1/16 KAAVOITUSKATSAUS 2013 Sisällys: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVOITUS 5. RANTA ASEMAKAAVAT 6. KÄYNNISTYVÄT KAAVAHANKKEET 7. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA KAAVOITUSOHJELMA 2014 2016
2/16 1. JOHDANTO MRL 7 mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Tämä kaavoituskatsaus kertoo tilanteen Hangon osalta vuoden 2013 lopussa. Maakunnan suunnittelussa vilkasta Maakunnan suunnittelussa tapahtuu paljon, sillä 2. vaihemaakuntakaava on saatu valmiiksi ja hyväksytty maakuntavaltuustossa maaliskuussa. Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Myös uusi maakuntakaavatyö (4. vaihemaakuntakaava) on käynnistynyt. Tämä 4. vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Se täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Sen tavoitteena on kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Uusimaa. ja niin on myös Hangossa maankäytön saralla Hangon kaupungin kaavoituksessa on myös paljon työn alla. Kaavaohjelmassa vuosille 2014 2016 on parikymmentä eri kokoista hanketta. Maankäytönsuunnittelu ja kaavoitus tähtäävätkin osaltaan kaupungin strategian toteuttamiseen. turvallista ja sujuvaa arkea vireää ja uusien toimialojen monipuolistamaa yritystoimintaa Valitut strategiset päämäärät ovat visiota tarkentavia pitkän aikavälin kehittämispäämääriä: 1. Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen 2. Tuloksellisuuden parantaminen 3. Vireä Hanko ympäri vuoden 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Kaupungin yleisilmeen ja ympäristön siisteyden vaaliminen 6. Vahvuuksia hyödynnetään ennakkoluulottomasti Jotta työ olisi menestyksekästä, tarvitaan myös maankäyttöstrategia ja maapoliittinen ohjelma sekä joustavat ja tehokkaat prosessit, jotka kuitenkin takaavat kaikille kaupunkilaisille riittävät osallistumis ja vaikuttamismahdollisuudet. Hangon kaavoituksesta ja maankäytönsuunnittelusta löydät lisätietoja: www.hanko.fi Palvelut Kaavoitus ja maankäyttö Hangossa 22.1.2014 Kukka Maaria Luukkonen kaupungingeodeetti Kaupungin strategian mukainen visio Hangosta 2025: Hanko on v. 2025 kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. korostaa tulevaisuuden Hangon luottamusta tulevaisuuteen monipuolista vetovoimaa
3/16 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Uudenmaan maakuntakaava Vahvistettu maakuntakaava kattaa Uudenmaan alueen ennen Itä Uudenmaan kuntien liittymistä maakuntaan. Se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 8.11.2006. Kaava sai lainvoiman kun korkein hallinto oikeus hylkäsi 15.8.2007 kaikki yhdeksän vahvistamisesta tehtyä valitusta. Kaava vahvistettiin maakuntavaltuuston joulukuussa 2004 tekemän päätöksen mukaisena lukuun ottamatta kolmea tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta sekä yhtä taajamatoimintojen aluetta Vantaalla. Vahvistamatta jätetyt tuulivoima alueet sijaitsevat Hangon Syndalenin, Tammisaaren sekä Espoon eteläpuoleisilla merialueilla. Vahvistamatta jäänyt taajamatoimintojen alue sijaitsee Petikko Herrmanskärretin valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu ja ampumarata alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 22.6.2010. Kaava sai lainvoiman, kun korkein hallintooikeus hylkäsi 8.10.2012 viisi ministeriön vahvistamispäätöksestä tehtyä valitusta. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö katsoi, että kyseiset kaavamerkinnät perustuvat riittäviin selvityksiin ja täyttävät maankäyttö ja rakennuslaissa maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset. 2. vaihemaakunta Toisessa vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja ensimmäisen vaihemaakuntakaavan sekä Itä Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan kattava maakuntakaava. Kaavan valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut maakuntahallitusten joulukuussa 2010 hyväksymä perusrakenne. Kaavan mitoituksessa on varauduttu 430 000 uuteen asukkaaseen ja 250 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Kasvu suunnataan pääasiassa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sitä täydentäen ja tiivistäen. Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntahallitukset hyväksyivät joulukuussa 2010 Uudenmaan maakuntakaavan valmistelun pohjaksi perusrakenteen, jossa määritellään kaavan neljä suunnitteluperiaatetta: 1. Alue ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 2. Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen 3. Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue ja yhdyskuntarakennetta 4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen
