Arkkitehti- ja insinööritoimisto MOTIIVI OY Vetelin kunta ASEMAKAAVASELOSTUS 15.09.2015 VETELI Harmaakiven asemakaavan muutos- ja laajennus
2 (17) 1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee 11.09.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 140, katualueitta sekä viheraluetta, sekä tilaa 5:174. Asemakaavalla muodostuvat kortteli 141-146, sekä niihin liittyvät lähivirkistys- ja katualueet. Kaava mahdollistaa erillispientalojen rakentamisen, sekä yhden asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontin. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Koulutien varrella n. 1,5 km Vetelin liikekeskuksesta kaakkoon. Alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.
3 (17) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa suunnittelualue asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilönä Vetelin kunnalta on toiminut rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho. Vetelin kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kivihyypäntie 1 69700 Veteli Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu 48 60100 Seinäjoki Anne-Maarit Mansikka-aho, rakennus- ja ympäristöjohtaja p. 050 5790 182 Sähköposti: anne-maarit.mansikka-aho@veteli.fi Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen p. (06) 421 5000 p. 040 5560 474 Sähköposti: jorma.keskikiikonen@motiivi.fi Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) 421 5014 Sähköposti: anssi.kiviniemi@motiivi.fi
4 (17) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Sisältö 1 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.4 Yhteystiedot 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 6 2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3 Lähtökohdat 7 3.1 Suunnittelu alueen kuvaus 7 3.2 Luonnonympäristö 7 3.3 Rakennettu lähiympäristö 9 3.4 Liikenne ja tekninen huolto 9 3.5 Maanomistus 9 4 Kaavoitustilanne 10 4.1 Maakuntakaava 10 4.2 Yleiskaava 10 4.3 Asemakaava 11 4.4 Pohjakartta 11 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 11 5.1 Suunnittelun käynnistäminen 11 5.2 Asemakaavan tavoitteet 11 5.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 12 5.3.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus 12 5.3.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu ja valinta 12
5 (17) 5.4 Osallistuminen ja yhteistyö 13 5.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos 13 5.6 Asemakaavaehdotus 14 5.7 Viranomaisyhteistyö 14 6 Asemakaavan kuvaus 14 6.1 Yleiskuvaus 14 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus 14 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 15 6.4 Kaavamuutoksen poikkeavuus osayleiskaavaan ja asemakaavaan 15 7 Asemakaavan vaikutukset 16 7.1 Vaikutukset taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön 16 7.2 Vaikutukset liikenteeseen 16 7.3 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön 16 7.4 Vaikutukset talouteen 16 7.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonoloihin 16 7.6 Ympäristön häiriötekijät 17 8 Kaavamerkinnät- ja määräykset 17 8.1 Nimistö 17 9 Asemakaavan toteutus 17 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus 17
6 (17) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Seurantalomake LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Havainnekuva LIITE 4 Asemakaava 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Pitkäkankaan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys, Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö 18.09.2014. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet OAS oli nähtävillä kaavaluonnoksen kanssa 22.06-20.07.2015. Kaavaehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2015. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xx.xx.2015. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu noin 9,76 ha alueelle 19 erillispientalo tonttia (AO) ja yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL). Sekä näihin liittyvät katu- ja virkistysalueet.
7 (17) 3 Lähtökohdat 3.1 Suunnittelu alueen kuvaus Kaavoitettava alue on n.9,76 ha. Alue on pääosin rakentamatonta varttuvaa mäntyvaltaista kangas metsää, jossa maa viettää etelään päin. Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta. 3.2 Luonnonympäristö Luonnonsuojelu Luontoselvitys on tehty yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaava hyväksyttiin 2003. Maaperä Maaperältään alue on silttistä ja hiekkaista, rakentamisen kannalta hyvää maaperää. Kaavoitus alueen maaperän poikkileikkaus on esitetty kuvissa 4 ja 5.
