KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ KESKUSTIE 33 19600 HARTOLA 9.3.2018

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1980 valmistunut 2 - kerroksinen omakotitalo. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta/kaksoisbetonilaatta. Osin alakerrassa maanvaraisen betonilaatan päällä on mineraalivillaeristetty puulattia (puukorokelattiarakenne). Välipohja on betonirakenteinen. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on tiiliverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys vesikiertopattereilla sekä alakerrassa takkaleivinuuni. Ilmanvaihto on koneellinen poisto. Saatujen tietojen mukaan alakerran viemäriputki on tulvinut noin 8 10 vuotta sitten aiheuttaen vesivahingon. Samalla pesutiloja on remontoitu. Myös yläkerran wc-tila on mahdollisesti joskus remontoitu. Alakerran wc-tilan remontointityöt ovat jääneet havaintojen perusteella kesken. Kohteessa havaittiin huolto-, korjaus- ja lisätutkimustarvetta mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, alakerran ns. riskirakenteiden ja paikoin pintakosteudentunnistimella havaittujen kohonneiden lukemien, vesikatteen/aluskatteen puuttumisen, pesutilojen sekä korvausilmansaannin tehostamisen osalta. Alakerran sisäpuolelta puukoolatut ja eristetyt seinät sekä ns. puukorokelattiarakenne luokitellaan nykyisin riskirakenteiksi. Havaituilta osin alakerran maanvastaisten seinien eristeenä on käytetty styroksia, jota ei luokitella yhtä kosteusvaurioherkäksi materiaaliksi kuin esim. villaa. Paikoin alakerran näkyvillä olevien seinien alaosista sekä maanvastaisten seinien läheisiltä lattioilta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta (salaojat, perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys ja kattovedet) tulee saattaa kuntoon/tarkastaa sekä alakerran rakenteellinen kosteuskartoitus suorittaa alan urakoitsijoiden toimesta. Alakerran mahdollisten korjaus- ja kuivaustarpeiden laajuus selviää kosteuskartoituksessa. Alakerrasta/alakerran portaiden edustalla havaittiin tarkastuksen alussa tulevan mahdollisesti lievää hajua, mikä voi olla peräisin myös viemäristä. Vesikatteena olevan profiilipeltikatteen alla ei ole aluskatetta, mitä voidaan pitää riskinä. Yhdessä kohdin räystään läheisyydessä vesikatteen alle havaittiin kertyneen jäätä ja vesikatteen aluslaudoitukset ovat selvemmin tummentuneet. Myös paikoin muualla aluslaudoituksissa ja rakenteiden pinnoilla havaittiin kosteuden (tiivistymisen) aiheuttamia jälkiä. Paikoin yläpohjan räystäiden kautta tapahtuva tuulettuminen on niukkaa. Vesikate on syytä uusia aluskatteineen riittävä tuuletus huomioiden. Samalla mm. yläpohjan eristeiden kunto tulee kokonaisuudessaan tarkastaa. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Vesikatetta ei voitu tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Lumipeite hankaloitti rakennuksen vierustan tarkastamista. Ahtaat tilat hankaloittivat paikoin yläpohjan tarkastamista. Runsas irtaimisto hankaloitti paikoin asuin- ja varastotilojen tarkastamista. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys, salaojat, kattovedet ja vierustan kasvillisuus Alakerran sisäpuolelta puukoolatut ja eristetyt seinät sekä ns. puukorokelattiarakenne luokitellaan nykyisin riskirakenteiksi. Paikoin alakerran näkyvillä olevien seinien alaosista sekä maanvastaisten seinien läheisiltä lattioilta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin ikä- ja säärasitusta Vesikatteena olevan profiilipeltikatteen alla ei ole aluskatetta, mitä voidaan pitää riskinä. Yhdessä kohdin räystään läheisyydessä vesikatteen alle havaittiin kertyneen jäätä ja vesikatteen aluslaudoitukset ovat selvemmin tummentuneet. Keittiössä ja olohuoneessa piipussa/sen läheisyydessä havaittiin vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä Pesutilojen peruskorjaus nykyiset määräykset täyttäväksi huomioiden kuitenkin ensin ulkopuolinen kosteudenhallinta Lämmityskattila on ikääntymässä. Öljylämmityslaitteita ja öljysäiliötä ei vuokralaisen tiedon mukaan ole tarkastettu ainakaan vähään aikaan valtuutetun urakoitsijan toimesta. Pesuhuoneen ja yläkerran wc-tilan patterit eivät toimi Mahdollisen jatkuvan viemärin hajun selvittäminen/poistaminen. Käyttövesiputkien kannakoinneissa havaittiin paikoin puutteita Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen/ tarkkailu Jatkotutkimus Ks. kohta x 7-8 x x x 7 x 11 x x x 12-13 x 14 x x x 16 x x 17 Korvausilmansaanti ei ole riittävää x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 9.3.2018 9. ja 12.3.2018 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pinta-ala 118 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1980 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Kohteen vuokralainen RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 95-1 4,3 Pilvinen Huoneilma 33 +21 6,1 Olosuhteet ennen tarkastusta Pakkassäätä Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 8/2017). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen rakennuspiirustuksia ja rakennusrekisterin tiedot. Asuinrakennus. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Lumipeite hankaloitti rakennuksen vierustan tarkastusta. Ahtaat tilat hankaloittivat paikoin yläpohjan tarkastamista. Runsas irtaimisto hankaloitti paikoin asuin- ja varastotilojen tarkastamista. Tarkkoja rakenneleikkauskuvia ei ollut saatavilla. Varsinaista omistajan alkuhaastattelua ei voitu suorittaa.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 2 Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Anturaperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta/maanvarainen kaksoisbetonilaatta. Osin alakerrassa maanvaraisen betonilaatan päällä on mineraalivillaeristetty puulattia (puukorokelattiarakenne) Puurunko, mineraalivilla Tiiliverhous Puurunkoisia ja kiviainesrakenteisia Betonirakenteinen Puiset kattokannattimet, villaeriste Harjakatto Profiilipeltikate Öljylämmitteinen vesikeskuslämmitys vesikiertopattereilla sekä takkaleivinuuni Koneellinen poisto Muovia suojaputkessa ja kuparia Muovia Vesi, viemäri ja sähkö

