue. Sibeliuksenväylän länsipuolella on kotitalousopettajaopisto, joka on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. kartta: ote voimassa olevasta asemakaavasta Sivu 5

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueella on kalliosydämisiä moreenimäkiä, jotka näkyvät maastossa metsäisinä kukkuloina ja joille myös alueen vanhin rakennuskanta on sijoittunut. Kaava-alueen lounaisosa on osa suurempaa moreeniselännettä, joka ulottuu Tuusulanjärven rannasta Ainolan metsään saakka. Muutoin kaavaalueen maaperä on pääosin savikkoa. Savikkotasanko on nyt suurelta osin viljelykäytössä. Alueen kasvillisuus sekä maastonmuotojen vaihtelu luovat alueelle suotuisan pienilmaston. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Alue kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön Valtioneuvoston joulukuussa 2009 tarkistaman rajauksen perusteella. Alueella sijaitsee maatalousnormaalikoulu, joka yhdessä Sibeliuksenväylän länsipuolella olevan kotitalousopettajaopiston kanssa muodostavat itsenäisyyden alkupuolen merkittävänä pidetyn oppilaitoskokonaisuuden. Maatalousnormaalikoulun päärakennuksen pihapiirissä ovat rehtorin ja yliopettajan asuinrakennukset sekä autotalli. Saman aikakauden klassistiset rakennukset, mutta erilliset pihapiirit muodostavat karjanhoitokoulu, lehtorien asuinrakennus, verstaspiha sekä Kyrölän koetila. Uudempaa rakennuskantaa edustavat Navetanmäen maatilan 1950-luvun rakennukset, Verstaspihan ja maatalousnormaalikoulun välissä olevat opetustilat ja talousrakennukset 70- ja 80-luvuilta sekä maatalousnormaalikoulusta etelään sijaitsevat 1980-luvulla rakennetut hallintorakennus ja oppilasasuntolat. Sibeliuksenväylän varressa on Notkon koulu, joka on Järvenpään vanhin koulu, sekä Mökki ja Mäyrylä. Nämä rakennukset on rakennettu 1800-luvun lopulla. Suuri osa alueen rakennuksista pihapiireineen on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen 480/85 nojalla. Rakennusten suojeleminen rakennussuojelulain nojalla on ollut vireillä Uudenmaan ELYkeskuksessa. Asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat merkittävät kulttuuriympäristökohteet, Poikkitien eteläpuolella Sibeliuksen Ainola sekä Sibeliuksenväylän länsipuolella entisen kotitalous-opettajaopisto ympäristöineen. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee meriviemäri. Alueella ei ole kaupungin kunnallisteknistä verkostoa. Rakentamattomalla alueella ei ole kunnallistekniikkaa. 3.1.3 Maanomistus Senaatti-kiinteistöt omistaa Lepolan tilat 401:1:246 ja 401:1:2765 sekä määräalan(m503) korttelin 2206 tontista 1 ja määräalan (M502) korttelin 2206 tontista 2. Senaatti on myynyt osa navetanmäen alueesta edelleen yksityiselle taholle. Kaupungin kiinteistöyhtiö Lepolan Helmi Oy omistaa määräalan (M502) korttelin 2206 tontista 1, ja määräalan (M501) tontista 2. Korttelin 2206 tontit 5 ja 6 ovat yksityisomistuksessa. Järvenpään kaupunki omistaa tilan 401:1:2773. Sivu 6

kartta:alueen maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Luetellaan suunnitelmat, päätökset ja selvitykset päivämäärineen. Maakuntakaava (2004) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv 9.8.2004 64) Lepolan osayleiskaava (kv 15.6.2009 60) Voimassa oleva asemakaava Lepolan III luonnos, kaavarunko 16.2.2012 Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2004 65) Rakennusjärjestys (kv 19.6.2006 71) Tonttirekisteri Kaavarungon maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto (Ramboll 2012) Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll 2012) Katu- ja puistosuunnitelmat (Ramboll 2013) Maatalousnormaalikoulun rakennushistoriallinen alueselvitys 26.1.2012 Maatalousnormaalikoulun alueen rakennusinventoinnit (5 rakennusta) 31.8.2012 Tonttikorkokartta (Ramboll 28.2.2013) Sivu 7