8 (17) Kuva 4. Poikkileikkaus PIT_EW2 Pitkäkankaan pohjavesialueen kaakkoisosasta, Harmaakiven teollisuusalueen eteläpuolelta. (punainen = kallio, vaaleanruskea = moreeni, tummanvihreä = sora, lila = siltti, vaaleanvihreä = hiekka, alempi kerros ns. harjuhiekka ja ylempi ns. rantahiekka, harmaa = turve, sininen viiva = pohjaveden painetaso) Kuva 5. Poikkileikkauksen sijainti Pohjavesi Pohjavesialueen laajuus, tiedot ja kuvat on (Pitkäkankaan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvityksestä, 18.09.2014). Kaava alue kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Alue on luokiteltu II-luokan pohjavesialueeksi. Pitkäkankaan pohjavesialueella ei ole voimassa olevia vedenottolupia. Alueella sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan 9 yksityiskaivoa, joista 2 on ollut talousvesikäytössä. Vedenottotutkimuksessa käytetty pumppauspaikka (V10/3) ja sieppausalueet on esitetty kuvassa 3. Kaava alue sijaitsee osittain sieppausalueella.
9 (17) Kuva 3. Pitkäkankaan pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys, 18.09.2014 Liite7 Pitkakangas_sieppausalueet. 3.3 Rakennettu lähiympäristö Suunnittelu alueen rakennuskanta Suunnittelualueella on yksi asunto liiketiloineen, muuten suunnittelualue on asumatonta ja rakentamatonta. Rakennettu ympäristö Suunnittelu alueen länsipuolella on taajama asutusta, omakotitaloja ja rivitaloja. Pohjoispuolella on teollisuusrakennus koulutien toisella puolen. Alueen eteläpuolella on puutarha myymälä kasvihuoneineen. Elinkeinotoiminta Kaava alue tukeutuu keskustan tarjoamiin palveluihin. Alueella on pieneläin lääkärin palveluja tarjoava yritys. Alue rajautuu eteläpuolella puutarha myymälään. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Koulutien kautta alueelta pääsee Vetelin keskustaan ja valtatielle 13. Kunnallistekniikka Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Alueen läpi kulkee 20 kv sähkölinja. 3.5 Maanomistus Kunta omistaa kaavoitettavan alueen (AL) tonttia lukuun ottamatta, jonka omistaa yksityinen.
10 (17) 4 Kaavoitustilanne 4.1 Maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaavojen yhdistelmässä on esitetty 1. 2. ja 3. vaihekaavojen voimassa olevat elementit. Tätä yhdistelmää ei ole erikseen vahvistettu. Maakuntakaavan 1. vaihekaava on vahvistunut 24.10.2003, maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistunut 29.11.2007 ja maakuntakaavan 3. vaihekaava on vahvistunut 8.2.2012. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A), teollisuus- ja varastoalue kohdemerkintä (t), tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv), matkailun vetovoima-alue (mv-2). Kuva 6.Ote K-P:n maakuntakaavasta. 4.2 Yleiskaava Osayleiskaavassa kaavoitettava alue on merkitty (TY-1) teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. (VL) Lähivirkistysalue. (AP-2) Pientalovaltainen asuntoalue. (pv-1) Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. (me) Melualue. Kuva 7. Ote osayleiskaavasta.
11 (17) 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on osa alueesta osoitettu, ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusalueen alueeksi (T-1/pv), joka sijoittuu pohjavesialueelle (Pitkäkangas). Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4.4 Pohjakartta Ramboll Finland Oy on laatinut pohjakartan päivityksen Maa ja Vesi Oy:n laatimaan Harmaakiven asemakaavan pohjakarttaan. Stereokartoituksena laadittua harmaakiven pohjakarttaa täydennettiin maastomittauksin. (2014) 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 5.1 Suunnittelun käynnistäminen Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen näytölle asettamisen yhteydessä kesällä 2015. 5.2 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on alueen osoittaminen asumiselle. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008.
