KIRKKONUMMEN KUNTA KESKUSTA VESITORNINMÄEN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja 63 ) Kuva 1. Asemakaavan suunnittelualue ja alustava vaikutusalue. 1
1. SUUNNITTELUALUE Vesitorninmäen asemakaava-alue sijaitsee Kirkkonummen liikealueen ja Kirkkonummentien itäpuolella, runsaan kilometrin päässä matkakeskuksessa, jossa sijaitsee linja-auto- ja rautatieasema. Suunnittelualueen sijainti on otollinen keskustan laajenevalle asuinrakentamiselle ja palveluiden sijoittumiselle kytkeytyen hyvin mm. olemassa oleviin ja kehitettäviin joukkoliikenneyhteyksiin. Liikealueella on runsaasti kaupallisia palveluja, lisäksi esimerkiksi koulut, päiväkodit, kirjasto ja terveyskeskus sijaitsevat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueen länsireunan muodostaa Jolkbyn joen rantaniittyineen. Länsipuolelle sijoittuu myös Kirkkonummen liikuntapuisto uima- ja monitoimihalleineen. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Kyrkvallan pientaloalue ja itäpuolella Jolkby. Etelässä suunnittelualueen läpi kulkee Vanha Rantatie. Alla olevasta ilmakuvasta ilmenee suunnittelualueen alustava rajaus. Suunnittelualue on kooltaan noin 34,5 ha. Alueen suurimmat maanomistajat ovat NCC Rakennus Oy, Sato Oyj ja Kirkkonummen seurakuntayhtymä. Kuva 2. Suunnittelualueen nykytilanne sekä alustava asemakaava-alueen rajaus. 2
2. SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava (ympäristöministeriö vahvistanut v. 2006). Suunnittelualue on siinä varattu keskusta- ja taajamatoiminnoille. Kaavassa omalla merkinnällä on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittävä Vanha Rantatie, joka on osa muinaista Kuninkaantietä. Asemakaavan suunnittelussa on otettava huomioon em. tie sekä lisäksi maakunnallinen viheryhteystarve sekä Estlink Oy:n maanalainen voimajohto. Suunnittelualueen eteläpuolella on valtakunnallisesti merkittävät liikenneyhteydet, kantatie 51 sekä Helsingin ja Turun välinen rantarata. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen on vireillä. Tavoitteena on sen hyväksyminen maakuntavaltuustossa vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuva 3. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kartan punainen neliö symbolisoi keskustatoimintojen kohdemerkintää. Neliöt sijaitsevat kuntakeskuksessa ja Masalassa. Kirkkonummen yleiskaava 2020 Kirkkonummen yleiskaava 2020 tuli lainvoimaiseksi vuonna 2000. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), asuntoalueeksi (A) sekä lähivirkistysalu- 3
eeksi (VL). Vanhan Rantatien varteen on merkitty olemassa oleva kevyen liikenteen reitti. Tähdellä on merkitty suojeltavaksi tarkoitetut kohteet, mm. historiallisesti arvokkaat tiet, suojeltavat sillat ja muistomerkit sekä kiinteät muinaisjäännökset. Kuva 4: Ote Kirkkonummen yleiskaavasta, jossa suunnittelualue on rajattu punaisella. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava Vesitorninmäen asemakaavoituksen maankäytön suunnittelun lähtökohtana on Kirkkonummen yleiskaavaa 2020 täsmällisempi Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna 2010. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa on Jolkbyn joen puistoalueen (VP-1) äärellä julkisten palvelujen alue (PY). Vesitorninmäen länsirinne ja lakialue on varattu asuinrakentamiseen (A, AK) Vanhan Rantatien pientaloasutus säilyy (AP/s). Historiallisesti arvokkaat rakennus- 4