4/16 Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 20.3.2013. Parhaillaan se on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin ympäristöministeriölle määräaikaan mennessä 20 valitusta. Puolet valituksista koski kaavan kaupan ratkaisuja. Viherverkostoon liittyviä valituksia tehtiin seitsemän. Maakuntahallitus käsitteli valituksiin laaditut vastineet 26.8.2013. 4. vaihemaakunta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja ja sen aikatähtäimenä on vuosi 2040. Tavoitteena on kestävän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen Uudellamaalla. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka ja tavaraliikenne Tuulivoima Viherrakenne Kulttuuriympäristöt Tavoitteena on saada kaavaehdotus hyväksyttäväksi maakuntavaltuustoon vuoden 2016 aikana. Uudenmaan maakuntahallitus on kokouksessaan 25.11.2013 päättänyt käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan ja hyväksynyt siihen liittyvän osallistumis ja arviointisuunnitelman. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on virallisesti nähtävillä 9.12.2013 15.1.2014, jona aikana suunnitelmasta voi jättää mielipiteitä. Lisätietoja maakunnan kaavoitustilanteesta: www.uudenmaanliitto.fi Tällä kaavakierroksella käsiteltäviksi aihealueiksi ovat alustavasti valikoituneet seuraavat teemat:
5/16 3. YLEISKAAVOITUS 3.1 Hyväksytyt yleiskaavat Kantakaupungin yleiskaava Kantakaupungin alueella voimassa oleva oikeusvaikutukseton yleiskaava on päivitetty tämän päivän tarpeiden ja uusien keskustan kehittämistavoitteiden mukaiseksi ja oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Yleiskaavan selvityksiä on täydennetty ajan tasalle. Kantakaupungin yleiskaavaan on liitetty osia rantayleiskaavasta. Kantakaupungin oikeusvaikutteisella yleiskaavalla on keskeinen merkitys uudistettavien asemakaavojen ohjaus ja ohjelmointivälineenä. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää keskustaaluetta vireänä ja toimivana kaupunkirakenteen osana. Keskustan asumismahdollisuuksia ja kaupallista vetovoimaisuutta halutaan lisätä ja työpaikkaomavaraisuus, virkistysyhteydet, suojelu sekä rannan monipuolinen käyttö turvata. Keskustan liikennejärjestelmän toimivuus on elinehto kaupungin kilpailukyvyn kannalta. on osoitettu laajennusalueet pientalorakentamiselle. Radan pohjoispuolista pientalovaltaista taajamaaluetta on laajennettu maltillisesti. Tavoitteena on ennen kaikkea pohjoisen pientaloalueen tiivistyvä rakenne. Hangonkylän alueella kyse on lähinnä asemakaavatilanteen päivittämisestä yleiskaavakartalle. Märsanin suuntaan ruutukaavaa on jatkettu pohjoiseen, kuitenkin ottaen huomioon itälänsisuuntaisen viherkäytävän säilyminen. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä on tehty strateginen valinta sataman toimintojen säilyttämisestä ja kehittämisestä nykyisten Länsisataman ja Ulkosataman alueilla huolimatta asumisen ja luontoarvojen asettamista reunaehdoista. Vilkas satamatoiminta turvaa myös kaupunkirakenteen elinvoimaisuuden. Länsisataman aluevarausta on laajennettu Kuningatarvuoren länsipuolella sekä varauduttu satama alueen laajennukseen. Kaupungin valtuusto hyväksyi kantakaupungin yleiskaavan kokouksessaan 14.3.2012. Kaavasta jätettiin yksi valitus, joka ei menestynyt Helsingin hallinto oikeudessa. Kantakaupungin yleiskaava on näin ollen tullut kuulutuksella voimaan 1.7.2013. Varsinaiset muutokset kaupunkirakenteessa ovat v. 1987 yleiskaavan verrattuna maltillisia, ja peilaavat harkiten tapahtuvaa kaupunkikehitystä. Yleiskaavaalueeseen on sisällytetty Hankoniemen edustan saaret ja vesialue niemen etelä ja pohjoispuolella. Taajama alueen laajentuminen tapahtuu kohti itää, Täktomin suuntaan. Täktomintien pohjois ja eteläpuolelle
6/16 3.2. Työn alla olevat yleiskaavat Santalan alueen yleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on rakentamisen järjestäminen tulevien asemakaavojen pohjaksi. Kaavoituskustannuksista vastaa Suomen Vapaakirkko. Ympäristölautakunnan toiveen mukaisesti osayleiskaavan alueeseen on liitetty myös Tränuholmenin saari. Koko kaava alue on n. 430 ha. Kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä maanomistajan kanssa 5.11.2012. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut ympäristölautakunnan käsittelyssä 13.02.2013. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus käsitellä ympäristölautakunnassa alkuvuodesta 2014.