12 (17) Tässä kaavassa korostuvat tavoitteina toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 5.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5.3.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Kuva 9. Luonnos vaihtoehdot vasemmalta oikealle ve1, ve2 ja ve3. Vaihtoehto 1: Katulinjoissa on seurattu valmiina olevia sähkö ja viemärilinjoja. Alueelle on suunniteltu 18 (AO) erillispientalo tonttia, 2 (AR) rivitalo tonttia, sekä 1 (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Lähivirkistysalueille on varattu erikseen alueet leikkipuistolle, sekä alue joka halutaan säilyttää puustoa kaava alueen pohjoispuolelle. Vaihtoehto 2: Kadut on otettu pistokatuina olemassa olevalta Koulutieltä. Alueelle on suunniteltu 17 (AO) erillispientalo tonttia, 3 (AR) rivitalo tonttia, sekä 1 (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Lähivirkistysalueella on viemärilinjojen ja olemassa olevien polkujen mukaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Alueelle on varattu alue leikkipuistolle. Vaihtoehto 3 Koulutieltä tulee yksi katuliittymä alueelle. Katu tekee alueella ympyrän, jonka ulkoreunalle tulee tontit ja sisäpuolelle yhteisalueita. Alueelle tulee 14 (AO) erillispientalo tonttia, 4 (AP) asuinpientalo tonttia, sekä 1 (AL) asuin-, liike- ja toimistorakennuksen tontti. Lähivirkistysalueita ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. 5.3.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu ja valinta Vaihtoehto 1: Kaavaehdotuksessa pyritty hyödyntämään olevat sähkö- ja viemärilinjat sijoittamalla mm katualueet näille väylille. Yhteys puutarha-alueelle on mutkallisempi muihin vaihtoehtojen nähden. Vaihtoehto 2: Kaavaehdotuksessa haluttiin selkeät ja helpot yhteydet suoraan Koulutieltä. Katulinjat selkeitä ja viemäri ja sähkölinjojen huoltotiet jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tien kautta. Korttelit pitempiä kuin vaihtoehto 1:ssä. Puutarhamyymälälle on suora yhteys Koulutieltä. Alueen laajenemisen kannalta vaatii muihin suunnitelmiin nähden enemmän suunnittelua. Vaihtoehto 3: Kadut ovat muihin suunnitelmiin nähden kaarevampia ja näin elävöittää aluetta. Katu Koulutieltä puutarhamyymälään on kuitenkin suhteellisen selkeä. Rivitalotontit on muutettu pientalotonteiksi. Haluttaessa on mahdollista yhdistää kaksi raken-
13 (17) nuspaikkaa ja rakentaa sille pieni muotoinen rivitalo. Leikkipuisto on muutettu virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan leikkipuiston lisäksi asentaa ulkourheilu välineitä sekä tehdä pieni ulkorakennus. Näin alue sopii paremmin kaiken ikäisille ja voi toimia alueen yhteisenä olohuoneena. Vaihtoehto 3 valittiin kaavaehdotuksen pohjaksi. Asemakaavaluonnoksen (AP) tontit vaihdettiin (AO) tonteiksi ja alueen keskiosaan lisättiin muutama rakennuspaikka. Joidenkin tonttien kokoa suurennettiin. Alueen ympäriajo mahdollisuus estetiin katkaisemalla tiealue. 5.4 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 5.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta Vetelin kunta pyysi lausunnot Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Etelä- Pohjanmaan ELY:tä. Lausunot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