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Omistajan alkuhaastattelua ei voitu suorittaa. Joitain tietoja alkuhaastatteluun liittyvistä kysymyksistä saatiin vuokralaiselta. Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Yläkerran wc-tila on mahdollisesti joskus remontoitu. Pesutiloja on remontoitu noin 8 10 vuotta sitten alakerran vesivahingon korjaus-/kuivaustöiden yhteydessä. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Alakerrassa viemäriputki on tulvinut noin 8 10 vuotta sitten aiheuttaen vesivahingon. Vuokralaisen oletuksen mukaan vaurio kartoitettiin ja kuivattiin vakuutusyhtiön toimesta. Vuokralaisen tiedon mukaan tulviminen olisi johtunut kunnan viemäriputken tukkeutumisesta. Tapauksen jälkeen pihalle asennettiin pumppaamo. Alakerran varaston osuudella kulkeva viemäriputki on vuotanut muutama vuosi sitten. Rikkoutunut putki uusittiin. Kosteuskartoitusta ja kuivausta ei vuokralaisen tiedon mukaan suoritettu. Kerran saman varastotilan lattialla havaittiin vesilammikko, mutta kukaan ei keksinyt mistä vesi oli päässyt lattialle. Mahdollista vuotoa oli etsimässä monta eri henkilöä. Keittiössä ja olohuoneessa piipun juurella on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Tiedossa olevat viat: Ikkunoissa ja ulko-ovissa/niiden tiivisteissä on ikääntymistä. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Mahdollisesti vakuutusyhtiön toimesta 8 10 vuotta sitten suoritetut tutkimukset. Mahdollisesta radonmittauksesta ei ole tietoa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ikkunoiden ja ulko-ovien läheisyydessä on havaittu vedon tunnetta erityisesti yhdessä yläkerran makuuhuoneessa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Pesuhuoneen ja yläkerran wc-tilan patterit eivät toimi. Öljylämmityslaitteita ja öljysäiliötä ei vuokralaisen tiedon mukaan ole tarkastettu ainakaan vähään aikaan valtuutetun urakoitsijan toimesta. Havaitut epätavalliset hajut: Välillä on havaittu viemärin hajua. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Alakerrassa on havaittu välillä paljon muurahaisia. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ilmanvaihdossa ei ole havaittu selviä puutteita.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Havaintojen perusteella yläkerran ulkoseinien alaosat ja lattiapinta sijaitsisivat selvästi ympäröivät maanpinnan yläpuolella. Alakerran lattia/rakenteet sijaitsevat pääosin ympäröivän maanpinnan alapuolella. PERUSTUKSET JA PE- RUSMUURIT (SOKKELIT) RAKENNUKSEN VIE- RUSTA Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuureissa havaittiin paikoin rakennusaikaisia lieviä jälkiä/ilmataskuja. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Alakerrassa lattian ja seinien rajoista saatiin paikoin havainto sisäpuolisesta bitumisivelystä. Lumipeite hankaloitti rakennuksen vierustan tarkastamista, eikä mm. vierustan maanpintojen kallistuksia voitu tarkastaa. Rakennuksen vierustalla havaittiin paikoin kasvillisuutta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus 1998. ALAKERTA YLEISESTI Alakerran alapohjarakenteena on osin maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillaeristetty puulattia (puukorokelattiarakenne), joka luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Alakerran maanvastaisia seiniä on myös puukoolattu ja eristetty sisäpuolelta, mitä pidetään nykyisin riskirakenteena. Havaituilta osin seinien eristeenä on käytetty styroksia, jota ei luokitella yhtä kosteusvaurioherkäksi materiaaliksi kuin esim. villaa. Alakerrasta/alakerran portaiden edustalla havaittiin tarkastuksen alussa tulevan mahdollisesti hajua, mikä voi olla peräisin myös viemäristä. Alakerran puukoolattujen seinien ja lattioiden osuuksia ei voitu pintakosteudentunnistimella havainnoida. Lähinnä alakerran ison varastotilan lattioilta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia maanvastaisten seinien läheisyydestä. Runsas irtaimisto hankaloitti ko. varastotilan tarkastamista. Myös varaston muuratun väliseinän alaosasta havaittiin kohonneita lukemia maanvastaisen seinän läheisyydestä, ks. kuva. Ko. kohdin maanvastaisen seinän styroksieristettä avattiin yhdestä kohtaa. Avatusta kohtaa maanvastaisen seinän alaosasta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita/korkeita lukemia. Maanvastaisen seinän styroksieristeen suhteellinen kosteus oli ko. kohdin mitattuna 70,9 % lämpötilassa 8,9 C eli hieman koholla (raja-arvo 70 %). Styroksieristeiden alaosissa havaittiin vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka voivat olla viemärivuodon aiheuttamia. Alakerran ns. puukorokelattiarakenteeseen tehtiin rasiapora-avaus portaiden alapuolisen tilan nurkalle. Avauksesta lattian villaeristeissä ei havaittu merkkejä selvistä vaurioista. Villaeristeiden suhteellinen kosteus oli avauksen kohdalta mitattuna 39,1 % lämpötilassa 18,8 C eli normaali (raja-arvo 70 %). Villaeristeen alle on ko. kohtaa asennettu suojaksi ns. bitumi-/rakennuspaperi ja bitumisively. Bitumipaperin alta havaittiin sitä raotettaessa betonilaatan pinnalta pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia.