7/16 4. ASEMAKAAVOITUS 4.1 Hyväksytyt asemakaavat Appelgrenintien asemakaava Asemakaava alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y1). Asemakaava alueen pohjoisosan käyttötarkoitukseksi merkitään AP/s ja asuinrakennukset merkitään sr merkinnällä. Rakennusalat ja oikeudet merkitään asuinrakennuksille nykytilanteen mukaan. Asemakaava alueen rantavyöhyke merkitään VL alueeksi. Satama alue laajenee etelään. Kuningatarvuoren ja sataman välille muodostetaan uusi katuyhteys. Nycanderinkadun ja Halmstadinkadun yhdistävän sillan yhteyteen mahdollistetaan kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kaavoitustyöhön liittyen järjestettiin viranomaisneuvottelu 27.9.2012 ja sen pohjalta täydennettiin selvityksiä sekä laadittiin Englannin makasiinista rakennushistoriaselitys. Laadittu kaavataloudellinen selvitys kertoo selkeästi, mikä on sataman taloudellinen merkityksen Hangon kaupungille. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Länsisataman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 14.5.2013. ELY keskus jätti päätökseen oikaisukehotuksen. Lisäksi Helsingin hallinto oikeuteen on jätetty kaksi valitusta. Valtuusto on 12.11.2013 päättänyt, ettei se muuta kaavaa ELY keskuksen oikaisukehotuksesta huolimatta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 13.6.2012 ja se on tullut voimaan 14.8.2012. Länsisataman asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla mahdollistetaan sataman laajentaminen. Kaavalla turvataan Hangon Länsisataman kehittäminen Hangon pääsatamana.
8/16 Korkeavuorenkatu, korttelit 104 ja 106 Kaupunginhallitus on määräsi asemakaavan muutoksen, joka käsittää 2. kaupunginosan korttelit 223 225 sekä puisto ja katu alueita, tulemaan MRL 201 :n nojalla voimaan 16.5.2013 siten, että voimaantulo ei koske korttelin 225 tonttia 1. KHO hylkäsi ELY keskuksen valituksen ja näin ollen koko kaava sai lainvoiman ja tuli myös korttelin 225 tontin 1 osalta voimaan kuulutuksella 21.11.2013. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia muuttaa kortteleiden 104 ja 106 välistä puistoväylää siten, että sitä voitaisiin käyttää viereisten tonttien pääsytienä ja osittaiseen pysäköintiin. Samalla saatetaan yli 35 vuotta vanha asemakaava ajantasalle. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä. Kaava on hyväksytty valtuustossa 10.9.2013 ja se on tullut voimaan 31.10.2013. Ns. Myrskytien kaava Asemakaavan muutos, joka käsittää 2. kaupunginosan korttelit 223 225 sekä puisto ja katu alueita Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.5.2011 37 kyseisen asemakaavan muutoksen. ELY keskus jätti kaupungille oikaisukehotuksen tähän päätökseen. Kaupunginvaltuusto pysytti 9.11.2011 75 aiemman päätöksensä voimassa. ELY keskus valitti tästä Helsingin hallintooikeuteen, joka hylkäsi valituksen 18.12.2012. ELY keskus on tehnyt asiassa jatkovalituksen korkeimpaan hallinto oikeuteen. Valitus koskee vain yhden rakennusalan sijoittumista. Viereisessä korttelissa on ilmennyt rakennustarvetta, mistä johtuen kaava on saatettu MRL 201 :n nojalla voimaan kaavaalueen siltä osalta, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan.