14 (17) Vastine: Asemakaavakartan määräyksiin on tehty tarkennus vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Lisäksi Asmalampin asemakaavamääräyksien yhteneväisyys on tarkistettu. Harmaakiven asemakaavamääräykset poikkeaa rakennusten katoilta kertyvien sade- ja sulamisvesien osalta. Asmalampin asemakaavamääräyksissä ne pitää ohjata viemäriin ja Harmaakiven määräyksissä ne pitää imeyttää maastoon pohjavesialueelle. 5.6 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus ja valmisteluaineisto tulevat kunnanhallituksen toimesta nähtäville Vetelin kunnan ilmoitustaululle (käyntiosoite Kivihyypäntie 1) sekä kunnan www-sivuille. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n ja Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Vetelin kunnanhallitukselle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Aineisto lähetetään ennen nähtävilläoloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Lausunot: 5.7 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä, sekä ennen OAS:n ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtävillä oloa käytiin viranomaisneuvottelu 22.5.2015 Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Kokkolassa. 6 Asemakaavan kuvaus 6.1 Yleiskuvaus Kaava alueen pinta-ala on n. 9,76 ha. Alueelle esitetään omakotitalo asumista sekä tie uusi tieyhteys puutarha myymälälle. Alueelle kaavaillaan pientä urheilu- ja virkistyspuistoa alueen asukkaille. 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus Erillispientalojen korttelialueet (AO) 3,84 ha Korttelit 141-146 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus on tontilla 250-300 k-m2, joka vastaa noin 0,11 0,15 tehokkuuslukua. Tonttien koot vaihtelevat välillä 1825-2650 m2. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) 0,39 ha Korttelista 141 on yksi tontti varattu asuin-, liike- ja toimistorakennukselle (AL). Rakennusoikeus on tontilla on noin 780 k-m2, joka vastaa 0,20 tehokkuuslukua. Tonttin koko on 3906 m2.
15 (17) Lähivirkistysalue (VL) 3,36 ha Lähivirkistysalueen läpi kulkee kevyenliikenteen väyliä, sekä alueelle on varattu alueita kunnallistekniikan johtoja varten. Alueelle voidaan sijoittaa pohjaveden havaintoputki. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) 0,63 ha Alueelle voidaan sijoittaa pihaulkoiluvälineitä, leikkivälineitä ja/tai pelikenttä. Alueella on rakennusoikeutta 40 k-m2. Katualueet 1,54 ha Katualueen leveydessä on huomioitu kääntöpaikat katujen päissä. 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaavassa on huomioitu pohjaveden suojelu kaavamääräyksin. Kunnallistekniikan ja kaavoituksen yhteensovituksella pyritään varmistamaan ympäristön korkea laatu. Yhtenäinen rakennettu maisema, turvalliset kulkuyhteydet ja hoidetut viheralueet muodostavat alueesta valoisan, viihtyisän ja avaran mäntymetsätyyppisen pientaloalueen. 6.4 Kaavamuutoksen poikkeavuus osayleiskaavaan ja asemakaavaan Uusi asemakaava poikkeaa osayleiskaavasta sekä asemakaavasta aluevarausten osalta. Ratkaiseva ero suunnittelun lähtökohdissa on se, että asemakaavaratkaisussa on osoitettu alue pientalovaltaiseksi alueeksi, kun osayleiskaavassa ja muutosta koskevassa asemakaavassa alue on merkitty teollisuus alueeksi. Osayleiskaava on hyväksytty kunnassa vuonna 2003, jolloin valtatie 13:n itäpuolinen alue oli täysin kaavoittamatonta. Asmalampin teollisuusalueen kaava on hyväksytty vuonna 2007 ja laajennus 2010. Tuon jälkeen kaikki teollisuusrakentaminen on tapahtunut sinne. Harmaakiven teollisuusalueen laajentaminen otettiin osayleiskaavaan silloisen toimijan, Oy Jaro Ab:n, myöhemmin Outokumpu Stainless Tubular Products, laajennustarpeita turvaamaan. Kiinteistön toiminta on muuttunut eikä laajennustarvetta Koulutien eteläpuolelle enää ole. Osayleiskaavan tarkistuksen tavoitevuosi on 2015 ja kunta tulee käymään keskustelun tarkistuksen käynnistämisestä talousarvion laadinnan yhteydessä syksyllä 2015. Kuva 10. Muutoskaavan eroavaisuus asemakaavaan ja osayleiskaavaan.
