Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus
|
|
- Kirsi-Kaisa Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itsemurhien ehkäisy Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus
2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä on mielenterveyden edistäminen. Seura toimii: mielenterveyden asiantuntijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana edistää mielenterveyttä ja kehittää ehkäisevää mielenterveystyötä auttaa vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä toteuttaa ja kehittää kansalaistoimintaa toimii kansainvälisessä yhteistyössä Seuran toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
3 SOS-Kriisikeskus Suomessa on 20 kriisikeskusta. Helsingin SOS-kriisikeskus on perustettu 1970 Itsemurhien ehkäisykeskukseksi ja se sijaitsee Länsi-Pasilassa. Kriisiauttamisen lähtökohta on asiakkaan kokema kriisi tai vaikea elämäntilanne. Kriisivastaanotolla kriisityöntekijät tarjoavat keskusteluapua kriiseistä selviytymisen tueksi yksilöille, pariskunnille ja perheille. SOS-kriisikeskuksessa on 33 työntekijää tällä hetkellä
4 Kriisikeskuksen palvelut Kriisivastaanotolla toteutuvat keskustelut kasvokkain, tarvittaessa tulkin avustuksella. Ryhmätoiminta. Ammatillisesti ohjattua vertaistukea ryhmissä. Hyödyntää samassa tilanteessa olevien keskinäistä kokemusta ja ymmärtämystä. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville. Tukinet tarjoaa henkilökohtaista tukea, keskusteluryhmiä ja tietopalveluita netissä. Rikosuhripäivystys RIKU tarjoaa rikoksen uhriksi joutuneelle, hänen läheiselleen tai rikosasiassa todistavalle tukea ja neuvontaa Koulutetut vapaaehtoiset toimivat päivystäjinä kriisipuhelimessa ja Tukinetissä, henkilökohtaisina tukihenkilöinä tai vertaisryhmäohjaajina Selma oma-apuohjelma kriiseihin, nettipohjainen 8 viikkoa kestävä ohjelma + 3 tukikeskustelua.
5 ITSEMURHAT SUOMESSA Vuosittain Suomessa lähes ihmistä yrittää itsemurhaa. Noin 1000 onnistuu, lähes kaksinkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna ja puolitoistakertainen EU-maihin verrattuna. Suomessa itsemurhat ovat vuodesta - 90 vähentyneet, noin kolmasosalla. Itsemurhavaarassa olevien riskiryhmistä suurin on itsemurhaa aiemmin yrittäneet. Aiempi itsemurhayritys lisää itsemurhariskiä kertaiseksi. Enemmistö itsemurhan tehneistä on miehiä, ¾. Miesten itsemurhaluvut ovat laskusuunnassa, naisten kohdalla itsemurhaluvut pysyvät paikoillaan. Helsingissä hoitoon johtaa vuosittain 350 im-yritystä / asukasta kohden. Naisia ja miehiä on yhtä paljon.
6 Vuoden 2013 aikana itsemurhan teki 887 henkilöä, mikä oli 14 enemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Miesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti suurempaa kuin naisten. Vuonna 2013 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä asukasta kohden oli 16,3 tapausta (miehillä 24,9 ja naisilla 8,0). Itsemurhan tehneistä kolme neljästä oli miehiä. Itsemurhat ovat keskeinen kuolemansyy nuorilla vuotiaana kuolleista itsemurhan tehneitä oli yli kolmannes. Itsemurhien osuus nuorten kuolemansyistä on suuri, koska nuorten muu kuolleisuus on vähäistä. Kaikista itsemurhan tehneistä oli alle 25-vuotiaita joka kymmenes. Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on viime vuosina ollut Suomessa laskussa. Sen sijaan nuorten naisten itsemurhakuolleisuudessa ei ole ollut nähtävissä vähenemistä. Suomalaisten nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin tilastojen mukaan 2011 nuorten itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain Liettuassa ja Latviassa. Lähde: Tilastokeskus Mielenterveysseura
7 Itsemurha ja itsemurhayritys Itsemurhaa yrittänyt henkilö kokee usein psyykkistä kipua josta ulospääsyyn ei löydä muuta keinoa. Itsemurha ja itsemurhayritys on harvoin selittävissä vain yhdellä syyllä, usein taustalla on vaikea elämäntilanne ja useita syitä. Yksilöllinen haavoittuvuus johon vaikuttaa muun muassa aiemmat traumaattiset kokemukset. Toisinaan kyseessä on impulsiivinen, selittämätön, yllättävä käänne, hetken mielijohde, erityisesti nuorten kohdalla. Suuri osa itsemurhaa yrittäneistä jää vaille psykososiaalista tukea pian itsemurhayrityksen jälkeen. Lisäksi itsemurhaa yrittäneet tuntevat usein häpeää tai kieltää tapahtuneen, mikä usein avun hakemista itse jonka vuoksi itsemurhaa yrittäneiden avun piiriin ohjaaminen on tärkeää Mielenterveysseura
8 Itsemurhalle altistavat tekijät Aiempi itsemurhayritys joka lisää uuden itsemurhayrityksen riskiä kertaisesti. Itsemurhan riskitekijöitä ovat varhaiset traumaattiset kokemukset. Mielenterveyden häiriöt ja etenkin masennus ovat suuria riskitekijöitä itsemurhayritykselle. Masentuneessa mielentilassa emotionaaliset aivot ovat yliaktiiviset ja rationaalisesta toiminnasta vastaavan otsalohkon toiminta vähenee. Itsemurhan laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. akuutit kriisitilanteet, traumaattiset menetykset, kiintymyssuhteen häiriö, pettymys, ero tärkeästä ihmisestä, työpaikan menetykset, kokemus henkilökohtaisesta epäonnistumisesta.