9 Yksi alakerran varasto-/kellaritiloista sijaitsee havaintojen perusteella asuinrakennuksen ulkopuolella (maanpinnan alapuolella). Ko. kylmävarastotilan sisäkatossa/styroksieristeissä havaittiin vanhoja maakosteuden aiheuttamia jälkiä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Rakennuksen vierustan tarkastaminen lumettomana ajankohtana. Perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen asentamista/uusimista suositellaan salaojien asennus-/uusimistöiden yhteydessä. Rakennuksen ulkopuolinen kellaritila tulee huomioida vierustalle kohdistuvien töiden yhteydessä. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Ulkopuolisen kosteudenhallinnan lisäksi alakerran rakenteellinen kosteuskartoitus on syytä suorittaa alan urakoitsijoiden toimesta. Alakerran mahdollisten korjaus- ja kuivaustarpeiden laajuus selviää kosteuskartoituksessa. Alakerran maanvastaisten sisäpuolelta puukoolattujen seinien ja puukorokelattiarakenteen laajempaa kuntotutkimusta samalla suositellaan. Vanhempien talojen alakerroissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien sekä maanvaraisen betonilaatan alla ei ole nykyaikaa vastaavia kapillaarikatkoja ja tämän vuoksi kosteutta saattaa nousta paikoin rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys uusittaisiin. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä ja lattioita peitettäisi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Mahdolliset peruskorjaukset on syytä kuitenkin suorittaa aina erikseen laadittavan korjaustyösuunnitelman mukaan. Vierustaa. Vierustaa.