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Lepola III asemakaavan laatiminen on aloitettu Järvenpään kaupungin aloitteesta. Suunnittelun lähtökohtina ovat Järvenpään yleiskaava 2020, Lepola-Ristinummen yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun (2007) tulos sekä voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittu kaavarunko ja Lepolan osayleiskaava (kv 15.6.2009 93). Kaupungin kiinteistöyhtiö Lepolan Helmi Oy on perustettu valvomaan alueen kehittämistä ja vanhojen rakennusten myyntiä varten. Vanhojen maatalousnormaalikoulun alueen rakennuksia koskee asetus 480/89 valtion omistamien rakennusten suojelusta. Rakennusuojelulain alainen rakennussuojeluprosessi on vireillä Uudenmaan ELY-keskuksessa. Alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavalla, ja rakennusten ja miljöiden suojelun taso määritetään asemakaavan yhteydessä rakennusten myyntiä sekä täydennysrakentamista varten. Asemakaavassa pyritään paitsi säilyttämään alueen kulttuurihistorialliset myös alueen monitoiminnallinen luonne. Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat tehneet aiesopimuksen asuntotuotannon lisäyksestä. Tavoitteena on joukkoliikenteeseen tukeutuva sekä talouden ja ympäristön kannalta edullinen rakentaminen. Järvenpäässä tavoitteena on 430 asunnon vuosituotanto.lepolan alue tukee tavoitteita sijoittuen pääradan varteen Kyrölän seisakkeen läheisyyteen. Alueelle on suunnitteilla lähinnä omistusasumista. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajina Järvenpään kaupunki ja kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Lepolan Helmi Oy, Suomen valtio (Valtion kiinteistölaitos Senaatti-kiinteistöt sekä Uudenmaan ELY-keskus tieviranomaisena) sekä kolme yksityistä maanomistajaa. Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset (Uudenmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Museovirasto, Keski- Uudenmaan maakuntamuseo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus) Uudenmaan liitto Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 4.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 14.12.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 14.12.2011 lähtien teknisen toimialan palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatiin yhdeksän mielipidettä. Sivu 8

4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelun kaikista vaiheista on tiedotettu virallisten tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen lisäksi hanketta varten perustetuilla internet-sivuilla (Lepolan suunnittelusivut). Suunnitteluaineistot on pidetty nähtävänä sivustolla. Kaavatyön eri vaiheissa asiasta on ollut useita kirjoituksia paikallisissa sanomalehdissä. Valmisteluvaihe Kaava pidettiin julkisesti nähtävillä16.2 19.3.2012. Yleisötilaisuus pidettiin 16.2.2012 Seutulantalolla, Teknisessä keskuksessa. Lepolan Helmi Oy:n kanssa järjestettiin kaikille avoin Lepolan kyläkävely 29.8.2012. Luettelo annetuista lausunnoista ja mielipiteistä: 1. Toimintaympäristöpalvelut, Kaupunkitekniikka, Suunnittelupalvelut 16.3.2012 2. Museovirasto 28.3.2012 3. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 28.3.2012 4. Järvenpään kaupunki/ Museopalvelut 29.3.2012 5. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 13.3.2012 6. Järvenpään ympäristöyhdistys ry 18.3.2012 7. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 6.3.2012 8. Liikennevirasto 28.2.2012 9. Keski-Uudenmaan kristillisen koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys 15.3.2012 10. Manna ry 14.3.2012 11. Fortum sähkönsiirto Oy 16.3.2012 12. Fortum Power and Heat Oy 5.3.2012 13. Senaatti-kiinteistöt 29.3.2012 14. Sirkka ja Richard Lehtinen (Ainolantie 5) 16.3.2012 15. Järvenpään Yrittäjät ry 29.2.2012 16. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä 22.3.2012 17. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 24.4.2012 Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä x. (lisätään myöhemmin) Ehdotusvaihe Täydennetään ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 13.1.2012. Uudenmaan ympäristökeskus esitti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään siten, että suunnittelun tavoitteet tulevat selvästi esille. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee täydentää vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, alueen ekotehokkuuteen sekä hevostilan sijaintiin lähellä asutusta. Poikkitie tulisi osoittaa katualueeksi. Museovirasto esitti, että Päiväkodin sijoittaminen verstaspihan yhteyteen, kun alueesta kehitetään toiminnallinen kokonaisuus, on hyvä ratkaisu myös suojeltavien rakennusten kannalta. Maneesille sopivinta paikkaa tulee havainnekuvien avulla vielä tutkia. Uudisrakentamisen suhde maatalousoppilaitoksen kokonaisuuteen maisemallisesti tulee suunnitella siten, että otetaan huomioon ja hyödynnetään alueen tarjoamat historialliset lähtökohdat uudelle arkkitehtuurille ja yhdyskuntasuunnittelulle ideoita antavana voimavarana. Suunnittelutehtävä on Sivu 9

haastava, johon alueelta tekeillä oleva rakennushistoriaselvitys voi antaa omalta osaltaan vastauksia. Muutamia seikkoja, joita voi suunnittelussa ottaa huomioon: Alueen mäkien rakentumisessa voidaan nähdä usein selkeä dominanssi, ts. päärakennus ja sille alisteiset sivurakennukset. Tältäkin pohjalta uudisrakentaminen voisi olla esitettyä monimuotoisempaa ja irtautua nyt hyvin yhdenmukaisena esitetystä massoittelusta. Kortteleissa voisi mahdollisesti esiintyä sitä vastoin muutamia harkittuja aksentteja ottaen kuitenkin huomioon alueen historiallisten rakennusten aseman säilymisen. Mattomainen kortteliratkaisu luo maisemaan monoliittisesti hahmottuvan ja volyymiltään siksi suurelta vaikuttavan kokonaisuuden, joka asettuu helposti ristiriitaan alueen vivahteikkaan historiallisen ympäristön kanssa. Alueen vanhoilla rakennusryhmillä on kullakin selkeästi oma identiteettinsä. Myös tätä ajatusta voisi kehitellä suunnittelun voimavarana alueen uusissa kortteleissa, joilla voisi niin ikään olla oma karaktäärinsä. Näkymät tulee ottaa huomioon ja niitä voidaan hyödyntää paremmin uusien korttelikokonaisuuksien sijoittamisessa ja muotoilussa. Alueelle esitetty varsin suuri uudisrakentamisen määrä uhkaa selkeästi sen erittäin tärkeän ominaisluonteen säilymistä, kun metsäkumpareille sijoittuvan rakennetun ympäristön ja avoimien aukeiden maisematilojen suhde on keskeisillä osilla häviämässä. Kortteleiden avaamiselle ja rakennusten suuntaamiselle voisi löytyä merkityksiä mm. alueen näkymien varjelusta sekä uusien luomisesta. Alueen luonteesta johtuen maisemalliset analyysit havainnekuvineen myös maantasosta kuvattuna ovat jatkossa tärkeä suunnittelun sekä suunnitelmien arvioimisen apuväline. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo totesi, että rakennushistoriallisessa alueselvityksessä esiin tulleet tiedot tulee välittää korttelisuunnitelmia tekevälle arkkitehdille, jotta korttelisuunnitelmia voidaan tarkastella selvityksen tuloksien mukaan. Päiväkotirakennuksen käyttöä voisi ajatella laajemminkin esimerkiksi alueen asukkaiden korttelitalona. Jotta voitaisiin arvioida arvokkaan kulttuuriympäristön huomioon ottamista, pitäisi havainnekuvin pystyä osoittamaan miten Lepolan alueen rakentaminen kokonaisuudessaan tulee vaikuttamaan maisemanäkymiin ja uusien ja suojeltavien rakennusten välisiin suhteisiin. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan päätavoitteena on tutkia mahdollisuuksia toteuttaa alueelle monipuolista, laadukasta ja ekotehokasta täydennysrakentamista osayleiskaavan antamista lähtökohdista sekä täydennys- ja uudisrakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Asemakaavassa tarkastellaan entisen maatalousnormaalikoulun rakennusten ja miljöiden suojelutarpeet ja osoitetaan tarvittavat suojelumerkinnät sekä annetaan suojelua tukevat määräykset. Tärkeitä lähtökohtia asemakaavan laatimiselle ovat myös päärataan ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan täydennysrakentamisen, ympäristöhäiriöiden vähentäminen sekä pääkaupunkiseudun asuntotuotantotavoitteet. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet - alueelle on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisia yhtiömuotoisia pienkerros-, rivi- ja pientaloasuntoja, omatonttisia omakotirakentamista sekä mahdollisesti yhteisöllistä omakotirakentamista - Järvenpään asuntotuotantotavoite (noin 500 uutta asuntoa vuodessa, josta 20 % valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa) - alueen asukasmäärätavoite noin 700-800 - uuden asutuksen tulee tukeutua raideliikenteeseen - alueen suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja maisema; vanha arvokas rakennuskanta pihapiireineen suojellaan Sivu 10

- umpikorttelirakenteilla ja erilaisilla rakennustypologioilla edistetään yhteisöllisyyttä - alueelle luodaan erilaisia, monipuolisia viher-ja virkistysalueita, mm. kaksi vanhaa maatalousnormaalikoulun puutarhaa pyritään entisöimään - maaseutumainen ympäristö säilyy, kun hevostilan toiminnan jatkuminen turvataan; pellot säilyvät viljelyksessä ja laitumina - hulevesiä käsitellään kosteikossa ja avo-ojissa - alueen valtakunnallinen kulttuuriympäristöstatus estää tiivimmän yhdyskuntarakenteen ja aluetehokkuuden, silti alueesta voidaan luoda kokonaisekotehokas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskeva yleistavoite (4.3) on kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä ja, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen, ja että liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennaltaehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteena on, ettei uusia huomattavia asuinalueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Asemakaavoituksessa tulee varautua lisääntyviin rankkasateisiin ja taajamatulviin. Melusta ja tärinästä aiheutuvaa haittaa on ehkäistävä, eikä uusia alueita tule sijoittaa melualueille ilman riittävää meluntorjuntaa. Energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä on lisättävä. Kulttuuriperintöä koskevana yleistavoitteena (4.4) on, että edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Erityistavoitteena on, että varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Valtakunnalliset inventoinnit 1 otetaan huomioon alueiden suunnittelun lähtökohtina. 4.3.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen - Alueelle on tarpeen rakentaa päiväkoti/perhekeskus sekä Navetanmäen hevostilan yhteyteen maneesi. Näiden uudisrakennusten suunnittelu on tehtävä erityisen huolellisesti, jotta ne sopeutuvat ympäristöönsä. Asemakaavamääräyksillä pyritään varmistamaan toteutuksen soveltuvuus valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Alustavia ratkaisuja on tutkittu Lepolan- Ristinummen yleisen arkkitehtikilpailun yhteydessä. Asemakaavaratkaisu perustuu yleisen kilpailun tuloksen pohjalta laadittuun Lepolan osayleiskaavaan. Arkkitehtikilpailun voittaja arkkitehtitoimisto m3 arkkitehdit/kari Nykänen on jatkanut kaava-alueen korttelitasoista tarkastelua. Vaihtoehtoisia alueen korttelirakenteita sekä päiväkodin ja maneesin sijoittamista on tutkittu. Tarkastelun tuloksena on laadittu Lepola III alueen yleissuunnitelma 6.3.2012. Asemakaavaratkaisu on laadittu yleissuunnitelman pohjalta. Alueen kunnallistekninen suunnittelu on tehty samanaikaisesti asemakaavan kanssa ja kunnallistekniset ratkaisut ovat tarkentaneet asemakaavan katu-, hulevesi- ja virkistysalueita. 4.4.1 Asemakaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi Alueen nykyinen monitoiminen luonne säilyy, vaikka alueelle tulee asumisen uudis- sekä täydennysrakentamista. Täydennysrakentaminen sijoittuu suurimmaksi osaksi jo ennestään rakennetuille paikoille. Tiiviimpi rakentaminen ohjataan pää- ja kokoojakatujen välittömään läheisyyteen. Vanhat rakennukset ja niiden ympäristö suojellaan, ja niiden hierarkkiset asemat säilyvät, kun rakentaminen 1 mm. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, museoviraston rakennushistorianosaston julkaisu 16/199, tarkistettu 2009 Sivu 11

