Itsemurhayritykset ja itsemurhat. Puheeksiottaminen. Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus

Samankaltaiset tiedostot
Itsemurhayrityksen ja itsetuhoisten ajatusten puheeksiotto ja muutama sana itsemurhien uutisoinnista

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

Itsemurhasta on turvallista puhua

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Itsemurhien ehkäisy ja itsetuhoisuuden puheeksiotto

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielenterveys voimavarana

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

MIKÄ VERKOSSA VAANII? APUA JA OIKEUTTA VERKKORIKOKSEN UHREILLE RIKU-SEMINAARI OULU VERKON MAHDOLLISUUDET AUTTAMISTYÖSSÄ

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Traumat ja traumatisoituminen

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

T U I J A H E L L S T E N

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kriisin psykososiaaliset

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

P. Tervonen 11/ 2018

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin

Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

#lupakertoa - asennekysely

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Haastava käyttäytyminen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Transkriptio:

Itsemurhayritykset ja itsemurhat. Puheeksiottaminen. Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus 30.4.2019 1

Itsemurhat Suomessa iso kuva. Huom. absoluuttiset luvut 30.4.2019 2

Pojat ja nuoret miehet. 30.4.2019 3

Tytöt ja nuoret naiset. 30.4.2019 4

Itsemurhat 18-24v / 100 000 vastaavanikäistä, naiset. 30.4.2019 5

Miehet 65-> 30.4.2019 6

Miehet 36-54 vuotta. 30.4.2019 7

Itsemurhat Suomessa vieläkin paljon Vuonna 2017 itsemurhan teki 824 henkilöä, 15/100 000-1,5 kertaa Tanskaan verrattuna - samana vuonna tieliikenteessä kuoli 212 henkilöä Useiden arvioiden mukaan Itsemurhayritysten ja itsemurhaa yrittäneiden määrä kasvaa koko ajan. Tämä saattaa kertoa siitä, että itsemurhaa yrittävien ihmisten psykososiaalinen tuki/jatkohoito on toimimatonta. Arvioidaan, että jokaisen itsemurhan tehneen ja itsemurhaa yrittäneen ympärillä vakavasti traumatisoituu keskimäärin 6-12 ihmistä => 1000 (kuolemaa) x 30 (yritystä) x 6 (läheistä) on jo 180 000 ihmistä. Vuosittain Suomessa arviolta 10 000 40 000 ihmistä yrittää itsemurhaa. Ei ole olemassa mitään luotettavaa tilastoa itsemurhayritysten määrästä. Itsemurhaa yrittäneisiin eikä heidän läheisiin ole ryhmänä kiinnitetty huomiota. Tarkkaa tilastointia itsemurhayritysten määrästä ei ole, eikä ehkä voikaan olla. 30.4.2019 8 IE-keskus hs

YLE:n grafiikkaa 30.4.2019 9

Itsensä vahingoittamisen vuoksi sairaalahoitoon päätyneet nuoret 30.4.2019 10 Linity/ Harri S

Erityispiirteistä, auttamisen vaikeudesta 30.4.2019 11

Itsemurhaa yrittäneet riskiryhmä Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen. Mitä useampi yritys, sitä pienempi triggeri ja mitä useampi yritys, sitä todennäköisempi kuolema tai vammautuminen. Aikaisempi itsemurhayritys on vahvin yksittäinen itsemurhaa ennustava riskitekijä (Harris ja Barraclough 1997), joten tällaisen henkilön asianmukainen hoito on keskeistä itsemurhien ehkäisyssä. Pitkissä seurantatutkimuksissa on todettu, että itsemurhariski säilyy suurentuneena jopa vuosikymmeniä itsemurhayrityksen jälkeen. Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltävät tai poisselittävät tapahtuneen, mikä usein avun saamisen viivästyessä sabotoi hoidon tämän vuoksi itsemurhaa yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen nopeasti ja ensimmäisellä kerralla olisi tärkeää. 30.4.2019 12

