Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Transkriptio

1 Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo Voimaa taiteesta -seminaari

2 Havainto Moniammatillista työskentelyä ja dialogista keskustelutaitoa työtapana täytyy opettaa ja opetella. Taito ei synny itsestään moniammatillisen projektin sivutuotteena. Tämä oppiminen voi olla mahdotonta tai rajallista koulutuksen arjessa myös moniammatillisissa projekteissa.

3 Moniammatillisuuden tavoite Tuottaa parempi tulos kuin yksittäisten jäsenten suoritukset yhteensä. Tavoitteena jaettu, yhdessä rakennettu kollektiivinen asiantuntijuus, joka rakentuu dialogisessa suhteessa.

4 Dialoginen suhde - Tasavertainen (keskustelu)suhde Dialogin ideaali: kaikkien osallistujien tasaarvoisuus, jokaisen halukkuus ja kyky kohtaamiseen, kukaan ei alista toista tai tunne ylemmyyden tunnetta, avoimuus Oletus: Jokainen on vapaa ja kykenevä ilmaisemaan perustellun mielipiteensä ja kaikkien näkemyksiä kuunnellaan.

5 Abstraktio arjessa Abstraktissa ihanteessa dialogista ja moniammatillisuudesta jää usein ottamatta huomioon moniammatillisen työskentelyn ja dialogisen suhteen TILANNESIDONNAISUUS: - kuka siihen osallistuu? - milloin, missä ja miten työskentely ja kohtaaminen tapahtuu? - onko puitteisiin mahdollista vaikuttaa?

6 Olevat olot MISSÄ MÄÄRIN NÄISSÄ OLOSUHTEISSA ON MAHDOLLISTA päästä moniammatillisuuden oppimiseen tai dialogisuuteen. rajoittavia tekijöitä tilanteesa: 1) osallistujien lähtökohdat 2) koulutuksen puitteet 3)opettajan lähtökohdat

7 1. Osallistujien erot tilanteessa Joskus dialogiin osallistuvien väliset erot ja keskinäiset valta-suhteet estävät tasa-arvoisen keskustelun -> kaikki eivät kykene eivätkä halua ilmaista itseään samalla tavoin, eikä kaikkia ryhmän kokoonpanossa kuunnella -> ryhmäkoon kasvaessa myös vuorovaikutustavat muuttuvat

8 2. Koulutuksen puitteet moniammatillisessa työskentelyssä usea opetusryhmä laitetaan yhteen - > yhä suurempi opetusryhmä ja sen organisoiminen kireät aikataulut, missä määrin eri alat löytävät yhteistä aikaa toteutukseen ja toteutuksen suunnitteluun? mahdollisesti epäsopivat tilat, pitkät välimatkat (meille vai teille?) eri opetusalojen käytännöt sekä opetus- ja opiskelukulttuurit ja kielet kohtaavat (miten neuvottelu sujuu?)

9 3. Opettajan asema ja kyvyt opettaja tekee työtään koulutusinstituution määräämien tavoitteiden ja opiskelijoiden odotusten välissä mahdollinen ristiriita opettajan voi olla mahdotonta ymmärtää erilaisista lähtökohdista tulevia opiskelijoita opettajalla ei välttämättä ole taitoja tai halua ohjata dialogisuuteen, avoimuuteen, kohtaamiseen, tasa-arvoon

10 Huomioitavaa Koska työskennellään johdettuna ja eriytettynä, koska keskustellen ja moniammatillisesti? Dialoginen keskustelu ei sovi kaikkiin yhteistyötilanteisiin (esim. työnjako) Ymmärretäänkö vai esitetäänkö ymmärtämistä? Saavutettu yhteinen ymmärrys voi olla näennäistä harmoniaa Käytössä oleva aika suhteessa tavoitteisiin? yhteisön keskustelu- ja käyttäytymiskulttuurin muutos on hidas ja monivaiheinen prosessi - yhteisen tavoitteen luominen ja yhteisen kielen luominen vaatii paljon aikaa ja vaivannäköä Onko opiskelijalla valmiudet moniammatilliseen työskentelyyn? Opiskelijan oma asiantuntijuus voi olla vielä hyvin kesken, jolloin on myös vaikea luoda kollektiivista asiantuntijuutta

11 Mietintään projektien arkeen Lisää erilaisuuden, erillisyyden, erimielisyyden sekä ristiriitojen ja itsenäisten vastuualueiden esiin tuomista puheeseen moniammatillisuudesta? Voisiko moniammatillisessa työskentelyprosessissa olla avoimesti ja sovitusti eri vallan alla olevia vaiheita, eli jokin ala avoimesti ja tietoisesti jyrää välillä muut? Yksi ala johtaa ja opettaa muita vuorollaan?

12 Lähteitä mm: Kaarina Isoherranen 2007: Vuorovaikutuskulttuuri muutoksessa. Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö. toim. Isoherranen, Rekola, Nurminen. WSOY. Oppimateriaalit. Marjo Vuorikoski ja Tomi Kiilakoski 2005: Dialogisuuden lupaus ja rajat. Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Vastapaino.

13