Itsemurhien ehkäisy ja itsetuhoisuuden puheeksiotto

Transkriptio

1 Itsemurhien ehkäisy ja itsetuhoisuuden puheeksiotto Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus Marena Kukkonen IE-keskus, Marena Kukkonen

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä nykyisin on mielenterveyden edistäminen. Seura: toimii mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa toimii kansainvälisessä yhteistyössä Seuran toiminnan rahoittaa Veikkaus Psyk. laitoshoito, avohoito (mielenterveystoimisto), perheterapiakoulutus, perheneuvola, sairaanhoitajien psykiatrinen koulutus, kriisityö, ammatillinen nettiauttaminen ovat kaikki Seuran Suomeen tuomia ja toimintoina kehittämiä IE-keskus / MK

3 SOS-Kriisikeskus Suomessa on 22 kriisikeskusta. Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. SOS-kriisikeskuksessa on 35 työntekijää tällä hetkellä. Kriisityöntekijät ovat kriisityöhön koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille. Noin 1/3 asiakkaista on ulkomaalaisia, isolta osin turvapaikanhakijoita. Valtakunnallinen kriisipuhelin ( soittoa), ryhmätoiminnat, Tukinet, sekasin-chat, Rikosuhripäivystys IE-keskus / MK

4 Itsemurhien ehkäisykeskus Aloittanut Helsingissä ja Kuopion kriisikeskuksen toimipisteessä Keskuksen tavoitteena on ehkäistä itsemurhia tarjoamalla tukea ja apua itsemurhaa yrittäneille, vakavasti itsetuhoisuudesta kärsiville ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille Linity-asiakastyö itsemurhaa yrittäneille Ryhmätoiminnat: Vertaistukiryhmiä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille. Ryhmiä järjestetään intensiiviryhminä eri puolilla Suomea tai viikoittain kokoontuvina ryhminä. Koulutusta ammattilaisille ( mm. sos.-ja terveydenhuolto, pelastuslaitokset, koulut, oppilaitokset.) Vaikuttamistyö IE-keskus MK

5 Itsemurhat maailmalla Maailmassa kuolee vuosittain ihmistä itsemurhan kautta. (WHO) Jokaista yksittäistä itsemurhan tehnyttä ihmistä kohden muuta yrittää itsemurhaa. Itsemurha kuolinsyynä vuotiaiden ikäryhmässä on yksi kolmesta suurimmasta kuolinsyystä maailmassa. Itsemurhakuolleisuus on useimmissa maissa suurempi kuin kuolleisuus sodan, henkirikosten tai liikenne-onnettomuuden kautta. Lista maista, joissa tehdään paljon itsemurhia: Guyana (30.6), Sri Lanka (34.6), Kazakstan (27.5), Suriname (26.9), Guinea (26.6), Liettua ( 26.1), Angola (25.9), Etelä-Korea (24.1), Keski-Afrikka ( 20.8) Bolivia ( 20.5), Valko-Venäjä (19.1) Puola (18.5), Venäjä (17.9), Kamerun (17.5) Latvia (17.4), Ukraina (16.6) Burkina Faso (16.5), Belgia (16.1), Intia (16.0), Unkari (15.7), Pohjois-Korea (15.2) Japani (15.4) / asukasta kohden Suomi (14.2 ) Ruotsi (12.7), Islanti (11.8), Tanska (9.1), Norja (9.3) IE-keskus / MK

6 Itsemurhat 2015 / kohden IE-keskus MK

7 Itsemurhat Suomessa Vuonna 2016 itsemurhan teki 787 henkilöä - samana vuonna tieliikenteessä kuoli 258 henkilöä Vuosittain Suomessa arviolta ihmistä yrittää itsemurhaa. Ei ole olemassa mitään luotettavaa tilastoa itsemurhayritysten määrästä. Itsemurhakuolleisuus on vähentynyt viidessätoista vuodessa 40 prosenttia. Nousua oli vuonna 2016, jolloin itsemurhia oli 50 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna mutta lähes saman verran kuin vuonna 2014 Eniten itsemurhat ovat vähentyneet vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Miehet tekivät kuitenkin edelleen itsemurhia huomattavasti enemmän kuin naiset: itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä Arvioidaan, että jokaisen itsemurhan tehneen ja itsemurhaa yrittäneen ympärillä vakavasti traumatisoituu keskimäärin 6-12 ihmistä IE-keskus MK

8 Työikäisillä vain sepelvaltimotauti ja naisilla myös rintasyöpä ovat yleisempiä kuolemansyitä kuin itsemurha vuotiailla miehillä itsemurha on yleisin yksittäinen kuolinsyy vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on Suomessa WHO:n mukaan toiseksi korkein ja poikien viidenneksi korkein maailmassa. Itsemurhat ovat Suomessa merkittävä työikäisen väestön kuolemansyy. Joka vuosi menetetään itsemurhan vuoksi ainakin odotettavissa olevaa työikäisen väestön elinvuotta, ja taloudelliset menetykset ovat useita satoja miljoonia euroja vuosittain IE-keskus MK

9 Itsemurhat Suomessa IE-keskus MK

10 Suurimmassa itsemurhariskissä ovat aiemmin itsemurhaa yrittäneet Aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskiä kertaiseksi. Noin puolet itsemurhan tehneistä kuolee ensimmäiseen tiedossa olleeseen yritykseensä 20 %:lla, joilla on ollut intentioltaan ja letaliteetiltaan vakava itsemurhayritys, tekee 5 vuoden seurannassa itsemurhan IE-keskus MK