16 (17) 7 Asemakaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ). 7.1 Vaikutukset taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavoitettava alue tarjoaa kauniin ja viihtyisän asuinympäristön virkistys alueineen. Alue rajoittuu rakennettuun pientaloalueeseen, joten asumisen sijoittuminen Harmaakiven alueelle on luontevaa. 7.2 Vaikutukset liikenteeseen Asuntoalueelle muodostuu uusia katualueita sekä kevyenliikenteen väyliä. Vetelin kuntakeskuksen läheisyyden vuoksi moottoriliikenne pysyy melko vähäisenä. Kaava-alueen tuomalla liikennemäärien kasvulla ei ole vaikutuksia liikenneverkon toimivuuteen. Kaava-alueen kevyenliikenteen verkosto mahdollistaa kuntalaisille turvallisen yhteyden Koulutielle, josta edelleen johtaa kevyenliikenteen väylä kuntakeskukseen. Katualueen leveydessä on huomioitu raskasliikenne puutarhamyymälälle niin, että liikennealueelle on mahdollista rakentaa kevyenliikenteen väylä. Kaava-alueen toteuttaminen ei estä mahdollisesti myöhemmin toteutettavia suunniteltuja liikennejärjestelyjä. 7.3 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Yksityisluontoisilla pienmittakaavaisilla katualueilla pyritään saavuttamaan alueelle positiivista yhteisöllisyyttä. Alueen keskelle on osoitettu virkistysalue (VU), joka mahdollistaa yhteisiä toimintoja. Lähialueella on runsaasti viheralueita, jotka tarjoavat hyvät liikuntamahdollisuudet eri-ikäisille asukkaille. 7.4 Vaikutukset talouteen Kunnalle aiheutuu kustannuksia kunnallistekniikan, katuverkon ja puiston rakentamisesta. Alueen läpi kulkevat tekniset päälinjat, joten kunnallistekniikan toteutus on edullista. Uusi asuinalue luo kuntaan vireyttä ja työpaikkoja. 7.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonoloihin Alueen toteutuessa suurin osa puustosta kaadetaan ja metsämaisema vaihtuu pientaloalueeksi. Alueen rakentaminen muuttaa pohjaveden kertymää alueelta pinnoitettavien alueiden myötä, tätä vaikutusta pyritään huomioimaan antamalla kaavamääräys. Rakennusten katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava ja imeytettävä pohjavesialueelle. Ko. vesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle on kiellettyä. Kaavamuutoksella alueen rakennusoikeus pienenee n.5 400 k-m2 ja pinnoitettavan pihaalue vähenee, joka lisää luonnollisen veden pääsyä maastoon pohjavesialueelle.
17 (17) Kaava-alue on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Kyseiselle alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka voivat vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Lisäksi tulee huomioida seuraavat tarkentavat määräykset: Pohjavesialueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellon kanssa. (Ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 ja vesilain 1 luvun 18 ). 7.6 Ympäristön häiriötekijät Alueen läpi kulkee 20 kw sähkölinja jolle on varattu oma alueensa. Valtatien 13 ja kaava-alueen väliin jää metsäalue joka estää omalta osaltaan häiriö melun kuulumista alueelle. Alueen länsireuna sijaitsee läheltä osayleiskaavassa esitettyä (me) liikenteen melualuetta. 8 Kaavamerkinnät- ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 8.1 Nimistö Alueelle syntyy uusia katuja. - Puutarhatie - Mustikkatie - Puolukkatie 9 Asemakaavan toteutus 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Seinäjoella 15. syyskuuta 2015 Jorma Keskikiikonen Arkkitehti SAFA Anssi Kiviniemi Rakennusinsinööri (AMK)