10 Vierustaa. Sivupihaa. Alakerran puukorokelattiarakennetta ja sisäpuolelta puukoolattuja eristettyjä seiniä (riskirakenteet). Portaiden alla olevan tilan lattiaan tehty rasiapora-avaus. Lattian villaeristeiden suhteellisen kosteuden mittaus. Avauksen kohdalla betonilaatan/bitumisivelyn pinnalta havaittiin pintakosteudentunnistimella korkeita lukemia.

11 Alakerran suurempaa varastotilaa. Varastotilan lattialta havaittiin maanvastaisten seinien läheisyydestä paikoin kohonneita lukemia. Irtaimisto hankaloitti tarkastamista. Varastotilan nurkalta havaittuja kohonneita/korkeita lukemia. Maanvastaisen seinän alaosasta havaittiin avatusta kohtaa korkeita lukemia. Alakerran kylmiötä. Yksi alakerran varasto-/kellaritiloista sijaitsee havaintojen perusteella asuinrakennuksen ulkopuolella (maanpinnan alapuolella). Tilan sisäkatossa/styroksieristeissä havaittiin vanhoja maakosteuden aiheuttamia jälkiä.

12 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Vuokralainen epäili, ettei salaojia olisi asennettu. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet laskeutuvat lähelle vierustaa rasittaen mm. sokkelia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojien olemassaolon ja toimintakunnon selvittäminen. Salaojien huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Joka tapauksessa salaojien ja perusmuurin ulkopuolisen vedeneristyksen asentamiseen/uusimiseen tulee varautua. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Nykyisin rakennuksen nurkille asennetaan tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Salaojien asennus-/uusimistöiden yhteydessä kattovesille asennetaan yleensä omat/uudet poistoputkistot. Yleiskuva.

13 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen tiiliverhoilussa ei havaittu merkittäviä/korjausta vaativia vaurioita. Verhouksen tuuletus on järjestetty tiiliverhouksen alasaumojen kautta. Tuuletussaumoissa havaittiin paikoin laastia. Ulkoportaissa havaittiin rapaumaa/halkeilua ulkoseinän rajassa. Kellarin portaiden päällä ei ole ns. kokonaista katosta, joten portaat ja sen muurit altistuvat osin helposti säärasitukselle. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Normaalin rasitusluokan tiiliverhouksen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Ulkoisia puuosia, betoniportaita yms. huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Tiiliverhouksen tuuletussaumojen putsausta tarvittavilta osin suositellaan. Kellarin portaiden ylle suositellaan asennettavaksi sääsuojaksi kokonainen katos. Yleiskuva. Yleiskuva. Kellarin portaat. Sisääntulon portaat.

14 10. Väliseinät ja välipohja HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjassa ei havaittu näkyviltä osin lisätutkimuksia vaativia vuotojälkiä. Ns. esteettisiä asioita ja ikääntymistä ei tarkastuksessa varsinaisesti huomioida. Alakerta, kts. kohta 7. Piipun hormin jäljet, kts. kohta 13. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa havaittiin ikä- ja säärasitusta. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. Vesipeltien päätysaumoja on tiivistämättä. Vesipeltien kallistukset ovat suhteellisen loivia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Huoltotoimenpiteet ovat ajankohtaisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Vesipeltien päätysaumojen tiivistystä suositellaan. Ikkuna. Yleiskuva.

15 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Lumipeitteen vuoksi vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa. Piippua ei ole pellitetty ylös saakka. Piipun päällä ei ole sadehattua. Hormien yläosissa havaittiin paikoin lievää rapaumaa. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Kouruissa havaittiin ikääntymistä ja paikoin taipumia. Talotikkaat on asennettu. Kattosiltaa ei ole asennettu. Lumiesteistä ei saatu havaintoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Kts. kohta 13. Vesikatteen kunto suositellaan tarkastettavaksi lumettomana ajankohtana. Sadevesikourujen ja syöksytorvien uusiminen sekä piipun pellittäminen ja sadehatun asentaminen vesikatteen uusimistöiden yhteydessä. Piippu. Yleiskuva.

16 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Ahtaat tilat ja irtaimisto hankaloittivat paikoin yläpohjan tarkastamista. YLÄPOHJAN TUULET- TUVUUS Yläpohjan lappeiden suuntaisten räystäiden kautta tapahtuva tuulettuminen on paikoin niukkaa. ALUSKATE Vesikatteena olevan profiilipeltikatteen alla ei ole aluskatetta, mitä voidaan pitää riskinä. Yhdessä kohdin räystään läheisyydessä vesikatteen alle havaittiin kertyneen jäätä ja vesikatteen aluslaudoitukset ovat selvemmin tummentuneet. Myös paikoin muualla aluslaudoituksissa ja rakenteiden pinnoilla havaittiin kosteuden (tiivistymisen) aiheuttamia jälkiä/ tummentumia. MUUT HAVAINNOT Keittiössä ja olohuoneessa piipun yläosissa havaittiin vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Myös keittiön sisäkaton naulojen kohdalla havaittiin piipun läheisyydessä vanhoja kosteusjälkiä, mikä viittaisi piipun juuren vuotoon. Tarkastushetkellä piipun/hormin pinnalta ei keittiöstä ja olohuoneesta havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Joskus myös lämmityskattilan mahdollisesti aikaisemmin puuttunut sisähormi on voinut aiheuttaa kosteusrasitusta tms. Yläpohjasta käsin piipun rappauksen havaittiin yhdestä kohtaa irtoilleen. Räystäiden läheisyydessä on käytetty paikoin eristeenä myös purua. Yläpohjan eristeiden pinnoille on kertynyt usein tyypilliseen tapaan likaa/pölyä. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjan osuudella ei havaittu ilmanvaihtokanavia. Havaintojen perusteella viemärin tuuletusputki päättyy yläpohjaan. Viemärin tuuletusputken yllä on ns. alipaineventtiili. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikate on syytä uusia aluskatteineen riittävä tuuletus huomioiden. Samalla mm. yläpohjan eristeiden kunto tulee kokonaisuudessaan tarkastaa ja uusimistarve arvioida. Viemärin tuuletusputki suositellaan johdettavaksi eristettynä vesikatolle saakka. Yleiskuva. Yläpohjaa.

17 Yleiskuva. Yhdessä kohdin räystään läheisyydessä vesikatteen alle havaittiin kertyneen jäätä ja vesikatteen aluslaudoitukset ovat selvemmin tummentuneet. Yleiskuva. Kuvassa näkyvä haitariputki ei ole käytössä. Keittiön sisäkatossa ja piipun yläosassa havaittiin vanhoja jälkiä.

18 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinien alaosissa on laatoitus. Selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei pistokokein havaittu. Seinien yläosia on muovitapetoitu. Lattian vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Lika ja ahdas tila hankaloittivat lattiakaivon tarkastamista. Pesukoneen poistoputki on johdettu yläpuolelta lattiakaivoon, mitä ei enää nykyisin suositella. LÄPIVIENNIT Lattian ja seinien rajoja on havaintojen perusteella tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Wc-istuin on havaintojen perusteella ikääntymässä. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiakaivon putsausta ja tarvittaessa saumojen lisätiivistystä suositellaan. Lattian ja seinien rajat/läpiviennit suositellaan pidettäväksi tiiviinä. Yleiskuva. Lattiakaivo.

19 14.2. Wc (alakerta) PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Havaintojen perusteella tilan remontointi olisi jäänyt mahdollisesti kesken. Tilassa oli havaittavissa mahdollisesti viemärin hajua. Lattian ja seinien rajoista havainnoituna tilan lattiaan olisi asennettu vedeneristystä, mutta se olisi ainakin paikoin lattian ja seinien rajoissa revennyt/epätiivis. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan remontointia/peruskorjausta suositellaan. Yleiskuva. 14.3. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Pistokokein tarkastettuna selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Osa seinistä on paneloitu. Suihkuseinät ovat kiviainesrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Vedeneristyksestä saatiin havainto muutamasta kohtaa. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on muovinen. Kiristysrengasta ei ole asennettu. Lattiakaivoa ei ole uusittu remontin yhteydessä. LATTIAN KALLISTUK- SET Lattian kallistukset kohti lattiakaivoa eivät kaikilta osin täytä nykyisiä määräyksiä. Vuokralainen kertoi veden lammikoituvan lattiakaivon vierelle/edustalle.

20 LÄPIVIENNIT Suihkusekoittajan putkien seinäläpivientien tiiveydestä ei saatu varmuutta. Pesutilojen elastisissa nurkka- ja tiivistesaumoissa havaittiin paikoin ikääntymistä ja puutteita. ILMANVAIHTO Tilassa on korvausilmaventtiili ja poistoilmakanava. Korvausilmaventtiilin alla havaittiin kosteuden tiivistymisen aiheuttamia jälkiä. VESIKALUSTEET Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti toimintakuntoiselta. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Suihkun edustan lattialla ja suihkuseinän alaosassa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Korkeimmillaan lukemat olivat lattiakaivon vierellä ja suihkuseinän alaosassa kts. kuva. Vedeneristeen ollessa tiivis voi kosteus olla pinnallista ns. patoutunutta kosteutta laatoituksen ja vedeneristeen välissä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Havaintojen perusteella alakerran pesutiloja ei ole ainakaan kaikilta osin remontoitu hyvän rakennustavan ja sertifikaattien mukaan, joten tilojen peruskorjausta suositellaan huomioiden kuitenkin ensin ulkopuolinen kosteudenhallinta. Peruskorjauksen yhteydessä mm. rakenteiden kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Suihkun edustan lattialla ja suihkuseinän alaosassa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Korkeimmillaan lukemat olivat lattiakaivon vierellä suihkuseinän alaosassa. Lattiakaivo.

21 14.4. Sauna PÄÄSIALLISET PINTA- RAKENTEET/PINNOIT- TEET Lattiassa on laatoitus, joka on nostettu niukalti seinille. Selvästi irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloituja. Seinäpaneloinnit eivät limity seinille nostettujen lattialaattojen yli. Seinien alaosien alumiinipapereiden alaosissa havaittiin epätiiveyksiä. Tilan takanurkkien paneloinneissa havaittiin kosteuden tiivistymisen aiheuttamia jälkiä. VEDENERISTYS Tilan lattiaan on mahdollisesti asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa on korvausilmaventtiili ja poistoilmakanava. Korvausilmaventtiilin alla havaittiin lieviä kosteuden tiivistymisen aiheuttamia jälkiä. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä on kaiteet. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA Kiukaan alta/ läheiseltä lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Myös seinien alaosista havaittiin hieman kohonneita lukemia. Seinien alaosissa pintakosteudentunnistin voi reagoida alumiinipaperiin. TOIMENPIDESUOSITUS Peruskorjaussuositus, kts. kohta 14.3. Peruskorjauksen yhteydessä mm. rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Nurkan tummentumia/jälkiä. Tilan lattiaa.

22 14.5. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. Allaskaapin alustaa ei voitu tarkastaa. Allaskaapin edustan lattialla havaittiin lievää pinnoitteen saumojen kupruilua, joka on mahdollisesti roiskeveden aiheuttamaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesihuuva ja poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. HAVAINNOT PINTA- KOSTEUDENTUNNISTI- MELLA SUOJAUS VUOTOVA- HINKOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kylmälaitteiden alla ei vuotokaukaloa. Keittiötason ja seinän rajan saumauksessa havaittiin ikääntymistä. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo. Tiskialtaan läheiset saumaukset suositellaan pidettäväksi tiiviinä. Tiskialtaan alustaa voidaan vuotosuojata esim. pohjalevyn päälle asennettavan muovimaton avulla (läpiviennit tiivistetään). Keittiö. Allaskaappia.

23 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Muiden asuintilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vuotojälkiä. Irtaimisto hankaloitti paikoin tilojen tarkastamista. Tiloissa havaittiin ns. normaalia ikääntymistä ja remontin tarvetta. Ns. esteettisiä asioita ja ikääntymistä ei tarkastuksessa huomioida. PORTAAT Portaiden käsijohteet on asennettu. Portaiden askelmien välissä on nykymääräysten mukaan lapsiturvallisuuden kannalta liian suuria aukkoja. Portaiden ja kaiteiden mitoitus on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osiossa F2. TOIMENPIDESUOSITUS Tiloja remontoidaan/peruskorjataan aina tarpeen mukaan. Yleiskuva. Yleiskuva. Yleiskuva. Portaat.

24 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan vain pintapuolisesti. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmien erillisosia joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu vesikiertopattereiden sekä alakerran takkaleivinuunin avulla. Takan ja leivinuunin tulipesässä ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Vuokralainen kertoi, ettei takkaleivinuunia ole käytetty pitkään aikaan, koska se savutti. Vuokralainen kertoi, etteivät pesuhuoneen ja yläkerran wc-tilan patterit toimi. Lämmönjakohuoneen putkistoissa ei havaittu tarkastushetkellä ulkoisia vuotoja. Lämmityskattila on ikääntymässä. Tilassa on korvausilmaventtiili. Tilan lattialta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia lattiakaivon läheisyydessä ja oven edustalla. Tilan ovessa ei ole lukkiutuvaa salpaa. Öljysäiliö sijaitsee havaintojen perusteella etupihan nurkalla maan alla. Öljylämmityslaitteita ja öljysäiliötä ei vuokralaisen tiedon mukaan ole tarkastettu ainakaan vähään aikaan valtuutetun urakoitsijan toimesta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä 30-40 vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityskattilan uusimiseen varautuminen. Lämmityslaitteiden/lämmitysjärjestelmän sekä öljysäiliön huoltoa ja tarkastamista suositellaan alan urakoitsijan toimesta. Lämmönjakohuoneen ylivuoto-/tyhjennysputket suositellaan johdettavaksi suoraan lattiakaivoon. Pesuhuoneeseen suositellaan asennettavaksi lattialämmitys tilan peruskorjauksen yhteydessä. Takkaleivinuunin ja hormien kunto ja toimivuus suositellaan tarkastettavaksi nuohoojan toimesta.

25 Lämmönjakohuonetta. Tilan lattialta havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia lattiakaivon läheisyydessä ja oven edustalla. Patteri. Takkaleivinuuni.

26 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa ja kuparia. Kaikilta osin muoviputkien suojaputkista ei saatu havaintoa. Lähinnä alakerran wc-tilan käyttövesiputkien asennuksissa/kannakoinneissa havaittiin puutteita. Viemäriputket ovat muovia. Viemäreiden tulvimis-/vuotovahingot, kts. kohta vuokralaisen alkuhaastattelu. Vesikalusteissa havaittiin paikoin ikääntymistä. Alakerrassa oli havaittavissa mahdollisesti lievää viemärin hajua. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee lämmönjakohuoneessa. VEDEN VIRTAAMAT Veden virtaamissa ei havaittu selviä puutteita. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. KÄYTTÖVEDEN LÄM- PÖTILA Lämpimän käyttöveden lämpötila mitattiin keittiöstä ja se oli noin +61 C eli suositusten mukainen. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Alakerran viemärin hajun selvittäminen/poistaminen tarvittaessa. Viemäriputkien kuntoa on mahdollista tutkia videokuvauksen avulla. Käyttövesiputkistojen lisäkannakointia tarvittavilta osin suositellaan. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/remonttien yhteydessä. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Vesimittari. Putkistoja.

27 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TO- TEUTUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Havaintojen perusteella rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Havaintojen perusteella asuinhuoneiden korvausilmansaanti ei ole riittävää. Havaintojen perusteella alakerran ilmanlaatu poikkesi hieman yläkerran ilmanlaadusta, kts. kohta 7. SIIRTOILMA Väliovien alla olevat siirtoilmaraot ovat paikoin niukkoja. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Puhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa ilman kulkeutumista rakenteiden läpi. Ilmanvaihdon säätöä sekä korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin puuttuvilta osin suositellaan. Ilmanvaihdon toimivuus tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Nykyisin suositeltu siirtoilmarakojen korkeus väliovien alla on noin 15 20 mm ovien leveydestä riippuen. Wc-tilan poistoilmakanava. Pesuhuoneen korvausilmaventtiili.

28 19. Sähköt HAVAINNOT Sähköasennuksissa havaittiin paikoin puutteita/keskeneräisyyksiä. Eteisessä seinän "levytysten" takana on mahdollinen sähkö-/antennirasia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Puutteiden korjausta ja asennusten tarkastamista suositellaan alan urakoitsijan toimesta. Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan aina mahdollisten muutosten yhteydessä. Yleiskuva. Yleiskuva. OY INSINÖÖRITOIMISTO TARKASTAA.FI Lahdessa 12.3.2018 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@tarkastaa.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

29 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Kuntotarkastuksen aistinvaraisuuden vuoksi mikrobivaurioita (kansankielellä "homevaurioita") ei voi varmuudella todentaa aistinvaraisilla havainnoilla eikä kosteusmittauksilla. Mikrobivaurioiden todentaminen varmuudella vaatii rakennusmateriaalin tutkimisen laboratoriossa ns. mikrobitutkimuksella tai rakennuksen sisäilmasta otettavilla näytteillä. Nämä tutkimukset eivät sisälly kuntotarkastukseen vaan ovat erillisiä ns. kuntotutkimuksia. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella,

30 on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.