kohteet ja pihapiirit on osoitettu kaavakartalla (sr ja sk), lisäksi Vesitorninmäellä on hiidenkirnu, paikallisesti merkittävä luontokohde (sl-pl). Vesitorni ja muu yhdyskuntateknisen huollon alue on osoitettu ET-merkinnällä. Palstaviljelyalue (rp) rajautuu Kyrkvallan asuntoalueeseen. Suunnittelualueen läpi kulkee Estlink Oy:n voimajohto ja museaalisesti merkittävä Vanha Rantatie. Alueen kautta kulkee kuntakeskuksen yksi pääulkoilureittiyhteyksistä, jonka tarkka sijainti täsmentyy laadittavassa asemakaavassa. Kuva 5. Ote kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavasta, johon suunnittelualue on rajattu. Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Vesitornimäen asemakaava rajautuu lännessä vuonna 2001 lainvoimaiseksi tulleeseen asemakaavaan, joka käsittää Kirkkonummen urheilupuiston. Uudenmaan lääninhallituksen vuonna 1962 vahvistama Kyrkvallan rakennuskaava rajaa suunnittelualuetta pohjoisessa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt em. aluetta koskevan Jokiniityn ja Kyrkvallan asemakaavan vuonna 2011, mutta sitä koskeva valitus on hallinto-oikeuden käsittelyssä (tilanne syksyllä 2012). Heikkilän asemakaava, jonka Uudenmaan lääninhallitus on vahvistanut vuonna 1980, rajaa suunnittelualuetta idässä. 5
3. SUUNNITTELUN TARVE Kirkkonummen kunnan maankäytön kehittämisen painopiste on ollut pitkään kuntakeskuksessa, jonka kehittämishanke käynnistettiin vuonna 2000. Kuntakeskuksen kehityskuva laadittiin vuonna 2004, lisäksi alueen osayleiskaavoitus etenee vaiheittain. Liikealueen asemakaavoitus on lisännyt merkittävästi asuinrakentamista, monipuolistaa palveluja ja tuo lisää viihtyisyyttä asukkaille. Vesitorninmäen alueen maankäytön suunnittelu nostaa kehittämisperiaatteiden mukaisesti kuntakeskuksen alueen väestömäärää palvelujen lähellä tiivistäen yhdyskuntarakennetta ja hyödyntäen joukkoliikennemahdollisuuksia. Vesitorninmäen asemakaavoitus liittyy kiinteästi kuntakeskuksen kehittämiseen. Vesitorninmäen suunnittelualue on mukana laaditussa kehityskuvassa sekä Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa, jossa suunnittelualueelle on esitetty asuinrakennusoikeutta noin 30 000 k-m². Osayleiskaavassa alueelle on varattu paikka myös julkiselle rakennukselle kuten esim. koululle. Asemakaavahanke käynnistyy NCC Rakennus Oy:n ja SATO-Rakennuttajat Oy:n aloitteesta. Kaavahanke on kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman (v. 2012-2016) mukainen hanke, joka on ohjelmoitu käynnistyväksi vuonna 2012. 4. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Kaavahanke toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jonka Helsingin seudun erityiskysymykset edellyttävät mm. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamista sijoittamalla uusia asuntoja mm. palvelujen ja joukkoliikenteen saatavuuden näkökulmasta edullisille paikoille. Lisäksi kaavahanke edistää Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäistä MALaiesopimusta, joka sisältää mm. kuntakohtaiset asuntotuotantotavoitteet. Osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti Vesitorninmäelle voidaan toteuttaa asunnot noin 750 asukkaalle, riittävät aluevarukset kuntakeskuksen asukkaiden virkistykseen sekä tilaa julkiselle rakentamiselle. Tavoitteena on laadukas rakentaminen ja viihtyisä lähiympäristö. Rakentaminen ja maisema Vesitorninmäen suunnittelutavoitteena on muusta keskustarakentamisesta erottuva omaleimainen ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen asuntoalue. Hieno maisema, maaston korkeuserot ja alueen historia asettavat sekä haasteita että antavat mahdollisuuksia suunnittelulle. Asuinrakentamisen tavoite on 28 000-31 000 k-m² ja julkiselle rakentamiselle varataan noin 10 000 k-m², lisäksi rakentamista osoitetaan mm. vähäisesti jokipuiston muita palveluita varten. Monipuolinen huoneistojakauma on tavoitteena, vaikka pääosa tulee olemaan perheasuntoja. Vanhan Rantatien nykyisen