osoitetaan tarpeeksi etäälle, ja rakennuskorkeudet pysyvät matalina. Näkymiä ja maisemaa on tutkittu rakennushistoriallisessa selvityksessä sekä alueleikkauksien ja havainnekuvien avulla. Erityistä tarkastelua vaativat hevostilan suhde ympäristöön ja maneesin sijoittaminen, päiväkodin sijoittaminen Verstaspihan ympäristöön sekä alueen ekotehokkuuden arviointi. Vaikutuksia on tarkemmin käsitelty kappaleessa 5.4 Kaavan vaikutukset. 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaava noudattaa osayleiskaavassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita. 4.4.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaava vireille 14.12.2011 Luonnos nähtävillä 16.2 19.3.2012 Kaupunkikehityslautakunta 21.3.2013 Ehdotus nähtävillä 2.4.- 2.5.2013 Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginahallitus Kaupunginvaltuusto 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Uusi asemakaava-alue muodostuu maatalousnormaalikoulun alueen (Yo)-asemakaava-alueesta ja sen itäpuolella olevasta Navetanmäen tilakeskuksesta ja sitä ympäröivistä peltoalueista, joissa ei ole asemakaavaa. Uusi asemakaava-alue rajautuu kolmeen pääkatuun Sipoontiehen, Sibeliuksenväylään sekä Poikkitiehen (uudessa asemakaavassa Ainolanväylä), joilta lähtevät asemakaava-alueelle neljä kokoojakatua: Verstaspihankatu, Lepolan Puistokatu, Maamiehenkatu sekä Haravanvarsi. Tonttikadut sekä kevyenliikenteen tiet ja reitit noudattavat vanhoja tie- ja polkulinjauksia. Pienkerros-, rivi-, ja muiden kytkettyjen talojen korttelit sijoittuvat alueen keskiosaan, Verstaspihan eteläpuolelle sekä Ainolanväylän varteen. Omakotitalokorttelit ovat Navetanmäen eteläpuolella. Vanhat asuinrakennukset ovat merkitty asuinkorttelialueiksi, joilla voi harjoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta yritystoimintaa. Palvelurakennusten kolme korttelialuetta sijoittuvat eri puolille suunnittelualuetta. Julkisille palveluille: Päiväkodille ja mahdolliselle Sibelius-vierailukeskukselle on korttelivaraukset. Alueelle jää laajat viher- ja virkistysalueet.koko aluetta koskee suojelumääräykset; vanhojen arvorakennusten kohdalla suojelumääräykset ovat tarkemmat koskien myös osin sisätiloja. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 44,0609 ha, josta on uutta asemakaava-aluetta noin 12 ha. Asuinkortteleita (AO, AP, ARK, AOTY, APY, AL) on yhteensä 9,3327 ha, Palvelurakennusten korttelialuetta (P) on yhteensä 4,2394 ha, Julkisten palvelujen korttelialueita (YL ja YY) on 1.9378 ha, virkistys-, suojaviher- sekä virkistyspalvelualuetta (V, VP, VK, EV) 17,9413 ha, katu- ja pysäköintialuetta 10,0082 ha. Alueen asuinkerrosala on 33795 k-m 2. Asuinkorttelien rakentamistehokkuus vastaa tehokkuuslukua e = 0,35, pienkerrostalokorttelien (ARK) tehokkuus vastaa lukua e = 0,6 ja pientalokorttelien (AO ja AP) tehokkuus vastaa lukua e = 0,30. Asuinalueen rakentamistehokkuus asuinkorttelit, leikkipuistot, kosteikko ja pihakadut mukaanlukien vastaa tehokkuuslukua e a = 0,10. Alueelle voidaan arvioida tulevan noin 400 asuntoa ja noin 700 800 asukasta. Asuntojen yhteyteen (AOTY-korttelit) voidaan rakentaa hieman liike-, palvelu- ja työtiloja. Myös Verstaspihan, Navetanmäen ja maatalousnormaalikoulun päärakennuksen korttelit on osoitettu palvelurakentamisen korttelialueiksi, mutta isoja palvelutiloja tai varsinaista työpaikkarakentamista alueelle ei tule. Myös karjanhoitokoulun Sivu 12

