Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Transkriptio

1 Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry

2 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan väkivaltaa tai sen uhkaa Kokeneille tukea kokemuksen käsittelyyn ja keinoja turvallisuuden lisääntymiseen Käyttäneille apua väkivallan lopettamiseen tukemalla asiakasta löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja Altistuneille lapsille ja nuorille kokemusten käsittelyä ikätasoisin menetelmin, lapsen omia rakentavia selviytymiskeinoja vahvistaen Yhteydenotto voi olla ainutkertainen, tärkeää on työskentelyn nopea aloitus ja palveluun pääsy matalalla kynnyksellä Hanna Mansikka-aho

3 Epäonnistummeko vastuunotossa? Suomessa noin puolet lapsista kohtaa omissa lähisuhteissaan väkivaltaa ja laiminlyöntiä (ETKL/Kannusta minut vahvaksihanke, 2016) Kouluterveyskyselyn pohjalta Varsinais-Suomessa 10,2% 8.- ja 9.-luokkien oppilaista olisi tarvinnut tukea perheessä tapahtuneeseen väkivaltaan, mutta eivät olleet sitä koulun aikuisilta saaneet (Maakunnallinen hyvinvointikertomus 2018) 41% vanhemmista kertoo ainakin joskus käyttäneensä kuritusväkivaltaa (LSKL 2017) Nykyinen käytäntömme painottaa aikuiselle tarjottavaa apua, mutta se ei yksinään ole riittävää! Lapsella on oltava mahdollisuus traumatisoivan väkivaltakokemuksen käsittelyyn > ylisukupolvisuuden katkaisu Hanna Mansikka-aho

4 Lapsi ja perheväkivalta (Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa virtuaalikirja) Väkivalta koskettaa kaikkia perheen jäseniä ja vaikuttaa aina kielteisesti perheen ilmapiiriin, vuorovaikutukseen ja suhteisiin Altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle (esim. fyysinen, henkinen, seksuaalinen tai taloudellinen) on yksi lapseen kohdistuvan henkisen väkivallan muoto Lapset ovat paljon tietoisempia vanhempien välisestä väkivallasta, vaikka vanhemmat ajattelisivat, että lapset eivät siitä tiedä tai ole kuulleet tai nähneet Kun lapsen lähisuhteissa on aikuisten välistä väkivaltaa, myös lapseen suoraan kohdistuvan kasvatuksellisen väkivallan riski on suuri Aikuisten välistä väkivaltaa kokeneen lapsen on tärkeä saada apua oman väkivaltakokemustensa käsittelyyn ja tukea turvallisuuden kokemuksen palautumiseen Hanna Mansikka-aho

5 Kasvatuksellinen väkivalta ja siihen puuttuminen Kasvatuksellista väkivaltaa ja laiminlyöntiä käytetään kasvatuksen keinona lapsen toiminnan ohjaamiseksi, käyttäytymisen säätelemiseksi, lapsen rankaisemiseksi tai aikuisen auktoriteettiaseman ylläpitämiseksi Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa virtuaalikirja Tarkoitettu lapsia ja perheitä työssään kohtaaville eri alojen ammattilaisille Väkivallan vastavoimana kirjassa nostetaan myönteinen kasvatus ja kannustavan vuorovaikutuksen vahvistaminen Löydät virtuaalikirjan osoitteesta Hanna Mansikka-aho

6 Mikä voi estää ammattilaista tunnistamasta ja puuttumasta? Väkivalta on ilmiönä moniulotteinen, se haastaa työntekijää tarkastelemaan moraalia, asenteita ja itseään Väkivalta on ihmisyyteen kuuluva osa -> kun voi tunnistaa itsessään, omissa ajatuksissaan, puheissaan ja teoissaan, voi sen tunnistaa ja ottaa puheeksi luontevasti myös toisen kanssa Yksimielisyys vallitsee silmin havaittavista pahoinpitelyn merkeistä, kuten ruhjeet, isot mustelmat, palovammat ja luunmurtumat Mielipiteet jakautuvat, kun puhutaan henkisen väkivallan ja laiminlyönnin muodoista Mikäli lapseen kohdistuneeseen väkivaltaan ja/tai laiminlyöntiin ei puututa tai se ohitetaan, on kyseessä rakenteellinen väkivalta ja laiminlyönti Hanna Mansikka-aho

7 Mikä voi estää väkivallan tunnistamista ja puuttumista? Perheissä väkivalta on usein vain osittain näkyvissä Ns. lievä fyysinen ja henkinen väkivalta sekä lapsen tarpeiden laiminlyönti ovat näkymättömissä ja puhumattomissa Mitä jää näkemättä? Entä jos en voi sitä silmin havaita? Tai sitä mikä lapsen elämästä puuttuu? Miten voisi puuttua esimerkiksi kylmään ja rakkaudettomaan kasvatukseen? Lapsen näkymättömäksi tekemiseen? Pelkojen vähättelyyn? Tai vanhemman käyttämään psykologiseen kontrolliin? Entä huoltoriitoina tulkitut tilanteet? Millainen vaikutus lapsiin on vanhempien toisilleen asettamilla paineilla ja vanhemmuuden kyseenalaistamisella? Hanna Mansikka-aho

8 Jotta kaltoinkohtelua voidaan tunnistaa, on se ensin otettava puheeksi Yleisimmät ensireaktiot: Emmää osaa -> Osaat sä! Väkivalta on turvallisuuden vastakohta. Turvallisuudesta voi olla helppo aloittaa, mitä se on ja sanoittaa väkivaltaa eri muodoissaan Mistä mä sen ajan löydän!?! Hirveesti on jo kaikkea, mitä pitäisi yhdellä käynnillä ehtiä Niinpä, mut tiesitkö että mm. TYKSissä on löydetty tähän aikaa! Hanna Mansikka-aho

9 THL:n suodatinkysymykset naistentautien potilaille (TYKS, Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaalat) 1. Onko sinuun kohdistunut lähisuhteessasi fyysistä, henkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa tai oletko itse käyttänyt väkivaltaa? EI KYLLÄ Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä 2. Vaikuttaako väkivalta edelleen terveyteesi, hyvinvointiisi tai elämänhallintaasi? EI KYLLÄ Haluaako asiakas, että Pilarista otetaan häneen yhteyttä väkivallan käsittelemiseksi? Jos kyllä, TYKS:n työntekijä toimittaa asiakkaan yhteystiedot Pilariin asiakkaan luvalla Hanna Mansikka-aho

10 Yhden työntekijän aktivoituminen näkyy! Vastuu on meillä jokaisella Turvakoti, Pilari, RIKU, Koski-hanke, PRO-tukipiste NOLLALINJA/NOLLLINJEN lähisuhdeväkivallalle Nettiturvakoti.fi, Apua väkivaltaan -chat Verkostotyöote jatkuvuutta varmistamassa ja vastuuta jakamassa Marak, LASTA Lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan ehkäisytyöryhmät Ole yhteydessä ja konsultoi, yksin ei tarvitse pärjätä Hanna Mansikka-aho

11 11