Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti

Transkriptio

1 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen: Suomen nuoret vähiten kiinnostuneita politiikasta ja aktiivisesta kansalaistoiminnasta Yhteiskunnallisessa toiminnassa Suomi jää kansainvälisten keskiarvojen alapuolelle esim. osallistumisessa ympäristö-, ihmisoikeus- ja poliittisten nuorisojärjestöjen jen toimintaan 1

2 Tutkija Sakari Suutarinen: Nuorten osallistumiskulttuurien erot ovat erityisen suuria Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä koulujen kohdalla Muissa Pohjoismaissa kouluneuvosto- toiminnalla on pitkät t perinteet ja niiden toiminnassa tavalla tai toisella mukana miltei puolet nuorista. Suomessa oppilaskuntatoimintaan osallistuu vain viidennes nuorista. Tulevaisuuden suuri haaste: Koulujen ja vapaa-ajan toimintakulttuurin muuttaminen osallistavammaksi ja keskustelevammaksi 2

3 Koulun kasvatus- ja toimintakulttuuri on tärkeää demokratiakasvatuksessa. Teiniliittoallergia poisti miltei kaikki yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet kouluista, ja oppilaskunnista tuli monin paikoin huvikoneita. Demokratiataitoja pitää harjoitella - aktiivinen aikuisuus edellyttää aktiivista lapsuutta ja nuoruutta. Demokratia edellyttää ja samalla synnyttää yhteisöjä. Osallisuuden kokemus liittää yhteiskuntaan koulujen yhteisöllisyys kasvanut. Lapset ja nuoret ovat erittäin kiinnostuneita osallistumaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuuksia, koulutusta sekä luodaan osallistumisen rakenteita ja areenoita. Tärkeää on aikuisten sitoutuminen. Uusi demokraattisesti valittu ja to imiva oppilaskuntatoiminta on tärkein demokratiakasvatuksen tukipylväs. Uudessa oppilaskuntatoiminnassa lapset ja nuoret harjoittelevat keskustelua, väittelyä, mielipiteenmuodostusta, neuvottelua ja kompromissien tekoa. 3

4 Oppilaskunnan hallituksella pitää olla päätösvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa esim. kouluympäristön parantamiseen, koulun järjestyssääntöihin ja toimintakulttuuriin sekä opetussuunnitelman sisältöihin. Nuorisovaltuustot, Lasten Parlamentit ja netti- ja kännykkäosallistumiset eivät riitä tulevaisuudessa, jos demokratiakasvatuksen perustyötä ei tehdä kouluissa ja nuorisotaloissa. UUSI OPPILASKUNTATOIMINTA = TULEVAISUUDEN SUURI SOSIAALINEN INNOVAATIO 4

5 Lapset ja nuoret asuin- ja elinympäristönsä suunnittelijoina Hesan Nuorten Ääni -kampanjan yhteissuunnitteluhankkeita: Pihlajamäen Nuoriso- ja Tyttöjenpuisto -hanke ja Kontulan ostarin parantaminen Kunnan pa lvelujen tuottajilla ja y mpäristön suunnittelijoilla mielikuv ia lasten ja nuorten tarpeista ovatko oikeita? Pystyvätkö lapset ja nuoret kertomaan itse, mikä on hyvä ympäristö tai mikä heille suunniteltu palvelu toimii? Pihlajamäen Nuoriso- ja Tyttöjenpuisto v

6 Onko suunniteltava ympäristö kaikille yhteistä vai ei kenenkään maata? Tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet huomioitava kaupunkisuunnittelussa. Turvallisuus on tärkeää kaikille miksi puistojen valaistus on niin kehnoa? Kaiken ei tarvitse olla niin suurta, pienemmätkin asiat riittävät. Lapsilla ja nuorilla on paljon tietoa välineiden ja laitteiden toimivuudesta, kulkureiteistä, tilan käytöstä ja eri käyttöolosuhteista - tulossa ideoita liikunta- ja leikkivälineiden valmistajille. Kontulan ostarihanke v

7 Lasten ja nuorten mielipiteitä ja kokemuksia Ostarilla on liikaa kapakoita ja sen päihdekulttuuri on muuttunut aggressiivisemmaksi. Ostaria ei kannata parantaa ennen kuin ostarin turvallisuusasiat on hoidettu. Miten tehdä ostarista turvallisempi? Päivi Anunti projektipäällikkö, kouluttaja Hesan Nuorten Ääni -kampanja Helsingin kaupunki nuorisoasiainkeskus puh

8 HESAN NUORTEN ÄÄNI -KAMPANJA opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteisstrategiana toteutettava osallisuushanke v

9 VISIO Lapset ja nuoret kokevat Helsingin kaupunkina, jossa heitä kuullaan ja jossa he voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Kaikissa helsinkiläisissä kouluissa ja nuorisotaloissa on vuoteen 2006 mennessä demokraattista ja aktiivista kansalaisuutta edistävä toimintakulttuuri. TAVOITTEET Lapsille ja nuor ille syntyy osallisuuden kokemuksia ja he saavat aikaan muutoksia omassa asuin- ja e liny mpäristössään Lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä sekä neuvotteluun perustuvaa toimintakulttuuria vahvistetaan kouluissa ja nuorisotaloissa Lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden osallistua palvelujen kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Helsingissä 9

10 OSALLISTUMISAREENAT Koulu Alueellinen nuorisotyö Avoimet Foorumit Yhteissuunnittelu- hankkeet KOULU OSALLISTUMISAREENANA Mukana v koulua koko Helsingin alueelta, n lasta ja nuorta Nuorten Ääni -kokoukset: kouluympäristöjen parantamishankkeisiin Oppilaskunnan hallitus päätöksentekoelimenä Tukirakenteena opettajien ja nuorisotyöntekijöiden iden pitkäkestoinenkestoinen prosessikoulutus 10

11 Pohjois-Helsingin yläasteen e hdotus Tulevaisuusverstas 11

12 Ylipormestarin Nuorten Ääni -kokous AVOIMET FOORUMIT Nuorten ja kaupungin päätöksentekijöideniden vuoropuhelua ajankohtaisista asioista Aamupäivällä yläasteen koulujen, lukioiden ja nuorisotalojen nuorten ryhmätyöskentely, iltapäivällä päättäjäpaneeli Nuorilla enemmistöetu etu ja aikaetu 12

13 ALUEELLINEN NUORISOTYÖ OSALLISTUMISAREENANA Osallisuuden rakenteena talodemokratia ja nuorten Tuottajakoulutukset Sisustushankkeita YHTEISSUUNNITTELUHANKKEET Konkreettisia ja toteutettavia hankkeita lasten ja nuorten asuin- ja elinympäristön parantamiseksi Aloite voi tulla nuorilta tai hallinnolta Mukana kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusviraston puisto- ja katuosasto, Lähiöprojekti, kirjasto ja sosiaalitoimi tulossa mukaan 13

14 YHTEISSUUNNITTELUHANKKEET Tärkeää: aikaperspektiivi, tahto lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemiseen sekä hallinnon aikuisten sitoutuminen koko prosessiin Käynnissä: Pihlajamäen Nuoriso- ja Tyttöjen puisto, Kontulan ostari, Ruoholahti-Jätkäsaari, Jakomäen koulujen pihat ja liikuntapuisto sekä Suutarilan koulun ja kirjaston yhteistila 14