9/16 4.2 Työn alla olevat asemakaavat Casinon, Plagenin ja Puistovuorten alueen asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on yli 40 vuotta vanha. Laadittavassa asemakaavassa turvataan arvokkaan ympäristön säilyminen; alueen olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojelumääräykset tarkistetaan. Aluetta tullaan kehittämään yhteistyössä sidosryhmien sekä nykyisten ja tulevien elinkeinonharjoittajien kanssa huomioiden alueen monipuolinen historia sekä luontoarvot. Samalla tarkastellaan toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia seikkoja mahdollisen uuden rakennuskannan sijoittamisen osalta Plagenille ja Luonnos Casinon, Plagenin ja Puistovuorten ympäristön asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi on ollut julkisesti nähtävillä alkuvuodesta 2013. Luonnoksesta saatiin runsaasti palautetta. Kaavan laatijan vastineet on käsitelty ympäristölautakunnassa kesäkuussa 2013. Ennen ehdotuksen laatimista tulee laatia rakennushistoriaselvitys ja Casino rakennuksen sisätilainventointi. Ympäristölautakunta päätti 4.12.2013 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville; kaupunginhallituksen käsittely alkuvuodesta 2014. Juvikinkatu Juvikinkatu 6b Casinon toimintaympäristöön. Casinon, Plagenin ja Puistovuorten asemakaavan muutoksen prosessi on ollut vuorovaikutteinen. Aloitusseminaari järjestettiin huhtikuussa 2012 ja opastettu kävelykierros alueelle saman vuoden toukokuussa. Luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa helmikuussa 2013. Asemakaavamuutoksella tontin käyttötarkoitus muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Rakennusoikeus puolittuu samalla nykyisestä. Kerroslukumerkintä muuttuu merkinnäksi II, eli enintään kaksi kerrosta. Kaupunginhallitus päätti 17.9.2012 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 5.11. 19.11.2012, jona aikana jätettiin yksi muistutus. Käsittely jatkuu vuonna 2014.
10/16 Furuvik III Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 29 kpl ohjeellista pientalotonttia sekä katualuetta. Asemakaavamuutos perustuu voimassa olevan asemakaavan korttelirakenteeseen, jota on laajennettu. Uudet korttelit on erotettu aiemmin kaavoitetuista kapein viheraluein, joilta on yhteys ulkoilureiteille ja meren rantaan. Katuyhteys Täktomintielle on voimassa olevan asemakaavan mukainen. asemakaavan muutos kortteliin 518. Kaavamuutoksessa otetaan huomioon korttelin rakennushistorialliset arvot ja arvioidaan rakennusten mahdollinen suojelutarve. Kaavoitus on käynnistetty ja osallistumis ja arviointisuunnitelmaa käsitelty ympäristölautakunnassa 13.11.2012. Kaavan käsittely jatkuu ympäristölautakunnassa alkuvuodesta 2014. Hangonkyläntien asemakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee kortteleita 935 ja 936 sekä puisto ja katualuetta. Alue sijaitsee Hangonkyläntien varressa ja sille on tarkoitus laatia asemankaavan muutos, jossa pääasiassa olisi pientalotontteja. Ekologinen käytävä tulee huomioida kaava alueen pohjoisosassa. Ajatuksena on laatia kaava siten, että alueella voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Puhumme ns. HINKU kaavasta. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 20.6 25.8.2011. Vastineet ja asemakaava tulee käsitellä kaupunginhallituksessa. Kortteli 518 Kappelisatamantie Riilahdenkatu Kapteeninkatu Kadermonkatu Tarkoituksena on laatia korttelin täydennysrakentamisen mahdollistava Ympäristölautakunta on 9.10.2013 hyväksynyt uuden aluerajauksen. Kaava aluetta on laajennettu siten, että se huomioi yleiskaavan AP korttelirajauksen ja käsittää myös ympäröivää viheraluetta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 24.10.2013.