11 Suomessa yli puolella itsemurhan tehneistä on ollut hoitosuhde terveydenhuollossa Noin kolmannes oli ollut hoitokontaktissa vielä kuolemaansa edeltävän viikon aikana Viimeisistä kontakteista noin kolmannes tapahtui perusterveydenhuollossa runsas kolmannes psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa runsas kymmenesosa muussa erikoissairaanhoidossa Tutkimusten mukaan itsetuhoisista ajatuksista on keskusteltu ainoastaan 22 %:ssa niistä vastaanotoista, jonka jälkeen potilas on tehnyt itsemurhan IE-keskus Mk

12 Nuorten itsemurhat, Suomi. Nuoret päätyvät itsemurhiin aikuisia harvemmin lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa merkillepantavaa on nuorten korkea itsemurhakuolleisuus Alle 30- vuotiaiden osuus kaikista itsemurhissa kuolleista oli viidennes Nuoret tekevät itsemurhia jopa enemmän kuin aikuiset keskimäärin. Itsemurhatutkijat ovat syystä olleet huolissaan nuorten korkeasta itsemurhakuolleisuudesta. WHO:n tilastoissa nuorten miesten edelle menevät vain Kazakstanin (47.9), Venäjän (47.4), Liettuan (42.9) ja Valko-Venäjän (34.6) nuoret. Huomioitavaa on myös se, että vuotiaat suomalaisnaiset tekevät väestömäärään suhteutettuna maailman toiseksi eniten itsemurhia IE-keskus MK

13 Pojat ja nuoret miehet IE-keskus MK

14 Tytöt ja nuoret naiset IE-keskus MK

15 Itsensä vahingoittamisen vuoksi sairaalahoitoon päätyneet nuoret IE-keskus MK

16 Nuorten im-kuolemat

17 Nuorten itsetuhoisuus Suora itsetuhoisuus: itsemurhayritykset, itsemurhat Epäsuora itsetuhoisuus: henkeä uhkaavien riskien ottamista ilman kuoleman tavoittelua ilmenee omaa kehoa vahingoittavana toimintana; ihon viiltelynä, polttamisena ja raapimisena, itsensä lyömisenä ja hakkaamisena Syitä: asosiaalinen käyttäytyminen, mielenterveyshäiriöt, seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat, sosiokulttuuriset tekijät, tunteiden säätely strategia nuorilla on paha olla ja itseään vahingoittamalla he yrittävät helpottaa oloaan / tulla kuulluksi, vajaat ongelmanratkaisukyvyt sekä hallinnan tunteen puuttumisen, traumaattinen elämänkulku ja itsemurhahistoria. Porttiteoria: nuori etenee ei-itsemurhatarkoituksessa tehdystä itsensä vahingoittamisesta vakavampien itsemurhayritysten kautta itsemurhaan ( Virpi Tuiskun väitöskirja, 2015)

18 Nuorilla on voimakkaita (hallitsemattomia) tunteita ja riskinottoa, puutteellista laajojen syy-seuraussuhteiden hallintaa, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota Mesolimbiset alueet (tunteet, vietit) voimistuvat ensin Kognitiivisen kontrollin toiminnot (etuaivokuori) kypsyvät myöhemmin Kognitiivisen kehityksen tehtävät: (Crone and Steinbeis 2017; Luna et al 2015; Zhou et al 2016) o Työmuisti, laajojen toiminnanohjauskokonaisuuksien hallinta, toiminnanohjaus o o o o o o Toimijuuden kokemus (minun vaikutukseni ympäristöön) Kausaalinen viisaus (syy-seuraus suhteet) Inhibitio ja pitkäjänteisyys (välittömän mielihyvän diskonttaus) Kognitiivinen joustavuus Oman toiminnan arviointi (mitä juuri tein ja/tai ajattelin) Mentalisaatio ( sosiaalinen kognitio) 18 v ei vielä ole neurobiologisesti aikuinen (Wilens and Rosenbaum 2013; Sawyer et al 2012) o o Kuitenkin esim. koulumaailmassa yhä nuoremmille sälytetään vastuita omista koulutusvalinnoistaan Nuorilta edellytetään motivaatiota ja oma-aloitteisuutta, vaikka niiden puute on osa NORMAALIAKIN nuoruusikää

19 Itsetuhoisten nuorten kokemuksia hoitotahoista Sekasinchatissa, kesä Nuori ei ole uskaltanut ottaa itsetuhoisia ajatuksia itse puheeksi esim. lääkärin kanssa. Itsetuhoisista ajatuksista ei kysytä suoraan, vaan vastuu puheeksi ottamisesta jää nuorelle. Useita kertoja päivystykseen päätyneet nuoret kokevat, ettei heitä enää oteta todesta ja kotiin lähetetään joka kerta entistä nopeammin. Nuorten tyypillinen kokemus on, että nuori on otettu sairaalaan, jossa on hoidettu pääasiassa itsemurhayrityksestä aiheutunutta fyysistä vammaa. Itsetuhoisista ajatuksista on saatettu kysyä, mutta siitä huolimatta nuori on kotiutettu, jos hän on sanonut, että ei aio samana päivänä tappaa itseään on todettu, että nuori on kunnossa tämän vuoksi nuori järkyttynyt, eikä halua enää hakea apua päivystyksestä tai muualta terveydenhuollosta IE-keskus MK