rakennuskannan ja sen pihapiirien sekä maiseman kulttuurihistorialliset ja luonnonarvot huomioidaan maankäytössä. Uuden asuntorakentamisen osalta kiinnitetään huomiota esteettömyyden toteutumiseen sekä piha-alueiden viihtyisyyteen ja kytkeytymiseen virkistysreitteihin. Pysäköinnille tutkitaan maaston, maiseman ja taloudellisen toteutuskelpoisuuden kannalta soveliaimmat ratkaisut. Liikenne ja kunnallistekniikka Tarkoituksenmukainen katuverkko tutkitaan suunnittelun yhteydessä, lisäksi laaditaan tarvittavat liikenteelliset toimivuustarkastelut ja katujen yleissuunnitelmat, joista käyvät ilmi mm. Vanhan Rantatien sekä uusien katujen toteuttamisperiaatteet. Nykyisistä tonttiliittymistä Vanhalla Rantatiellä on määrä luopua. Vanhan Heikkiläntien liittymä Vanhalla Rantatiellä toteutetaan Heikkilän osayleiskaavan mukaisesti. Suunnittelualueen itäosan ajoneuvoliikenne ohjataan osayleiskaavan mukaisesti Vanhalta Rantatieltä. Vastaavasti länsirinteen uudelle asuinalueelle ja mahdolli- 6
selle koululle liikenneyhteys osoitettaneen Gesterbyntien parannettavan kiertoliittymän kautta, koska Vanhan Rantatien välityskyky on heikko. Ruuhkautuvan tien liikennemääriä tasaa tulevaisuudessa uusi kehäväylä, joka on esitetty Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa. Kävely- ja pyöräreitit sekä ulkoilureitit toteutetaan alueelle osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Yhteydet kouluille suunnitellaan turvallisiksi ja sujuviksi. Erityisiä toimenpiteitä edellyttää laadukkaan kevyen liikenteen yhteyden johtaminen Kirkkolaaksosta Vanhan Rantatien yli suunnittelualueelle. Suunnittelussa huomioidaan alueella sijaitseva Estlink -voimajohto, vesitorni sekä muu kunnallistekniikka. Jäte- ja energiahuollon osalta pyritään soveltamaan uusia innovaatioita, mikäli ne ovat taloudellisesti perusteltavissa. Alueelle laaditaan myös vesihuollon yleissuunnitelma. Luonnonarvot ja virkistysalueet Luontoselvityksissä tukeudutaan laadittuihin luontoselvityksiin. Alueelle osoitettavien virkistysreittien kytkeytyminen ympäröivään reitistöön on suunniteltava huolella. Jolkbyn jokilaakso liittyy Kirkkolaakson puistoon ja urheilupuiston monipuolisiin palveluihin ja on jatkossa yksi kunnan tärkeimmistä puistoalueista. Vesitorninmäen maisemalliset ja luonnonarvot huomioidaan rakentamisen sijoittamisessa. Piha- ja viheralueiden suunnittelussa huomioidaan mm. hulevesien hallittu johtuminen jokiuomaan. Joen itäpuolelle tutkitaan pysäköintialueen sijoittumista, joka palvelisi koulua ja urheilupuiston täydentyviä palveluja. Lisäksi varataan alueet asukaspuistoa ja lasten liikennepuistoa varten. 5. TEHDYT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Asemakaavatyössä hyödynnetään soveltuvin osin aiempia suunnittelualuetta koskevia selvitysja suunnitteluaineistoja. Työn kuluessa täydennetään selvityksiä, mikäli siihen ilmenee aihetta. Suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön on tähän mennessä tehty mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: osayleiskaavan yhteydessä laaditut selvitykset (mm. liikenneselvitys, luontoselvitys ja rakennushistoriaselvitys sekä metsänrajat) Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Linea Konsultit Oy, 2009) Kirkkonummen tulvaselvitys, Jolkbyn joki (Pöyry Environment Oy, 2008) Kirkkonummen keskustan yhtenäiskoulun vaihtoehtoselvitys (FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007) Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia (Kirkkonummen kunta, 2006) Kirkkonummen linjaston kehittäminen vuoteen 2009 (YTV, Kirkkonummen kunta, 2005) Rautatien aiheuttamat melutasot päivällä ja yöllä (2005) Kuntakeskuksen kehityskuva (Suunnittelukeskus Oy, 2004) Gesterby-Jolkbyn osayleiskaava liito-oravaselvitys (Luontotieto Keiron Oy, 2004) Gesterbyn-Jolkbyn-Killinmäen luontoselvitys (Kirkkonummen kunta / Merja Puromies, 2004) Kuntakeskuksen kehityskuva (Suunnittelukeskus Oy, 2004) Kirkkonummen Heikkilän, Jolkbyn, Killinmäen ja Kyrksvallan yleiskaavaalueen inventointi (Museovirasto / Kreetta Lesell, 2003) Kirkkonummen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma (Kirkkonummen kunta ja Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri, Strafica Oy, 2002) 7
Kirkkonummen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (LT-konsultit Oy, Strafica Oy, 2002) Kirkkonummen keskustan kehittäminen (Keskustakehitys Oy, LT-konsultit Oy, Arkkitehti toimisto Jukka Turtiainen Oy, 2001) Länsi-Uudenmaan meluselvitys (1999) Liikenteen aiheuttamat haitat Kirkkonummen keskustan asemakaava-alueella (LT-konsultit Oy, 1998) Kirkkonummen keskustan maisemaselvitys ja -suunnitelma (MA-arkkitehdit, 1997) Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Kirkkonummen kunta / Sigbritt Backman, 1990) Suunnittelun yhteydessä laaditaan mm. liikenteen toimivuustarkastelut sekä katujen, vesihuollon ja muiden kunnallisteknisten verkostojen yleissuunnitelmat. Lisäksi määritellään esim. hulevesien käsittelyperiaatteet. Toteutuksen laatu varmistetaan rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeella. 6. VAIKUTUSALUE JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavahankkeessa mukana olevat konsulttitoimistot laativat asemakaavan vaikutusten arvioinnin. Vaikutuksien arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja laadittaviin suunnitelmiin, maastokäynteihin ja alueen olojen kartoitukseen. Vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön kuluessa myös osallisilta saatavaan palautteen perusteella. Vaikutusten arviointi täydennetään kaavatyön edetessä. Asemakaavan merkittävimmät vaikutukset ulottuvat pääasiassa asemakaava-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Maankäytön muutoksilla on kuitenkin vaikutusta myös kuntakeskuksen asukkaisiin ja käyttäjiin sekä sen pohjoisosan toimintoihin ja elinoloihin, lisäksi myös ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Kehittyvä jokipuisto sekä virkistysyhteydet palvelevat myös kuntakeskuksen ulkopuolelta tulevia käyttäjiä. Kaavoitusprosessin aikana selvitetään riittävissä määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Suunnittelun aikana arvioidaan erityisesti muodostuvaa taajamakuvaa Kirkkolaakson reunana, rakentamisen suhdetta maisemaan ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön, asuinympäristön viihtyisyyttä ja liikkumisturvallisuutta etenkin jalankulkijoiden kannalta. Suunnitelmia tarkastellaan mm. viistokuvien, aluejulkisivujen ja -leikkausten avulla. 7. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ajoneuvoliikenteen aiheuttama melu- ja mahdolliset tärinähaitat lienevät alueen suurimmat häiriötekijät. Kaavatyön kuluessa laaditaan tarpeen mukaan erillinen selvitys tärinän ja melun vaikutuksista alueen maankäyttöön. 8. OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUS JA OSALLISET Asemakaava laaditaan yhteistyössä kunnan asiantuntijoiden sekä maanomistajien edustajien ja konsulttien kanssa. NCC Rakennus Oy:n ja Sato Oyj:n konsultteina toimivat Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy (maankäyttö ja kaavoitus), Ramboll Finland Oy (maisema, liikenne, kuntatekniikka ja hulevedet) ja Optiplan Oy (suunnittelun koordinointi). 8