11/16 Aseman seudun asemakaava ja asemakaavan muutos Korsmaninkatu Kadermonkatu Mäkikuja Rauhankatu Asemakatu Halmstadinkatu rautatiesilta ja risteysalue Esplanaadi Asemakatu Kaavatyö on aloitettu jo vuonna 2008, mutta se on ollut pysähdyksissä. Tänä aikana on laadittu asemakaavan muutokset osiin kortteleita 602 ja 527. Lisäksi kortteleihin 527 ja 528 on myönnetty poikkeusluvat olemassa olevien rakennusten säilyttämiseksi vastoin alueen 1960 luvulta peräisin olevan asemakaavan alkuperäistä tarkoitusta. Muuttuneesta tilanteesta johtuen on kaava aluetta laajennettu käsittämään korttelit 528 ja 529. Vastaavasti kortteli 602 on jätetty kaavasta pois. Alue on hyvin keskeinen ja se on liikenteen solmukohta. Liikenteen järjestäminen ajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle toimivaksi ja turvalliseksi niin katu kuin rataalueella on tärkeä suunnittelutehtävä. Alueella on myös useita kaupungin kannalta ja rakennushistoriallisesti tärkeitä rakennuksia. Ympäristölautakunta on hyväksynyt uuden aluerajauksen ja päivitetyn osallistumis ja arviointisuunnitelman 9.10.2013. Kaavatyö jatkui koululaistapaamisilla sekä päättäjille suunnatulla visiointiseminaarilla lokakuun lopulla. Alueelle on laadittu idealuonnoksia vuonna 2009. Stora Tallholmen ja Neljän Tuulen Tupa Työn tarkoituksena on laatia asemakaava Stora ja Lilla Tallholmenin alueelle Hangon kaupungissa. Asemakaava alue käsittää myös Mannerheimintien ja saarten välisen rantaalueen. Asemakaavan tarkoituksena on sijoittaa alueelle korkeatasoista majoitus ja kurssitoimintaa (Stora Tallholmen) sekä ravintolatoimintaa (Lilla Tallholmen). Mannerheimintien ja saarten välinen rantaalue on tarkoitus säilyttää virkistysalueena ja luonnonsuojelualueena. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on hyväksytty ympäristölautakunnassa 13.03.2013. Hankkeesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 30.05.2013.
12/16 Asemakaavan muutos, Evangeliska folkhögskolan alue 6. kaupunginosan korttelin 604 tontit 1 ja 3, Esplanaadi 59 ja 61 V. 1953 oleva asemakaava on vanhentunut eikä sitä voida enää pitää perustana rakennusluvan myöntämiselle. Naapurikorttelin asemaakaava on äskettäin uudistettu. Tavoitteena on, että maankäyttö ja rakennuslain puitteessa laaditaan asemakaavamuutos, joka paremmin tukee alueen tulevaa kehitystä ja käyttöä. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on hyväksytty ympäristölautakunnassa 13.11.2013. Lappohja Lämpö Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaukolämpökeskuksen rakentaminen Lappohjan aseman lähelle. Ympäristölautakunta on hyväksynyt osallistumis ja arviointisuunnitelman 11.9.2013. Rajakaaren asemakaava, joka koskee Täktomin kylän kiinteistöjä Rajatien, Täktomintien ja Sammaltien välisellä alueella sekä tiealuetta Alueella on tiivis kiinteistöjaotus, mutta ei asemakaavaa. Ympäristölautakunta ei ole voinut kaikissa tapauksissa tehdä myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja ja onkin edellyttänyt, että alueen kaavoitukseen ryhdytään. Ympäristölautakunta on hyväksynyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen 12.8.2008. Luonnos on ollut nähtävillä 9.9. 8.10.2008. Työ jatkuu 2014. Suunnittelualueen kaavoituksella on tavoitteena vastata omakotitalotonttien kysyntään lähellä Hangon keskustaa huomioiden alueen luontoolosuhteet ja ulkoilukäyttö sekä olemassa oleva korttelimaisesti Rajakaaren ympärille muodostunut asutus.
13/16 5. RANTA ASEMAKAAVAT Lisäksi prosessissa on maanomistajien rantaasemakaavoja, mm. Tjäruholmenin ranta asemakaava Ranta asemakaavan tarkoituksena on osoittaa hallinto oikeuden päätöksellä kumoutunut kortteli MY alueeksi ja siirtää kaksi rakennuspaikkaa saaren toiselle rannalle. Tränuholmenin ranta asemakaava Ranta asemakaava alue käsittää Tränuholmenin 1:353 sekä Kaskinokan 1:48 tilat Bengtsårin kylässä. Kaava alueeseen kuuluvien tilojen taikka tilanosien yhteinen maapinta ala on 25,33 ha ja alueen rantaviivan pituus on 2,680 km. Hankkeen eteneminen riippuu Santalan alueen osayleiskaavatyöstä. Björkskärin ranta asemakaava Ranta asemakaava käsittää seuraavat Hangon kaupungin Tvärminnen kylän tilat: Tvärsand RN:o 3:28, Svanvik RN:o 7:20, Land Björkskär RN:o 8:01, Västra Torskaren RN:o 8:04, Marielund RN:o 8:07, Torskaren I RN:o 8:09, Torskaren RN:o 8:13, Macebo RN:o 8:14, Sandvik RN:o 8:16, Solstrand RN:o 8:17, Sommartorp RN:o 8:18, Klobbarn RN:o 8:19, Kussas RN:o 8.20, Erikssons udden RN:o 8:22, Åldermans RN:o 8:24, Torskären II RN:o 8:27 ja Westervik RN:o 8:28. Tilojen yhteinen pinta ala on 159,53 ha ja alueen rantaviivan Maanomistajan valitsema kaavakonsultti on toimittanut kaupungille osallistumis ja arviointisuunnitelman. Hanke jatkuu viranomaisneuvottelulla ELY keskuksen kanssa. pituus on 5,55 km. Björkskärin ranta asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 5. 19.11.2012. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 13.9.2013. Korjattu kaavaehdotus tulee asettaa uudelleen nähtäville.
14/16 Hankoniemen pohjoisrannalla on kolmen toisiinsa rajoittuvan ranta asemakaavan kokonaisuus. Näiden kaavojen tavoitteena on tiivistää aluetta sekä suunnitella se siten, että maaomistajat voivat tulevaisuudessa uudis, korjaus ja lisärakentaa olemassa olevilla rakennuspaikkoilla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut on pidetty 30.5.2013. Ympäristölautakunta on hyväksynyt osallistumis ja arviointisuunnitelmat 13.11.2013. Ranta asemakaava, Vestervik Ranta asemakaava käsittää seuraavat Hangon kaupungin Santalan kylän tilat: Kanervala RN:o 1:259, Lehtoranta RN:o 1:158, Koivurinne RN:o 1:289, Koivuranta RN:o 1:291, Kajavi RN:o 1:184, Pitkäniemi RN:o 1:297, Westervik II RN:o 1:299, Linnealund RN:o 1:283, Albatrossi RN:o 1:364, Vestervik RN:o 1:286, Abborviken RN:o 1:285, Skäribo RN:o 1:87, Sommarboda II RN:o 1:284, Sommarboda RN:o 1:92, Vildinnekulla RN:o 1:91, Sandvik RN:o 1:43 ja Sandudd RN:o 1:42. Suunnittelualue tarkentuu kaavatyön aikana. Tilojen yhteinen pinta ala on 33 ha ja alueen rantaviivan pituus on 0,9 km. RN:o 1:133, Skönstrand RN:o 1:132, Suvikoto RN:o 1:131, Åsen RN:o 1:200, Sjökulla RN:o 1:37, Grönvik RN:o 1:336, Viherlahti RN:o 1:307, Leskelä RN:o 1:85, Telefoncentralen RN:o 1:95, Leporanta III RN:o 1:363, Leporanta II RN:o 1:263, Leporanta RN:o 1:99, Kesämaa RN:o 1:98, Strandbo RN:o 1:77, Strandbo II RN:o 1:97, Koivisto RN:o 1:306, Koivurinne RN:o 1:76, Koivurinne II RN:o 1:96, Kultaranta RN:o 1:361, Rönnbacka RN:o 1:182, Solmyr RN:o 1:181 ja Hiekkaharju RN:o 1:39. Suunnittelualue tarkentuu kaavatyön aikana. Tilojen yhteinen pinta ala on 43 ha ja alueen rantaviivan pituus on 1,3 km. Kaava alue rajoittuu idässä Krogarsin rantaasemakaavaan ja lännessä Vestervikin rantaasemakaavaan. Ranta asemakaava, Krogars Ranta asemakaava käsittää seuraavat Hangon kaupungin Santalan ja Koverharin kylän tilat: Kamratstugan RN:o 1:82, Sommarbo RN:o 1:119, Terra Nova RN:o 1:62, Svanvik RN:o 1:69, Svanvik II RN:o 1:75, Ljungheda RN:o 1:76, Krogars III RN:o 1:21, Krogars IV RN:o 1:146, Krogars II RN:o 1:142, Villa Krogars RN:o 1:139, Krogarsbacken RN:o 1:140, Krogars I RN:o 1:143, Krogwest RN:o 1:104, Norrstrand RN:o 1:106, Kofverhag RN:o 1:130, Tryggebo RN:o 1:113, Björkvik RN:o 1:112, Krogars IV RN:o 1:22, Sommarbo RN:o 1:14, Granars RN:o 1:47, Ljungars RN:o 1:137, Holken I RN:o 1:71, Holken RN:o 1:138, Ankars RN:o 1:134 ja Tallvik RN:o 1:133. Suunnittelualue tarkentuu kaavatyön aikana. Tilojen yhteinen pinta ala on 23 ha ja alueen rantaviivan pituus on 1,2 km. Ranta asemakaava, Viherlahti Ranta asemakaava käsittää seuraavat Hangon kaupungin Santalan kylän tilat: Leppäranta RN:o 1:254, Skönsand RN:o 1:196, Honkaranta RN:o 1:262, Visa RN:o 1:261, Linnea RN:o 1:260, Furustrand RN:o 1:50, Kaunislahti RN:o 1:278, Skönvik RN:o 1:279, Tallvik RN:o 1:375, Vårvik II
15/16 6. KÄYNNISTYVIÄ HANKKEITA Santalan alueen asemakaavoitus Entisen Santalan opiston alueella laaditaan asemakaava. Lappohjan ranta alueen (myös Virtaniemen ym.) asemakaava Tarkoituksena on käynnistää asemakaavoitus Lappohjassa siten, että se käsittää ranta alueen ja taajaman luoteisosan, jossa tällä hetkellä ei ole asemakaavaa. Perusselvityksiä on tehty syksyllä 2013. Kantakaupungin v. 1950 luvun kortteleiden asemakaavoitus jatkuu Kortteleissa 714 717 ja 728 729 on tehty kesällä 2012 inventointi rakentamisen kerroksellisuuden selvittämiseksi. Selvitys on tehty tulevan asemakaavoituksen pohjaksi; korttelit ovat yleiskaavan tiivistettävän kaupunkirakenteen alueella. Kaupunginhallitus on edellyttänyt syksyllä 2013, että korttelin 729 kaavoitus käynnistetään kiireellisenä. Luotsikadun asemakaava Kantakaupungin yelsikaavan uusien pientalokorttelivarausten kaavoitusta. Täktom, tien eteläpuoli Myytäviin kiinteistöihin liittyvät kaavoitukset Alueella on tiivis kiinteistöjaotus, mutta ei asemakaavaa. Ympäristölautakunta ei ole voinut kaikissa tapauksissa tehdä myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja ja onkin edellyttänyt, että alueen kaavoitukseen ryhdytään. Satamaruokala Suokatu 22 Lappviks skola
16/16 7. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Ympäristöministeriön päätös 15.5.2008 : Päätökseen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa maankäyttö ja rakennuslain 70 :ssä tarkoitettuja määräyksiä. Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito ja käyttösuunnitelmassa, jonka Hangon kaupunki laatii yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Alueen maankäyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat ja suojelupäätökset. Alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon Hangon kansallista kaupunkipuistoa koskevat, hoito ja käyttösuunnitelman yhteydessä annettavat määräykset. Hoito ja käyttösuunnitelman laadinta on käynnistynyt lokakuussa 2013 neuvottelulla ELY keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa.