Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna

Nuorisotyö ja koulutyö yhteiset ja eroavat polut. Tomi Kiilakoski, Antti Kivijärvi, Veronika Honkasalo Kokkola 26.1.2011 / Kanuuna

Systeeminen eriytyneisyys Koulu on rajannut tehtävänsä varsin tiukasti kasvatukseen ja opetukseen, jolloin se ei jaa kenttäänsä toisten toimijoiden tavoin. Se on instituutiona kehittynyt omaksi valtakunnakseen jaettavalla areenalla toimimisen sijaan. Sen toimialue on monessa suhteessa sisältäpäin säädetty, normitettu ja rajattu.... Tilanne olisi mahdollisesti edellyttänyt koululta itsenäisenä systeeminä kommunikointia aikaisempaa vahvemmin ulospäin, kun systeemit perinteisesti kommunikoivat enemmän sisäänpäin. (Pohjola 2009, 22.)

Oppilaan kokemus Ei tule mitään mieleen, saattaa johtua siitä, että ei ole mielipiteitä. Koulu on vähän niin kuin TVohjelma. Sitä vain katsoo, mutta tajuaa ettei voi vaikuttaa siihen, jonka takia ei edes synny mielipiteitä. Miksi pitäisi korjata, jos ei ole rikki? Onhan sitä muutakin hommaa. Ei kouluun jaksa oikein osallistua muuten kuin opiskelemalla ja olemalla. Saatoin ymmärtää väärin koko homman. Ote Pirjo Hanhivaaran tutkimusmateriaalista

Huomioita suomalaisista kouluista Peruskoulu perustuu kasvatusoptimismille: sosiaaliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erot voidaan tasoittaa koulutusjärjestelmään keinoin Historialtaan aikuisvetoinen instituutio on tutkimusten mukaan sitä edelleen (opettajavetoiset menetelmät, yksilöllinen arviointi, kouludemokratian ohuus) Suomalaiset koulut eivät tuota kiinnostusta yhteiskunnallisiin ilmiöihin, eivät vahvista aktiivista kansalaisuutta eivätkä osallista koulun asioihin (Suutarinen 2006, Suoninen ym. 2010) Kouluterveyskysely: 31 % 8. ja 9. luokkalaisista kokee ettei heitä kuulla koulussa. Kouluviihtyvyys: 42 % 9. luokan tytöistä pitää oppilaiden välisiä suhteita huonoina, pojista 28 %. Kouluviihtyvyyden polarisaatio. (Who koululaistutkimus.) Koulun ryhmädynamiikkaan, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan sekä nuorisokulttuureihin liittyvässä koulutuksessa ja osin tutkimuksessakin aukkoja.

Nuorisotyö koulussa Koulut säätelevät itse sääntönsä ja puitteensa, joihin nuorisotyö koulussa mukautuu Näiden sääntöjen suhde nuorisotyön tavoitteisiin? Keino kohdata nuoria, joita muuten ei saada nuorisotyön piiriin Voidaan osallistua nuorten asioiden käsittelyyn ongelmalliseksi koettujen tai leimattujen tapausten yhteydessä Hankaluutena on nuorisotyöntekijän roolin selkiyttäminen sekä aikuisille että nuorille Nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuoria puolustamaan oikeuksiaan: yhteentörmäyksen vaara (Kate Sapin: Essential Skills for Youth Work Practice)

Nuorisotyö koulun epämuodollisen kerroksen tunnistajana Koulukyselyt & pisa tutkimus: oppilaat menestyvät arvosanoin mitattuna mutta eivät viihdy koulussa Kouluetnografiat: opettajat opettavat, eivät niinkään kasvata abstraktit yksilöt oppijina Nuorisotyöntekijät kouluissa: ryhmäyttäjiä, ryhmäsuhteiden, erojen ja eriarvoisuuksien tunnistajia sekä jännitteiden purkajia Miten/mistä tällainen rooli löytyy? Rasisminvastaisuus esimerkkinä (Souto 2011)

Miksi koulusta pitäisi kiinnostua? Tavoittavuuden ongelma: nuorisotalot eivät tavoita kaikkia nuoria, koulun kautta saadaan tavoitettua. Markkinoinnin paikka: koulun kautta voidaan markkinoida nuorille ja heidän vanhemmilleen. Koulun ongelmien ratkaiseminen nuorisotyön ammatillisilla välineillä. Paine ja halu luoda moniammatillisia verkostoja. Vahvempi alueellinen toimijuus.

Vanhempien tavoittaminen kouluyhteistyön kautta Nuorisotyön/nuorisotalojen historian painolastin kumoaminen Kukaan ei tule paikalle, jos nuorisotalolla järjestetään vanhempainilta Onko nuorisotoimella yhteiset kanavat koulujen kanssa vai onko yhteistyö rehtoreiden hyvästä tahdosta kiinni? Hyviä kokemuksia tavoittamisesta ja ilmaisista tulkkipalveluista Vanhemmat koulun kautta nuorisotalolle?