20 Itsetuhoinen nuori on soittanut psykiatrian polille ja kaivannut tukea itsetuhoisuuteensa, ohjattu pois puhelimesta kertoen, ettei puhelin ole olon purkamista varten. Hoitotahon mukaan puhuminen pitäisi jättää polikäynteihin ja kertoa olosta siellä. Nuori oli sanonut että polikäynneillä hän usein vähättelee oloaan päästäkseen pois nopeasti. Nuori myös pelkäsi suljetulle joutumista. Nuori kertonut manipuloivansa nuorisopsykiatrian työntekijöitä ja kertonut sepittävänsä tarinoita, että pääsisi pois vastaanotolta. On ylpeä taidoistaan ja pitää mahdottomana sitä, että hoitohenkilökunta ikinä pystyisi häntä auttamaan, koska manipuloi niin taitavasti. Nuori halusi pitää kiinni itsetuhoisuudestaan. Osaston intensiivijaksolle on joutunut odottamaan kuukauden verran. Päivystyksestä on saanut lääkkeitä kun on pyytänyt apua itsetuhoisuuteen IE-keskus / MK

21 Nuoren on vaikea ilmaista itseä puhumalla ja hoidossa on keskusteltu kirjoittamisesta, mutta lääkäri osastolla on kieltänyt häntä kirjoittamasta, koska teksti on liian negatiivista Nuori suunnittelee itsemurhaa, useita yrityksiä. Hoitosuhde, psykiatri ja psykoterapeutti tietävät itsetuhoisuudesta. Omahoitaja sairaalassa oli sitä mieltä, ettei kuolemanhalusta tai im-ajatuksista saisi kertoa vanhemmille, koska läheiset eivät pysty käsittelemään asiaa Ensihoitajat ovat kyselleet itsemurhaa yrittäneeltä nuorelta hänen itsetuhoisista ajatuksistaan ja yrityksestä, mutta tämän jälkeen nuoren tapaama lääkäri ei ole ottanut puheeksi itsetuhoisuutta millään tavalla. Nuoren sanojen mukaan lääkäri kirjannut Kanta.fi palveluun, että nuori ei ole ottanut itsetuhoisia ajatuksia enää puheeksi lääkärissä, eikä ole enää itsetuhoinen. Vastuu kertomisesta jäi nuorelle IE-keskus MK

22 Itsetuhoisuus nuorilla on merkittävä indikaattori myöhemmän elämän mielenterveyden häiriöille Itsetuhoisuus ilmiönä. Vaikka ei ole aina indikaatio akuutille sairaalahoidolle, on tärkeä tiedostaa, että kun nuori tulee avun piiriin, hän haluaa tulla autetuksi jollakin tavalla. On kyettävä havainnoimaan itsetuhoisuuden merkkejä. (Nixon MK, Coultier P & Jansson SM Nonsuicidal self-harm in youth. Canadian Medical Association Journal 178 (3), ). Itseään vahingoittavat nuoret ovat riskissä jatkaa itsetuhoista käyttäytymistä myös nuorena aikuisena. Viiltely, runsas alkoholin käyttö ja ystävien vähäinen tuki voi johtaa itsemurhayrityksiin. ( Tuisku, V. Väitöskirja 2015.)

23 Itsetuhoisuuden riskitekijöitä: vanhemman psyykkinen sairaus tai psyykkiset häiriöt jonkun perheenjäsenen alkoholin tai päihteiden väärinkäyttö tai jokin muu epäsosiaalinen käyttäytyminen aiempi itsemurha tai sen yritys perheessä niin aikuisiin kuin lapsiinkin kohdistuva fyysinen, henkinen tai seksuaalinen väkivalta perheen kehno vuorovaikutus, johon sisältyy myös lapsen kaltoinkohtelu ja/tai huolenpidon puute vanhempien/huoltajien jatkuva riitely sekä siitä seuraava kireä ilmapiiri ja aggressio vanhempien/huoltajien ero / kuolema toistuvat muutot uusiin paikkoihin yli- tai alimitoitetut lapseen kohdistuvat odotukset vanhemman/huoltajan kohtuuton tai riittämätön auktoriteetti vanhempien ajan puute, mikä estää heitä huomaamasta tai auttamasta pahoinvoivaa lasta emotionaalisesti epäsuotuisa ympäristö, jossa lapsi torjutaan, häntä laiminlyödään tai hänet hylätään IE-keskus MK

24 Suojaavat tekijät: läheiset suhteet perheenjäseniin, perheen tuki kohtuullisen vakaa ympäristö ympäristö, jossa itsemurhan toteuttaminen on vaikeaa hyvät sosiaaliset valmiudet vahva itsearvostus, luottamus itseen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja tulevaisuuteensa tunne siitä, että on tarpeellinen kyky hakea apua silloin, kun vaikeudet kasvavat liian suuriksi, esimerkiksi koulussa halu pyytää neuvoja tärkeisiin päätöksiin, avoimuus toisten ihmisten kokemuksille ja ratkaisuille, uusille ideoille ja taidoille hyvä itsekontrolli ja impulssien sietokyky hyvät ystävät, lemmikit mahdollisuus kuulua johonkin sosiaaliseen yhteisöön, esimerkiksi yhdistystoiminnan ja harrastusten kautta mahdollisuus harrastuksiin hyvät suhteet ikätovereihin, opettajiin ja muihin aikuisiin IE-keskus Mk

25 Psykologiset tekijät, jotka johtavat itsemurhaan: 1. tunne, että on taakka läheisilleen 2. syvä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne 3. kyky tappaa itsensä: kasvanut kyky kestää kipua, kuolemanpelottomuus IE-keskus Mk

26 Itsemurhaa yrittäneet riskiryhmä Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen. Usein itsemurhayrityksen jälkeen ainoa henkisen tuen kontakti on yksittäinen psykiatrin konsultaatio ennen kotiutusta sairaalasta. Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa Usein keskustelutuen saaminen ei järjesty riittävän nopeasti itsemurhayrityksen jälkeen, jonot ovat pitkiä ja akuutti psyykkinen tuki jää saamatta. Ja toisaalta tiedetään, että itsemurhaa yrittäneitä on vaikea saada avun piiriin saatikka pysymään avun piirissä. Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltävät tapahtuneen, mikä usein estää avun hakemista itse tämän vuoksi itsemurhaa yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen on tärkeää IE-keskus MK

27 Paradigman muutos 1) Itsemurhien ehkäisyohjelma Kaikkien vuoden -87 itsemurhien ( yli 1.500) psykologinen ruumiinavaus, yli omaisen tutkimuksessa mukana olo -> Masennus! -> 90-luvulla yli ammattilaisen koulutus masennuksen varhaiseen tunnistamiseen. 2) Huomio itsemurhaa yrittäneisiin. JO 90-luvun loppupuolelta alkaen on masennuksen tai muun psyk. diagnoosin ennustusarvo itsemurhaan ollut heikompi, kuin mitä itsemurhayrityksen on. Jos lukuja halutaan edelleen pienemmäksi, tulee huomio jatkossa kiinnittää itsemurhaa yrittäneiden jälkihoitoon IE-keskus MK

28 Ongelmat jälkihoidossa On vain kaksi ongelmaa itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidossa: - kuinka saada itsemurhaa yrittäneet jälkihoitoon ja - kuinka saada heidät pysymään jälkihoidossa. Kuka olisi voinut auttaa (Treolar, Pinfold, 1994): - Ei kukaan 52% - Lääkäri 10% - Läheinen 20% n. 50% ei joko osallistu jälkihoitoon tai jää pois jälkihoidosta viikon sisällä. (Fawcett, Scheftner, & Fogg, 2001; King, Hovey, & Brand, 1997; Monti, Cedereke, & Ojehagen, 2003). Yrityksen uusiutumisen riski on huomattavan korkea vielä 2 vuotta yrityksestä Koholla jopa 10 vuotta yrityksen jälkeen Seurannan tarve Linity / mk

29 Ymmärtämisen ongelmia Reason chosen in % Pat. Psy. The situation was so unbearable Escape from an impossible situation Lost control and don t know why 27 0 To make people understand how desparate you felt Frighten someone or make others feel sorry To influence someone to change their minds 7 54 Bancroft et al. Reasons people give for taking overdoses. Brit J Medical Psychology 1979, 52, Linity/ Harri S

30 Itsemurha ja psykiatrinen diagnoosi Vaikka valtaosalla itsemurhan tehneillä tai sitä yrittäneillä joko on tai heille tehdään (post hoc) psykiatrinen diagnoosi ja vaikka psykiatrinen erikoissairaanhoito on näissä tilanteissa tärkeää, ei diagnoosin mukainen sairaus ole se, joka ihmisen tappaa. Masennus ei ole yksin riittävä selitys: Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusii, masennuslääkkeitä käyttää n suomalaista. Itsemurha on toimintaa kriisissä, ei sairaus! IE-keskus Mk

31 Itsetuhoinen tila käsite on peräisin kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta (Beck, 1996) ja se tarkoittaa henkistä tilaa, jonka tehtävänä on valmistella elimistö kohtaamaan epätavallinen, useimmiten uhkaava tilanne. Itsetuhoiseen tilaan liittyvät erityisesti seuraavat tekijät: Ajatukset ovat keskittyneet ainoastaan siihen, että sietämätön henkinen tila täytyy saada päättymään. Pitkäaikaiset elämäntavoitteet eivät ole enää olennaisia. Emotionaalisesti tila koetaan äärimmäisenä henkisenä kipuna. Asiakkaat kertovat, että kyseinen kipu voi olla jopa pahempaa kuin fyysinen kipu. Ruumiintoiminnot muuttuvat vastaamaan akuuttia stressitilaa, kuten sydämentykytystä, sisäistä tärinää, huimausta, hengenahdistusta ja niin edelleen. Käyttäytymisessä havaitaan usein tarvetta paeta tilanteesta IE-keskus MK

32 Neurobiologiaa Itsemurha on neurobiologisen poikkeustilan aiheuttama toiminto, mikä on todennettavissa MRI kuvauksessa Varhaiset traumaattiset kokemukset (seksuaalinen hyväksikäyttö, menetykset tai muut traumaattiset kokemukset) tallentuvat aivojen mantelitumakkeeseen käytännössä ikuisiksi ajoiksi ja tekevät aivojen hälytysjärjestelmästä epävakaan tällaiset henkilöt ovat aikuisiällä alttiimpia voimakkaille ja hallitsemattomille stressireaktioille. Henkinen kipu laukaisee akuutin stressitilanteen lamauttaa otsalohkon aivokuoren toiminnan rationaalinen ajattelu on mahdotonta pitkäaikaiset elämänsuunnitelmat ja vaihtoehtoiset ratkaisut unohtuvat automaattiohjaus dissosiatiivinen tila! Mielenterveysseura

33 Itsemurha ja itsemurhayritys, prosessimalli. Itsemurhaa yrittänyt henkilö kokee usein psyykkistä kipua, josta ulospääsyyn ei löydä muuta keinoa. Itsemurha ja itsemurhayritys on harvoin selittävissä vain yhdellä syyllä, usein taustalla on vaikea elämäntilanne ja useita syitä. Toisinaan kyseessä on impulsiivinen, selittämätön, hetken mielijohde erityisesti nuorten kohdalla. Kognitiivinen ristiriita: elämä vai kuolema? Havaintokyky rajoittunut, on vain yksi ratkaisu Tunnetila: Avuttomuus, toivottomuus, elämän mielekkyyden katoaminen, ahdistus ja häpeä, loukussa oleminen ja luovuttaminen: en voi tehdä mitään eikä kukaan voi auttaa, kaikki on turhaa, en jaksa enää IE-keskus MK

34 Kovassa stressitilassa aivomme tekevät asioita, joita emme normaalisti tekisi Akuutissa itsetuhoisessa tilassa pitkäaikaiset elämänsuunnitelmat ja vaihtoehtoiset ratkaisut unohtuvat, aivot toimivat aivan kuin ne olisivat automaattiohjauksella Itsetuhoinen tila toimii yleensä on / off - periaatteen mukaan, ja se voi aktivoitua nopeasti usein kuin tyhjästä. Itsetuhoinen tila voi päättyä osin tiedostamattomasti, osin tiedostetusti IE-keskus MK

35 Itsetuhoiselle tilalle on ominaista, että sen kesto on ajallisesti rajallinen eikä se näin ollen kestä loputtomiin. Kun itsemurhakriisistä pääsee yli, aivot palautuvat yleensä nopeasti normaalitilaan ja elämänmyönteiset tavoitteet palautuvat jälleen mieleen Itsemurhakriisistä jää kuitenkin muistijälki aivoihin ja seuraavassa (emotionaalisessa) kriisissä (päivien tai vuosien päästä) aivoihin tallentunut käyttäytymisreaktio aktivoituu ja kynnys itsemurhayritykseen laskee IE-keskus MK

36 Miten auttaa? Tiedämme siis, että: a) itsemurhaa yrittäneen hoitoon kiinnittyminen on vaikeaa b) asiakas ja hoitohenkilöstö eivät ole samalla kartalla tapahtuman suhteen ja että c) uusimisriski on huomattavan korkea kahden vuoden ajan Itsemurhayrityksen jälkeisen avun tulisi siis: 1) Mahdollistaa asiakkaan kiinnittyminen hoitoon mahdollisimman suurella todennäköisyydellä. Ilman allianssia kaikki apu on turhaa, ehkä jopa vahingollista. (Narratiivinen haastattelu, videointi) 2) Auttaa asiakasta (ja auttajaa) ymmärtämään itsetuhoisen tilan olemassaolo, triggerit ja henkilöhistoriaan liittyvät itseuhoisuuden riskiä lisäävät seikat. Turvasuunnitelman tekemisen. 3) Avussa tulisi huomioida se, että riski itsemurhaan tai yrityksen uusiutumiseen jatkuu pitkään ollen huomattavan korkea kahden vuoden ajan. (Seuranta, kiinnipitäminen, safety base ) IE-keskus MK

37 Terapeuttinen allianssi 1. Narratiivinen haastattelutekniikka johtaa parempaan terapeuttiseen allianssiin. 2. Elämänkerrallisten uniikkien tekijöiden ymmärtäminen johtaa parempaan terapeuttiseen allianssiin. Ymmärtämiseen, miten kuolemasta tuli vaihtoehto, miten elämän tavoitteet ja identiteettiin liittyvät tekijät korvautuivat halulla kuolla. (Penn Helping Alliance Questionnaire, Michel et al., 2004) Allianssi = liittouma, olla samalla puolella, ymmärtää samalla tavalla, jakaa tarina. Narraatio= tarina, joka kerrotaan kiinnostuneelle kuuntelijalle IE-keskus Mk

38 Narratiivisuus Narraatio on tarina, joka kerrotaan kiinnostuneelle ja valppaalle kuulijalle. Itsemurha on toimintaa, ei oire sairaudesta. Selitämme toimintaa narratiivisten kertomusten avulla. Narratiivinen kompetenssi löytyy, jos tilaa annetaan ja halutaan kuunnella. Asiakkaat kokevat terapeuttisen suhteen paremmaksi, kun heitä haastatellaan narratiivisesti eikä tavallisen kliinisen haastattelutekniikan mukaisesti kysymyksiä esittäen. Narratiivinen haastattelu lisää terapeuttisen allianssin muodostumista. Vain asiakas tietää, miksi hän on yrittänyt tappaa itsensä, hän on asiantuntija tarinassaan. Terapeuttisen allianssin muodostumista lisää, kun osoittaa ymmärrystä aikaisempien elämäntapahtumien merkityksestä nykyhetkeen IE-keskus MK

39 1) Itsetuhoisen kriisin takana on aina tarina: Viulunrakentaja (Michel & Valach, 1997) Elämän historiaan liittyvät seikat (Haavoittuvuusalue) Isä, viulumestari oli sanonut: Tulet aina epäonnistumaan Sinusta ei koskaan tule Elämäntavoitteet Saavuttaa itsearvostus isän sanoista huolimatta Vakaa parisuhde Pitää huolta perheestä mitään 39

40 2) Itsemurhasta tulee vaihtoehto elämäntavoitteiden vaarantuessa Tavoitteet: Menestyä isän sanoista huolimatta. Perheen toimeentulo Vakaa parisuhde Epäonnis tuminen -> Itsemurhasta tulee vaihtoehto! 40

41 3) Kipu ja häpeä Minun oli pakko saada se suunnaton kipu loppumaan En enää kestänyt itseäni, minun oli pakko kuolla MENTAL HENKINEN PAIN KIPU Itsemurha psyykkisenä kipuna (Shneidman, 1993) 41

42 Malli itsetuhoisesta prosessista Haavoittuvuus alue Triggeri Suisidaalinen tila Psyykkinen kipu Itsetuhoisen toiminnan suunnittelu Itsetuhoisen toiminnan toteuttaminen Klick! IE-keskus MK

43 Voimmeko parantaa ihmisen itsetuhoisuudesta? Emme voi parantaa itsetuhoisuutta MUTTA Voimme motivoida ja opettaa ihmisiä kehittämään varhaisia turvallisuusstrategioita itsemurhakriisin välttämiseksi Ainoastaan asiakas tietää syyn käyttäytymiseensä Asiakas on oman elämäntarinansa asiantuntija Me selitämme ja ymmärrämme - toiminnan tarinan kautta: voitko kertoa, kuinka päädyit yrittämään itsemurhaa se on pitkä tarina IE-keskus MK

44 Ihmiset pystyvät sietämään henkistä kipua, koska he ovat oppineet luottamaan siihen, ettei sietämättömältä tuntuva henkinen kipu kestä loputtomiin. Siksi meidän on löydettävä tapoja, joilla voi käsitellä eri tavalla emotionaalista / itsetuhoista kriisiä Terapiassa pyritään opettamaan itsetuhoisille ihmisille, miten he pystyvät pääsemään itsetuhoisesta poikkeustilasta ulos niin, ettei se johda itsetuhoiseen toimintaan ja miten koko tila on mahdollista välttää Olennaisessa osassa ovat valmiudet ja turvataidot, joiden avulla voidaan käsitellä tyypillisiä laukaisevia tilanteita ja säädellä tunteita IE-keskus MK

45 Yksittäisen henkilön itsemurhaa ei voida luotettavasti ennustaa Itsemurhalle ei voida yleensä osoittaa yhtä ainoaa syytä; Itsemurhaprosessissa on aina kyse kasautuvista ja pitkäaikaisista elämänongelmista sekä riskitekijöiden ajassa etenevästä yhteisvaikutuksesta Yhden yksittäisen riskitekijän olemassaolon tai puuttumisen perusteella ei voida tehokkaasti tunnistaa tai poissulkea itsemurhavaaraa Tarvitaan kokonaisarviota henkilön tilanteesta IE-keskus MK

46 Itsetuhoisuus otetaan puheeksi aina kun 1. Aiempi itsemurhayritys, itsemurhalla uhkaaminen, itsetuhoiset ajatukset Aiempaa itsemurhayritystä voidaan pitää suurimpana itsemurhavaaran signaalina ( kertainen riski), myös itsemurhapuheisiin tulee aina suhtautua vakavasti. 2. Lähipiirissä tapahtunut itsemurha/itsemurhayritys (periytyvyys, tartunta) 3. Konkreettiset itsemurhasuunnitelmat (miten, missä, milloin) Mitä konkreettisempia itsemurhasuunnitelmat ovat, sitä todennäköisemmin suunnitelman myös toteuttaa. Kuolemantoiveista ja mahdollisista itsemurhasuunnitelmistaan tulee uskaltaa kysyä suoraan. 4. Yli kaksi viikkoa jatkunut depressio 5. Tilapäinen tai jatkuva alkoholin tai huumeiden käyttö 6. Vakavat perheriidat ja konfliktit 7. Kaltoinkohtelu (esimerkiksi julmuus, raakuus, häpäisy, nöyryytys, kiusaaminen seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus). IE-keskus MK

47 Itsemurhariskin arviointi Arvioi itsemurhariski neljällä suoralla kysymyksellä: Onko itsemurha-ajatuksia? Onko aikaisempia itsemurhayrityksiä? Onko valmis suunnitelma (ajankohta ja tekotapa)? Onko läheinen tehnyt itsemurhan? Vain kysymällä itsetuhoisuudesta suoraan saat tietoa. Oikeasti emme pelkää kysyä, pelkäämme vastausta Mielenterveysseura

48 Itsemurhauhan kohtaaminen Ota itsemurha puhuvan kertomus todesta, älä mitätöi hänen tunnetilaansa. Pysy rauhallisena se rauhoittaa asiakasta ja oma harkintakyky säilyy paremmin Ole turvallinen ja aktiivinen, anna aikaa. Auta itsetuhoista puhumaan vaikeista tunteista - myös vihasta ja syyllisyydestä. Kestä nämä tunteet. Kysy miten pitkään itsemurha-ajatuksia on ollut ja mikä johti niihin. Kysy onko itsemurhaa pohtiva pystynyt nukkumaan ja syömään. Kysy onko hänellä hoitosuhde ja onko hän kertonut asiasta kenellekään. Puhu itsemurhasta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi läheisiin ( varo syyllistämästä) Jos itsetuhoinen uhkailee itsemurhalla, ilmaise että vastuu on hänellä itsellään Tunnista ja siedä omia tunteitasi. Puhu kollegan / työnohjaajan kanssa mahdollisimman pian. Palaa omiin tunteisiisi ja ajatuksiisi työnohjauksessa

49 Itsetuhoista auttaa, jos. Osoittaa aitoa huolenpitoaja halua kuunnella Olen erittäin huolissani sinusta, Minulle on tärkeää kaikki, mitä sanot, Haluan tietää, mitä ajattelet, Haluan auttaa ja ymmärtää, Minulle on tärkeää tavata sinua huomenna jne. Esittää kysymyksiä, on suora ja huolehtivainen eikä moralisoi tai suutu. Tuntuuko sinusta niin pahalta, että haluaisit kuolla?, Ovatko kuolemantoiveet niin voimakkaita, että olet ajatellut tehdä itsellesi jotakin?, Tuntuuko sinusta siltä, että voisit yrittää itsemurhaa?, Oletko suunnitellut, miten pääsisit pahasta olostasi?, Oletko koskaan yrittänyt itsemurhaa?, Tunnetko ketään, joka olisi tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä?, Oletko jo tehnyt valmisteluja itsemurhasuunnitelman toteuttamiseksi?. Hakee apua ja lupaa, ettei jätä itsetuhoista yksin. Et ole yksin. Autan sinua saamaan tarvitsemasi avun ja tuen. HUOM! Mikäli henkilöllä on voimakas halu kuolla tai selkeitä itsemurhasuunnitelmia, on hänet syytä ohjata tai saattaa ammattiauttajan luokse. Itsemurhaa yrittänyt tarvitsee aina psykiatrista konsultaatiota IE-keskus MK

50 Muita mahdollisia kysymyksiä: Älä kysy MIKSI kysymystä, kysy mieluummin Minkä ongelman itsemurha poistaisi? Miten sen voisi muuten ratkaista? Mitä tarvitsisit lisää tässä elämäntilanteessa niin, että sinun ei tarvitsisi ajatella itsemurhaa? Minkä neuvon antaisit ystävällesi / jollekin toiselle henkilölle, jos hän kertoisi sinulle nämä asiat, mitä kerroit minulle? IE-keskus Mk

51 Vastatunteet! Melkein kaikilla meillä on historiassaan kosketuspintaa itsetuhoisuuteen liittyen lähes jokainen aikuinen suomalainen tietää jonkun, joka on tehnyt tai yrittänyt itsemurhaa! Jokainen, joka kohtaa itsemurhaa miettiviä tai sitä yrittäneitä ihmisiä, joutuu kohtaamaan melkoisen kirjon erilaisia voimakkaita negatiivisia tunteita ja kaaosta. Oma suhde itsetuhoisuuteen ilmiönä olisi hyvä olla melko selvillä, omat traumaattisen kokemukset purettu. Voimakkaimmillaan työntekijän omat tunteet tekevät kohtaamisen missään aidossa mielessä mahdottoman. Esim voimakas viha, pelko, ärtymys jne. Itsemurhaa yrittäneet kertovat usein esimerkkejä ammattilaisten epäammattimaisista reaktioista. Ethän sä edes voi kuolla tällä tavalla!, Huomiota tällä vaan haet., olisi meillä täällä oikeitakin potilaita

52 Itsetuhoisten potilaiden paremmalla hoidolla olisi säästettävissä ihmishenkiä eniten verrattuna mihin tahansa muuhun terveydenhuollon toimintaan. Tiedetään että vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä on itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito

53 LINITY interventiomallin taustaa Attempted Suicide Short Intervention, ASSIP-interventiomalli on kehitetty Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla. Kehittäjät: psykiatri, prof. Konrad Michel ja psykologian lis. Anja Gysin- Maillart. Mallissa yhdistyvät toiminnan teoria, kiintymyssuhdeteoria ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Itsemurha ja itsemurhayritys eivät ole sairauksia vaan toimintoja Toiminnot (itsemurha) on tavoitteellista tavoitteena esim. psyykkisen kivun lopettaminen Toiminnan teorian mukaan ihmiset kertovat / ymmärtävät toimintaa tarinoiden muodossa Malli perustuu itsemurhaa yrittäneen valmiuksien lisäämiseen oman elämän-tilanteen käsittelyssä, itsemurha-alttiuden ja itsemurhayrityksen mahdollisesti laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen. Bernissä mallin mukaista työtä 13 vuotta. Mallista on Sveitsissä tehty kahden vuoden arviointi- ja seurantatutkimus (24 kk) jonka tulokset ovat parhaat tiedossa olevat kaikki interventiomallit huomioiden. Interventio on tutkimuksen ja eri mittareiden mukaan vähentänyt itsemurhayrityksiä/ itsemurhia, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja toivottomuutta kuten myös sairaalahoitopäiviä. SMS, Hyks ja Helsingin kaupungin yhteistyöllä on tekeillä LINITY-vaikuttavuustutkimus, tuloksia saamme vuonna IE-keskus MK

54 LINITY mallin sisältö, 3-4 istuntoa 1. Narratiivinen haastattelu, joka videoidaan asiakas kertoo keskeyttämättä ja omin sanoin itsemurhayritykseen johtaneen tilanteensa 2. Videon katselu keskustellaan videon herättämistä ajatuksista ja tunteista, itsemurhayritykseen johtaneen toiminnan rakenteesta, laukaisevista tekijöistä ja elämäntilanteen kuormittavuudesta. 3. Kirjoitettu yhteenveto asiakkaan tarinasta haavoittuvuuskohtien ja varoitusmerkkien tunnistaminen, malli ja itsemurhayrityksen struktuuri (haavoittuvuusalue -> triggeri -> itsetuhoinen tila) 4. Psykoedukatiivinen esite asiakkaalle masennukseen ja itsetuhoiseen tilaan liittyen 5. Henkilökohtaiset turvataidot / turvakortti turvataitojen tunnistaminen ja kirjaaminen turvakortille akuutin tilanteen toimintaohjeet itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi yhteystietoineen 6. Perhetapaaminen 7. Seuranta ja yhteydenpito säännölliset yhteydenotot 2 vuoden ajan kirjeitse ja sähköpostitse. Tarvittaessa vastaanottokäyntejä tilanteen vaatiessa

55 1. ISTUNTO Narratiivinen haastattelu, joka videoidaan. Tavoitteena on ymmärtää asiakkaan itsemurhakriisiin johtanutta henkilökohtaista tarinaa. Työntekijä aloittaa ensimmäisen istunnon esimerkiksi seuraavilla lauseilla: kertoisitko minulle tarinasi omin sanoin? haluaisin kuulla tarinasi ja miten päädyin yrittämään itsemurhaa? Työntekijän tulee antaa asiakkaan puhua tarinansa loppuun ilman keskeytystä. Asiakkaan tarinaa ei tule arvioida, analysoida eikä tulkita

56 Tarina päättyy vasta kun asiakas osoittaa sen lopettamalla tarinansa. Vasta sen jälkeen työntekijä voi esittää avoimia kysymyksiä: Voisitko kertoa lisää. Jotta ymmärrän sinua kunnolla, kertoisitko tarkemmin.. Ei MIKSI-kysymyksiä Jotkut asiakkaat kertovat tarinansa lyhyesti. Tällöin työntekijä voi esittää asiakkaalle avoimia kysymyksiä, esim: haluaisin kuulla tarkemmin siitä päivästä kertoisitko, miten päivä eteni? mitä tässä päivässä oli niin erityistä, että. Tarinan jälkeen täytetään asiakkaan kanssa itsetuhoisuuden arviointi lomakkeet

57 2. ISTUNTO Katsotaan yhdessä videoitu tarina ja keskustellaan itsemurhayritykseen johtaneen toiminnan rakenteesta laukaisevista tekijöistä elämäntilanteen kuormittavuudesta. Tarkoituksena on tunnistaa tärkeitä elämän osa-alueita, jotka liittyvät itsemurhayritykseen, triggerit ja missä kohtaa toiminnan olisi vielä voinut pysäyttää / toimia toisin tänään katsomme viime kerralla tallennetun nauhoitteen kertomastasi tarinasta. Voit pysäyttää tallenteen aina kun haluat ja täydentää tarinaasi tai jos joku kohta tuntui sinusta erityisen tärkeältä. Sirkulaariset kysymykset: mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän tarinan? mitä neuvojasi antaisit tämän tarinan kertojalle? minkä ongelman itsemurha olisi poistanut/ mitä olisit tarvinnut lisää? Istunnon päätteeksi asiakkaalle annetaan mukaan koti-tehtävä

58 3. ISTUNTO Ennen istuntoa työntekijä tekee kirjallisen tiivistelmän asiakkaan kertomasta tarinasta. Tiivistelmä kirjoitetaan minä - muodossa. Istunnon aluksi keskustellaan kotitehtävästä ja sen herättämistä ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä. Työntekijä istuu asiakkaan vieressä ja kirjallinen tiivistelmä käydään läpi yhdessä. Mallin, toiminnan anatomian selvittäminen: Haavoittuvuusalue -> triggerit -> itsetuhoinen tila Tämän jälkeen asiakkaan kanssa tehdään turvakortti IE-keskus MK

59 Turvasuunnitelma / turvakortti Varoitusmerkit: Toimintastrategiat akuutissa itsemurhakriisissä: Alkuvaiheessa: Toimintastrategiat akuutissa itsemurhakriisissä: Akuutissa vaiheessa: Tärkeimmät elämäntavoitteet ja toimintasuunnitelmat

60 4. Istunto (vapaaehtoinen) Perhetapaaminen Lapset, puoliso, vanhemmat, avohoidon työntekijä, terapeutti Tavoitteena käsitellä itsemurhayritystä, puhua tapahtuneesta, kysyä kysymyksiä, kertoa tapahtuneesta Käydään läpi turvasuunnitelma yhdessä Varmistetaan läheisten selviytyminen ja tuen tarve IE-keskus MK

61 Yhteenvetona mikä tekee Linitystä vaikuttavan? Yksinkertainen rakenne, selkeä tavoite Asiakaslähtöisyys, yhteistyöhön perustuva lähestymistapa Terapeuttinen allianssi (terapeutti on kiinnostunut kuuntelija) Videointi (lisää potilaan ja terapeutin yhteisymmärrystä, tarinan katsominen etäältä) Yksilöllinen turvasuunnitelma Terapeuttiseen allianssiin perustuva, jatkuva yhteistyö

62 SMS esitys : itsemurhien ehkäisyyn kohdistuva ohjelmaa. Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä ja toiminta on erittäin kustannustehokasta. Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin, itsemurhariskissä olevien parempi tunnistaminen ja kohtaaminen Akuutin matalan kynnyksen avun saaminen Nopea tuki itsemurhan yrittäneille Nopea tuki itsemurhan tehneen läheisille Ampuma-aseiden tai myrkyllisten aineiden saatavuuden rajoittaminen on monissa maissa vähentänyt itsemurhakuolemia Maahan tarvitaan hallinnonalojen yhteinen itsemurhien ehkäisyohjelma THL alkaa valmistelemaan Tavoitteena tulee olla itsemurhalukujen saaminen pohjoismaiselle tasolle IE-keskus Marena Kukkonen

63 Yhteystiedot: Itsemurhien ehkäisykeskuksen työryhmä: Marena Kukkonen, IE-keskuksen päällikkö puh Harri Sihvola, kriisityöntekijä puh Jannecke Lindqvist, kriisityöntekijä puh Pirjo-Riitta Liimatainen, ryhmätoimintojen suunnittelija puh: Juha Metelinen, kriisityöntekijä Kuopio puh Itsemurhien ehkäisykeskus rahoitetaan STEA:n varoista mielenterveysseura.fi

64 IE-keskus / Marena Kukkonen