Itsemurha ja itsemurhayritys Itsemurha ja itsemurhayritys ei ole koskaan selittävissä eikä kumpaakaan saa yrittää selittää vain yhdellä syyllä, taustalla on aina yhteiskuntaan, yhteisöön, perheeseen, yksilön kehitykseen, hänen mielenterveyteensä ja (kriisi)tilanteeseen liittyviä syitä. Lisäksi itsetuhoisuuteen vaikuttavat esimerkiksi media, mielenterveydenhoidon saatavuus ja laatu sekä itsemurhakeinojen saatavuus. Toisinaan kyseessä on impulsiivinen, selittämätön, yllättävä käänne, hetken mielijohde. Erityisesti nuorten kohdalla tekee mieli puhua huonosta tuurista. 30.4.2019 13 Linity/ Harri S

Virheelliset myytit itsemurhasta 1. Henkilö, joka käyttäytyy itsetuhoisesta, on päättänyt kuolla Itsetuhoinen mielentila on usein ambivalentti, elää vai kuolla? Mielentila voi vaihtua nopeasti ja siksi oikealla hetkellä tarjottu henkinen tuki voi estää itsemurhan. 2. Itsemurhasta puhuminen lisää itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä Jos henkilö puhuu itsemurhasta, asia pitäisi ottaa vakavasti. Kasvokkain puhuminen itsemurha-ajatuksista ja suunnitelmista ei lisää itsemurha-aikeita tai toivottomuutta. Avoin puhe vähentää stigmaa ja auttaa itsemurhaa harkitsemaan näkemään muita vaihtoehtoja ja lisää selviytymiskeinoja vaikeassa tilanteessa. 3. Itsemurha on normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen Itse asiassa itsemurha on epänormaali ja riittämätön reaktio normaaliin tilanteeseen. Kaikilla on elämässään hankalia tilanteita ja kielteisiä elämäntapahtumia, mutta vain harvat ajattelevat itsemurhaa ja suunnittelevat sitä. 30.4.2019 14 IE-keskus/hs

Lisää myyttejä 4. Ihmiset, jotka puhuvat itsemurhasta, eivät yritä itsemurhaa Suurin osa itsemurhaa yrittäneistä ja toteuttaneista henkilöistä kertoi itsemurhaajatuksistaan ennen itsemurhaa. Siksi on tärkeää ottaa henkilön itsemurha-ajatukset vakavasti ja rohkaista häntä hakemaan apua. 5. Kerran itsetuhoinen on aina itsetuhoinen Itsemurhariski on usein kohonnut vain tilapäisesti ja sen ilmeneminen on tilannekohtaista. Vaikka itsemurha-ajatukset saattavat palata takaisin, ne eivät ole pysyviä ja itsemurhaajatuksista kärsineet voivat elää pitkän elämän 6. Itsetuhoisella on aina mielenterveyden ongelmia Monilla mielenterveysongelmien kanssa kamppailevilla ei ilmene itsetuhoisuutta eikä kaikille itsemurhan tehneillä ole mt-ongelmia. Masennus ei tapa, toiminta tappaa. 30.4.2019 15

Psyykkinen kipu eli kuinka itsensä tappaminen on mahdollista Itsemurhaa yrittänyt henkilö tuntee psyykkistä kipua (https://en.wikipedia.org/wiki/psychological_pain), josta ulospääsyyn ei löydä muuta keinoa. psychache, mental pain, emotional pain, psychic pain, social pain, spiritual or soul pain, or suffering. Ei minnekään sijoittuva kestämätön, voimakas kivun tunne. Moderni aivotutkimus: somaattinen voimakas kipu ja psyykkinen kipu ovat neurologisesta näkökulmasta sama asia. Asteikolla yhdestä kymmeneen kuinka paljon tunnet tällä hetkellä psyykkistä kipua? 30.4.2019 16

Kuinka paljon tunnet kipua tällä hetkellä? 30.4.2019 17

Ymmärtämisen ongelmia Reason chosen in % Pat. Psy. The situation was so unbearable... 56 0 Escape from an impossible situation.. 32 15 Lost control and don t know why 27 0 To make people understand how desparate you felt 20 71 Frighten someone or make others feel sorry 10 71 To influence someone to change their minds 7 54 Bancroft et al. Reasons people give for taking overdoses. Brit J Medical Psychology 1979, 52, 353-65. (128 patients) 30.4.2019 18

Neurobiologiaa, eli mitä auttajien, läheisten ja itsemurhaa yrittäneiden tulisi tietää! 30.4.2019 19

Mantelitumakkeet, hälytysjärjestelmä, aivojen hätäkeskus 112 -Hälytysjärjestelmä, joka reagoi tilanteeseen ilman, että looginen ajattelu ehtii väliin. -On vastuussa tunnereaktion sisällöstä ja voimakkuudesta suhteessa ärsykkeisiin, tapahtumiin. -Amygdalassa tulkitaan aistien kautta tulevia vaikutteita tunteiden näkökulmasta. -Amygdala analysoi tunteita ja säilyttää tunnemuistoja. Sinne varastoituvat myös eri tilanteiden käyttäytymismallit. -Amygdala vastaa mm. pelkoreagoinnista ja taistele pakene-reaktioista. 30.4.2019

Neurobiologiaa Varhaiset traumaattiset kokemukset (kidutus, seksuaalinen hyväksikäyttö, menetykset tai muut traumaattiset kokemukset) tallentuvat aivojen mantelitumakkeeseen käytännössä ikuisiksi ajoiksi ja tekevät aivojen hälytysjärjestelmästä epävakaan tällaiset henkilöt ovat aikuisiällä alttiimpia voimakkaille ja hallitsemattomille stressireaktioille. Itsemurha, sen yrittäminen on neurobiologisen poikkeustilan aiheuttama toiminto, mikä on todennettavissa fmri tai MRI kuvauksessa Psyykkinen kipu laukaisee akuutin stressitilanteen lamauttaa otsalohkon aivokuoren toiminnan rationaalinen ajattelu on mahdotonta pitkäaikaiset elämänsuunnitelmat ja vaihtoehtoiset ratkaisut unohtuvat automaattiohjaus dissosiatiivinen/itsetuhoinen tila! 30.4.2019 21 Mielenterveysseura

Itsetuhoinen tila, suicidal mode. Käsite on peräisin kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta (Beck, 1996) ja se tarkoittaa henkistä tilaa, jonka tehtävänä on valmistella elimistö kohtaamaan epätavallinen, useimmiten uhkaava tilanne. Itsetuhoiseen tilaan liittyvät erityisesti seuraavat tekijät: Ajatukset ovat keskittyneet ainoastaan siihen, että sietämätön henkinen tila täytyy saada päättymään. Pitkäaikaiset elämäntavoitteet eivät ole enää olennaisia. Emotionaalisesti tila koetaan äärimmäisenä henkisenä kipuna. Asiakkaat kertovat, että kyseinen kipu voi olla jopa pahempaa kuin fyysinen kipu. Ruumiintoiminnot muuttuvat vastaamaan akuuttia stressitilaa: sydämentykytystä, sisäistä tärinää, huimausta, hengenahdistusta ja niin edelleen. Käyttäytymisessä havaitaan esim. tarvetta paeta tilanteesta, eristäytyä läheisistä. 30.4.2019 22

Itsetuhoinen tila Itsetuhoiselle tilalle on ominaista, että sen kesto on ajallisesti rajallinen eikä se näin ollen kestä loputtomiin. Kun itsemurhakriisistä pääsee yli, aivot palautuvat yleensä nopeasti normaalitilaan ja elämänmyönteiset tavoitteet palautuvat jälleen mieleen Itsemurhakriisistä jää kuitenkin muistijälki aivoihin ja seuraavassa (emotionaalisessa) kriisissä (päivien tai vuosien päästä) aivoihin tallentunut käyttäytymisreaktio aktivoituu ja kynnys itsemurhayritykseen laskee 30.4.2019 23

Itsemurhan riskin arviointi, itsemurhauhan puheeksi ottaminen 30.4.2019 24

Itsemurha-ajatusten yleisyydestä - Itsemurhaa on joskus ajatellut 17 30% väestöstä. - Vuositasolla 2 10% on miettinyt itsemurhaa. - Eli itsetuhoiset ajatukset, vaikka ovatkin merkki siitä, että apua olisi ehkä hyvä saada, eivät sellaisenaan nopeasti ohi menevänä ajatuksena, ole kovin harvinaisia. Matka ajatuksesta tekoon on onneksi usein pitkä. - Pelkkä ajatus itsemurhasta ei mielestäni ole riittävä syy psykiatriseen erikoissairaanhoidon piiriin ohjaamiseen. 30.4.2019 25

THL. Nuoret, itsetuhoisuus Opas:25 THL/2013, päivitetty 2018 Itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on 10 15 prosentilla nuorista. Nuorista 3-5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa. Itsemurhayritykset ovat yleisempiä tytöillä, mutta pojilla itsemurhakuolleisuus on yleisempää. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt yli kolmanneksen vuodesta 1990. Kuitenkin itsemurha on yksi yleisimpiä 15 19- vuotiaiden kuolinsyitä. Joka viides nuori viiltelee itseään ilman itsemurhatarkoitusta. 30.4.2019 26

Copy Cat-ilmiö, epidemiat. -Joissakin ympäristöissä, erityisesti kouluissa on riskinä se, että itsetuhoisuudesta tulee alakulttuurinen ryhmäilmiö. -Joskus ilmiö alkaa yksittäisestä itsemurhasta tai sen yrittämisestä tai laajenee yksittäisestä itsetuhoisesta käyttäytymisestä, usein viiltelystä, koskemaan koko ryhmää. -Ryhmä nuoria pitää itseään vastuussa toistensa elossa pitämisestä, aikuisiin ei osata luottaa, tukeutua. Ahdistus ja ratkaisukeinot ovat yhteisiä. -Onkin tärkeää, että jokaisen itsemurhan, sen yrittämisen tai muun aluksi yksittäisen itsetuhoisen teon jälkeen koulussa saadaan kontakti vaarassa olevaan lähipiiriin. 30.4.2019 27

Itsetuhoisuuden riskitekijöitä: Aiempi itsemurhayritys Mielenterveydenhäiriö, erityisesti masennus Miessukupuoli Yksin asuminen Päihdeongelmat Koulukiusattu tai koulukiusaaja Taloudelliset ongelmat, velkaantuminen, työttömyys Aiempi itsemurha tai sen yritys perheessä Niin aikuisiin kuin lapsiinkin kohdistuva fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta Perheen kehno vuorovaikutus, johon sisältyy myös lapsen kaltoinkohtelu ja/tai huolenpidon puute Vanhempien/huoltajien ero / kuolema Toistuvat muutot uusiin paikkoihin lapsuuden aikana Emotionaalisesti epäsuotuisa ympäristö, jossa lapsi torjutaan, häntä laiminlyödään tai hänet hylätään Vanhemman psyykkinen sairaus tai psyykkiset häiriöt jne 30.4.2019 28

Itsemurhariskin arviointi Riskiä arvioidaan kysymällä: Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Oletko miettinyt itsesi tappamista? Onko kuolemasta tullut sinulle vaihtoehto? Vain kysymällä itsetuhoisuudesta suoraan voidaan riskiä arvioida. 30.4.2019 29 Mielenterveysseura

Milloin kysyä? Jos kysymme vain silloin, kuin meistä alkaa tuntua siltä, me käytännössä jo tiedämme vastauksen. Joskus juuri tästä syystä jätämme kysymättä. - Nyrkkisääntö: Jos kysyt kolme kysymystä tai enemmän, tulisi yhden kysymyksen olla suora kysymys itsemurhauhasta. - Eli käytännössä aina kun ihminen puhuu pahasta olosta, kriisitilanteesta, tms. traumaattisesta tapahtumasta, on hyvä kartoittaa myös halu kuolla. 30.4.2019 30

Oikeastaan me emme pelkää kysyä, pelkäämme vastausta. 30.4.2019 31

Kuinka epäonnistua kohtaamisessa! 1) Sammuta Itsemurhaa suunnittelevan henkilön kannalta on vahingollista, mikäli ongelma yritetään sivuuttaa, puhutaan päälle, puhutaan muusta. Tällainen suhtautuminen on viesti siitä, ettei henkilöä haluta, osata tai jakseta kuulla, ettei kukaan välitä. Katso nyt ulos, aurinko paistaa, taivas on sininen! Ylitse vuotava empatia sammuttaa myös hyvin! 2) Kilahda Yhtä lailla epäedullista on, jos ympäristö järkyttyy, hätääntyy, menee paniikkiin tai säikähtää itsemurhapuheista. Aletaan touhottaa, mennään kierroksille. LÄHETTEET esimerkkinä: asiakas siirretään eteenpäin jollekin, joka siirtää asiakkaan jonnekin, josta jne Hoitopolku, on joskus asiakkaan näkökulmasta vastuun pakoilua. 30.4.2019 32 IE-keskus/hs

Kohtaamisesta Ota itsemurha puhuvan kertomus todesta, älä mitätöi hänen tunnetilaansa. Pysy rauhallisena se rauhoittaa asiakasta ja oma harkintakyky säilyy paremmin. EI ylenmääräistä empatiaa! Rauhallisuus viestii kestävyydestäsi, kauhistelu ei. Ole turvallinen ja aktiivinen, anna aikaa. Auta itsetuhoista nimeämään vaikeita tunteita nuorilla häpeä usein keskiössä. Kestä nämä tunteet. Kysy psyykkisestä kivusta asteikolla 1-10 alkuvaiheessa ja ennen keskustelun päättymistä asiakkaalle on tärkeä huomata, että puhuminen auttaa. Älä kysy miksi. Kuuntele, anna tilaa. Älä jää puhumaan itsemurhasta, tavasta, letaliteetista, älä kiistele, keskity tunteisiin. Kysy onko itsemurhaa pohtiva pystynyt nukkumaan ja syömään. Kysy onko hoitosuhde, tiedetäänkö siellä itsetuhoisuudesta. Puhu itsemurhasta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi läheisiin ( varo syyllistämästä..) Vastuuttaminen syyllistäminen, vaikea balanssi Jos itsetuhoinen uhkailee itsemurhalla, ilmaise että vastuu on hänellä itsellään. Tunnista ja siedä omia tunteitasi. Puhu kollegan / työnohjaajan kanssa mahdollisimman pian. Palaa omiin tunteisiisi ja ajatuksiisi työnohjauksessa. Estä toiminta, estä pääsy välineisiin, hälytä apua (112). 30.4.2019 40

Ambivalenssi, halu elää ja halu kuolla. -Jos ihmisellä on pelkästään halu kuolla, ei mitään halua elää, ei ihminen ota yhteyttä yhteenkään auttajaan, mihinkään ulkopuoliseen tahoon. Ihminen haluaa vain kuolla. -Vaikka asiakas yhteyttä ottaessaan kertoisi, että haluaa vain kuolla, on yhteydenotto, puhuminen ylipäänsä merkki siitä, että on vielä myös halua elää. -Mitä enemmän ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, sitä enemmän ihminen puhuu ja sitä enemmän vaaka kallistuu elämän puolelle. Puhuminen auttaa.. 30.4.2019 34

Mitä tarkoitamme kun sanomme, puhuminen auttaa? - Puhuminen, kuulluksi tuleminen ja kuunteleminen se, että olemme sitä kautta osa sosiaalista rakennetta, yhteisöä, ihmiskuntaa, vaatii aivokuoren toimintoja - Ihminen, joka on puheella liitettynä muihin, on huomattavasti vähemmän vaarassa tappaa itsensä. - Korteksin, aivokuoren ja erityisesti otsalohkon toiminta vastaavat ambivalentissa tilanteessa järkevän minän olemassaolosta. - Itsemurhaa edeltää usein eristäytyminen muista ihmisistä, puhumisen ja muunkin kielen käyttämisen lakkaaminen tämä mahdollistaa irrationaalisen toiminnan, itsemurhan. - Puhuminen auttaa koska aivokuori ja erityisesti otsalohko alkavat toimia ihmisen alkaessa puhua, huominen on käsitteenä mahdollinen, muutkin ahdistuksen hallintaan liittyvät kognitiiviset keinot ovat mahdollisia. 30.4.2019 35

Kiitos! 30.4.2019 36

30.4.2019 37

30.4.2019 38