5.1.2 Palvelut AL-merkintä ja maatalousnormaalikoulun lähellä olevien kortteleiden APY-merkinnät sallivat kortteleiden joustavan käytön asumiseen ja myös liike- ja palvelutoimintoihin. Suunnittelualueelle on osoitettu tilavarauksia julkisia palveluja varten. Uusi päiväkoti rakennetaan nk Verstaspihan kortteliin. Lisäksi Ainolanväylän pohjoispuolelle on tehty korttelivaraus mahdollista Sibeliuskeskusta varten. Kolme korttelia on varattu palvelurakennusten korttelialueiksi, joissa on mahdollista järjestää monipuolisia ja myös alueen asukkaita palvelevia toimintoja kunkin korttelin kaavamääräysten mukaisesti. Myös asuinkorttelien yhteyteen voidaan toteuttaa pienimuotoista liike- tai palvelutilaa. Keskustan palvelut ovat 1 1,5 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Lähimmät koulut ovat välittömästi alueen tuntumassa Sipoontien pohjoispuolella sekä yksi yksityinen koulu ja päiväkoti sijaitsevat suunnittelualueella. Uusia kaupallisia palveluja tullaan tulevaisuudessa rakentamaan Kyrölän seisakkeen ympäristöön Poikkitien yritysalueelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava on suojelukaava, jossa annetaan alueelle yleisiä ja rakennuksille ja ympäristölle yksityiskohtaiset suojelumääräyksiä. Koska koko alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin, alueen suunnittelun perustuu alueen erityisarvoihin, jotka ovat entisen maatalousnormaalikoulun 1920- luvun rakennukset pihapiireineen, Sibeliuksenväylän varren 1800-luvulta peräisin oleva rakennuskanta, Navetanmäen tilakeskus sekä laajat peltoalueet pitkine näkymineen.peltoalueiden länsi- ja itäreunat säilytetään rakentamattomina, avoimina virkistysalueina.kukkuloilla sijaitsevat vanhat rakennukset miljöineen suojellaan. Metsäsaarekkeiden puusto säilytetään; Sibeliuksenväylän varressa, alueen lounaisosan arvokkaaseen lehtipuumetsään voidaan perustaa puulajipuisto. Rakentaminen sijoitetaan jo ennestään rakennetuille alueille. Katu- ja viherympäristön sekä uuden rakennuskannan arkkitehtuurista tasoa nostetaan. Tiiviimpi rakentaminen sijoitetaan eteläosaan Ainolanväylän ja Kyrölän seisakkeen läheisyyteen sekä Verstaspihan eteläpuolelle, josta keskustan palvelut on hyvin saavutettavissa. Rakennusten kerroskorkeudet ovat suhteellisen matalia, jotta arvorakennusten hierarkkia säilyy. Asemakaavan liitetään selostuksen liitteenä sitovat rakentamistapaohjeet, joissa annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita alueen kortteleiden rakentamiseen, sekä tonttikorkokartta. Kunnallistekniikan suunnittelun, toteuttajien rakennussuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovituksella pyritään varmistamaan ympäristön korkea laatu. Rakentamisen laatu pyritään varmistamaan sitovilla tontinkäyttösuunnitelmilla, jotka liitetään tontinluovutusehtoihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP-19) Maamiehenkadun eteläpuolella olevalle AP- kortteliin voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja sekä kytkettyjä pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelin 2221 AP-tontti voidaan toteuttaa ryhmäomakotitalorakentamisen hankkeena. Tontti voi olla yhtenä tonttina, jonne toteutetaan myös väestönsuoja tai se voidaan jakaa kahdeksi erilliseksi tontiksi. Alueelle voidaan rakentaa yhdeksän erillistaloa. Rakennuksille on osoitettu harjansuunnat ja rakennusalat. Rakennukset pitää rakentaa kahteen kerrokseen tontin länsi- ja itäreunalle metsäsaarekkeiden viereen, jolloin rakennusten keskelle jää pihatilat ja maisemaan laaksomainen tila, josta on näkymät Lehtorienmäelle ja Karjanhoitokoulun suuntaan. Rakennuksen ja kadun väliin saa rakentaa kevytrakenteisen autosuojan tai taloustiloja. Sivu 13