9 Itsemurhaa yrittäneet riskiryhmä Suurin riskiryhmä ovat itsemurhaa aiemmin yrittäneet. Usein itsemurhayrityksen jälkeen ainoa henkisen tuen kontakti on yksittäinen psykiatrin konsultaatio ennen kotiutusta sairaalasta. Monet itsemurhaa yrittäneet eivät ole missään kontaktissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiseen, koska ovat esimerkiksi keskeyttäneet yrityksen tai seuraukset eivät vaadi sairaalahoitoa Asiakkaiden kyky ja halu ottaa vastaan apua, varsinkin kun mielikuvat avusta ovat epäselviä, on joskus heikko. Tiedetään että vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä on itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito. Tarvetta akuutille tuelle itsemurhayrityksen jälkeen on erityisesti sille ryhmälle joka ei ole psykiatrisen hoidon tarpeessa vaan muutoin vaikeassa elämäntilanteessa. Kun ihminen on yrittänyt itsemurhaa, kokemus tallentuu aivoihin ns. suisidaaliseksi moodiksi, malliksi siitä, miten toimia erityisissä ahdistavissa tilanteissa. Toiminta aktivoituu, kun vastaavanlainen laukaiseva elämäntilanne tulee eteen Mielenterveysseura
10 Itsemurhaa yrittäneiden akuutille tuelle on tarvetta Usein itsemurhayritykset tai itsetuhoiset ajatukset jäävät käsittelemättä akuutin kriisin yhteydessä. Usea hyötyisi siitä, että voisi tilanteen ollessa ajankohtainen saisi tukea tilanteensa purkamiseen. Tärkeää olisi myös käydä läpi miten asiakas voi toimia itsensä hyväksi ja estää itsemurhayritys. Tiedetään että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa itsemurhayrityksen jälkeen, voi auttaa ehkäisemään uuden itsemurhayrityksen. Erityisesti asiakkaat jotka eivät ole psykiatrisen hoidon tarpeessa, hyötyisivät nopeasti toteutuvasta matalan kynnyksen psykososiaalisesta tuesta.
11 LINITY Lyhytinterventiomalli Suomessa Viisivuotinen hanke on käynnistynyt interventiomallin tuomiseksi ja jalkauttamiseksi pysyväksi toimintamalliksi Suomeen (RAY-rahoitteinen) ASSIP = Attempted suicide short intervention -> LINITY = Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille Tavoitteet: Tuoda ja implementoida ASSIP -lyhytinterventiomalli Suomeen Itsemurhayritysten ja itsemurhien vähentäminen ja ehkäiseminen Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidon kehittäminen Intensiivinen yhteistyö sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa itsemurhaa yrittäneiden tuen pariin ohjautumiseksi Mallin mukainen asiakastyö itsemurhaa yrittäneiden tukemiseksi syksystä 2013 alkaen Mallin levittäminen ja jalkauttaminen pysyväksi kriisituen muodoksi Suomessa yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa Mielenterveysseura
12 LINITY interventiomallin taustaa Attempted Suicide Short Intervention, ASSIP-interventiomalli on kehitetty Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla. Kehittäjät: prof. Konrad Michel ja psykologian lis. Anja Gysin-Maillart. Bernissä mallin mukaista työtä 9 vuotta ja 3 vuotta tutkimusta. Mallissa yhdistyvät toiminnan teoria, kiintymyssuhdeteoria ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Malli perustuu itsemurhaa yrittäneen valmiuksien lisäämiseen oman elämän-tilanteen käsittelyssä, itsemurha-alttiuden ja itsemurhayrityksen mahdollisesti laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen. Mallista on Sveitsissä tehty arviointi- ja seurantatutkimus jonka tulokset ovat lupaavia. Interventio on tutkimuksen ja eri mittareiden mukaan vähentänyt itsemurhayrityksiä/ itsemurhia, itsetuhoisia ajatuksia/tekoja ja toivottomuutta. Malli on strukturoitu tukimalli joka koostuu 4 neljästä istunnosta. Tämän lisäksi tarjotaan yhtä istuntoa läheisten tai hoitavan tahon kanssa Mielenterveysseura
13 LINITY- mallin sisältö 4-5 istuntoa 1.Narratiivinen haastattelu, joka videoidaan - asiakas kertoo keskeyttämättä ja omin sanoin itsemurhayritykseen johtaneen tilanteensa 2. Videon katselu - keskustellaan videon herättämistä ajatuksista ja tunteista, itsemurhayritykseen johtaneen toiminnan rakenteesta, laukaisevista tekijöistä ja elämäntilanteen kuormittavuudesta. 3. Kirjoitettu yhteenveto asiakkaan tarinasta -haavoittuvuuskohtien ja varoitusmerkkien tunnistaminen -psykoedukatiivinen esite asiakkaalle 4. Henkilökohtaiset turvataidot - turvataitojen tunnistaminen ja kirjaaminen turvakortille - akuutin tilanteen toimintaohjeet itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi yhteystietoineen 5. Seuranta ja yhteydenpito - säännölliset yhteydenotot 2 vuoden ajan kirjeitse ja sähköpostitse. Tarvittaessa vastaanottokäyntejä tilanteen vaatiessa Mielenterveysseura
14 1. ISTUNTO Narratiivinen haastattelu, tavoitteena on ymmärtää asiakkaan itsemurhakriisiin johtanutta henkilökohtaista tarinaa Työntekijä aloittaa ensimmäisen istunnon esimerkiksi seuraavilla lauseilla: kertoisitko minulle tarinasi omin sanoin? haluaisin että kertoisit minulle, miten päädyin yrittämään itsemurhaa?. Työntekijän tulee antaa asiakkaan puhua tarinansa loppuun ilman keskeytystä. Asiakkaan tarinaa ei tule arvioida, analysoida eikä tulkita Tarina päättyy vasta kun asiakas osoittaa sen lopettamalla tarinansa Vasta sen jälkeen työntekijä voi esittää avoimia kysymyksiä: Voisitko kertoa lisää. Jotta ymmärrän sinua kunnolla, kertoisitko tarkemmin Esityksen nimi / Tekijä 14 Mielenterveysseura
15 Jotkut asiakkaat kertovat tarinansa lyhyesti. Tällöin työntekijä voi esittää asiakkaalle avoimia kysymyksiä, esim: Voisitko kertoa tarkemmin, miten se tapahtui / siitä päivästä Tarinan jälkeen täytetään asiakkaan kanssa itsetuhoisuuden arviointi - lomakkeet Istunnon päätteeksi työntekijä kysyy, miten asiakas voi, tuntuuko että hän jaksaa mennä yksin kotiin ja mitä suunnitelmia asiakkaalle on tuleville päiville? Seuraava tapaaminen pyritään sopimaan jo seuraavalle viikolle Esityksen nimi / Tekijä 15 Mielenterveysseura
16 2. ISTUNTO Toisen istunnon tavoitteena on rekonstruoida asiakkaan tarina katsomalla aiemmin kuvattu video. Tarkoituksena on tunnistaa tärkeitä elämän osa-alueita, jotka liittyvät itsemurhayritykseen. Lisäksi tarkoituksena on itsetuhoisen tilan aktivointi, toimintastrategioiden tunnistaminen tulevaisuudessa, vastaavankaltaisessa tilanteessa. Tänään katsomme viime kerralla tallennetun nauhoitteen kertomastasi tarinasta. Voit pysäyttää tallenteen aina kun haluat ja täydentää tarinaasi tai jos joku kohta tuntui sinusta erityisen tärkeältä. Työntekijä pohtii kertomusta ja tapahtumaa yhdessä asiakkaan kanssa ja selvittää itsemurhakriisin käyttäytymismalleja ja taustoja Sirkulaariset kysymykset: Mitä ajattelisit, jos ystäväsi kertoisi sinulle tämän tarinan?. Istunnon päätteeksi asiakkaalle annetaan mukaan koti-tehtävä Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura
17 3. ISTUNTO Ennen istuntoa työntekijä tekee kirjallisen tiivistelmän asiakkaan kertomasta tarinasta. Tiivistelmä kirjoitetaan minä - muodossa. Istunnon aluksi keskustellaan kotitehtävästä ja sen herättämistä ajatuksista ja mahdollisista kysymyksistä. Työntekijä istuu asiakkaan vieressä ja kirjallinen tiivistelmä käydään läpi yhdessä. Tämän jälkeen asiakkaan kanssa tehdään turvakortti, joka sisältää pitkäaikaiset toimintastrategiat ja tavoitteet varoitusmerkit toimintastrategiat alkuvaiheessa ja akuutissa itsemurhakriisissä tärkeimmät elämäntavoitteet Esityksen nimi / Tekijä 17 Mielenterveysseura
18 4.ISTUNTO Viimeisen istunnon tavoitteena on harjoitella työstettyjä toimintastrategioita, tehdä tarvittaessa tarkennuksia turvakorttiin ja suunnitella tulevaisuutta asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaalle annetaan mukaan kirjallinen tiivistelmä hänen tarinastaan, turvakortti ja asiakkaalle kerrotaan mahdollisesta viidennestä tapaamisesta läheisen tai muun hoitavan tahon kanssa. Varmistetaan, että jatkohoitosuunnitelma on aktiivinen, että esim. kontakti psyk.polikliniikkaan toimii, psykoterapia on alkanut tms Asiakkaan kanssa myös sovitaan siitä, että hän voi jatkossa olla yhteydessä LINITY-työntekijään Esityksen nimi / Tekijä 18 Mielenterveysseura
19 5. Istunto ja seuranta Asiakkaan niin halutessa on mahdollista järjestää viides tapaaminen siten, että asiakkaan läheisiä tulee mukaan tapaamiseen. Tarkoituksena on saada läheiset tietoiseksi tehdystä turvasuunnitelmasta ja tarkemmin tietoiseksi tapahtuneesta tarkoitus on rikkoa puhumattomuutta. Kolmannes asiakkaista käyttää mahdollisuuden ja tapaamisissa on ollut asiakkaiden puolisoita, lapsia, äitejä ja auttavien tahojen edustajia. Asiakkaat saavat LINITY-työntekijältään seurantakirjeitä kahden vuoden ajan viimeisen käynnin jälkeen. Ensimmäisen vuoden aikana kirjeet lähetetään kolmen kuukauden välein, toisen vuoden aikana puolivuosittain Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura
20 Tilanne projektissamme nyt. Asiakastyö käynnistyi elokuussa 2013 Tähän mennessä meillä on ollut noin 180 asiakasta, joista 65% naisia, 35% miehiä, iältään vuotiaita. Yli puolet ohjautuneet Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen kautta Noin 50 % on hoitosuhde, toisella 50 % ei ole hoitosuhdetta/psyk.hoidon tarvetta. Keskustelutuen ja jatkotuen tarvetta kylläkin Linity:n jälkeen. Tutkimus käynnistyi 5/14. Tavoitteena on tehdä Suomessa Sveitsin tutkimusta jäljittelevä tutkimus jotta saadaan sekä tietoa mallin soveltuvuudesta Suomeen että tukimallin vaikutuksista. Pyritään vaikuttamaan hoitokäytäntöihin ja luomaan pysyvät toimintatavat jotta itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito vakiintuu kyseisen lyhytintervention myötä. Tarkoitus on saada LINITY-malli osaksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa Mielenterveysseura
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotKRIISIKESKUSTOIMINNOT
Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT...
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotMUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotVERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....
LisätiedotItsemurhien ehkäisy ja itsetuhoisuuden puheeksiotto
Itsemurhien ehkäisy ja itsetuhoisuuden puheeksiotto 5.4.2018 Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus Marena Kukkonen 5.4.2018 1 IE-keskus, Marena Kukkonen SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu
LisätiedotItsemurhayrityksen ja itsetuhoisten ajatusten puheeksiotto ja muutama sana itsemurhien uutisoinnista
Itsemurhayrityksen ja itsetuhoisten ajatusten puheeksiotto ja muutama sana itsemurhien uutisoinnista Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus 13.9.2018 1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotOhjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013
Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotYlläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)
Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
Lisätiedotwww.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net
kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta
LisätiedotMaahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt
Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden
LisätiedotYleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista
Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan
LisätiedotToiminnan monet ulottuvuudet
Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA
LisätiedotLINITY-menetelmä itsemurhien ehkäisyyn
Perheterapia 1/17 LINITY-menetelmä itsemurhien ehkäisyyn TIIVISTELMÄ Suomen Mielenterveysseurassa toteutetaan vuosina 2013 2017 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama LINITY-hanke, jossa juurrutetaan Suomeen
LisätiedotSuomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet
Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa
LisätiedotKlubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.
Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotHelsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija
OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Esityslista 11/2019 1 (7) 18 Valtuutettu Anna Vuorjoen aloite itsemurhien ehkäisyohjelmasta Pöydälle 22.05.2019 HEL 2018-010590 T 00 00 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut katsoo
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotItsemurhayritykset ja itsemurhat. Puheeksiottaminen. Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus
Itsemurhayritykset ja itsemurhat. Puheeksiottaminen. Suomen Mielenterveysseura Itsemurhien ehkäisykeskus 30.4.2019 1 Itsemurhat Suomessa iso kuva. Huom. absoluuttiset luvut 30.4.2019 2 Pojat ja nuoret
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotIkäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki
Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä
LisätiedotTRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotNuorten tukeminen netissä
Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin
LisätiedotOhjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013
Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotKuntoutus- ja vertaistukiryhmät 2012. Varhaiskuntoutus
Kuntoutus- ja vertaistukiryhmät 2012 Varhaiskuntoutus Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä... 3 Hakeminen ryhmiin... 5 Traumaattisen kriisin kokeneet...
LisätiedotMielenterveyttä rakennetaan oikealla politiikalla hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Mielenterveyttä rakennetaan oikealla politiikalla hallitusohjelmatavoitteet 2015 2019 6.5.2015 2 Tiivistelmä Psyykkinen hyvinvointi on yhteiskunnan menestystekijä Väestön hyvä
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotMielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi
Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi 30.11.2018 2 MIELENTERVEYS ON TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA
LisätiedotITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 10.9.2018 Timo Partonen 1 Hanke Hanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:
SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotKAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma 2016. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry
KAINUUN KRIISIKESKUS Toimintasuunnitelma 2016 Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 2. Kainuun kriisikeskuksen toimintasuunnitelma 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry 3 2. Kriisikeskustyön
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotKriisit ja selviytymisen tukeminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön
LisätiedotMIKÄ VERKOSSA VAANII? APUA JA OIKEUTTA VERKKORIKOKSEN UHREILLE RIKU-SEMINAARI OULU VERKON MAHDOLLISUUDET AUTTAMISTYÖSSÄ
MIKÄ VERKOSSA VAANII? APUA JA OIKEUTTA VERKKORIKOKSEN UHREILLE RIKU-SEMINAARI 20.-21.4.2018 OULU VERKON MAHDOLLISUUDET AUTTAMISTYÖSSÄ MIKSI AUTTAMISTA PITÄISI TEHDÄ NETISSÄ? MIKSI AUTTAMISTA PITÄISI TEHDÄ
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotWomento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014
Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotEROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO
VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotITSEMURHAYRITYKSEN JÄLKEEN
ITSEMURHAYRITYKSEN JÄLKEEN Opas itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen sosiaalialalle Riia Puska Opinnäytetyö, syksy 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotTampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015
Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010
ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT
MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT 7.10.2017 12.10.2017 2 TEEMAT TÄNÄÄN Mielen hyvinvointi - Mielenterveys käsitteinä Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Mielenterveystaidot kansalaistaitona
LisätiedotPääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotHaastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
LisätiedotHankkeen taustaa Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry
3.10.2018 Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry Hankkeen taustaa Vuosittain leskeytyy n. 4600 työikäistä n. 500 perhettä menettää lapsen/ nuoren n. 2500
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotJaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn
Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA
2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotTukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotVertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli
Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotPeruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.
Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja
LisätiedotIkäihmisten itsemurhat. Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut
Ikäihmisten itsemurhat Seinäjoki 17.5.2011 FT Britta Sohlman THL / ikäihmisten palvelut Esityksen sisällöstä Historiasta Esiintyvyydestä Riskitekijöistä Suojaavista tekijöistä Pohdittavaa Ehkäisystä 17.5.2011
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT
1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot