Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa

Transkriptio

1 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia keskustelu oli hieman niukempaa kuin tähän asti muualla. Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että kaikki eivät tunteneet toisiaan. Hieman mietitytti myös se, oliko korostamani rasisminvastainen toiminta ja Oulun asenneilmasto sellaisia asioita, joista ei uskallettu nostaa ääntä esille tai kertoa omista näkemyksistä. Jatkossa olisi varmaan hyvä seurata, miten ja millä tendenssellä Oulun nuorisotyöntekijät lähtevät samoista aiheista keskustelemaan yksikkötasolla. Etukäteen Oulun haasteiksi oli nostettu se, että Oulun yleinen asenneilmapiiri tukee ajatusta kansainvälisyydestä ja työperäisestä maahanmuutosta, mutta turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa ei suosita samoin tavoin. Erityishaasteena Oulussa näyttäisi olevan se, miten nuorisopalveluiden toiminnoissa voitaisiin kokonaisvaltaisesti huomioida maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten heterogeeniset taustat ja tarpeet. Jonkun verran Oulun nuorisotyölle on tyypillistä se sama tendenssi kuin muualla, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat keskittyneet tietyille nuorisotaloille keskustassa (erityisesti nuorten kahvila Bysis ja Puolivälinkangas). Oulun nuorisopalveluissa on monikulttuurisen työn koordinaattori ja monikulttuurisuus on huomioitu myös strategiatasolla nuorisopalveluiden kansainvälisyysstrategiassa. Nuorisopalveluissa toimii myös kv ja moku asioiden verkostotiimi. Strateginen työ näyttäisi seuraavan samaa kv tendenssiä kaupungintason kanssa, eikä monikulttuurisuus eriydy omaksi teema alueeksi. Oulun haasteita: Monikulttuurisuusohjelma olisi syytä päivittää ja pohtia pitäisikö sille luoda kokonaan oma stratagia/ohjelma, joka olisi erillään kv strategiasta (kv ja monikulttuurisuusasioiden yhdistämisessä on haasteita, ks. Helsingin vastaava ohjelma). Nyt monikulttuurisuus huomioidaan kv strategiassa lähinnä pintatasolla ja kuvailevassa muodossa. Olisi syytä miettiä jatkossa, miten monikulttuurisuus näkyy läpileikkaavana teemana kaikissa nuorisopalveluiden toiminnoissa ja millä tavalla näitä teemoja myös jalkautetaan pitkällä aikavälillä esimerkiksi toimenpide ehdotusten kautta. Monikulttuurisuusohjelman luominen olisi myös väylä sitouttaa koko organisaatiota teeman pariin ja kuulla henkilöstöä ja nuoria. Tilastointi. Oulussa kävijöitä ei tilastoida kulttuurisen tai etnisen taustan mukaan. Monikulttuurisuusohjelman päivittämisen yhteydessä olisi ehkä syytä miettiä, tulisiko tällaista kartoitusta tehdä systemaattisemmin esimerkiksi tietyllä aikavälillä, jotta saataisiin kuva siitä, kuinka hyvin nuorisopalveluiden toiminta todella tavoittaa maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kartoituksen yhteydessä voitaisiin myös kartoittaa alueiden väestörakennetta ja niiden yhdistysten toimintaa, jotka tekevät alueella maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa töitä. Monikielinen tiedottaminen. Joistakin nuorisopalveluiden muodoista on informaatiota monella eri kielellä. Tiedotusta voisi miettiä myös talokohtaisesti ja myös sen kautta, miten eri sidosryhmien kautta tiedotetaan monipuolisesti toiminnasta.

2 Talojen eriytyminen. Syitä talojen eriytymiselle olisi hyvä pohtia analyyttisesti. Lähtökohtaisesti ei voida ajatella, että nuorisotalon monikulttuurinen kävijäkunta olisi ongelma, mutta on syytä pysähtyä miettimään esimerkiksi sitä, miksi suomalaistaustaiset nuoret vieroksuvat taloja, joissa käy paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria ja miten kulttuurien välistä dialogia voitaisiin tehostaa. Nuorisotilojen väliset henkilövaihdot voivat olla tässä yhtenä avaimena. Nuorisotyöntekijöiden työnkuvan jatkuva päivittäminen. Alkukartoitustilaisuudessa keskusteltiin paljon nuorisotyön tehtävästä ja nuorisotyöntekijöiden toimenkuvasta. Aihe nousi esille erityisesti siinä vaiheessa, jolloin keskusteluteemana oli nuorten keskinäisen dialogin tukeminen. Esitettiin näkemyksiä, ettei esimerkiksi nuorisotyön luonteeseen kuulu nuorten ystävyyssuhteisiin puuttuminen ja että taloihin on voida rekrytoida porukkaa kuin tietyissä rajoissa. Myös ajatus siitä, että ystävystyminen ja ryhmäytyminen esiintyy nuorisotalolla itsestään ja luonnostaa nousi esille. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, joka on myös yksi Oulun valitsemista teemoista, haastaa keskeisellä tavalla pohtimaan nuorisotyön eetosta, ammatillisuutta ja työhön liittyvää kasvatuksellista vastuuta. Näitä teemoja olisi hyvä pitää esillä jatkossakin. Tärkeä oli myös huomio siitä, että dialogin edistäminen liittyy oleellisella tavalla nuorten osallisuustematiikkaan. Asenneilmasto. Henkilöstö kaipaa tietoa rasismista ja syrjinnästä. Ennen kuin asennekoulutusta voidaan antaa koko organisaatiotasolle, olisi hyvä huolehtia siitä, että kaikki jakavat saman käsityksen siitä, mitä rasismilla tarkoitetaan. Termi ei esimerkiksi tarkoita kaikenlaisten erojen samanaikaista huomioimista, vaan rasismi liittyy nimenomaan kulttuuriseen, etniseen ja uskonnolliseen taustaan. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö moninaiseen syrjintään tulisi kiinnittää huomiota. Rasismi kuitenkin kärsii helposti inflaatiosta, jossa sillä tarkoitetaan kaikenlaista eriarvoista kohtelua (ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus jne.). Nuorisotaloissa olisi myös hyvä pohtia, pitäisikö rasismin täyskielto/nollatoleranssi mainita talojen säännöissä. Mitä tehdään jatkossa: Sovittiin, että vastuu teema alueiden kehittämisestä on kv ja moku tiimillä, joka huolehtii siitä, että teemat viedään käsiteltäviksi yksikkötasolle. Teeman nuorten keskinäisen dialogin edistämisestä voisi liittää myös Puolivälikankaan koululle, jossa on tehty kohdennetusti rekrytointityötä, jotta maahanmuuttajataustaisia nuoria saataisiin houkutella nuorisotalon kävijöiksi. Keskusteluissa nousi myös esille, että harjoittelusta ja nimenomaan monikulttuurisesta nuorisotyöstä kiinnostunut Sanna Vierimaa voisi työskennellä kehittämishankkeen teemojen parissa. Veronika palaa asiaan joulukuussa, ja tiedustelee, mihin konkreettisiin ratkaisuihin Oulussa on päädytty.

3 Oulun tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta Ulkomaan kansalaisten osuus Pohjois Pohjanmaalla 1,2 %, Oulussa 2,1 % (2 722) (2008). Oulun kaupungin kotouttamisohjelma, 2007 (pari sivua nuorille suunnatuista palveluista). Pääpaino kv puolella ja työperäisessä maahanmuutossa. Yksin maahantulleet lapset ja nuoret, myöhän maahan tulleet. Muutamalla alueella maahanmuuttajanuoret käyttävät nak:n palveluja paljon: Keskusta (nuorten kahvila Bysis) ja Puolivälinkangas. Näissä maahanmuuttajanuorten osuus noin puolet kokonaiskävijämääristä. Maahanmuuttajanuoria ei ole erikseen tilastoitu talokävijöistä. Toppilassa ja Kaukovainiolla käy taloilla muutamia maahanmuuttajanuoria. Muilla taloilla kysymys yksittäisistä kävijöistä. Kävijöiden, alueiden ja sidosryhmien kartoittaminen?

4 Oulun haasteita Positiivista Oulussa: kaikki hallintokunnat kattava maahanmuuttotyön koordinaatioryhmän perustaminen kaupungin toimesta. Nuorisopalveluilla on monikulttuurisuusstrategia osana kv strategiaa (v. 2006), mutta pääpaino kv asioissa, melko pintapuolista, kaipaa päivittämistä. Oman monikulttuurisuusstrategian luominen? Haasteena asenneilmasto: kaupungin tasolla työperäistä maahanmuuttoa pidetään hyvänä asiana, mutta muiden maahanmuuttajien asemaan ei panosteta samalla tavalla. Monikulttuuristen asioiden hoito tällä hetkellä kiinni henkilökohtaisesta sitoutumisesta: miten saada asia kiinnostamaan kaikkia ja kuuluvaksi kaikkien toimenkuvaan > ei pelkästään kulttuuritietoa vaan asennekoulutusta. Nuorisopalveluilla oma monikulttuurisuuskoordinaattori. Oulun tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta Haasteet Strateginen työ osana organisaation kehittämistä ja koulutusta: Kyselyt. Nuorten kuulemiset. Asiantuntijat + moniammatilliset verkostot (onko yhteistyötä olemassa?). Koko organisaatiota koskeva tahtotila: Monikulttuuristen asioiden huomioiminen on koko organisaation tehtävä. Ei tarkoita ammattitaidon häviämistä, vaan monikulttuuristen asioiden huomioinen on osa koko organisaation yleistä kehittämistä. Maahanmuuttajapalveluiden ja nuorisopalveluiden yhteistyö.

5 Oulun teemat 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE 4.5. Honkasalon, Soudon ja Suurpään (2007) tutkimuksessa nousee esille nuorisotyöntekijöiden ajatus nuorten välisiin ystävyyssuhteisiin puuttumattomuudesta. Monikulttuuristen kysymysten vakavasti ottaminen kuitenkin edellyttää, että nuorten välisiä suhteita ja ryhmärajoja ollaan valmiita madaltamaan ja tekemään tunnistettavaksi. Tämä on olennaista erityisesti tilanteissa, joissa ne sisältävät toimintaan osallistuvia nuoria syrjiviä käytäntöjä tai ennakkoluuloisuutta. Ryhmien kokoonpanoihin vaikuttaminen, niiden sekoittaminen on yksi tapa lisätä nuorten ja heidän ryhmiensä välistä vuorovaikutusta ja samalla heidän sosiaalisia taitojaan. Millä tavalla nuorten dialogia voi edistää sekä avoimessa että eriytetyssä toiminnassa? Miten ystävyyssuhteita voidaan sekoittaa rakentavasti? Miten huolehditaan siitä, että kaikki saavat olla mukana päättämässä nuorisotalon asioista ja myös hiljaisimpia kuullaan? 3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja 4.5. Tutkimusten mukaan nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten suhtautumisessa rasismiin on selkeä ero: nuorten toivoessa avointa ja aktiivista keskustelua rasismista sekä sen vastustamista, aikuiset vaikenevat helpommin ja edistävät suvaitsevaisuuskasvatusta (ks. Harinen 2005 ; Honkasalo, Souto ja Suurpää 2007). Tämä on keskeinen kysymys siinäkin mielessä, että monikulttuurisille nuorille suunnattu kysely kertoo, että monet heistä eivät osallistu nuorisotoimintaan toisten nuorten ja ohjaajien ennakkoluulojen takia (Harinen 2005). Näin toiminnan avoimuutta on pohdittava kriittisesti esimerkiksi nuorisotalojen asenneilmapiiriä tarkastelemalla; kuinka se toivottaa uudet nuoret tervetulleiksi tai on toivottamatta ja tarvittaessa pyritään muuttamaan sitä.

6 3. Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja 4.5. Miten varmistaa se, että nuorten rasismikokemukset pääsevät nuorisotyössä esille ja että kokemukset otetaan vakavasti? Miten käsitellä nuorisotyöntekijöiden asenteita? Miten rasismia voidaan ennaltaehkäistä? Mitä tarkoittaa konkreettisesti se, että nuorisotyössä sitoudutaan rasisminvastaisuuteen? Ehdotuksia Monikulttuurisuusohjelman päivittäminen/luominen. Asenne ja rasisminvastaista koulutusta henkilöstölle (Mod koulutus, E45 TAI Monikulttuurinen työnohjaus,