Rakennuksen julkisivujen ja rakenteiden pääasiallisena materiaalina tulee käyttää puuta. Rakennuksissa tulee olla kahteen suuntaan kalteva katto, josta pinta-alasta vähintään 5 % tulee suuntautua kaakon-lounaan välille, jolloin aurinkoenergiaa voidaan halutessa hyödyntää. Korttelin 2221 AP- ja ARK -tonttien rajalla on osoitettu johtorasite hulevesien johtamista varten. Asuinkerrostalojen ja palvelurakennusten korttelialue (APY-1) Korttelit 2233 ja osa korttelista 2206 on osoitettu asuin- ja palvelurakennusten korttelialueeksi. Joustava merkintä mahdollistaa korttelien tulevan käytön sekä asumiseen ja/tai palveluihin. Kortteleiden tuleva rakentaminen voi tukea entisen maatalousnormaalikoulun nykyisiä ja tulevia toimintoja ja tarpeita. Rakentaminen sallitaan II-II u 2/3 kerrokseen. Rakennusten ulkoasuun tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta rakennukset sopeutuvat maalaismaiseen maisemaan ja muodostavat harmonisen kokonaisuuden olemassa olevien suojeltujen rakennusten kanssa. Osa korttelin 2233 autopaikoista sijoitetaan autopaikkojen korttelialueelle 2231, jonka korttelit 2229, 2232, 2233 ja osa korttelista 2228 yhdessä rakentavat ja jakavat. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (ARK-10) Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueita ovat alueen kortteli 2220, osat kortteleista 2219 ja 2221, 2227, osa korttelista 2228 ja korttelit 2229, 2232, 2233 ja 2235. Korttelialueille saa rakentaa pienkerrostaloja, rivitaloja ja muita kytkettyjä ja erillisiä asuinrakennuksia yhtenäisen suunnitelman mukaan. Maksimikerroskorkeudet ovat Poikkitien varren kortteleissa II-III, entisen karjanhoitokoulun eteläpuolen korttelissa II ja muissa kortteleissa II-II u2/3. Rakennusten massoittelun tulee olla vaihtelevaa ja kattojen tulee olla kahteen suuntaan kaltevia. Korttelit voidaan rakentaa umpikortteleiksi, jolloin rakennusten väliin jäävät laajat piha-alueet. Pääasiallisena rakennusmateriaalina tulee käyttää puuta. Erityisesti Poikkitien varren korttelien toteutuksessa tulee huomioida liikennemelu. Kortteleiden 2229, 2232, 2233 ja osan korttelista 2228 autopaikoista sijoitetaan autopaikkojen korttelialueelle 2231, jonka em. korttelit yhdessä rakentavat ja jakavat. Erillispientalojen korttelialue (AO-41) Suunnittelualueen eteläosaan Navetanmäen ja Poikkitien väliselle alueelle osoitetaan osa korttelista 2219 ja kortteli 2222 yksiasuntoisille pientaloille. Maksimikerroskorkeus on I u2/3, kun ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa enintään 70 % osoitetusta rakennusoikeudesta. Asuinrakennusten pääasiallisena rakennusmateriaalina tulee käyttää puuta ja kattojen tulee olla kahteen suuntaan kaltevia. Asuin- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien yritysrakennusten korttelialue (AOTY-3) AOTY- merkinnällä on osoitettu vanhojen suojeltujen rakennusten korttelit: Kyrölän mallitilan kortteli 2225, Notkon koulun, Mökin ja Mäyrylän kortteli 2226, lehtorien talon tontti korttelissa 2228, rehtorin talon korttelissa 2206 sekä yliopettajan talon kortteli 2234. Kullekin tontille on osoitettu korkeintaan kaksiasuntoinen pientalo sekä työtiloja, jotka voivat olla korkeintaan alle puolet rakennusoikeudesta. Notkon koulun tontille osoitetaan korkeintaan kolmiasuntoinen pientalo sekä työtiloja. Määräyksessä on korostettu miljöiden ja pihatilojen säilyttämistä ja tarpeen mukaan ennallistamista. Tonteille on osoitettu kohtuullisia talousrakennusaloja, joiden sijoittaminen on pyritty sopeuttamaan arvokkaissa miljöissä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-50) Karjanhoitokoulun kortteli on osoitettu asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Joustava määräys sallii entisen karjanhoitokoulun käytön monipuolisesti tulevaisuudessa eri toimintoihin, jotka eivät ole ristiriidassa rakennuksen korkean suojelustatuksen kanssa. Rakennusoikeutta osoitetaan 1100 k-m2. Lisäksi pihalla on rakennusala ja -oikeutta 60 k-m2 talousrakennukselle. Osa korttelin 2230 pysäköintipaikoista voidaan erillisellä sopimuksella sijoittaa kortteliin 2227. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-9) Alueen pohjoisosaan, nk. Verstaspihan kortteliin 2236 osoitetaan korttelialue päiväkoti- ja perhekeskusrakennusta varten. Päiväkodin tontti on 6680 m2 ja sille osoitetaan rakennusala, jolle on ra- Sivu 14