Asemakaava laaditaan vuorovaikutteisesti osallisten ja kaikkien kaavoituksesta kiinnostuneiden kanssa (MRL 62 ja 63 ). Kaavoitustyö järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavaratkaisun vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Nähtävillä olojen yhteydessä kaavaluonnosta ja -ehdotusta koskeva palaute on annettava kirjallisesti. Osallisilla tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä tahoja, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaisia, yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Asukkailla, osallisilla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet analysoidaan ja ne otetaan tarvittaessa huomioon kaavoituksen jatkokäsittelyssä. Palautteeseen laaditaan kaavoittajan vastineet päätöksentekoa varten. Osallisia ovat muiden muassa: Suunnittelualueen maanomistajat sekä kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät Lähialueen asukkaat Ulkopuoliset lausunnonantajat: Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys Helsingin seudun liikenne (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Fortum Espoo Distributions Oy Fortum Power and Heat Oy Elisa Networks Oyj TeliaSonera Finland Oyj As Nordic Energy Link Poliisi Kunnan viranomaiset: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Kuntatekniikkapalvelut Vesihuoltolaitos Sivistystoimi Kulttuuritoimi Elinkeinotoimi Perusturva Nimistötoimikunta Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Yhdistykset: Kide ry (Kirkkonummen kuntakeskusyhdistys) Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry Kyrkslätts Natur och Miljö rf. Kirkkonummen yrittäjät ry Alueen asukasyhdistykset Kaavan laatiminen ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi edellyttävät monipuolista asiantuntemusta ja kunnan eri toimialojen yhteistyötä. Viranomaistahoilta pyydetään lausunnot kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheissa. 9. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Viranomaisia ja julkisia yhteisöjä tiedotetaan kaavoituksen käynnistämisestä lähettämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lisäksi viranomaistahoja tiedotetaan erikseen, tarpeen niin ilmetessä suunnittelun etenemisestä sekä järjestetään tarvittaessa tiedotustilaisuuksia ja neuvotteluja. Asemakaavan viranomaisneuvottelu järjestetään suunnitteluprosessin alkuvaiheessa (MRA 26, MRL 66 2. mom.). Neuvottelussa keskeiset viranomaistahot esittävät suunnitteluun liittyvät tavoitteensa ja näkökantansa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksesta saadun palautteen jälkeen. 9
10. KAAVOITUKSEN KULKU, PÄÄTÖKSENTEKO JA ALUSTAVA AIKATAULU Kunnanhallitus on hyväksynyt Vesitorninmäen asemakaavan käynnistämissopimuksen 10.9.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan osallisille ja kaavan vireille tulosta kuulutetaan virallisissa ilmoituslehdissä sekä kunnan ilmoitustauluilla (MRL 63 ). Yhdyskuntatekniikan lautakunta käy vuoden 2013 alussa evästyskeskustelun vaihtoehtoisista maankäyttösuunnitelmista. Tuolloin keskustellaan mm. suunnitelmavaihtoehdoista ja -ratkaisuista sekä niihin liittyvistä muista teemoista. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyyn asemakaavaluonnos tulee syksyllä 2013. Nähtävillä olon aikana järjestetään asukastilaisuus ja kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Lisäksi kaavatyön eri valmisteluvaiheissa järjestetään lähialueen asukkaille joko yksi tai kaksi työpajatyyppistä suunnittelu- ja keskustelutilaisuutta. Luonnosvaiheesta saadun palautteen jälkeen aloitetaan asemakaavaehdotuksen laatiminen. Ehdotus pyritään käsittelemään yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja kunnanhallituksessa keväällä 2014. Se asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot (MRA 27 ja 28 ). Ehdotuksen nähtävillä oloaikana pidetään asukastilaisuus. Kaavaehdotusta tarkistetaan tarvittaessa saadun palautteen pohjalta. Palaute ja lopullinen asemakaava on tavoiteaikataulun mukaisesti tarkoitus käsitellä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja kunnanhallituksessa siten, että kunnanvaltuusto hyväksyisi Vesitorninmäen asemakaavan vuoden 2014 loppuun mennessä. Tällöin kaava tulisi lainvoimaiseksi alkuvuodesta 2015, mikäli siitä ei valiteta. Kirkkonummen kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneen tahon välinen maankäyttösopimus tulee olla hyväksytty ja allekirjoitettu ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä. Maankäyttösopimukseen liitetään myös rakentamis- ja lähiympäristöohje. Kaavasuunnittelun, osallistumisen ja päätöksenteon eri vaiheet ja järjestys sekä alustava aikataulu on esitetty seuraavassa taulukossa. 2012 2013 2014 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 Lähtötiedot Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selvitykset Vaihtoehtoiset maankäyttövaihtoehdot Kaavaluonnoksen laatiminen Rakentamis- ja lähiympäristöohje Kaavaehdotuksen laatiminen Lopullisen kaavan laatiminen Alustavat työpajat x x ytl ytl ytl näht. ytl kh näht. ytl kh kv 10
Yhdyskuntatekniikan lautakunta (ytl), kunnanhallitus (kh) ja kunnanvaltuusto (kv). Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olojen (näht.) aikana järjestetään asukastilaisuudet. Vesitornimäen asemakaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille, jotka muistutuksen tehdessään ovat sitä pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 11. TIEDOTTAMINEN Kirkkonummen kunnan kotisivuilta (www.kirkkonummi.fi > palvelut > kaavat, tontit ja paikkatieto > kaavoitus > osallistumis- ja arviointisuunnitelmia) löytyy tietoa Vesitorninmäen asemakaavasta. Siellä on esillä mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavoituksen edetessä myös asemakaavaluonnos ja -ehdotus niiden nähtävillä olojen aikana sekä tietoa asukastilaisuuksien järjestämisestä. Myös kaavahankkeen päätöksentekoa koskevat asiakirjat ovat luettavissa kunnan kotisivuilta. Asemakaavaehdotus on nähtävillä kotisivujen lisäksi kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa (käynti kunnantalon kautta), kunnan pääkirjastoissa sekä Masalan ja Veikkolan kirjastoissa. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan hyväksymä Vesitorninmäen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu osallisille. Kaavahankkeen asukastilaisuuksista tiedotetaan yleisesti kunnan virallisissa ilmoituslehdissä, kunnan kotisivuilla sekä kunnan ilmoitustaululla. Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä tiedotetaan julkisesti sekä lähetetään tieto niille lausunnon tai muistutuksen tekijöille, jotka kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. 12. YHTEYSTIEDOT Kunnantalon käyntiosoite: Suunnitteluaineistoon voi tutustua kaavan valmistelun aikana kunnan kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa, osoitteessa Ervastintie 2, 2. kerros. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa osoitteeseen: Kirkkonummen kunta / kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut: PL 20, 02401 Kirkkonummi Lisäksi palautteen voi toimittaa kuntaa sähköpostitse osoitteeseen (HUOM! kuntaan toimitettava sähköposti on otsikoitava niin, että siitä selvästi ilmenee mitä kaavahanketta palaute koskee): kirkkonummen.kunta@kirkkonummi.fi Lisätietoja kaavahankkeesta antaa Kirkkonummen kunnassa: Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi puh. 040-8465 657 sähköposti: tero.luomajarvi(a)kirkkonummi.fi 11