Uusien nuorten tavoittaminen (ala)kouluyhteistyön kautta Vallatut talot ja siirtyvät sukupolvet uusi alku alakoulujen kautta Talon tavoille kasvattaminen, yhteisten sääntöjen luominen ja ryhmäsuhteisiin vaikuttaminen ip kerhot, luokkien ryhmäytykset talolla & pitkäkestoisempi luokkien kanssa työskentely

Koulu partneri ja kumppani Kouluyhteistyötä voidaan tehdä, ja tehdään monin eri tavoin. 1. Koulu määrittelee nuorisotyöntekijän tehtävän omien intressiensä pohjalta (ryhmäyttäminen, välituntivalvonta) 2. Nuoriso määrittää itse oman tehtäväkenttänsä koulussa (koulunuokkarit, toiminnasta tiedottaminen) 3. Koulu ja nuorisotyö neuvottelevat yhdessä, mitä nuorisotyö koulussa tekee (tukitoiminnot, nuorisotyöntekijä mukana rakentamassa yhteisöllistä oppimiskulttuuria.

Nuorisotyö koulussa: tukevat seikat Nuorisotyöntekijöiden muokkautuva ammatillinen kenttä: Ameebaidentiteetti: tehtävä määrittyy nuorten tarpeiden mukaan erilaiseksi eri tilanteissa Nuorisotyön pitkänä traditiona Suomessa pienryhmätoiminnan parissa toimiminen, vahvuutena ryhmäprosessien hallinta Yksittäisen nuoren kohtaamisen taito Eetos, joka korostaa sitä, että nuoret on kohdattava siellä, missä he ovat.

Koulunuorisotyön lupaus Visioni on, että koulunuorisotyö uutena ammattialana on rakentamassa monialaista koulua, missä pedagogisen hyvinvoinnin hengessä koulussa opitaan paitsi ainekokonaisuuksia, myös hyvinvointia. Tulevaisuudessa kouluista rakentuu oppimisen ja hyvinvoinnin keskuksia. Kirsi Pohjola 2010.

Koulu partneri ja kumppani 4. Koulu ja nuorisotyö lähentyvät toisiaan vahvassa yhdessätekemisen hengessä. Tavoitteena ei ole säilyttää kahta työskentelyotetta, vaan luoda uudenlaisia muodosteita, ylittää rajoja, luoda yhdessä uudenlaista toimintakulttuuria, joka välttää vanhat sudenkuopat ja palvelee paremmin lapsia ja nuoria joita varten toiminta kai alunperin oli olemassa. (jossakin määrin JOPO, osallisuustyö, uudet yhdessätekemisen muodot [esim. Ritaharju, Oulu]).

Ammattikuntien lähestymisen taustalla 1. Kuntatoiminnan muutos: asioiden tarkastelu asiakaslähtöisesti, samojen nuorten kanssa tässä toimitaan 2. Moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen 3. Ryhmätoiminnan ongelmien esiinnouseminen sekä koulun nuorisokulttuurisen kehyksen toiminta 4. Toisten osaamisen parempi tunnistaminen (erityisesti nuorisotyön professionaalistuminen) 5. Nuorisotyön näkeminen entistä selkeämmin kasvatukseen, nuorisokasvatukseen tai kasvatukselliseen ohjaukseen keskittyvänä toimianalana

Koulu nuorisotyön petikumppanina Kanuunan talotyöhankkeessa näkyy selkeä veto kouluun: se koetaan luontevaksi ja ensisijaiseksi yhteistyökumppaniksi Nuorisotyöllisen ajattelun murros: oman toiminnan viitekohtana ei ole järjestöjen tekemä nuorisotyö, vaan kunnallinen kasvattajavirkamies. Sen sijaan, että haluttaisiin erottautua koulun pakoista, haetaan yhdistäviä tekijöitä ja rakennetaan yhteistoiminnan muotoja.

Case. Maahanmuuttajatytöt tyttöjen osallistuminen näihin työpajoihin on taattu, kun taustalla on ollut opettajan ohjaus, mutta myös pakko. Osallistuminen on ollut helpompaa myös kouluajan aikana, kuin vapaa ajalla ongelma oli se, että tytöille itselleen oli hämärää se, kuka toiminnan järjestää (onko se koulun vai järjestön järjestämää), ja miksi kaikki osallistujat ovat maahanmuuttajataustaisia, eikä sekä suomalaistaustaisia ja maahanmuuttajia. parhaimmassa tapauksessa koulun kanssa ja koulun tiloissa järjestetyt harrastustyöpajat tavoittavat hyvin tytöt tulisi pohtia, missä määrin tyttöjä voi tällaiseen toimintaan pakottaa, vaikka taustalla olisi hyvä tahto